LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 24/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-229 Annettu julkipanon jälkeen 3.4.2009 ASIA HAKIJA Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen koskien tiloilla Sorala RN:o 1:146 ja Sorala II RN:o 1:159 sijaitsevan soranottoalueen kunnostamista sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Salo Chloris Oy HAKEMUS Chloris Oy on ympäristölupavirastoon 9.9.2008 toimitetussa ja 14.11.2008 sekä 29.1.2009 täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa ottaa maa-aineksia pohjavesipinnan alapuolelta ja maisemoida soranottoaluetta Somerojanlähteen pohjavesialueella Halikon kunnan (1.1.2009 lähtien Salon kaupungin) Kärävuoren kylässä hakijan omistuksessa olevilla tiloilla Sorala RN:o 1:146 ja Sorala II RN:o 1:159 hakemukseen liitetyn, 29.6.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Tarkoituksena on kunnostaa kaksi soranoton seurauksena syntynyttä vierekkäistä pohjavesilampea yksityistä virkistyskäyttöä varten. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa aloittaa hakemuksessa tarkoitetut työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Alueen kuvaus Hakemuksen tarkoittama alue sijaitsee Salon kaupungin Kärävuoren kylässä Somerojanlähteen I luokan pohjavesialueella (0207308) Salaisten paikallistien itäpuolella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,53 km 2, josta muodostumisalueen osuus on 0,99 km 2. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 500 m 3 vuorokaudessa. Alueella ei ole yhdyskuntien käytössä olevia pohjavedenottamoita. Pohjaveden päävirtaussuunta pohjavesialueella on kaakosta luoteeseen. Salon seudun maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 12.11.2008, maantien itäpuoleisella alueella on merkintä ulkoilureitti, jonka lopullinen sijainti tulee osoittaa tarkemmassa maankäytön suunnitelmassa. Välittömästi hakemusalueen kaakkoispuolella on entinen moottoriurheilurata ja asfalttiasema. Pohjoispuo-
Muut suojelukohteet Kunnostustyöt 2 lella on osittain suopohjainen kangasmetsikkö ja länsipuolella on soranottoalue. Kunnostettava alue on vanhaa maa-ainesten ottoaluetta, jolta on ennen maa-aineslain voimaantuloa otettu soraa ja hiekkaa niin, että alueelle on muodostunut kaksi pohjavesilampea. Lisäksi alueelle on jäänyt isoja kiviröykkiöitä. Tilan Sorala RN:o 1:146 (pinta-ala noin 4,4 ha) pohjavesilampi on 1,03 ha:n suuruinen ja pohjoisemman tilan Sorala II RN:o 1:159 (pinta-ala noin 1,6 ha) pohjavesilampi on 0,47 ha:n suuruinen. Pohjavesilampien vedenkorkeus oli 30.4.2006 +94,3 m. Kyseisille tiloille on tehty maisemointisuunnitelma vuonna 2006, jonka pohjalta kunnostus on tarkoitus toteuttaa. Alle 200 metrin etäisyydellä lammista ei sijaitse kiinteistöjä, joilla olisi talousvesikaivo. Lampien alueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin- tai kasvilajeja. Maisemoitavan alueen luoteispuolella noin 400 metrin päässä suon reunassa harjualueen liepeillä on Somerojan lähde -niminen luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu lähde. Lähteen ympäristö on kuivaa kanerva-poronjäkäläkangasta ja pallosarakorpea. Usean neliömetrin laajuinen lähde on osin padottu ja laajennettu. Laskuojaa sekä soistunutta kangasta on ojitettu. Kunnostuksen tarkoituksena on syventää lammet vähintään viiden metrin syvyisiksi tasolle +89 m tai syvemmiksi ja käyttää näin saatavat maa-ainekset täyttöihin ja luiskien loiventamiseen. Tällä hetkellä tilan Sorala lammen syvyys on enimmillään noin 3,2 m ja tilan Sorala II lammen syvyys enimmillään noin 2,0 m. Lammista otettavien maaainesten määriksi arvioidaan 750 m 3 ja 420 m 3. Kunnostuksen jälkeen lammet ovat kooltaan 0,98 ha ja 0,27 ha. Vedenalaiset luiskat muotoillaan kaltevuuteen noin 1:2. Uimarantaalueet, joita tulee kaiken kaikkiaan kolme, luiskataan kuitenkin kaltevuuteen 1:10 tai loivemmiksi vesirajan molemmin puolin. Pienemmän lammen (Sorala II) syventämisen yhteydessä lammen rannat täytetään tasolle +96,5 m tai ylemmäksi muodostamalla lammesta nostettavalla puhtaalla hiekalla rannoille vähintään 10 metrin levyinen tasainen hiekkavyöhyke. Suuremman lammen pohjoisranta ja eteläkulma täytetään samalla tavoin. Rantojen hiekkavyöhykettä ei peitetä humuksella eikä niille kylvetä tai istuteta mitään. Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Lampien lähialueet muotoillaan niin, että humuspitoinen pintamaa ei pääse huuhtoutumaan lampiin. Lampien läheisyydessä kasvavat lehtipuut poistetaan vähintään 10 metrin etäisyydeltä rannasta lampien roskaantumisen vähentämiseksi.
3 Lampien välisen alueen keskiosa täytetään vähintään tasolle +96,5 m ja koillisosassa olevaa kumparetta tasoitetaan. Suuremman lammen eteläpuolella kartoituksen aikaan ollut pieni sulamisvesistä muodostunut lammikkoalue täytetään vähintään tasolle +98 m. Alueella olevia kiviä voidaan käyttää luiskien muotoilussa peittämällä niitä routarajan alapuolelle tai sijoittamalla niitä näkyviin tukemaan istutuksia luiskissa tai lampien rannoille elävöittämään maisemaa. Kiviä ei kuitenkaan käytetä pohjaveden päälle jätettävän tai muodostettavan suojakerroksen rakentamisessa. Multa- ja humusmaat, humuspitoiset maa-ainekset ja lampien pohjasta otettava lietteinen maa-aines käytetään alueen suojaverhoiluun, joka toimii kasvualustana istutuksille. Täyttöihin mahdollisesti muualta tuotava maa-aines on puhdasta, vettä läpäisevää hiekkaa ja kasvualustaan käytettävä maa-aines puhdasta humusta kuten maatunutta turvetta. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasveja tai nurmikkoa ja puustoksi istutetaan havu- ja lehtipuiden taimia. Alueella ei käytetä lannoitteita. Alueella aikaisemmin olleet rojut ja roskat on jo kerätty pois. Alueesta on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa vapaa-ajan viettopaikka ja hakea rakennusluvat mökkejä varten. Toimet pohjaveden suojelemiseksi Kunnostuksessa noudatetaan erityistä varovaisuutta öljyjen maaperään pääsemisen estämiseksi. Alueella ei varastoida öljytuotteita eikä huolleta tai korjata kalustoa. Mikäli alueella säilytetään öljytuotteita, ne säilytetään katetuissa, lukituissa ja suoja-altaalla varustetuissa säiliöissä. Koneiden hydrauliikkaöljynä käytetään bioöljyä. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Halikon kunnassa 4.12.2008 5.1.2009 varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta. Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on viitannut asiasta 8.9.2006 antamaansa lausuntoon ja katsonut, että maisemointisuunnitelma on mahdollista toteuttaa vesien- ja maisemansuojelun kannalta, mikäli toteuttamisen yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota pohjavedensuojeluun. Sanotussa lausunnossa mainitut seuraavat asiat on otettava huomioon:
4 - Vedenalaisessa kaivussa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta öljyjen pääsyn estämiseksi pohjaveteen. - Ottamisen yhteydessä on varmistuttava siitä, että maa- tai kallioperään tai pohjaveteen ei pääse ympäristölle haitallisia aineita. - Vaikutusalueella mahdollisesti olevien talousvesikaivojen vedenpinnan taso ja veden laatu on selvitettävä ennen kaivun ja täytön aloittamista ja tarpeen mukaan vaikutuksia on seurattava kunnostustyön ajan. - Täytettävien lammikoiden pohjat on puhdistettava ja täyttöön saa käyttää vain puhdasta hiekkaa ja soraa. Mikäli kaivun yhteydessä tavataan savisia tai silttisiä kerroksia, niitä ei saa käyttää lammikoiden täyttöihin. Savisia ja silttisiä aineksia voi käyttää alueen pintaverhoiluun. - Kasvillisuus on poistettava täytettäviltä alueilta. - Alueen tulevaa käyttöä suunniteltaessa pohjaveden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennen kunnostustoimenpiteiden aloittamista, niiden aikana ja toimenpiteiden jälkeen ainakin Somerojan lähteen ja kunnostettavien lammikoiden veden laatua ja pohjaveden pinnan tasoa tulisi seurata säännöllisesti. Hakijan ilmoituksen mukaan vaikutusalueella ei ole talousvesikaivoja, joiden veden laatua ja pohjavedenpinnan korkeutta olisi tarpeen seurata. Maisemointitoimenpiteet tulisi suorittaa määräajassa ja muun muassa kaivetun aineksen määrästä tulisi raportoida valvontaviranomaisille. 2) Halikon kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on esittänyt, että hakijalta tulee edellyttää riittävää selvitystä hankkeen massataloudesta ja lupapäätökseen tulee liittää tarpeelliset määräykset pohjavesien tarkkailusta. Pyyntöön töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei tule suostua. Mikäli aloittaminen kuitenkin katsotaan mahdolliseksi, tulee hakijalta edellyttää riittävän suuruista hyväksyttävää vakuutta. HAKIJAN SELITYS Hakijalle on varattu tilaisuus antaa selitys em. muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on vastineessaan katsonut, ettei pohjaveden tarkkailu ole tarpeen ottaen huomioon Somerojan lähteen sijainti ja töiden tekeminen ammattilaisten toimesta. Lisäksi vaikutusalueella ei ole talousvesikaivoja. Ruoppausmassat tulevat jäämään mahdollisimman pieniksi, sillä syvyys on paikoin jo 5 m. Töiden aloittaminen mahdollisimman nopeasti (viimeistään kevään 2009 aikana) on tarpeen, jotta alue saadaan lopullisesti siivottua roskista ja virkistyskäyttöön. Nopea kunnostaminen on pohjavesialueenkin etu.
5 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Chloris Oy:lle luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen koskien soranottoalueen kunnostamista tiloilla Sorala RN:o 1:146 ja Sorala II RN:o 1:159 Salon kaupungin Kärävuoren kylässä hakemukseen liitetyn, 29.6.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Soranottoalueen kunnostus on tehtävä hakemukseen liitettyjen maisemointisuunnitelmapiirustusten 120674/2 ja 120674/3 mukaisesti. 2) Työ on suoritettava niin, että öljyjen ja muiden haitallisten aineiden joutuminen maaperään ja pohjaveteen estyy. Hankealueella ei saa säilyttää polttoaineita, öljyä eikä muita pohjavettä pilaavia aineita. Tällaisia aineita ei saa käyttää siten, että pohjaveden pilaantuminen on mahdollista. Alueella ei saa säilyttää, huoltaa tai tankata työkoneita tai kuljetuskalustoa. 3) Luvan saajalla on oltava öljyvahingon varalta toimintasuunnitelma ja -valmius. Öljyvahingosta on välittömästi ilmoitettava Salon kaupungin öljyvahinkojen torjuntatyön vastuuhenkilölle ja Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. 4) Täytettävien lammikoiden pohjat on puhdistettava ja niiden täyttöön saa käyttää vain puhdasta hiekkaa ja soraa. Alueen pintaverhoiluun saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. 5) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vesilain mukaan korvattavasta vahingosta ja haitasta. 6) Tämän päätöksen mukaisen kunnostuksen aloittamisesta on kirjallisesti ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden päättymisestä on 60 päivän kuluessa ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille sekä Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle. Valmistumisilmoituksessa on esitettävä selvitys kaivettujen massojen määrästä. 7) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Perustelut Nyt kunnostettava soranottoalue sijaitsee Somerojanlähteen pohjavesialueella, jonka vesivaroja ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta joka
Lainkohdat Vesilain 9 luvun 8 6 on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Kunnostettavat pohjavesilammet ovat muodostuneet alueelle aikoinaan maa-ainesten oton seurauksena. Ottamisalueen jälkikunnostus ja maisemointi ovat tarpeen pohjaveden suojelemiseksi ja mahdollista alueen virkistyskäyttöä varten. Alueelta on jo otettu hiekkaa pohjavesipintaan saakka ja huomattavalta osin sen alapuolelle. Matalien pohjavesilampien syventäminen, lammikoiden koon pieneneminen ja matalien alueiden täyttö vähentävät pohjaveden pilaantumisriskiä. Suunniteltu soranottoalueen kunnostus ja siihen liittyvä maisemointi ja jälkihoito parantavat alueen maisemakuvaa. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi on polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä noudatettava erityistä varovaisuutta. Kunnostamisen haitalliset vaikutukset rajoittuvat lyhytaikaiseen veden samentumiseen kunnostettavissa lammissa. Pohjavesiesiintymään, sen käyttöön tai käyttömahdollisuuksiin hankkeella ei ole ennalta arvioiden muita haitallisia vaikutuksia. Siten se ei vaikuta myöskään pohjaveden virtaussuuntaan nähden noin 400 metrin etäisyydellä lampien alapuolella sijaitsevaan rauhoitettuun Somerojan lähteeseen. Alueella ei ole kaivoja tai muita vedenottamoita. Edellä sanottu huomioon ottaen suunnitellusta kunnostuksesta ei aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista laajalla alueella taikka muuta vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuun verrattavaa seurausta ympäristön oloissa tai luonnonsuhteissa eikä pohjavesi hankkeen seurauksena Somerojanlähteen pohjavesialueella käy terveydelle vaaralliseksi eikä sen laatu muutoin olennaisesti muutu. Kunnostuksesta saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä huomattavasti suurempi. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Chloris Oy:lle luvan aloittaa luvan tarkoittamat työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 2 000 euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voivat aiheuttaa. Perustelut Kunnostustöiden tarkoituksena on vanhan maa-ainesten ottoalueen siistiminen ja maisemointi. Pyrkimyksenä on myös suojella pohjavettä pilaantumiselta, mistä syystä lampien viereisiä avattuja alueita
7 täytetään puhtaalla hiekalla ja soralla, joita saadaan lampien syventämisestä. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle huomattavaa pysyvää haittaa. Töidenaloittamisluvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Sovellettu oikeusohje Vesilain 2 luvun 26 1 momentin 2) -kohta LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Ympäristölupavirasto ottaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen sekä Halikon kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan muistutukset luparatkaisusta ja -määräyksistä sekä perusteluista ilmenevällä tavalla huomioon. Tarkkailua koskevat vaatimukset hylätään ratkaisun perusteluista ilmenevin perustein. Käsittelymaksu 770 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) 2 :n mukaan. Kysymyksessä on muu pohjavettä koskeva asia, jolloin käsittelymaksu on asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan 770 euroa.
8 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) kartta alueesta 2) valitusosoitus Leena Simpanen Jukka Leinonen Juha Helin Hanna Pesonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen. HIP/sl
Kartta Liite 1
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 2 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.5.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.