AHLAISTEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2013

1 AHLAISTEN KYLÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2007-2013

2

3 Sisällysluettelo Johdanto 1 Kylän kuvaus 2 Ahlaisten historia kyläkunnittain 2 4 Hanketoiminta Ahlaisissa 5 Ahlainen tänään 6 9 Erityispiirteitä Kellahdelta ja Lampista 10-11 Kyläkyselyn tulokset 12 14 Yrittäjyys ja yrittäminen 15 Perustan luominen toivotulle kehitykselle 16 Toimenpide-ehdotukset 17-19 Ahlaisten alueen visio vuonna 2013 20 Ahlaisten yhdistykset 21 Ahlaisten yritykset 22-23

4

1 Johdanto Ahlaisten kyläsuunnitelma kertoo asukkaiden ja yrittäjien toiveista, siitä millainen Ahlainen on vuonna 2013 ja keinoista, joilla tavoite saavutetaan. Ahlaisten kyläsuunnitelma jakautuu kolmeen pääkohtaan; Ahlaisten historiaan, nykypäivään ja toiveisiin ja tulevaisuuteen. Kyläsuunnitelma on rakennettu eri työryhmien, kyläkyselyiden ja keskustelutilaisuuksien avulla. Suunnitelman tekemiseen on osallistunut runsaslukuinen ja monia eri tahoja edustava joukko ahlaislaisia. Mukana ovat olleet lähes kaikkien Ahlaisten kaupunginosan, entisen Ahlaisten pitäjän yhdistykset ja niissä toimivat aktiiviset ihmiset. Yhteisessä ja yleisessä kokouksessa päätettiin tehdä yksi, yhteinen kyläsuunnitelma, joka kattaa koko alueen; Lampin, Kellahden, Alakylän ja Ylikylän alueet. Näin on myös tapahtunut. Ahlaisten alueella on kunniakas historia niin taloudellisesti kuin kulttuurihistoriallisesti kin. Ahlaisten perinnemaisema on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Kaunis ympäristö tarjoaa viihtyisän elinympäristön. Parasta Ahlaisissa ovat kuitenkin osaavat, ahkerat ja monipuolisesti lahjakkaat asukkaat. Kunniakas menneisyys on arvokas asia, mutta tällä suunnitelmalla tähdätään tulevaisuuteen. Toiveena on, että Ahlaisten alue kehittyy oman kulttuuriympäristönsä tuntevaksi maaseutumaiseksi nykyajan vaatimuksia vastaavaksi Porin kaupunginosaksi, joka kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän asuinympäristön peruspalveluineen. Palvelut voivat keskittyä kirkonkylälle ja Lamppia ja Kellahtea voidaan kehittää asuinalueina. Kylien asukkaiden asiointia kirkonkylällä tuetaan kimppakyydein, joita kyläläiset järjestävät keskenään, ja kaupungin tukemalla asiointili ikennejärjestelmällä. Vanhusten ja lapsiperheiden asumista tukevat kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palvelut. Haluamme säilyttää ne asiat, jotka koemme tärkeiksi. Näitä ovat puhdas ja kaunis luonto ja turvallinen asuinympäristö rakennuksineen ja maisemineen. Haluamme, että Ahlainen on elävä, kehittyvä maaseutumiljöö, jossa eri-ikäisten ihmisten on hyvä asua, elää ja tehdä työtä. Haluamme säilyttää ja parantaa palveluita, luoda yrittämisen edellytyksiä, hankkia uusia asukkaita ja pitää jo olemassa olevat asukkaat. Haluamme myös, että harrastusmahdollisuudet pysyvät ja paranevat entisestään.

2 KYLÄN KUVAUS Ahlainen on Porin pohjoisin kaupunginosa, johon kuuluu Ahlaisten Alakylä, Kellahti, Lamppi ja Ylikylä. Ahlaisten väkiluku oli suurimmillaan n 4.400 asukasta v 1910. Kunnan liittyessä Porin kaupunkiin 1.1.1972 oli väkiluku 2454, nykyään asukkaita on 1365. AHLAISTEN HISTORIA KYLÄKUNNITTAIN Alakylä ja Ylikylä Alakylä ja Ylikylä muodostivat entisen Ahlaisten keskustan. Ahlaisten keskusta on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, jossa on alkuperäisenä säilynyt 1900-luvun alun kirkonkylämiljöö. Ahlaisissa on myös 1800-luvulla syntynyt asuinyhteisö joen rannalla (Vaaksholma-Rantakaupunki) sekä Porin vanhin kirkko vuodelta 1796. ja C. L. Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta 1832. Ahlainen on ollut todennäköisesti vanhimpina aikoina kokonaan meren peitossa. Pronssikaudella itäisimmät osat ovat paljastuneet vedestä. Keskiajalla Ahlainen on ollut Huittisten kalastuksen ja metsästyksen erämaata, jonne on kuljettu vesireittejä pitkin. Ahlaisten alkuperäinen nimi Hvittisbofjärd, Huittisen selkä, on peräisin tuolta ajalta. Ahlainen nimen varmaa alkuperää ei tiedetä. Rannikolle asettui 1200- ja 1300-luvuilla ruotsinkielistä väestöä ja nimistö pysyi ruotsinkielisenä vielä 1700-luvullakin. Suomalaistuminen tapahtui vähitellen kun sisämaasta muutti suomenkielistä väestöä torppareiksi, palkollisiksi ja itsellisiksi ensin Kellahdelle ja Lamppiin sekä vähitellen Ylikylään. Saaristossa ruotsinkieli säilyi pitkään. Kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana kruunu jakoi palkkioina, eläkkeinä ja korvauksina läänityksiä, jolloin myös Ahlaisiin ilmestyivät aateliskartanot. Talonpojat joutuivat häädetyiksi tai saivat viljellä tilojaan aatelin lampuoteina. Vasta Kustaa III:n Yhdistys- ja vakuuskirja antoi talonpojille rajattoman omistusoikeuden ja etuoikeuden lunastaa tilansa perintötilaksi. Ahlaisissa maat kuuluivat 1700-luvun alkupuoliskolla etupäässä kolmelle suvulle. Pääelinkeinojen maanviljelyksen ja kalastuksen lisäksi on Ahlaisissa ollut myös merkittävää teollisuutta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Laivan rakennus oli vilkasta 1800 luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla. Ahlaisten kolmella telakalla rakennettiin suurehkoja valtameripurjehtijoita, lähinnä parkkeja. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Ahlaisissa oli useita sahoja, joille puutavara uitettiin vesireittejä pitkin. Sahateollisuus oli siihen aikaan merkittävä työllistäjä. Ahlaislaisia työllistivät lisäksi mm. tiilitehdas, nahkurinliikkeet, suolaamot, myllyt ja kala-astiatehdas. Sahakoskella toimi öljynpuristamo, raaka-aineena pääasiassa pellava, ja vanuttamo, lisäksi siellä valmistettiin mm. vernissaa. Sandössä toiminut täyshoitola oli helsinkiläisvieraiden suosiossa 1930- ja 1960-luvuilla. 1900-luvun alkupuoli oli Ahlaisissa vilkasta yhdistystoiminnan aikaa, jonka keskuksena oli seuratalo Ahjola. Ahjolan rakensi vuonna 1905 VPK ja sen omistajina ovat myöhemmin olleet Nuorisoseura, Suojeluskunta, Maamiesseura ja Porin kaupunki.

3 Kellahti Ensimmäiset maininnat Kellahden kylästä, nimellä Kelefierd, löytyvät asiakirjoista jo vuodelta 1540. Suuret maa-alueet Satakunnan rannikkoseudulta, mm. Kellahden kylän alueet. kuuluivat siihen uskollisuuden osoitukseen, jonka ratsumestari Otto von Grothusen sai lahjoituksena v. 1614 Ruotsin kuninkaalta. Ensin Lyttylän kartanoa isännöinyt Grothusen siirtyi sittemmin Kellahden säterin isännäksi kokoamalla kylän tilat säterikseen. Myöhemmin tästä tilasta muodostettiin kaksi erillistä tilaa, Kellahden säteri ja ratsutila. Kellahden säteri on kuulunut Avellan suvulle 1700- luvulta alkaen, rustholli ostettiin nykyiselle omistajasuvulle huutokaupassa v. 1868. Kartanot rakennuksineen ja puistoineen antavat vielä tänä päivänäkin historiallisen leimansa kylän maisemaan. Kellahden koulu rakennettiin tilallisten pontevien toimien ansiosta v. 1882 Männistön mäelle. Koulu toimi vuodesta 1882 vuoteen 1972 kyläläisten opinahjona. Koulurakennus on vielä hyvässä kunnossa, nykyään Porin kaupungin omistama ja kaupungin vanhimpia koulurakennuksia. Kunnallisneuvos ja valtionpäivämies Edvin Avellanilla oli merkittävä rooli niin kansakoulun perustamisessa kotikyläänsä kuin yhden Suomen vanhimman kyläkirjaston syntyyn Ahlaisiin. Ylikylän ja alakylän koulupiirit muodostettiin v. 1937 kylän suuren lapsimäärän vuoksi. Kellahden alakylään rakennettiin koulu v.1953. Kellahden Ärholmassa oli merkittävä laivanrakennusveistämö 1800 luvulla. Kellahden varvilla rakennettiin mm. kauppahuone W. Rosenlew & Co:yn purjelaivoja, jotka seilasivat menestyksekkäästi maailman merillä. Runsas torppariväestö työskenteli ahkerasti Kellahden kartanoissa. Uuden maanvuokralain toteutumisen jälkeen he jatkoivat itsellisinä pienviljelijöinä maata viljellen ja karjaa pitäen. Sodan jälkeen, vuosina 1945 1946, Kellahdelle asutettiin 13 siirtolaisperhettä. Suurin osa perheistä tuli Hiitolan pitäjästä, Kilpolan saaresta. Kartanoilta lunastettiin karjalaisille tiloja, jotta he pääsivät normaaliin elämän alkuun. Talvi ja jatkosodan taistelut vaativat seitsemän kellahtelaisen nuoren miehen hengen. Pronssilaatta näiden sankarivainajien muistoksi hankittiin ja sijoitettiin Kellahden koulun seinään v. 2000. Kellahden kylässä oli parhaimpina aikoina lukuisia kauppoja ja oma postitoimistokin. Kylässä toimineet palvelut ovat kuitenkin yhteiskunnan rakennemuutoksen myötä loppuneet yksi toisensa jälkeen. Kylän viimeinen kauppa lopetti toimintansa 1990 luvun alussa. Kellahden kylän asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti kylän elämään, tästä ovat osoituksena useat yhdistykset. Urheilua, kuntoilua ja kilpailutoimintaa lukuisissa eri lajeissa ovat järjestäneet omat urheiluseurat, Kellahden Kunto ja Kellahden Nousu, jotka kummatkin ovat Ahlaisten urheilijoiden alaosastoja. Kellahden kyläyhdistys perustettiin kylän asioita ajamaan v. 1993. Kellahden Martat on koonnut naisväkeä monipuoliseen toimintaan kahdenkymmenen vuoden ajan. Kyläläisille ovat tarjonneet harrastusmahdollisuuksia kylän omat yhdistykset sekä esimerkiksi Porin Työväenopisto, Otsolan kansanopisto sekä 4H- yhdistys. Kellahden koulu on aina ollut kyläläisten yhteinen ja oma kokoontumis- ja harrastuspaikka, siksi sillä on edelleen ehdottoman tärkeä merkitys kyläläisille, se on oikeastaan kylän sydän. Kartanoiden ja torppien kylänä tunnettu Kellahden kylä elää, toimii ja sinnittelee tänä päivänä menneisyyden ja nykyisyyden keskellä, vanhojen vaahteroiden suojassa, kaatopaikkojen katveessa.

4 Lamppi Lampin rajaaminen omaksi kyläksi kävi välttämättömäksi 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun kylien rajat vakiintuivat ja kun siihen asti Ylikylään luettu Lampin yksinäistila asutettiin uudelleen. Elinkeinoina olivat yleisesti maanviljelys sekä maanviljelystä täydentävä karjatalous. Useampia kotitarvemyllyjä rakennettiin joissa olevien koskien rannoille. Järvistä, joita Lampissa on useampia, sai runsaasti kalaa sekä joista myös jokihelmisimpukoita. Pirttijärvellä toimi majatalo. Teollisuutta Lamppiin tuli jo 1700-luvun alussa, kun kapteeni Erik Inberg perusti Lampin ensimmäisen sahan. Myöhemmin sahan osti Antti Ahlström. 1800-luvun lopulla perustettiin Lampin tiilitehdas. Ensimmäisen kaupan Lamppiin perusti V. Vehmanen vuonna 1926. Ensimmäinen urheiluseura saatiin Lamppiin vuonna 1926. kun perustettiin TUL:n alainen Lampin Isku ja sitten myöhemmin Ahlaisten kunnan rahoittama Lampin Leisku ja Pirttijärven Urheilijat. Lampin Nuorisoseura perustettiin 1935. Vuonna 1936 nuorisoseurassa oli 77 jäsentä. Sen virkein alaosasto oli opettaja Aune Tuomiston johtama laulukuoro. lampin nuorisoseuran toiminta päättyi sotavuoteen 1942. Ahlaisiin perustettiin 1903 työväenyhdistys ja vuonna 1908 saivat Lamppi ja Sahakoski omat yhdistyksensä. Lamppiin rakennettu oma työväentalo vihittiin käyttöön helluntaina 1929. Merkittävä vaikuttaja Lampissa on ollut Lampin kartanon isäntä, varatuomari K. J. Lönegren, Lönnin patruuna. Lönegren perusti Lamppiin ensimmäisen kansakoulun, varusti aikuisväestölle tarkoitetun kirjaston ja kiinnitti erityistä huomiota maatalouden edistämiseen. 1950-luvulla kylä oli sähköistetty ja samalla vuosikymmenellä metsänhoitolautakunta perusti Kankaanrannan taimitarhan. Kankaanranta oli siihen aikaan yksi kunnan huomattavista työllistäjistä. nykyisin taimitarhan omistaa Taimi-Tapio, 1960- ja 70-luvuilla kylässä oli kauppa, postitoimisto, kaksi pankkia, huoltoasema, jonka yhteydessä toimi baari sekä oma koulu, joka nykyään on kyläläisten monien toimintojen ja harrastusten kokoontumispaikka.

5 HANKETOIMINTA AHLAISISSA Pomokaudella Ahlaisissa oli kaksi hanketta. Vuosina 1997-1999 rakennettiin retkeilyreitistö Lamppi-Ahlainen-Kellahti ja Toimintapuisto Kellahdelle. Leader+-kaudella on toteutettu Leikkipuisto-hanke, Lampin koulun katon korjaus, yrittäjien Tullan tutuiksi-hanke ja Kirkkovene-hanke. Käynnissä on edelleen Kellahden historia-hanke, Ahlaisten rantabulevardi-hanke ja Keikveden vesien kunnostukseen liittyvä laiteinvestointi-hanke. Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan kanssa on yhdessä toteutettu Onnenkosken uimarannan kunnostus sekä kaupungin ja ympäristötoimiston kanssa yhteistyössä rakennettu n 50 km pitkä vesijohtoverkosto Sandöö-Fisköö-Pohjajoki alueelle. Ahlaisiin on laadittu myös Ylikylän maisemanhoitosuunnitelma ja maatalousalueiden monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Ahlaisten alueita kuuluu ympäristönsuojeluohjelmaan sekä laajalti Naturan suojeluohjelmaan.

6. AHLAINEN TÄNÄÄN VÄESTÖN KEHITYS 0 1-2 3-6 7-12 13-14 15 16-18 19-24 25-54 55-64 65-74 75- YHT. 1999 12 132 1389 2000 13 25 44 71 27 17 45 67 566 204 173 130 1382 2001 14 30 48 72 21 16 45 58 550 214 175 134 1377 2002 19 27 58 74 26 13 46 51 541 226 170 140 1391 2003 11 31 58 77 25 11 41 56 528 251 168 138 1395 2004 9 32 57 72 28 15 37 58 488 262 169 138 1365 muutos -2 1-1 -5 3 4-4 2-40 11 1 0-30

7 Väestön kehitys kylittäin Tilanne 31.12. 10 v. 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 muutos Alakylä 474 469 474 469 459 441 443 435 431 446 445 428-24 Kellahti 296 288 296 291 294 281 277 271 278 273 277 273-11 Lamppi 217 215 211 193 182 183 158 160 162 159 159 160-56 Rankku 12 12 11 12 12 11 11 10 12 12 14 13 2 Ylikylä 545 526 527 509 506 503 511 506 494 501 500 491-26 1544 1510 1519 1474 1453 1419 1400 1382 1377 1391 1395 1365-115 muutos -34 9-45 -21-34 -19-18 -5 14 4-30 Kaupungin tontit Kaupunki omistaa maita Ahlaisten alueella, mutta asuntotuotantoon niitä on tarjottu varsin niukasti. Kaupungin omistamia asuntoja on Ahlaisissa noin kolmekymmentä, pääasiassa vanhustenasuntoja. Elinkeinotoiminta Ahlaisten alueen tärkein työllistäjä on perinteisesti ollut maa- ja metsätalous. Nykyään suurin osa työikäisestä väestöstä käy töissä muualla kuin Ahlaisten alueella, pääasiassa Porin keskustassa, satamassa ja naapurikunnissa. Ahlaisissa on muutama matkailua palveleva yritys ja joukko muita yrityksiä. (kts. liite 2) Kunnallistekniikka ja jätehuolto Ahlaisissa on tällä hetkellä jäteveden puhdistamo, vedenottamo ja kirkonkylässä, Lampissa ja Kellahdella on jonkin verran verkostoa. Runkoviemärin jatke on päätetty rakentaa vanhainkodille saakka. Ahlaisiin on perustettu vesiosuuskuntia, jotka huolehtivat verkoston rakentamisesta. Kaupunki avustaa osuuskuntia talousarvioon vuosittain otettavalla määrärahalla. Jätehuolto toimii yksityisten yrittäjien kautta. Tie ja joukkoliikenne, tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelu Pohjoisen satamatien myötä on varsinkin kesäaikana pyöräilyliikenne lisääntynyt Ahlaisten kirkonkylän ja valtatie 8:n välillä. Kevyen liikenteen väylä puuttuu ja yhteinen ajotie on mutkainen ja näkyvyydeltään monin paikoin heikko. Vanhukset joutuvat käyttämään esim. taksia asioidessaan palveluitaan tarjoavassa kauppakeskuksessa. Tiestö on pääsääntöisesti sorapintaista. Teiden huolto ja talviaurauksissa on puutteita. Korkeakosken asukkaat toivovat Porin kaupungin ottavan Järvitien haltuunsa runsaan yleisen käytän vuoksi. Merikarvian rantatien asfaltti on jo liikenneturvallisestikin huonossa kunnossa ja Kellahdenrantatie odottaa edelleen kunnostamista. Ahlaisten peruspalveluiden näkökulmasta on tärkeää turvata julkinen liikenne vähintään nykyisellä tasolla. Laajakaistayhteydet ovat joillakin Ahlaisten alueilla vielä saavuttamattomissa. Sähköjakelussa on lähes päivittäin toistuvia sähkökatkoksia.

8 Palo- ja pelastustoimi Ahlaisten palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu hoidetaan palokuntasopimuksella Ahlaisten VPK:n kanssa. Terveydenhoito, sosiaali- ja vanhustenhuolto Ahlaisissa on olemassa oman pienen terveyskeskuksen edut, mutta terveydenhuolto on työmäärään nähden aliresurssoitu ja palvelun odotusajat ovat aika-ajoin kohtuuttoman pitkiä. Lääkäripalvelut ovat riittämättömät ja terveystalo on auki rajoitetusti. Vanhustenhuollon valtakunnallinen suositus hoitohenkilökunnan suhteen on 0,55 hoitajaa/ asukas ja Ahlaisissa se on 0,51. Päivähoidon osalta on tapahtunut parannuksia, päivähoitopaikoista on kuitenkin pulaa, etenkin vuoro- ja viikonlopputöitä töitä tekeville. Koulutus ja vapaa-aika Ahlaisten ala-aste toimii nykyisellään kolmiopettajaisena ja siellä on kaksi kouluavustajaa. Yläasteen Ahlaisten koululaiset käyvät ensisijaisesti Kuninkaanhaan koulussa ja lukion keskusta-alueen lukioissa. Ahlaisten ala-aste vaatii peruskorjausta. Oppilailla ei ole asianmukaista ruokailutilaa, vaan ruokailu tapahtuu luokissa. Ongelmana on lisäksi koulun yhteydestä puuttuvat sisäliikunta- ja juhlatilat. Käytössä on Ahjola n. 1 km:n etäisyydellä koulusta ja talviliikuntapaikat urheilukentän alueella. Iltapäiväkerho toimii koulun piha-alueella sijaitsevassa kaksi huoneistoa käsittävässä rakennuksessa, joka on alkuaan toiminut opettajien asuntona. Toisessa huoneistossa toimii Porin työväenopiston kudontapiiri. Esikoulu toimii entisellä kunnantalolla, ahtaissa ja puutteellisissa tiloissa. Rakennukset Ahlainen on valtakunnallisesti tunnustettu kulttuurihistoriallinen miljöö. Kaupungin omistamat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti huonossa kunnossa Ahlaisten alueella. Kiireellisiä korjauskohteita ovat Ahlaisten koulu, kirjasto = entinen Alakylän koulu ja Pohjajoen kesäsiirtola, joka on suojelukohde. Korjaustoimet kohteissa ovat välttämättömiä, jotta mm. vuotavien kattojen vuoksi rakennusten turmeltuminen korjauskelvottomiksi saataisiin estetyksi.

9 Kulttuuri Ahlaisissa on aina ollut monipuolista harrastustoimintaa. Teatteri, kuorolaulu ja torvisoitto ovat olleet suosituimpia harrastusmuotoja liikunnan lisäksi. Nykyään toimivia yhdistyksiä, jotka tarjoavat hyviä harrastusmahdollisuuksia on noin 30. (liite 1) Tämän päivän toimintaa kulttuurin saralla/opintopiirejä Piiri/ryhmä/tapahtuma toteuttaja Kellahti Joogapiiri työväenopisto kudontapiiri työväenopisto Miesten/naistenjumppa yhteislaulutilaisuus heinäkuussa kyläyhdistys Metsäkirkko kyläyhdistys Lamppi Tanhut työväenopisto kudontapiiri työväenopisto tilkkupiiri työväenopisto miestenjumppa Otsola neuvonta/opintoryhmiä Lampin martat naisten jumppa Otsola Ahlaisten kirkonkylä Puukäsityökerho työväenopisto Murrepiiri työväenopisto Kudontapiiri työväenopisto Laulunlyömät työväenopisto Urheilu mm. Naisten jumpat, urheilukoulu, lentopallo, yleisurheilu, melonta Ahlaisten urheilijat Partio Ahlaisten Ankkurit Teatteri Ahlaisten nuorisoseura Sähly Ahlaisten nuorisoseura Elokuvat Ahlaisten nuorisoseura Ompeluillat Ahailsten maatalousnaiset Muskari Otsola Taube-ryhmä, ruotsinkielinen Lisäksi Ahlaisissa toimii monta hyvää opintokerhoa mm. ATK, muskari ja erilaiset käsityökerhot ovat aloittaneet toimintansa koko Ahlaisten alueella syksyllä 2005 Otsolan Verso-hankkeen avulla. Massatapahtumina ovat kesäteatteri, Poikeljärven tanssit, juhannusjalkapallo-ottelu, Mustanlahden hölkkä, Pieni Yösoitto, Ahlaisten markkinat elokuussa ja joulumarkkinat joulukuussa.

10 Erityispiirteitä Kellahden kylästä/ Kellahden Kyläyhdistys ry Kellahden kyläyhdistys katsoo, että on tärkeää saada pidettyä kylä asuttuna ja elinkelpoisena tulevaisuudessa. Uusien perheiden houkutteleminen kylään on tässä ratkaiseva seikka. Tärkeänä nähdään myös, että nykyiset toiminnot kylässä saadaan säilymään. Erityisen tärkeää on, että koulurakennus pysyy kaupungin omistuksessa. Koulu on kylän sydän, jonka ympärillä kylän elämä pyörii. Lisäksi pidetään ensiarvoisena, että yhteistyö kaupungin kanssa sujuu yhtä mainiosti, kuin se viime vuosina on sujunut. Kyläyhdistyksen tavoitteisiin ja toimintaan kuuluu myös kylän kulttuurin ja historian taltioiminen. Kylän vahvuudet: Sijainti lähellä kaupunkia, luonto, maisemat, aktiiviset, reippaat yritteliäät ihmiset, runsas historia, koulurakennus. Kylän heikkoudet: Periferia kaupungin silmissä, palveluiden puute, etäisyydet vanhojen ihmisten kannalta, uppiniskaisuus kehitysasioissa, teiden huono kunto, katuvalojen puute. Uhat: Syrjäytyminen kaupungin päättäjien suuntaan, kohta Suomen suurin kaatopaikka, kaupungin tonttipolitiikka. Mahdollisuudet ja vahvuudet: Luonnon monimuotoisuuden hyödyntäminen, innostuneet ja taitavat ihmiset, Eteläjoen virkistys- ja kalastuskäyttö, retkeilyreitistö.

11 Erityispiirteitä Lampista/Lampin Kyläyhdistys ry Kylällä on oma toimitila, kaupungilta vuokrattu entinen koulu, jossa on monenlaista toimintaa. Yhteistyö kirkonkylän kanssa melko vähäistä. Heikkoutena on asukkaiden ikääntyminen, huonot kulkuyhteydet mm. kirkonseudulle (varsinkin joukkoliikenne) ja kulttuuritarjonnan puuttuminen. Alueella ei ole työpaikkoja. Uhkana on, että osallistuvat ihmiset eivät enää jaksa, välinpitämättömyys ja riitely ja että vähätkin palvelut vielä vähenevät. Mahdollisuudet ja voimavarat: Sijainti; hyvä yhteys kaupungin keskustaan omalla autolla liikkuville, nuoret lapsiperheet, kaunis luonto ja mukavat ihmiset

12 KYLÄKYSELYN TULOKSET Kunnalliset palvelut Koko kylä % % % % % % % Erittäin hyvin Kohtalaisen hyvin Hyvin Kohtalaisen huonosi Huonosti Erittäin huonosti Ei mielipidettä Jätehuolto 17,8 35,6 40,0 2,2 0,0 2,2 2,2 Teiden kunto 0,0 15,6 13,3 33,3 20,0 15,6 2,2 Vesi 22,2 28,9 33,3 2,2 6,7 4,4 2,2 Jätevesi 2,2 6,7 15,6 13,3 20,0 33,3 8,9 Valaistus 2,2 8,9 22,2 13,3 22,2 28,9 2,2 Julkinen liikenne 0,0 13,3 6,7 17,8 24,4 35,6 2,2 Tietoliikenne 2,2 8,9 17,8 8,9 26,7 15,6 20,0 Terveydenhuolto 0,0 13,3 24,4 22,2 20,0 15,6 4,4 Päivähoito 2,2 6,7 20,0 13,3 8,9 4,4 44,4 Vanhustenhuolto 0,0 6,7 28,9 13,3 15,6 15,6 20,0 Muut palvelut/asiat Asuinympäristö Ahlaislaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä asuinympäristöönsä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ympäristö koetaan viihtyisäksi ja turvalliseksi. Suurin huolenaihe on liikenneturvallisuuden ja yhteyksien nykytila. Kyläteiden päällysteet ja valaistuksen riittämättömyys nousee esille useissa vastauksissa. Ahlainen-Lamppi välille kaivataan kevyenliikenteen väylää. Kellahdentien Kaapolan ja valtatie 8:n risteykseen tulee tehdä tieliikenneturvallisuutta parantava kunnostus sekä Kellahdenrantatien perusparannus. Valaistuksen tarpeessa on koko Ahlaistentie sekä Lampin ja Kellahden kylätiet sekä Ämttööntien ja Pohjoisen satamatien risteys teollisuuskaatopaikka-alueella. Nykyiset julkisen liikenteen palvelut koetaan huonoiksi. Yhteyksiä on liian vähän ja aikataulut sopimattomia. Myös julkisen liikenteen supistuksia pelätään. Tietoliikenneyhteyksiin (laajakaista) toivotaan parannuksia. Julkisen hallinnon palvelut saavat runsaasti kritiikkiä. Kaupungin suhtautumiseen Ahlaisten asioihin ollaan tyytymättömiä, kaupungin pitäisi ymmärtää Ahlaisten erityispiirteet ja ottaa ne huomioon. Myös kaavoituspolitiikka ja tonttien markkinointi koetaan huonosti hoidetuksi. Jätehuolto ja vesiasiat ovat pääosin kunnossa. Uudet jätevesimääräykset huolestuttavat hajaasutusalueen asukkaita. Kellahden osalta teollisuuskaatopaikka huolestuttaa monia vastaajia, ympäristön tila ja asukkaiden viihtyvyys nousevat voimakkaasti esille. Mökkiläisten jätehuoltoon toivotaan parannusta. Vesistöjen kunnostaminen, Ahlaisten ympäristönsuojeluohjelma ja maisemointiasiat koettiin tärkeiksi.

13 Palvelut ja harrastustoiminta Palvelutarjontaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Lähinnä tyytymättömyyttä aiheuttavat julkiset palvelut. Niistä etusijalle nousee päivähoito ja terveyspalvelut. Päivähoitopaikkoja kaivataan lisää. Lääkäripalveluiden saatavuutta kaivataan lisää. Koulun nykyinen kunto huolestuttaa vastaajia, samoin koulun säilyminen Aikuisväestö kokee, että harrastusmahdollisuuksia on riittävästi ja ne ovat monipuolisia. Uusia harrastusmahdollisuuksia silti kaivataan. Kylän omien osaajien taitoja voisi hyödyntää enemmän, tähän suuntaan esim. Otsola on kehittämässä toimintaansa. Nuorille ja lapsille olisi tarjontaa vastausten mukaan lisättävä, uusina harrastuksina esitettiin tanssikerho ja bändikerho. Todellinen tarve tulee kartoittaa ja sitä kautta pyrkiä kehittämään tarjontaa. Kunnollisia tiloja tapahtumien järjestämiseen (kylätalo!) Ahlaisissa toimii noin 30 yhdistystä. On olemassa tarve tiivistää yhdistysten välistä yhteistyötä Tällä voitaisiin entistä paremmin kytkeä hajallaan sijaitsevat osa-alueet toisiinsa. Esille onkin tuotu tarve yhdessä rakentaa yhteisesti kylälle vahvaa imagoa. Sen voimalla ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja päättäjiin luodaan vahva mielikuva kyläläisten tahtotilasta erilaisissa hankkeissa. Kehittämistarpeita pähkinänkuoressa -päivähoito (ei riittävästi, taso heikko) -kevyen liikenteen väylä (liikenneturvattomuus) -katuvalaistus (alueellisia eroja, mutta yleensä toivotaan parannusta -teiden kunto (päällysteet, talvihoito) -julkinen liikenne (liian vähäistä) -pankkipalvelut (lähinnä maksuautomaattia kaivataan) -terveyspalveluissa toivomisen varaa -mökkiläisille parempaa jätehuoltoa, muut joko tyytyväisiä tai kohtalaisen tyytyväisiä -yhteishengen parantaminen -tapahtumista tiedottaminen -kylätalo tarpeellinen (yhteiset kokoontumiset, kulttuuritarjonta, harrastustilat, yhteishengen luominen) -vanhuksille kaivataan lisää hoitopaikkoja, ateriapalvelu kaipaa kehittämistä, terveyspalveluiden saaminen hidasta -työpaikkoja asukkaille -koulun nykyinen kunto huono, tulevaisuus arveluttaa -kylämarkkinointi sekä kylän sisällä että ulospäin (Ahlaislainen identiteetti kunniaan!) -yritystontteja Pohjoisensatamatien ja kaatopaikka-alueiden väliin - Ahlaisten Imagon kohotusta, kaatopaikkamielikuvan vastapainoksi -asukashankinta

14 Kyläkyselyn nelikenttä-analyysi (SWOT) MAHDOLLISUUDET UHKAT -viihtyisä, turvallinen elinympäristö -asukkaiden aktiivisuus (harr.toiminta) -kaupungin läheisyys -yrittäjyys -yrittäjien yhteistyö markkinoinnissa, koulutuksessa yms. -matkailulliset mahdollisuudet -kulttuuriympäristön hyödyntäminen -yhteishengen löytyminen -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -harrastusmahdollisuudet -vanhainkodin keittiötä kehittämällä voitaisiin ateriapalvelut monipuolistaa -virikkeinen vanhuus vähentää hoitopaikkojen tarvetta -koulun ja päivähoitopaikkojen turvaaminen -Porin kaupungin läheisyys -Kellahden kaatopaikka -tontti- ja kaavoituspolitiikka -julkisen liikenteen väheneminen -koulun huono kunto -päivähoidon vähäisyys, laatu -teiden kunto -palveluiden väheneminen -huono yhteishenki -virkamiesten kielteinen asenne -luonnon saastuminen, vesien rehevöitym. -väestön ikärakenteen vinoutuminen -kokoontumispaikkojen väheneminen -nuorison pois muutto -omatoimisen asioiden hoidon vaikeutuminen -nuorten muutto, vanhuksien turvattomuus HEIKKOUDET VAHVUUDET -tonttien puute niin asunto- kuin yritystontit -huono yhteishenki -julkinen liikenne -päivähoito, koulun kunto -tiestön kunto ja hoito -liikenneturvattomuus;kevyenliik.väylä puuttuvat, valaistus -viihtyisä, turvallinen ympäristö -asukkaiden aktiivisuus -kaupungin läheisyys -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -matkailulliset mahdollisuudet, alueen virkistyskäyttö

15 Yrittäjyys ja yrittäminen Yrityshaastattelut (Paavo Kajander) Ahlaisissa on asukasmäärään suhteutettuna eniten yrityksiä ja yhdistyksiä Porissa. Ahlaisten ja sen eri kylien alueella toimii yli 70 yritystä. (liite 2) Kehittämistoimenpiteitä Palvelu- ja matkailuyritykset ovat Ahlaisten yrityselämässä vahvasti esillä. Yritysten kannattaa jatkossakin kytkeytyä kaupungin kattomarkkinointiin eli Yyteri-brandiin. Sen lisäksi on selkeää tarvetta yhteistyössä palkata asiantunteva markkinointihenkilö, joka valmistelee yrittäjien kanssa oman suoramarkkinointiohjelman ja toteuttaa sen kahden seuraavan vuoden aikana. Osarahoitusta TE-keskukselta ja Satakuntaliitolta. Osana kyläsuunnitelmaa laaditaan yrittäjien yhteinen palvelutuotannon liiketoimintasuunnitelma. Samalla kartoitetaan asiakkaat, markkinat, palvelupaketti ja etsitään markkinointikeinoja. Lisätään oman kylän palveluiden kysyntää. Lähialuemarkkinointi! Ahlaisissa asuu vanhempaa väkeä, joka haluaa asua tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään iästä ja kunnostaan rippumatta. Nämä henkilöt tarvitsevat enenevässä määrin ulkopuolista apua mm. lääkäri-, siivous-, talonhoito- ja ruokapalveluissa. Tällaisten tukipalvelujen tuottaminen kylän oman väen ja yritysten toimesta tulisi tarpeesta. Toimintasuunnitelma: Suunnitellaan ja toteutetaan yritysten yhteistä koulutusta, joka samalla toimii myös yhteisten liiketoimintojen kehittämisosiona Kehitetään entisestään Ahlaisten Joulunavausta ja tiivistetään yhteistyötä Porin kävelykatu yhdistyksen kanssa. Tähän on selkeä perustelu: kaupunki tukee rahoituksella Porin joulunavaustapahtumia. Selvitetään kylätalohankkeen toteutusta joko kaupungin tuella tai ilman. Kylätalon tulee olla osa koulukeskusta, jolloin se voi palvella myös koulussa tapahtuvia vapaaehtois- ja iltatoimintoja. Kylätalossa tulee olla tilat myös kyläläisten monipuolisia harrastus- ja virkistystoimintoja varten. Myös tilankäytössä on huomioitava ulkopuolisten palveluntuottajien (lääkäri-, pankki-, ja erilaiset vierailevat asiantuntijat) mahdollisuudet järjestää vastaanottoja kyläläisille. Aivan uutena mahdollisuutena ei pelkästään Ahlaisten alueen kannalta vaan myös lähikuntien /Merikarvia, Noormarkku, Pomarkku) on alueellinen elinkeinostrategia, josta uusi Karhukuntien elinkeinoyhtiö, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, tulee vastaamaan. Alueelliselle toiminnalle luo hyvät lähtökohdat, kun pohjoisen satamatein varteen kaavoitetaan uusia yritystontteja esim. kierrätysmateriaalia jalostaville yrityksille. Nämä tarjoavat työpaikkoja paitsi Ahlaisten myös edellä mainittujen kuntien asukkaille. Samalla on valmisteltava pohjoisen satamatien jatketta Jyväskylän suuntaan. Kartoitetaan uusien tonttien tarjonta ja pyritään saamaan uusia omakoti- ja rivitaloja maallemuuttajille. Viime vuosina muuttoliike on ollut myönteistä ja erityisen ilahduttavaa muutto Ahlaisiin. Järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus ja haetaan toimenpiteille kyläläisten hyväksyntä ja tuki. Osa toimenpiteistä sisällytetään Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n (POSEK) toimintaohjelmaan. POSEK osallistuu myös niiden rahoitusjärjestelyihin ja valvoo sovittujen projektien toteutumista.

16 Perustan luominen toivotulle kehitykselle 1.KYLÄTALO Välttämätön kylän kehittämisen ja toiminnan kannalta Yksi yhteinen organisaatio ajamaan asiaa, laaja omistuspohja Jo olemassa olevien kiinteistöjen hyväksikäyttö, jos ei uutta voida rakentaa Tila harrastamiselle, kokouksille yms. toiminnalle, kulttuuritilaisuuksien järjestämispaikka Mahdollisuus nettikahvilatoiminnalle (huom! voisi helpottaa maksuautomaattitilannetta) ja muulle yritystoiminnalle esim. suoramyyntiä Lukusali, juttunurkka Yhteishengen parantaminen 2. YHTÄ KÖYTTÄ YHDISTYS Yhteinen kattojärjestö kylän kehittämiseksi. Tehtävänä yritysten ja koko alueen kehittämien, markkinointi, mainosmateriaalin ja nettisivujen kehittäminen ja ylläpito, matkailuvalttien tuotteistaminen, hankerahoituksen hakeminen ja hallinnointi, kehittämistyön koordinointi Ahlaisten virallinen äänitorvi kaupungin päättäjien, tiehallinnon ym. viranomaisten suuntaan Kaikki kylän yhteisöt, yritykset ja yksityiset ihmiset voivat olla jäseniä 3. KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Yrittäjäpohjainen ratkaisu Yksityinen päivähoito, vanhuspalvelut, kylätalkkaritoiminta Päivähoidon järjestyminen houkuttelee lapsiperheitä Vanhuksilla mahdollisuus asua pidempään kotona Kylä eläväksi, kaikkien ikäluokkien kyläksi Työllistämisvaikutukset 4.KYLÄMARKKINOINTI Myönteisen imagon luominen Osaamista, ympäristöä, kulttuurihistoriaa ja kulttuuria korostamalla kerrotaan miksi Ahlainen on ainutlaatuinen, paras ja turvallisin paikka asua, elää ja yrittää Pitkäjänteinen toiminta; suunnitelmallisuus, markkinointimateriaalissa yhteinen ilme, kylän oma tuote ja yhteiset nettisivut 5.SIDOSRYHMÄTYÖ JA SITOUTTAMINEN Työskennellään sen hyväksi, että jokainen ahlaislainen ikään, sukupuoleen, poliittiseen tai muuhun katsantokantaan katsomatta, voi työskennellä yhteisen Ahlaisen tulevaisuuden puolesta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös tärkeä lenkki yhteisessä ketjussa. Huolehditaan siitä, että jokainen asukas kokee olevansa tärkeä ja tulleensa kuulluksi yhteisistä asioista päätettäessä ja on sen takia myös valmis tekemään oman osuutensa yhteisen hyvän eteen.

17 TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA Rakennukset Kylätalo, koulun liikuntatilat Vanhainkodin navettaan Ahlaisten museo Porin kaupunki inventoi ja korjaa Ahlaisten alueella omistamansa kiinteistöt Tiet, tontit, kunnallistekniikka Ahlaisten kirkonkylästä tai sen välittömästä läheisyydestä, Lampista ja Satamatien varresta tulee hankkia kaupungin omistukseen sekä asumis- että pienteollisuuskäyttöön soveltuvia maita, jotka voidaan kaavoittaa ja varustaa tarpeellisella kunnallistekniikalla kohtuukustannuksin. Tonttipolitiikalla tulee tukea myös nuorten paikkakunnalle jäämistä. Rakentamista haja-asutusalueelle sekä kesäasuntojen ympärivuotista käyttöä tulee myös helpottaa. Lamppia ja Kellahtea tulee kehittää kirkonkylän palveluihin tukeutuvina asuinalueina. Tiehankkeista tärkein on kevyen liikenteen väylän saaminen urheilukentältä Valtatie 8:lle asti. Joukkoliikenteen iltaliikennettä pitää kehittää kutsutaksijärjestelmällä siten, että palaaminen Ahlaisiin on iltaisin mahdollista Meri-Porin linja-autovuoroilla. Kellahden ja Lampin palveluliikennöintiä voitaisiin parantaa asiointiliikenteen kokeiluna. Runkoviemäriä tulee jatkaa aina Lamppiin asti. Jätekeräyspisteitä tulee lisätä mm. Kellahdelle, Pirttijärvelle, Putajan sekä Sandöön rantaan ja Revaskerin levähdysalueelle. Jätteiden lajitteluastioiden määrä ja kunto pitää saattaa ajan tasalle, myös kesäasukkaat tulee huomioida. Kesäasukkaiden jätehuoltoasiat tulee huomioida suunnittelussa. Sandöön paikallistien perusparannus (sisältynyt tielaitoksen kehittämisohjelmaan jo vuodesta 1994) Kellahdenrantatien perusparannus, Valaistuksen saaminen Pohjoisen Satamatien jatkeen ja Ämttöön tien risteykseen Ahlaistentien valaistus valtatie kahdeksalle saakka. Sadekatoksien saaminen kaikille linja autopysäkeille Lampintien valaistus Kellahdentien Kaapolassa ja Valtatie 8:n risteyksen liikenneturvallisuuden parannus Strikan riippusillan kunnostus osana retkeilyreittihanketta Puhelin- ja tietoliikenne, sähkönjakelu Laajakaista internetyhteys koko Ahlaisten alueelle Sähköverkon varmistumista pitää keittää siten, että lähes päivittäin toistuvilta sähkökatkoksilta vältytään Terveydenhuolto, päivähoito Lääkäripäiviä tulee Ahlaisissa listätä Ahlaisten perushoitajalle tarvitaan täysimääräinen viikkotuntimäärä Kaupungin tulee lisätä määrärahoja terveydenhuollon kesälomasijaisuuksiin,

18 jotta toiminta ei vaikeutuisi kesällä. Laboratoriopalveluja on lisättävä; nykyinen määrä 2 kertaa kuukaudessa ja kesällä kerran kuukaudessa on liian vähän. Hammashuolto tulee saada Ahlaisiin kerran viikossa ympäri vuoden; Hammashuollon tarve lisääntyy laajentuneen ikäluokkien mukaan tulon vuoksi. Kouluterveydenhuollon määrärahoin palkattujen terveydenhoitajien toimintaa pitää saada jatkaa. Vuorotyössä käyvien perheiden päivähoidon saatavuutta tulee kehittää. Kellahden alueella on tarvetta ryhmäperhepäivähoidolle. Sopiva tila olisi Kellahden koulu. Apteekilla on toimivan terveydenhuollon kannalta keskeinen tehtävä, minkä takia nyt kylässä toimivan sivuapteekin tulevaisuus on turvattava. Koulu ja esikoulu, vapaa aika ja kulttuuri Urheilukentän alueella sijaitseva jääkiekkokaukalo siirretään koulun pihaliikunta-alueelle. Koululle tulee rakentaa tilat ja hankkia välineistö erityisopetukselle. Koululle tulee rakentaa ruokailutilat. Koulun läheisyyteen tulee rakentaa lisärakennus, jossa on täyspitkä urheilusali, peseytymistilat sekä juhlatilat. Tila toimisi koulun, vapaa-ajan ja kulttuurin keskuksena ja olisi ahlaislaisille yhteinen kokoontumispaikka. Talo tarjoaisi myös kuntosalin palvelut. Koulun käyttöä kokoontumistilana tulee lisätä. Iltapäiväkerhotoimintaa tulee jatkaa. Uimarannan toimintaa tulee kehittää, niin että rannalle rakennetaan rantasauna pukukoppien yhteyteen; näin rannan käyttö lisääntyy ja parantaa uimakoulun toimintaa ja mahdollistaa myös rannan talvikäytön avantouimareille. Ahlaisten kirjastoon tulee lisätä yleisötietokoneita, jotta internetpalvelut olisivat tarvitsijoiden saatavilla. Kirjastoon tehdään pyörätuoliluiska. Urheilualueita kehitetään mm. rakentamalla nuorisolle kiinteä päällysteinen skeittirata Urheilukentän liikuntavälineiden kunnostus; korkeus- ja pituushyppypaikka Tenniskenttä tulee päällystää ja aidata; kentän yhteyteen tulee saada lentopallokenttä. Osalan toimintamahdollisuuksia tulee kehittää. Ahlaisten Mukilapiste tulee säilyä jatkossakin Ahlaisissa. Ahlaisten leikkipuistotoimintaa tulee kehittää yhteistyössä Porin kaupungin kanssa. Pohjajoen kesäsiirtolan käyttöä monipuolistettava Elinkeinoelämä Maatalous pitäisi pyrkiä säilyttämään vähintäänkin nykyisellä tasolla kannustamalla viljelijöitä sivuelinkeinojen hyödyntämiseen ja erikoisviljelyyn. Teollisuutta, myös pajatyyppistä pienyritystoimintaa, pitäisi pyrkiä ohjaamaan Pohjoisen satamatien varrelle kaavoitettavalle teollisuusalueelle. Joet ovat olleet vain satunnaisten harrastajakalastajien käytössä, mutta kestäisivät

19 runsaampaakin käyttöä. Jokialuetta kunnostamalla niiden virkistyskäyttöä voidaan laajentaa ja kiinnostus Ahlaisten jokikulttuuria kohtaan lisääntyy. Melko pienellä kustannustoimilla olisi mahdollista joki- ja merialue saada sellaiseen kuntoon, että Ahlaisiin pääsisi isommallakin aluksella. Kunnostustoimilla lisätään Ahlaisten matkailuelinkeinon kasvua. Muita kehittämisajatuksia ja visioita Palveluoppaan ja Ahlaisten esitteen päivitys sekä nettisivujen ajan tasalla pitäminen Sahakosken nikkelikaivos saadaan toimintaa Mustalahden ja Keikveden kunnostus Kylän maisemointihanke estämään kylien puskittumista Metsä-Ahlan alueella olevat teollisuuskaatopaikat toimivat moitteettomasti saastuttamatta luontoamme Hakelaitos tuottaa lämpöä kaupungin kiinteistöille ja tarjoaa töitä paikallisille asukkaille ja pienyrittäjille Kylällä toimii yrittäjä, joka tarjoaa huoltoasemapalveluita Kylällä toimii osuuskunta, josta voi ostaa LVI, sähkö- ja kirvesmiespalveluita Hoivapalvelua tarjoava yritys toimii kylillä auttaen kylämme vanhusväestöä Melontareitistö ja siihen liittyvä ravitsemus- ja yöpymispalvelu toimii Ahlaisissa Kaupunki/EU on avustanut uusien jätevesimääräysten toteuttamissa sekä vakituisia- että kesäasukkaita Kylä tarjoaa hyvät toimintaedellytykset eräretkeily-yrittäjälle, joka vuokraa kanootteja ja polkupyöriä sekä järjestää erämaaretkiä retkeilyreittejä hyödyntäen. Pohjajoen käyttö kalastukseen, yrittäjävetoinen Pohjajoki -hanke.

20 Ahlaisten alueen visio vuonna 2013 Ahlaisten alue on vuonna 2003 oman kulttuuriperintönsä tunteva maaseutumainen nykyajan vaatimuksia vastaava Porin kaupungin osa, joka kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän asuinympäristön peruspalveluineen. Palvelut ovat keskittyneet kirkonkylälle ja Lamppia ja Kellahtea on kehitetty asuinalueina. Kylien asukkaiden asiointia kironkylällä tuetaan kimppakyydein, joita kyläläiset järjestävät keskenään, kaupungin tukemalla asiointiliikennejärjestelmällä. Vanhusten ja lapsiperheiden asumista tukevat kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palvelut. Kehittämistoimissa otetaan huomioon Ahlaisten toiminnalliset perusedellytykset ja kiinnitetään erityisesti huomiota asumiseen ja väestökehitykseen, työpaikkakehitykseen sekä palveluihin ja perusrakenteeseen. Asuminen ja väestökehitys: Tavoitteena on kääntää väestökehitys positiiviseksi luomalla Ahlaisiin houkuttelevat asumisedellytykset etenkin nuorille ja lapsiperheille sekä alueella jo nyt asuville että sinne muuttaville uusille asukkaille. Ahlainen tarjoaa vaihtoehdon kaupunkimiljöössä asumiselle. Porin kaupungilta edellytetään maaseudulla tapahtuvan rakentamisen pelisääntöjen selkiinnyttämistä ja tiedottamista sekä Ahlaisiin rakentamista tukevaa tonttipolitiikkaa (saatavilla olevien tonttien markkinointi, rakentamiskelpoisten maa-alueiden hankinta sekä kaavoitus ja haja-asutusalueille rakentamisen sallivan lupakäytännön kehittäminen). Kesäasuntojen ympärivuotista asuttamista edistämällä voidaan saavuttaa positiivista muuttoliikettä, jolla on työllistävä vaikutus. Palvelurakenteessa otetaan huomioon ikääntyneen väestön kotona asumisen edellytysten parantaminen. Tässä tukeudutaan julkisten palveluiden lisäksi yksityissektorin tarjontaan ja kylällä organisoitavaan vapaaehtoistoimintaan. Työpaikkakehitys: Tavoitteena on lisätä omien työpaikkojen määrää sekä tukea työpaikkojen säilymistä alueella. Ahlainen on maatalousvaltainen alue, jonka pääasiallinen työssäkäyntialue on satama ja kaupungin keskusta. Pohjoisen satamatien varteen tarvitaan teollisuusalue kaikenkokoiselle yritystoiminnalle. Maatalousyrittäjiä tulee tukea sivuelinkeinotoiminnan käynnistämisessä. Alueen merellisyys, runsas kesäasutus sekä kasvava matkailu (vapaa-ajanvietto, luontomatkailu, turismi) luovat edellytyksiä palveluelinkeinon kasvulle. Ahlainen on tärkeä osa Porin matkailua ja tämä tulee hyödyntää markkinoinnissa. Palvelut ja perusrakenne: Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää Ahlaisissa saatavilla olevia palveluita siten, että ne vastaavat nykyaikaisen asumisen tarpeita sekä ottavat huomioon Ahlaisten nykyisen ja tulevan väestönrakenteen. Ahlaisten koulun toiminta-aluetta kehitetään suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti koulun ja siihen liittyvien aktiviteettien (koulutyö, erityisopetus, esikoulu, iltapäiväkerho, koululaisten harrastustoiminta, koulu- ja vapaa-ajanliikunta, koulua tukeva vapaaehtoistyö) toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ahlaisten infrastruktuuria (tiestö, tekniikka, liikenneyhteydet) kehitetään tavoitteena tyypillinen esikaupunkialueen taso. Ahlaisten kylillä tulee säilyttää nykyiset kokoontumistilat kylätoiminnan takaamiseksi sekä koulun yhteyteen tulee rakentaa koko aluetta palveleva juhlatila, joka toimii myös tätä päivää vastaavana sisäliikuntatilana koululaisille.

21 Ahlaisten yhdistykset liite 1 Yhdistys Ahlaisten Ankkurit Ry Ahlaisten Karjalaiset Ry Ahlaisten Kotiseutuyhdistys Ry Ahlaisten Koulun Vanhempainyhdistys Ry Ahlaisten Kyläyhdistys Ry Ahlaisten Maa-ja kotitalousnaiset Ry Ahlaisten maataloustuottajat Ry Ahlaisten Metsästysseura Ry Ahlaisten nuorisoseura Ry Ahlaisten urheilijat ry Ahlaisten VPK Ry Alakylän Kalastuskunta Alakylän yhteiset maa- ja vesialueet Eläkeliitto Kartanokulttuuritoiminta Kellahden Alakylän kylätoimikunta Kellahden Kunto Kellahden kyläyhdistys Ry Kellahden Martat Ry Lampin kyläyhdistys Ry Lampin Martat Ry Länsi-Suomen Metsänhoitoyhdistys Ry MLL Ahlaisten osasto Ry Porin Sotaveteraanit Ahlaisten osasto Suomen Punainen Ristin Ahlaisten osasto Ylikylän alueiden jakokunta Ylikylän Kalastuskunta yhteyshenkilö Reino Leppiniemi Pekka Levonen Taisto Paattiniemi Tomi Paattilammi Hilkka Koski Irja Aho Altti Tuomela Jarmo Viitanen Regina Wittsberg Janne Helimä Ilpo Lehto Esko Stenfors Esko Stenfors Annikki Furuholm Matti Jokinen Jaana Heinola Olavi Mäkivaara Ari Ahokas Toini Rosendahl Sinikka Halme Tellervo Leppiniemi Timo Väisänen Ulla Kankkunen Toivo Peltomäki Eeva-Maria Hallikainen Altti Tuomela Seppo Nurmi

22 Ahlaisten alueen yrittäjät liite 2 Yritys Puhelin Matkapuhelin Toimiala Ahlaisten kyläkrouvi 02-548 6454 050-356 4450 Baari/kahvila Ahlaisten kyläyhdistys Ry/Syreenitori 02-548 6161 Toritoiminta Ahlaisten Maanrakennus 02-548 8245 Maanrakennus Ahlaisten nuorisoseura/kesäteatteri 02-548 6445 040-528 1548 Viihde Ahlaisten seurakunta Seurakunta Ahlaisten sivuapteekki 02-5486081 Apteekki Ahlaisten urheilijat/poikkelin paviljonki 040-592 4601 Viihde Alakylän yhteiset maa-ja vesialueet 02-548 6445 040-528 1548 Venepaikat Auto- ja konehuolto J Blomster 02-548 8220 Autokorjaamo Autopelti-ja maalaus Ismo Setälä 0400-728 667 Autopeltikorjaamo/maalaamo Autopeltikorjaamo ja -maalaamo Antti Selivaara Ky 02-551 5551 040-508 3073 Autopeltikorjaamo/maalaamo Cap&Trans Niemi Oy 02-5486 357 040-5462550 Kuljetus Entisöinti Marko Tyykilä 040-551 9097 Entisöinti K-Extra Ahlainen 02-5486 035 0400-932 155 Ruokakauppa Furuholmin Kuljetus Ky 02-548 6352 0400-963 890 Kuljetus Fysioterapeutti Hanna Ruusila 0400-330 623 Fysioterapia Greenface Oy 02-6480 473 Liukuovet ja oviteollisuuden tarvikkeet Hevostalli-ja karsinavuokraus Tanja Lepistö 050-535 9230 Hevostalli-ja karsinavuokraus I. ja T. Niemi Ky 02-5486 357 040-5462550 Kuljetus Kahvio Onnenkoski 02-548 8146 040-577 3930 Kahvila Kaivu- ja traktoriurakointi Hannu Koski 02-548 6161 0400-125 912 Koneurakointi Koneurakointi Jukka Paloheimo 02-5486 004 044-355 3100 Koneurakointi Koneurakointi Marko Sarmila 0400-595 226 Koneurakointi Koneurakointi Jukka Storberg 02-548 7800 0400-632 856 Harvennushakkuu Kuljetus Seppo Nurmi 02-548 6060 0400-179 420 Maansiirto Kuljetus Mäkivaara Ky 0400-721 974 Kuljetus Kuorma-autoilija Pentti Hellsten 02-548 6116 0400-772 404 Kuljetus Kuorma-autoliikenne Eino Stenfors 02-548 6150 0400-120 121 Kuljetus Lahjapuodi Kissantassu 0400-835 289 Lahjatavara Luoteis-Satakunta Lehti Ky 02-548 0255 0400-981417 Lehti/painotuotteet Länsisatakunnan metsänhoitoyhdistys Metsänhoito M/S Empaatti 0500-531 086 Vesibussit Maanrakennus Markku Iitti 02-548 7757 0500-791 280 Maanrakennus Maran Metsäpalvelu T:mi Metsätyöt, rakentaminen Konsultti Marja Laine 02-548 7745 040-567 4471 Ihonhoito Metsä Mara Oy 040-546 1320 Kiinteistöt Metsäkoneurakointi Tammi 02-548 6475 Metsäkoneurakointi Minnax-yhtiöt Oy 0400-839 789 Maa-ja rakennusurakointi Myyntipalvelu Tellervo Leppiniemi 050-516 5211 Myyntipalvelut Parturi-kampaamo Anle 040-7484 527 Parturi-Kampaamo Pitopalvelu Koivumäki 02-548 6044 0400-869 141 Pitopalvelu Porin Rakennus-Vasa Oy 02-649 0049 0400-324 377 Rakennustoiminta Pukuompelijamestari Ritva Uusitalo 02-548 6028 Ompelu

23 Yritys Puhelin Matkapuhelin Toimiala Puutavaransahaus Altti Tuomela 02-5486 248 0400-621 669 Puutavaransahaus Ratsastuskoulu Kyläkorpi 040-5842 566 Ratsastuskoulu Satakunnan Laaturakentajat Oy 0400-839 789 Korjausrakentaminen Satakunnan Pitopalvelu Oy 02-548 7502 0400-797 700 Pitopalvelu ST1 Hakamäki Ky 02-548 6069 0400-882 672 Polttoaineet Taimi-Tapio Oy Ahlaisten taimitarha 02-548 6095 Taimitarha Taksi Eko-Taksi Riitta Kuha 050-5730 740 Taksi Taksi-ja kuorma-auto Teuvo Kallio 02-548 6038 0400-833 855 Taksi Taksiliikenne Altti Mäkivaara 02-548 6111 0400-12 5683 Taksi Taksiliikenne Jukka Salminen 02-548 6382 0400-59 1617 Tilataksi 8 hengen auto Taksipalvelu Mauri Rantasärkkä 02-548 6424 0400-22 4206 Taksi Tapani Huhtala Oy 02-548 7763 0400-817 233 Kuljetus Tilitiimi Aikonen 02-548 6178 Tilitoimisto Tmi Goldenfl ame 02-548 6445 040-528 1548 Ravinnonlisät/puhdistustuotteet Tmi Hannu Nordström 02-548 6442 040-7209 304 Tilataksi Tmi Riitta Nordström 02-548 6442 0400-32 3142 Taksi Tmi Taimitrans 0400-122 850 Kuljetus Tmi Toivo Muurinen 02-548 7807 040-5157910 Sahaus/höyläys Torikauppias Henri Lampinen 02-548 6561 050-405 7581 Torikauppa Tuulia palvelut 02-544 4277 Jalkahoitola TV-huolto K.Vuori 02-548 6294 050-351 3056 TV-huolto Urkoitsija Eino Lepistö 02-549 0013 050-5640668 Puunsahaus/haketus Vene/hirsityöt Jaakko Tuomela 0400-949 115 Vene/hirsityöt Veneasema Haapalainen 0400-593 349 Mökkitalkkari, pub ym Veneveistämö Mauri Tammi 02-548 6482 040-575 1699 Veneveistämö Vesibussi M/s Charlotta 02-548 6205 0400-329 831 Vesibussit Vuorenpää Kalevi Oy 0400-386 355 Metsäkoneurakointi Ylikylän Koski Oy 02-548 8122 Myllytys