Palvelujen ulkomaankauppa 2010, ennakkotiedot

Samankaltaiset tiedostot
Palvelujen ulkomaankauppa 2012, ennakkotiedot

Palvelujen ulkomaankauppa 2008, ennakkotiedot

Palvelujen ulkomaankauppa 2008

Palvelujen ulkomaankauppa 2011

Palvelujen ulkomaankauppa 2012

Palvelujen ulkomaankauppa 2011

Palvelujen ulkomaankauppa 2013, ennakkotiedot

Palvelujen ulkomaankauppa 2009

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008

Ympäristöliiketoiminta 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Energian hankinta ja kulutus

Kaupan varastotilasto

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Energian hankinta ja kulutus

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Kaupan varastotilasto

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2009

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Verot ja veronluonteiset maksut

Korkean teknologian ulkomaankauppa 2008

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Energian hankinta ja kulutus

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa

Verot ja veronluonteiset maksut

Henkilöstörahastot 2008

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Energian hankinta ja kulutus

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Henkilöstörahastot 2007

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Kaupan varastotilasto

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Teollisuuden varastotilasto

Kaupan varastotilasto

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Verot ja veronluonteiset maksut 2018

Teollisuuden varastotilasto

Energian hankinta ja kulutus

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Teollisuuden varastotilasto

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Liikkeenjohdon konsultointi selvässä kasvussa vuonna 2017

Neljännesvuositilinpito

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Palveluiden ulkomaankauppa

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Korjausrakentaminen 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Yliopistokoulutus 2009

Verot ja veronluonteiset maksut 2015

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Transkriptio:

Kauppa 211 Palvelujen ulkomaankauppa 21, ennakkotiedot Palvelujen ulkomaankaupan ylijäämä kasvoi vuonna 21 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan palvelujen viennin arvo nousi ja tuonnin arvo laski vuonna 21. Palveluja vietiin vuonna 21 noin 15, miljardin euron arvosta palvelujen tuonnin ollessa noin 11,4 miljardia euroa. Ylijäämä palvelujen ulkomaankaupasta kasvoi vajaan kolmanneksen vuodesta 2 ollen noin 4, miljardia vuonna 21. Palvelujen vienti, tuonti ja ylijäämä 22 21, milj. euroa Vuonna 21 palvelujen vienti nousi 15, miljardiin euroon, mikä on noin 5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2. Palvelujen tuonti laski 5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Ylijäämä palvelujen ulkomaankaupasta oli vuonna 21 noin 4, miljardia euroa, missä on lähes 2 miljoonaa euroa kasvua edelliseen vuoteen nähden. Ylijäämä kasvoi erityisesti rojalti- ja lisenssimaksuissa, ollen 84 miljoonaa euroa vuonna 21. Ylijäämä samassa erässä vuonna 2 oli 4 miljoonaa euroa. Rojalti- ja lisenssimaksuista saatiin vuonna 21 vientituloja vajaat 1,8 miljardia euroa. Rojalti- ja lisenssimaksuihin kuuluvat franchising- ja muut vastaavat oikeudet sekä muut rojaltit ja lisenssimaksut. Helsinki 2.5.211 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Palvelujen viennissä merkittävimmät kohdemaat olivat Intia, Ruotsi ja Kiina. Vienti Ruotsiin ja Alankomaihin kasvoi edelliseen vuoteen nähden. Huomionarvoista oli myös viennin lasku Kiinaan ja Venäjälle. Tärkeimpiä palvelujen tuontimaita olivat Saksa, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. EU15 -maihin suuntautunut palveluvienti nousi 4,8 miljardiin euroon, mikä on prosenttia kaikesta palvelujen viennistä. EU15 -maiden osuus kasvoi yli kaksi prosenttiyksikköä vuodesta 2. Tuonti EU15 -maista laski vuonna 21 alle, miljardiin euroon. EU15 -maiden osuus kaikesta palvelujen tuonnista laski 52 prosenttiin, mikä merkitsee kuuden prosenttiyksikön laskua vuodesta 2. Palvelujen ulkomaankaupan tilasto perustuu Tilastokeskuksen palvelujen ulkomaankaupan vuosi- ja neljännesvuositiedusteluihin. Tiedot sisältävät konserniyritysten välisen palvelukaupan. Tilaston tietoihin eivät sisälly kuljetuksen, matkailun tai vakuutuksen palvelut. Tietoja käytetään mm. kansantalouden tilinpidon laadinnassa sekä osana Suomen Pankin laatimaa maksutasetta. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Palvelujen tuonti palveluerittäin 22-21, milj. euroa...4 Liitetaulukko 2. Palvelujen vienti palveluerittäin 22-21, milj. euroa...4 Liitetaulukko. Palvelujen vienti maittain, 22-21, milj. euroa...5 Liitetaulukko 4. Palvelujen tuonti maittain 22-21, milj. euroa... Palvelujen ulkomaankauppatilaston laatuseloste...

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Palvelujen tuonti palveluerittäin 22-21, milj. euroa Palveluerä -- tuonti Vuosi 22 2 24 25 2 2 28 2 21 Posti- ja telekommunikaatiopalvelut 2 24 228 44 4 18 1 2 88 - Posti- ja kuriiripalvelut 4 4 28 1 5 2 1 2 - Telekommunikaatiopalvelut 25 2 2 4 255 1 2 Rakennuspalvelut 22 21 4 88 21 248 411 1 4 Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut 5 42 52 2 81 1 4 1 11 2 421 1 52 - Tietotekniikkapalvelut 4 51 4 8 1 1 2 2 1 48 - Informaatiopalvelut 2 1 1 25 1 18 55 4 Rojaltit ja lisenssimaksut 41 545 44 2 1 1 1 51 1 8 2 Muut liike-elämän palvelut 4 8 4 8 4 44 5 1 8 2 84 8 154 - Laki- ja tilinpito, hallinto- ja PR-palvelut 21 2 2 288 22 4 4 28 15 - Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset 1 5 1 1 1 5 1 84 1 2 1 - Tutkimus- ja kehittämispalvelut 1 5 1 8 1 5 1 5 1 8 1 82 55 2 855 - Arkkitehti-, insinööri- ja muu tekninen palvelu 2 15 158 4 111 11 - Maatalous-, kaivos- ja muu jalostuspalvelu 2 1 8 1 1 11 1 - Muualla erittelemättömät liike-elämän palv. ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelematt. konsernien sisäiset palvelut 1 21 1 1 1 21 1 548 1 5 2 4 2 2 5 18 Henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 4 22 2 1 21 4 42 2 - Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut 58 1 8 21 1 - Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 1 1 1 Muut erittelemättömät palvelut 8 8 1 Tuonti yhteensä 5 448 5 2 8 58 8 55 11 1 1 11 42 Liitetaulukko 2. Palvelujen vienti palveluerittäin 22-21, milj. euroa Palvelutyyppi -- vienti Vuosi 22 2 24 25 2 2 28 2 21 Posti- ja telekommunikaatiopalvelut 252 22 251 1 42 2 22 - Posti- ja kuriiripalvelut 4 4 8 5 11 21 1 111 - Telekommunikaatiopalvelut 2 15 18 11 1 154 1 Rakennuspalvelut 2 1 4 28 1 8 5 8 Tietotekniikka- ja informaatiopalvelut 5 51 8 1 21 1 1 1 8 5 5 5 5 4 - Tietotekniikkapalvelut 518 42 5 1 1 1 1 5 5 5 5 4 - Informaatiopalvelut 1 1 1 41 Rojaltit ja lisenssimaksut 54 44 5 85 1 1 252 1 Muut liike-elämänpalvelut 5 48 4 84 2 84 8 8 44 858 - Laki- ja tilinpito, hallinto- ja PR-palvelut 11 18 18 18 155 11 1 - Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset 11 1 1 8 11 11 15 1 - Tutkimus- ja kehittämispalvelut 2 28 25 24 2 248 281 25 25 - Arkkitehti-, insinööri- ja muu tekninen palvelu 251 22 28 2 285 1 41 2 245 - Maatalous-, kaivos- ja muu jalostuspalvelu 2 8 1 4 5 4 25 - Muualla erittelemättömät liike-elämän palv. ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelematt. konsernien sisäiset palvelut 4 4 25 5 241 5 45 8 11 452 11 4

Palvelutyyppi -- vienti Vuosi 22 2 24 25 2 2 28 2 21 Henkilökohtaiset palvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 2 1 1 1 4 5 - Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut 2 4 - Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut 4 1 5 1 2 4 Muut erittelemättömät palvelut 2 4 8 Vienti yhteensä 424 4 8 42 54 11 1 8 15 1 15 Liitetaulukko. Palvelujen vienti maittain, 22-21, milj. euroa Maa Vuosi 22 2 24 25 2 2 28 2 21 EU15-maat (1) 18 2 22 22 45 2 2 5 41 4 284 4 Alankomaat 21 242 41 28 251 8 411 15 Belgia 15 1 11 5 11 2 1 Britannia 854 5 58 41 8 51 552 55 1 Espanja 84 11 55 55 8 2 252 21 Irlanti 58 11 1 8 45 8 8 1 1 Italia 21 5 1 18 25 2 5 21 Itävalta 4 14 15 8 Kreikka 5 4 4 1 5 15 15 Luxemburg 8 25 25 12 Portugali 52 8 4 4 52 55 81 2 Ranska 1 11 228 1 18 155 2 25 28 Ruotsi 58 52 54 841 8 851 1 11 Saksa 42 444 41 42 44 41 1 18 2 2 Tanska 11 88 1 1 4 188 18 158 Muu maailma (2) 4 224 88 5 11 5 1 8 8 1 11 8 1 42 Norja 12 1 15 15 12 2 24 28 Viro 8 8 2 4 8 Venäjä 42 5 1 111 4 5 5 82 5 Sveitsi 2 188 225 242 24 281 25 28 Kanada 2 2 25 45 5 1 11 Yhdysvallat 445 411 44 4 41 48 51 55 58 Japani 1 8 8 2 5 1 28 Kiina... 2 2 58 44 5 25 1 14 2 Intia... 18 45 418 8 1 1 1 151 1 15 Muut 2 558 1 882 2 8 8 4 8 5 4 1 48 48 Yhteensä (1)+(2) 422 5 8 4 42 54 11 1 8 15 1 15 5

Liitetaulukko 4. Palvelujen tuonti maittain 22-21, milj. euroa Maa Vuosi 22 2 24 25 2 2 28 2 21 EU15-maat (1) 2 4 4 4 1 15 4 551 8 1 5 51 Alankomaat 42 2 42 1 4 5 2 5 Belgia 152 12 15 4 5 15 5 12 181 Britannia 5 4 85 1 1 1 11 1 24 1 45 1 241 1 2 Espanja 8 4 1 5 81 8 18 Irlanti 8 1 22 5 1 1 241 28 Italia 5 4 8 244 25 1 Itävalta 52 48 4 5 4 2 5 1 2 Kreikka 8 1 2 1 42 45 42 Luxemburg 1 24 1 1 8 1 Portugali 5 58 5 Ranska 182 181 21 24 1 182 224 28 2 Ruotsi 8 2 5 24 8 8 1 25 5 Saksa 448 4 51 5 4 84 2 55 2 5 1 54 Tanska 1 21 1 28 4 44 511 4 Muu maailma (2) 2 1 2 41 2 2 84 4 1 4 82 5 481 Norja 4 8 1 151 15 22 42 Viro 5 58 5 8 2 111 1 1 Venäjä 24 4 8 2 2 28 18 4 Sveitsi 1 1 154 251 15 2 28 221 Kanada 44 45 5 11 1 1 2 11 Yhdysvallat 1 44 825 24 8 1 52 1 2 1 54 1 2 1 451 Japani 41 4 8 55 118 18 1 Kiina... 1 54 12 222 45 Intia... 11 28 4 1 182 24 45 45 Muut 4 8 24 8 1 28 1 5 1 8 1 4 Yhteensä (1)+(2) 5 51 5 1 4 5 8 55 11 1 1 11 42

Palvelujen ulkomaankauppatilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi Tilaston tuottaa Tilastokeskus. Tilaston laatiminen perustuu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (184/25), jossa säädetään maksutasetta, kansainvälistä palvelukauppaa ja suoria ulkomaisia sijoituksia koskevista tilastoista. Lisäksi laadinnassa noudatetaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n maksutasekäsikirjan (Balance of Payments Manual 5th ed. 1) ja Yhdistyneiden kansakuntien julkaiseman kansainvälisen palvelukaupan tilastoja koskevan käsikirjan (Manual on Statistics of international trade in services) suosituksia. Palvelujen ulkomaankaupan vuositiedustelu on lakisääteinen tiedonantajille perustuen tilastolakiin (28/24, ). Tilastokeskus rahoittaa palvelujen ulkomaankauppatilaston tuotannon. Tilasto kattaa maksutaseen muut palvelut -erän ilman vakuutus- ja rahoituspalveluita. Sisältöön ei näin ollen kuulu matkailuun tai kuljetukseen liittyvät palvelut. Viennin ja tuonnin palveluerittäiset tiedot luokitellaan 21 eri maahan maksutaseen maaluokitusten mukaisesti. Tilasto kattaa seuraavat palveluerät: Viestintäpalvelut Postipalvelut Kuriiripalvelut Televiestintäpalvelut Rakentamispalvelut siitä: materiaalimenot ulkomailla (vain vienti) siitä: palkkamenot ulkomailla (vain vienti) Tietojenkäsittely- ja tietopalvelut Tietojenkäsittelypalvelut Uutistoimistopalvelut Muut tiedontarjontapalvelut Rojaltit ja lisenssimaksut Franchising- oikeudet ja muut vastaavat oikeudet Muut rojaltit ja lisenssimaksut Välityskauppa ja muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut Välityskauppa Muut kaupankäyntiin liittyvät palvelut Käyttöleasingpalvelut Erilaiset liike-elämän, ammatilliset ja tekniset palvelut Lakiasiainpalvelut Laskentatoimen, tilintarkastus-, kirjapito- ja veroneuvontapalvelut Yritysten ja liikkeenjohdon konsultointi- ja suhdetoimintapalvelut Mainonta, markkinatutkimus ja mielipideselvitykset Tutkimus ja kehitys Arkkitehti-, insinööri ja muut tekniset palvelut Jätteiden käsittely- ja puhdistuspalvelut Maatalous, kaivostoiminta ja muu paikalla tapahtuva jalostus Muut liike-elämän palvelut Konsernien sisäiset palvelut, muualla luokittelemattomat Henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut Audiovisuaaliset ja niihin liittyvät palvelut Koulutuspalvelut Terveyspalvelut Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, muualla luokittelemattomat Palvelujen ulkomaankaupan tilastoa käytetään maksutaseen ja kansantalouden tilinpidon laadinnassa. Tilastokeskus toimittaa tiedot maksutasetta varten Suomen Pankkiin, joka toimittaa tiedot edelleen Eurostatille, Euroopan Keskuspankille (EKP), Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja OECD:lle.

Palvelujen ulkomaankauppatilasto on valtakunnallisesti kattava. Koska tiedot kysytään yritystasolla, tilastoa ei voi alueellistaa. Palvelujen vienniksi lasketaan tilanteet, joissa yritys vastaanottaa korvauksen vastikkeena palvelusta ulkomaiselta talousyksiköltä. Vastaavasti tuonnissa suomalainen talousyksikkö maksaa ulkomaiselle toimijalle vastineena palvelusta. Tilastoon sisältyvät myös konserniyritysten väliset palvelutransaktiot. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastotiedustelun kehikko muodostetaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin pohjalta. Tilastoinnin perusyksikkö on yritys. Tiedot kootaan vuosittaisella ja neljännesvuosittaisella tiedustelulla suoraan yrityksiltä. Vuosittain tiedustelujen piiriin kuuluu kaikkiaan noin 2 yritystä. Tiedustelussa hyödynnetään Tullihallituksen tilastoja tavarakaupasta. Yritysrekisteristä poimittu kehikko jaetaan kokonaistutkimukseen ja kolmeen otokseen. Kokonaistutkimukseen kuuluvat yritykset, joilla on yli työntekijää tai jotka ovat raportoineet edellisvuonna palvelujen ulkomaankauppaa. Yksi otoksista muodostetaan ulkomaisista tytäryhtiöistä, jotka eivät kuulu kokonaistutkimukseen, ja kaksi muuta otosta muodostetaan yritysten koon perusteella. Kokonaistutkimukseen kuuluvilta yrityksiltä kysytään sekä maa- että palvelueräjakauma, otosyrityksiltä vain palvelueräjakauma. Otokset jaetaan ositteisiin, joista tehdään satunnaisotanta. Otostiedot korotetaan kattamaan koko osakehikko. Korotetut tiedot jaetaan maittain ja palveluittain kokonaistutkimuksen maa- ja palvelueräjakaumien mukaisesti. Vastaamattomien kokonaistutkimukseen kuuluvien yritysten tiedot imputoidaan edellisen vuoden vastauksen tai henkilöstömäärän perusteella.. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tutkimuksen tärkeimmät virhelähteet liittyvät vastauskatoon sekä yli- ja alipeittoon. Koska palvelujen ulkomaankaupan tiedustelujen vastausprosentti vuositasolla on ollut noin, on vastauskadon vaikutus vähäinen. Kyselytutkimuksen peitolla tarkoitetaan tutkimuskehikon oikeellisuutta suhteessa siihen yritysjoukkoon, joka kyselyllä halutaan tavoittaa. Tämän tiedustelun kohdalla lähinnä alipeitto on mahdollinen virhelähde, koska kaikkien vientiä ja tuontia harjoittavien yritysten määrittäminen on haastavaa. Palvelujen määritelmät sekä tiedonantajien mahdollisuudet toimittaa niiden mukaista relevanttia tietoa ovat yksi oleellinen virhelähde. Palveluerien määritelmien suhteen tapahtuu väärinkäsityksiä, jolloin tiedusteluun vastaukset jäävät puutteellisiksi tai kirjautuvat osin vääriin eriin. Lisäksi tiedonantajien on joissakin tapauksissa hankala kerätä oikeat tiedot yrityksen tietojärjestelmistä, jolloin tieto on arvioitu yrityksessä. Tiedot julkaistaan karkeammalla tasolla kuin kerätään, jotta yksittäisen yrityksen antamat tiedot eivät paljastu. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto ilmestyy vuosittain. Tilaston tiedot kattavat kunkin kalenterivuoden aikana toimitetut palvelut. Ennakkotiedot palvelujen ulkomaankaupasta julkistetaan kesäkuun alussa. Lopulliset tiedot julkaistaan noin vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Ennakolliset tiedot voivat muuttua aineiston täydentymisen ja muutosten vuoksi. Tilastokeskuksen julkaisukalenteri löytyy osoitteesta: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html 5. Tietojen saatavuus ja selkeys Palvelujen ulkomaankauppatilaston tiedot sekä kuvaus ja muut metatiedot julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla: http://tilastokeskus.fi/til/pul/index.html 8

Lisäksi tietoja palvelujen ulkomaankaupasta julkaistaan Tilastokeskuksen Yritysten kansainvälistyminen -painojulkaisussa. Julkaisujen tilaukset: http://tilastotori.stat.fi/ Suomen Pankki julkaisee maksutaseen yhteydessä tietoja palvelujen ulkomaankaupasta: http://www.bof.fi/fi/tilastot/maksutase/index.htm Palvelujen ulkomaankauppatilaston yritysaineisto on mahdollista saada tutkimuskäyttöön suojatussa muodossa. Käyttö tapahtuu Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa. Lisätietoja: http://tilastokeskus.fi/tup/yritysaineistot/index.html Lisätietoja tilastosta antavat Yhteystiedot -sivulla mainitut henkilöt. http://www.stat.fi/til/pul/yht.html. Tietojen vertailukelpoisuus Suomen Pankki julkaisee palvelujen ulkomaankaupan tiedot osana maksutasetta. Maksutaseen palvelujen ulkomaankaupan tietoihin sisältyy palvelujen ulkomaankaupan tilastossa julkistettujen palvelujen lisäksi kuljetus, matkailu sekä rahoitus- ja vakuutuspalvelut. Kansantalouden tilinpidon julkaisemiin palvelujen ulkomaankaupan tietoihin eivät sisälly rakennuspalvelut ja niihin lisätään välilliset rahoituspalvelut (FISIM). Tältä osin tiedot poikkeavat maksutaseessa julkaistuista palvelujen ulkomaankaupan tiedoista.. Selkeys ja eheys / yhtenäisyys Palvelujen ulkomaankaupan tiedot ovat yhtenäisiä ja vertailukelpoisia tilastovuodesta 22 alkaen. Tietoja on kerätty vuodesta 1 alkaen. Tuontitietoja on korjattu vuosien 22-2 osalta vuoden 2 aikana. Korjauksen syynä olivat tiedonantajilta saadut lisätiedot. Vuotta 22 edeltävät tuontitiedot eivät tästä syystä ole vertailukelpoisia korjattujen vuosien kanssa. Keväällä 2 palvelujen viennin tasoa korjattiin vuodesta 2 vuoteen 25. Korjaus johtui tilastosta aiemmin puuttuneiden palveluerien sisällyttämisestä tilastointiin. Viennin tasokorjauksen yhteydessä palvelujen viennin maajakauma vuosille 2-24 jouduttiin palveluerän muualla erittelemättömät liike-elämän palvelut (ml. välityskauppa, käyttöleasing ja muualla luokittelemattomat konsernin sisäiset palvelut) osalta arvioimaan. Arvioinnissa hyödynnettiin tavaroiden ulkomaankaupan maajakaumaa. Palvelujen viennin osalta vuoden 25 tiedot eivät siten ole maajakauman osalta vertailukelpoisia aiempien vuosien vientitietojen kanssa.

Kauppa 211 Lisätietoja Risto Sippola +58 14 8 Marjatta Tenhunen +58 14 22 Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds globalisaatio.tilastot@stat.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Palvelujen ulkomaankauppa 21, ennakkotiedot, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 2 C 22 TILASTOKESKUS puh. () 14 211 faksi () 14 25 myynti@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi ISSN 1-4 = Suomen virallinen tilasto ISSN 18 5 (pdf)