YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 173/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 57 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 173/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 57 Annettu julkipanon jälkeen 15.12.2006 ASIA Rahkanevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus LUVAN HAKIJA Tapio Taipalus Peräläntie 3 63370 Taipalus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Rahkaneva sijaitsee Alavuden kaupungin Sydänmaan kylässä keskustasta noin 10 kilometriä lounaaseen Kangasahontien varrella. Rahkaneva on tuotannossa oleva alue, jonka tuotantopinta ala on 48 ha. Tapio Taipalus on 27.2.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 28.4.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Rahkanevan turvetuotannolle. Hakemusta on täydennetty kuulutuksen jälkeen 29.9.2004. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c) kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Toiminnalle ei ole aiempaa lupaa. Hakija omistaa hankealueen. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Sen mukaan Lapuanjoen valuma alueella turve

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö 2 tuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Rahkanevan turvetuotanto on aloitettu vuonna 1987. Hankealueen kunnostaminen turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1983. Tuotannosta on poistunut noin 16,2 ha. Hankealueen pohjamaa on eteläosiltaan savea tai hiesua. Länsiosa on hienoista hiekkaa, pohjoisosat ja itäosat ovat pääasiassa moreenia. Hankealue rajoittuu länsiosaltaan metsäojitettuun suo ja rämealueeseen sekä moreenimäkiin, pohjoisosaltaan Timo ja Tuomo Nurmimäen turvetuotantoalueeseen ja metsäojitettuun suohon, itäosassa metsäojitettuun suoalueeseen, etelässä soistuvaan kankaaseen ja Vähälammen kuivioon sekä lounais ja kaakkoiskulmissa viljelysmaihin. Eteläosassa turvetuotantoalueen halkaisee kylätie. Lähimmät asutut taloudet ovat lännen suunnalla 600 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta oleva Kangasaho ja noin 500 metrin etäisyydellä oleva Nurmimäki. Kuivasjärvi, joka sijaitsee tuotantoalueesta koilliseen noin viiden kilometrin päässä, on arvokas lintuvesialue ja sen perusteella valittu Natura 2000 ohjelmaan (F10800060). Lisäksi järvi on Naturassa luontotyyppien vuoksi. Turvetuotantoalueet kuuluvat Lapuanjoen vesistöalueeseen (44.) liittyvään Alavudenjärven valuma alueeseen (44.05) ja edelleen Kuivasjoen osavaluma alueeseen (44.057). Vedet laskevat laskeutusaltaasta Vähälammen kanavan kautta Vähälammen laskuojaa Kontoluomaan ja edelleen Kuivasjärven Pikkuselkään. Kuivasjärvestä vedet laskevat Kuivasjokea pitkin Lapuanjokeen Alavudenjärven alapuolella. Etäisyys laskeutusaltaasta Kuivasjärveen on noin 10 kilometriä. Kontoluoma laskee Kontolammesta Kuivasjärveen. Luomaa on suunniteltu perattavaksi. Perkaushankkeen maastotyöt on tehty ja suunnitelma on valmistumassa, mutta lupahakemusta hankkeen toteuttamiseksi ei ole vielä jätetty.

3 Kuivasjärven pinta ala on 280 hehtaaria. Järvi on matala vesistöalueen latvavesi, jonka veden laatuun vaikuttaa valuma alueen suuri suovaltaisuus. Järven vedenpintaa on laskettu vuonna 1818 ja laskemista on jatkettu 1940 luvulle. Järven vesi on humuspitoista, melko hapanta ja ravinnepitoisuuksien perusteella erittäin rehevää. Veden happitilanne on ajoittain heikko, mikä johtuu järven veden vähäisestä vesitilavuudesta talvikausina. Kuivasjoen ja Kontoluoman virtaamat: Kuivasjoki Kontoluoma Alivirtaama m 3 /s 0,01 alle 0,01 Keskialivirtaama m 3 /s 0,10 Keskivirtaama m 3 /s 0,79 0,13 Keskiylivirtaama m 3 /s 6,28 1,58 Ylivirtaama m 3 /s 11,09 Kuivasjoen virtaamatiedot on laskettu vertailuvesistön avulla (Koskutjoen alaosa). Kontoluoman virtaamat on arvioitu nomogrammien ja valuman perusteella. Rahkanevan alapuolisissa vesissä ei todennäköisesti ole kaloja muualla kuin Kuivasjärvessä ja siitä alaspäin olevissa vesissä. Kuivasjärvessä kalastetaan. Järven kalastoon kuuluvat hauki, ahven ja särki. Alapuolisissa vesissä ennen Kuivasjärveä ei ole myöskään virkistyskäyttöä. Rahkanevan tuotantoalueen koillispuolella noin 600 metrin etäisyydellä on yleinen uimapaikka (hiekanottoalue) ja lomaasuntoja. TURVETUOTANTO Suon länsi ja eteläosiin sijoittuvien Taipaluksen tuotantoalueiden kokonaispinta ala on 66,7 hehtaaria. Tuotantoaluetta on 48 hehtaaria, tuotannosta poistunutta aluetta 16,2 hehtaaria ja varasto ja tukikohta alueita 2,5 hehtaaria. Rahkanevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1983 ja tuotanto vuonna 1987. Tuotannon kestoajaksi on arvioitu seitsemän vuotta eli tuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2011. Hankealueen jäljellä olevat turpeet ovat pääasiassa kohtalaisesti tai hyvin maatuneita (arvio H7 9). Jäljellä olevan turvekerroksen paksuus on keskimäärin 0,5 m. Jäljellä oleva turvemäärä on noin 240 000 suo m 3. Rahkanevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta imuvaunumenetelmällä. Taipaluksen tuotantoalueen keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin 28 800 m 3. Hakija käyttää turpeita mm. lietteiden imeytykseen ja tilan rakennusten lämmittämiseen. Pääosa turpeista menee voimalaitosten energiakäyttöön.

4 Rahkanevan suopohjan jälkikäyttömuotona tullee olemaan metsätalous. Osa pohjista soveltuu viljelyskäyttöön, jos kuivatus saadaan kuntoon ja maatalouspolitiikka sen mahdollistaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Hankealueen vedet on tähän saakka puhdistettu sarkaoja altailla ja laskeutusaltailla. Sarkaoja altaasta vedet johdetaan sihdeillä varustetuilla päisteputkilla kokoojaojiin, ja kokoojaoja johtaa vedet laskeutusaltaaseen. Laskeutusallas on yhteinen Rahkanevalla sijaitsevan Nurmimäen turvetuotantoalueen kanssa. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty Välilammen pohjoisosaa mahdolliseksi pintavalutuskentäksi molemmille Rahkanevan tuotantoalueille. Arvio hankkeen aiheuttamasta kuormituksesta alapuolisissa vesissä sulan maan aikana (180 d) toukokuun alusta lokakuun loppuun: Kiintoaine 2 900 kg Orgaaninen aine 4 900 kg Fosfori 10 kg Typpi 330 kg Jyrsinturvetuotannossa syntyy runsaasti pölyä, kun kuivaa turvetta käsitellään. Pölylaskeumat kuitenkin vähenevät voimakkaasti siirryttäessä tuotantokentän ulkopuolelle. Pölymäärä puolittuu jo ensimmäisen viiden metrin matkalla ja pienenee neljännekseen jo 10 metrin päässä tuotantokentän arvoista. Tuotannosta syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa. Uusissa koneissa melutaso on kehityksen mukana vähentynyt. Melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa myös tuotantomenetelmän valinnalla. Turvesuon pinta itsessään vaimentaa melun voimakkuutta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä kesän aikana on keskimäärin noin 40. Toiminnan aiheuttamasta melusta ja pakokaasupäästöistä ei syntyne haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Turpeen toimitukset tapahtuvat pääasiassa marras toukokuussa polttolaitoksille. Vuosittainen tuotantomäärä 28 800 m 3 vastaa noin 290 rekka auton edestakaista matkaa ko. teillä. Mikäli turpeet toimitetaan pienemmissä erissä, ajoneuvojen määrä kasvaa vastaavasti. Hankkeen turpeet kuljetetaan Vaskiluodon Voiman Seinäjoen voimalaitokselle (SEVO) reittiä Kangasahontie Soukanperäntie Taipaleentie Peräseinäjoki Seinäjoki SEVO. Rahkanevan lähiseu

5 dun tiet ovat Tielaitoksen ja Alavuden kaupungin ylläpitämiä yleisiä teitä. Varastointi ja jätteet Hankkeen tukikohta on lohkon 2 itälaidalla. Tukikohta on kivennäismaalla. Tuotantokalustoa säilytetään tukikohdassa ympäri vuoden. Koneiden ja kaluston huoltoa ja korjauksia tehdään jonkin verran. Poltto ja voiteluaineita säilytetään omissa liikuteltavissa säiliöissä, pääosin tuotannon ja kunnostuksen aikana. Tukikohdassa on keräilyastiat jäteöljyille, öljyisille ja rasvaisille sekajätteille sekä muulle kuivalle jätteelle. Syntyvät jätteet kerätään tukikohdassa lajikohtaisiin astioihin. Jäteöljyä arvioidaan syntyvän noin 100 200 l, joka kerätään öljytynnyreihin ja kuljetetaan Alavuden kaupungin keräilypisteeseen. Öljyistä ja rasvaista sekajätettä kertynee noin 30 50 l, joka toimitetaan myös kaupungin keräilypisteeseen. Kuivaa sekajätettä arvioidaan kertyvän noin 50 l. Jäte kuljetetaan maatilalle, josta eteenpäin kuljetuksen hoitaa kunnallinen keräily yhtiö. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Turvetuotannon vesiin johdettavan kuormituksen ei katsota vaikuttavan Kuivasjärven linnuston elinympäristöön ja itse linnustoon. Hankkeen arvioidaan työllistävän 1 2 henkilöä ympärivuotisesti tuotannossa, turvetoimituksissa ja tuotantoalueiden kunnostuksessa. Osa aikaisesti tuotannossa työllistyy 2 3 henkilöä. Arvioitaessa vaikutusta veden laatuun voidaan käyttää turvesoille vuonna 2001 määritettyjä ominaiskuormituskertoimia (Vapo 2001) ja Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen vuosikuormitusraporteista tehtyä yhteenvetoa (Tähtinen 2002). Raporttien ominaiskuormituskertoimet eivät merkittävästi poikkea toisistaan. Ominaiskuormituskertoimilla laskettu Kontoluoman vedenlaadun huonontuminen on enimmillään seuraavan taulukon mukainen. Ominaiskuormitus g/haxd Vuosikuormitus kg Kok. P 0,53 9,2 0,002 Kok. N 19 332 0,079 Kiintoaine 70 1 226 0,292 Keskimääräinen pitoisuuksien nousu (mg/l)

Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 6 Pitoisuuksien nousu ei laskelman perusteella ole merkittävää. Vuosivalunta Kontoluomassa on noin 4,2 miljoonaa m 3. Laskelmassa on oletettu, että luonnontilainen suo ei kuormita purkuvesistöjä. Virtavesissä ominaiskuormituksesta laskettua vedenlaadun keskimääräistä huonontumista merkittävämpiä ovat hetkelliset kuormitushuiput, jotka ajoittuvat kriittisiin ajankohtiin kuten kalojen kutuaikaan. Kuormitushuiput vaihtelevat huomattavasti, ja niiden aiheuttamaa vedenlaadun huonontumista ja sen vaikutuksia on käytännössä mahdotonta määrittää tarkasti. Kuormitushuippujen aiheuttamaa vedenlaadun huonontumista voidaan ehkäistä oikein mitoitetuilla vesienkäsittelymenetelmillä. Turvetuotannon vaikutukset eivät merkittävästi nosta alueen ravinnekuormitusta. Kuivasjärvi on luokiteltavissa erittäin reheväksi järveksi, jossa ei ole kuormituksesta kärsivää karujen vesistöjen kasvillisuutta. Rahkanevan kuormittava vaikutus kohdistuu lähinnä Vahälammen kuivioon ja alapuolisiin laskuojiin, joten siitä ei ole suoranaista haitallista vaikutusta kalastukselle. Rahkanevan hankkeella syntyvästä pölystä ei syntyne mainittavaa haittaa eteläosan viljelysmaille. Pelloista osa on tuottajan omia. Idän suunnalla noin 400 metrin etäisyydellä olevalle uimapaikalle saattaa pölyä kulkeutua läntisten ilmavirtausten mukana. Tuotantoalueen ja uimapaikan väli on hyväpuustoista mäntymetsää, joka estää pölyn kulkua. Pölykerros veden pinnalla saattaa olla ikävän näköistä, silti sen vaikutukset kohdistuvat lähinnä viihtyvyyteen. Tuotantokaudella liikenne lisääntyy 3 6 edestakaisella ajoneuvomatkalla vuorokaudessa. Toiminnan aiheuttamasta melusta ja pakokaasupäästöistä ei syntyne haitallisia vaikutuksia ympäristölle. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU KORVAUKSET Hakemuksessa on esitetty suunnitelmat käyttö ja päästötarkkailuksi sekä vesistö ja kalataloustarkkailuksi. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa.

7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Alavuden kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 26.7. 25.8.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 19.7.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Alavuden kaupungilta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että Kontoluomaa on suunniteltu perattavaksi. Kuivasjärven vedenpintaa on suunniteltu nostettavan ekologisista syistä. Ympäristökeskus on huomauttanut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi tulee turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan tulee ottaa käyttöön perustasoa tehokkaampi puhdistusmenetelmä koko tuotantoalueelle, esimerkiksi pintavalutuskenttä Välilammen koillisosaan. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Vähälammen ja Kontoluoman kalataloudellinen merkitys on ainakin nykyisellään vähäinen. TE keskus on huomauttanut, että kuivatusvesien aiheuttama kuormitus alapuolisessa vesistössä on pyrittävä pitämään mahdollisimman alhaisella tasolla. Pohjanmaan TE keskus on katsonut, että hakijoiden tulee ottaa käyttöön perustasoa tehokkaampi puhdistusmenetelmä, esim. pintavalutus Vähälammen koillisosan kautta. Luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kalatalousyksikölle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ohjelmaehdotus voi olla hakemuksen liitteessä esitetyn sisältöinen. Lupaehtoja on tarkastettava viiden vuoden kuluttua. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että toiminnan harjoittaminen esitetyillä alueilla edellyttää tuotantoalueiden kuivatusvesien käsittelyä pintavalutuskentällä tai vastaavan tehoisella vesiensuojelurakenteella, joka on mitoitettu tuotantoalueen koon mukaisesti. Lisäksi olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys tarkastetaan ja nykyiset ja rakennettavat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toiminta

Muistutukset ja mielipiteet 8 kuntoisina. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt sekä uusien vesiensuojelurakenteiden rakentaminen tulee toteuttaa ajankohtana, jolloin niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristölautakunta on katsonut, että hakijoiden tulee esittää laaditut kuormitus ja vesistötarkkailuohjelmat Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Hakijoiden tulee esittää myös laaditut kalataloudelliset tarkkailuohjelmat Pohjanmaan TE keskuksen kalatalousosaston hyväksyttäväksi. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan esitetyt kuormitus, vesistö ja kalataloustarkkailuohjelmat ovat riittävän laajuisia. Rahkanevan tuotantoalueen lähimpien kiinteistöjen etäisyys tuotantoalueesta huomioonottaen tulee tuotannosta aiheutuvat pöly ja meluhaitat selvittää kertaluonteisesti luotettavin mittauksin ulkopuolisen tahon toimesta lähimpänä sijaitsevan vapaaajan kiinteistön kohdalta. Selvitykset pöly ja meluhaitoista tulee toimittaa seuraavan vuoden tuotantokauden aikana 4) Alavuden kaupunki on ilmoittanut, että Rahkanevan turvetuotannolla on ollut ja on edelleen huomattava työllistävä ja energiataloudellinen merkitys, joten tuotannon jatkuminen on yleiseltäkin kannalta tärkeää. 5) Alavuden kalastuskunta niminen osakaskunta on katsonut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa, mikäli suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevat vesiensuojelurakenteet pidetään kunnossa koko tuotantojakson ajan. Lisäksi hoitokunta on katsonut, että hakijan tulee esittää jäljellä olevalle tuotantoajalle vesistötarkkailuohjelma (Kontolampeen) Länsi Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. 6) AA (010 405 57 13, 010 405 57 15 ja 010 405 57 18) on ilmoittanut, että vesienkäsittely saa säilyä entisellään. Hän on huomauttanut, että ravinnepitoisuudet kuormittavat uimarantavesiä ja ilmaissut pelkonsa koneiden öljysaasteista vesistöille. Lisäksi hän on ilmoittanut, että hän ei ole vuokrannut Tapio Taipaluksen turvetuotantoaluetta eikä tietä hiekkamontun yli nevalta Kontiaisentielle ole mahdollista käyttää. Uimaranta (Mäntysalo 57:13) on tärkeä virkistyspaikka kaikenikäisille. Sen käyttöaste on korkea lämpimillä ilmoilla ja se on Alavuden alueen parhaimpia rantoja. Uimaranta on rehevöitynyt mm. kuivien kesien rahkapölystä. Turvetuottajien pitäisi kaupungin kanssa ruopata uimaranta.

9 Hakijan vastine ja hakemuksen täydennys MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Hakija on vesienkäsittelymenetelmää koskevien vaatimusten johdosta esittänyt pintavalutuskenttää koskevan suunnitelman. Pintavalutuskentälle sopivin. paikka on nykyisen laskeutusaltaan itäpuolella Vähälammen koillisosassa. Vedet pintavalutuskentälle pumpataan laskeutusaltaasta tuotantoaikana, muuna aikana vedet kulkevat nykyistä reittiään. Laskeutusaltaaseen rakennetaan pato, joka voidaan avata ja sulkea tarpeen mukaan. Pintavalutuskentän koko on 2,7 ha. Vähälammen ympäristön maanomistajat ovat tehneet aloitteen 29.5.2004 Pohjanmaan maanmittaustoimistolle Vähälammen vesijättömaiden liittämisestä rannan tiloihin. Hakemus on vireillä Pohjanmaan maanmittaustoimistossa. Hakija on ilmoittanut hyväksyvänsä Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan lausunnot esitetyssä muodossaan. Pohjanmaan TE keskuksen lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut, että kalataloudellinen tarkkailuohjelma toimitetaan aikanaan. Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan muistutuksesta hakija on ilmoittanut, että Rahkanevan turvetuotannolla ei ole mitään tekemistä Kontolammen vesien kanssa. Esitetty vesientarkkailuohjelma koskee Kontoluomaa. AA:n muistutuksen johdosta hakija on huomauttanut, että Tapio Taipalus ei käytä muistutuksessa mainittua tietä kaluston ja turpeiden kuljetuksiin. Erilaisten koneiden käyttäjinä hakijat tiedostavat öljyjen maahanpääsyn vaaran ja tekevät voitavansa, ettei ko. vahinkoja pääsisi tapahtumaan. Todennäköistä on, että muistutuksessa mainittu uimapaikka muuttuisi ja rehevöityisi, vaikka ko. turvetuotantoa ei olisikaan. Jos turvepöly olisi paikan ainoa rehevöittäjä, sitä ei kovin helposti huomaisi. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 174/2006/4 myöntänyt BB:lle ja CC:lle luvan Rahkanevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa. Ympäristölupavirasto myöntää Tapio Taipalukselle luvan Rahkanevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 67 ha:n hankealuetta.

10 Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 48 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan ja sulan maan ajan pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaan on oltava mitoitusohjeen mukainen ja laskeutusaltaan poistopäässä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaassa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaan vieressä on oltava läjitysalue altaasta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Auma alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.8.2007 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.

11 Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen liitekarttaan merkityllä alueella koillisen ja kaakon välisillä tuulilla silloin, kun tuulen nopeus ylittää 1 m/s. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Polttoaineet on säilytettävä tiiviillä alustalla jätteenkeräyspisteen tai tukikohta alueen läheisyydessä. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn vaikutusta alueella. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.

RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 13 Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. 17) Luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista, viimeistään 31.12.2010 toimitettava ympäristölupavirastolle selvitys tuotannon lopettamisen jälkeisestä jälkihoidosta, mahdollisista ojitusjärjestelyistä ja kuivatusvesien käsittelyn muutoksista. Rahkaneva on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus, ja se on määrätty kuivatusvesien käsittelymenetelmäksi. Pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kun otetaan huomioon Rahkanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Kun otetaan huomioon jäljellä oleva tuotantoaika noin viisi vuotta, sulan maan ajan käytössä oleva pintavalutuskenttä on riittävä käsittelymenetelmä. Pintavalutuskenttä ei kuitenkaan ole jatkuvaan pitkäaikaiseen käyttöön riittävän suuri. Samalle pintavalutuskentälle johdetaan myös Nurmimäkien turvetuotantoalueen kuivatusvedet ja huomattava määrä muita vesiä. Tuotannon lopettamisen jälkeen alueen ojituksessa ja vesien käsittelyssä on ilmeisesti tarpeen tehdä uudelleenjärjestelyjä. Nämä voidaan selvittää lupamääräyksessä 17) tarkoitetun selvityksen yhteydessä. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia.

14 Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräyksessä 17) tarkoitettu selvitys voidaan tehdä yhdessä Timo ja Tuomo Nurmimäelle myönnetyn ympäristöluvan nro 174/2006/4 lupamääräyksessä 6) sanotun selvityksen kanssa. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Länsi Suomen ympäristökeskuksen vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Pohjanmaan TE keskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä ja kalataloustarkkailusta on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 14). Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Pölyä ja melua koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 6) ja 7). Tarkkailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 13) ja 14). Pölytarkkailuvaatimus on huomioitu lupamääräyksessä 14). Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan vaatimus vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). Vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta ja puhdistuksesta on lupamääräykset 4) ja 5). Tarkkailuun liittyvät vaatimukset on huomioitu lupamääräyksessä 14). Anneli Könnölän muistutuksen johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että Taipaluksen turvetuotantoalue sijaitsee yli puolen kilometrin päässä uimapaikasta. Tuotantoalueelta uimapaikalle ajoittain kulkeutuvan pölyn määrä ja vaikutus on pieni. Uimapaikalle on tullut ja tulee myös muuta kuormitusta. Luvan saajaa ei määrätä ruoppaamaan uimapaikkaa. Pölyhaitan vähentämisestä on määräys lupamääräyksessä 6). Varastointia ja jätteitä koskevat lupamääräykset 8) ja 9). Tämä lupa on voimassa 31.12.2011 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

15 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

16 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Kristiina Toivila Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KRT/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 15.1.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2 Kartta

Liite 3 RAHKANEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat aumojen paikkojen muutokset pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan pintavalutuskentän valmistumisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa.

Raportointi Laadunvarmistus Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Taipaluksen tuotantoalueen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella turvetuotantoalueiden ja ulkopuolisen valuma alueen pintaalojen suhteessa käyttäen valuma alueen taustapitoisuutena yo. luonnontilaisen suon pitoisuusarvoja. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.