Johtava asiantuntija Esa Iivonen 23.5.2017 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Suomessa - katsaus
Suomessa 1 072 000 lasta Lapsia on 20 prosenttia väestöstä Suomessa asui 1 071 905 lasta (0-17-vuotiasta) 31.12.2016. Lasten osuus koko väestöstä (5 503 297) oli 19,5 %. Poikia on hieman tyttöjä enemmän. - poikia 548 482 (51,2 % lapsista) - tyttöjä 523 423 (48,8 % lapsista) Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 2
Lasten määrä vähenee Suomessa Vuodesta 2000 vuoteen 2016 lasten määrä on vähentynyt yli 63 000:lla Lasten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden lopussa: 2016 1 071 905 2015 1 073 060 2010 1 084 296 2005 1 103 698 2000 1 135 359 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 3
Lapset maakunnittain 31.12.2016 Lapsista asuu Uudellamaalla 31 %, Pirkanmaalla 9 %, Pohjois- Pohjanmaalla 9 %, Varsinais-Suomessa 8 % ja Keski-Suomessa 5 % Uusimaa 327 090 Pirkanmaa 98 827 Pohjois-Pohjanmaa 98 398 Varsinais-Suomi 87 522 Keski-Suomi 53 888 Pohjois-Savo 45 289 Satakunta 40 286 Etelä-Pohjanmaa 39 476 Pohjanmaa 37 626 Päijät-Häme 36 649 Kanta-Häme 33 637 Lappi 33 215 Kymenlaakso 30 585 Pohjois-Karjala 28 918 Etelä-Savo 24 078 Etelä-Karjala 21 991 Keski-Pohjanmaa 15 635 Kainuu 13 060 Ahvenanmaa 5735 KOKO MAA 1 071 905 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 4
Lapsiväestöltään suurimmat kunnat 2016 Koko maan lapsista Helsingissä asuu 10 %, Espoossa 6 %, Vantaalla 4 %, Oulussa 4 % ja Tampereella 3 % - Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tietokanta 110000 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 5
Lasten kieli 31.12.2016 13 prosenttia lapsista on muun kuin suomenkielisiä suomi 87,0 % ruotsi 5,7 % saame 0,05 % muu kieli 7,3 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 6
Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten lasten määrä kasvaa nopeasti 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 7
Syntyneiden määrä on laskussa Vuonna 2016 syntyi 8166 lasta vähemmän kuin vuonna 2010 Vuonna 2016 syntyneiden määrä oli pienin sitten vuoden 1868 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 8
Syntyvyyden lasku on jyrkentynyt Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet 2016 Vuonna 2016 syntyi 52 814 lasta, mikä on 2658 vähemmän kuin vuonna 2015 ja 8166 vähemmän kuin vuonna 2010. Syntyneiden määrä on pienentynyt kuutena vuonna peräkkäin. Vuoden 2016 syntyvyyden mukaan jokainen nainen synnyttäisi keskimäärin 1,57 lasta. Vuonna 2010 luku oli vielä 1,87. Vuonna 2016 esikoisen synnyttäneet olivat keskimäärin 29,1 vuoden ikäisiä. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 0,8 vuotta vuodesta 2010. Kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30,8 vuotta ja se on noussut 0,7 vuotta vuodesta 2010. 9
Syntyneet maakunnittain 2016 Neljän suurimman maakunnan osuus syntyneistä oli 59 % vuonna 2016. Vuonna 2010 osuus oli 58 % ja vuonna 2000 se oli 56 %. Uusimaa 17 187 Pirkanmaa 4970 Pohjois-Pohjanmaa 4693 Varsinais-Suomi 4276 Keski-Suomi 2605 Pohjois-Savo 2126 Pohjanmaa 1951 Etelä-Pohjanmaa 1907 Satakunta 1894 Päijät-Häme 1630 Lappi 1537 Kanta-Häme 1443 Pohjois-Karjala 1420 Kymenlaakso 1399 Etelä-Savo 1064 Etelä-Karjala 985 Keski-Pohjanmaa 814 Kainuu 620 Ahvenanmaa 293 KOKO MAA 52 814 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 10
Kokonaishedelmällisyysluku 1970-2016 Kokonaishedelmällisluku kuvaa laskennallista lasten määrää naista kohden Vuonna 2016 kokonaishedelmällisyysluku oli alin (1,57) sitten vuoden 1973, jolloin se oli kaikkien aikojen alin (1,50) Suomessa 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 11
Suomessa 571 000 lapsiperhettä Avio- tai avopariperheitä oli 79 % lapsiperheistä Lapsiperheitä oli vuoden 2015 lopussa yhteensä 571 470 Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi Lapsiperheistä Aviopari ja lapsia perheitä 59,4 % Avopari ja lapsia perheitä 19,4 % Äiti ja lapsia perheitä 18,2 % Isä ja lapsia perheitä 2,9 % Rekisteröity pari ja lapsia perheitä 0,1 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2015 12
Lapsiperheissä 39 prosenttia koko väestöstä Lapsiperheitä 571 470 vuoden 2015 lopussa Lapsiperheissä oli henkilöitä 2 149 905 Lapsiperheväestön osuus koko väestöstä oli 39,2 %. Lapsiperheissä alle 18-v lapsia 1 053 444 Lapsiperheissä keskimäärin 1,84 alle 18-v lasta HUOM! Perhetilastossa kuvataan tarkasteluhetken mukainen poikkileikkaustilanne: Montako alle 18-v kotona asuvaa lasta perheessä tarkasteluhetkellä keskimäärin on. Perheiden keskimääräinen lopullinen lapsiluku on luonnollisesti tätä suurempi. Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2015 13
Lasten ja nuorten asuminen Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 - Yläkoululaisista kaksi kolmasosaa asuu yhdessä molempien vanhempien kanssa 8.-9.-luokkalaista 67 % asuu yhdessä äidin ja isän luona. Lukion 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista 70 % asuu yhdessä äidin ja isän luona. Ammatillisten oppilaitosten 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista 51 % asuu yhdessä äidin ja isän luona 14
Yksinhuoltajaperheet, prosenttia lapsiperheistä Lähde: THL, Sotkanet - Yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvussa. Joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe 25 20 15 10 5 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2015 15
Uusperheet ja uusperheiden lapset Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Vuoden 2015 lopussa uusperheitä oli 52 251, joka oli 9,1 % kaikista lapsiperheistä. Uusperheistä 25 266 oli aviopariperheitä ja 26 985 avopariperheitä. Uusperheissä oli 109 224 alle 18-vuotiasta lasta, joka oli 10,4 % kaikista lapsista. Uusperheissä alle 18-v lapsia yhteensä 109 224, joista äidin lapsia 59,3 % isän lapsia 10 % yhteisiä lapsia 30,7 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2015 16
Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetut sopimukset (1) - Kuntien sosiaalitoimessa lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetiin 47 650 sopimusta vuonna 2015. Luvussa ovat mukana myös sopimusten muutokset. - Lapsen huollosta sovittiin 33 480, tapaamisesta 22 400 ja asumisesta 22 400 sopimuksessa. - Huoltosopimuksissa 93 %:ssa sovittiin yhteishuollosta, 6 %:ssa yksinhuollosta äidille ja alle 1 %:ssa yksinhuollosta isälle. Lähde: THL, Lapsen elatus ja huolto 2015 17
Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetut sopimukset (2) - Asumissopimuksista 83 % sovittiin lapsen asuvan äidin luona ja 17 %:ssa isän luona (lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka). - Lapsen asumisessa sovitaan yhä useammin vuoroasumisesta Erillään asuvien vanhempien lapsen asumisesta esim. vuoroviikoin vanhempiensa luona sovittiin 2727 lapselle. - Vuoroasumisten määrän osuus oli 15 prosenttia sekä asumissopimusten määrästä. Lähde: THL, Lapsen elatus ja huolto 2015 18
Vanhempainpäivärahat 2015 Vanhempainpäivärahoista 90 prosenttia maksettiin äideille Vanhempainpäivärahaa sai 97 436 äitiä ja 65 485 isää vuoden 2015 aikana. Vanhempainpäivärahapäivistä 90,3 % korvattiin äideille ja 9,7 % isille. Keskimääräinen äideille maksettu päiväkorvaus oli 62,28 euroa ja isille 84,68 euroa. Vähimmäismääräistä päivärahaa (24,02 euroa/pv) sai 12,2 % äideistä ja 3,0 % isistä. Lähde: Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2015 19
Kotihoidon tukea saaneiden 9 kk-2-v lasten osuus ikäryhmästä, prosenttia Kotihoidon tuella hoidettujen lasten osuus pienentynyt 11 prosenttiyksiköllä 2000-2015 58 57,4 57,4 57,4 55,9 55,5 53,4 52,4 51,4 52,3 51,4 49,9 50,5 49,3 48,1 46,9 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Kelan lapsiperhe-etuustilastot 20
Vanhempainpäivärahat, lastenhoidon tuet ja lapsilisät, vuoden 2016 rahana, milj. euroa Lapsilisät ja niiden reaaliarvo ovat kutistuneet merkittävästi Ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat ovat kasvaneet Vanhempainpäivärahat Lastenhoidon tuet Lapsilisät 2200 2050 1900 1750 1600 1450 1300 1150 1000 850 700 550 400 250 100-50 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2016 Lähde: Kela. Vanhempainpäivärahat sisältävät vuosilomakokustannusten korvaukset työntantajille ja erityishoitorahat. Lastenhoidon tuet ilman kuntalisiä. 21
Lasten varhaiskasvatus (1) 1-6-vuotiaista lapsista noin 68 % varhaiskasvatuksessa Suomessa oli kaikkiaan 245 650 lasta varhaiskasvatuksessa vuonna 2015. Tämä oli 67,6 % prosenttia 1 6-vuotiaista lapsista. Varhaiskasvatus toteutetaan joko kunnallisessa päiväkotihoidossa (76 % lapsista) tai kunnallisessa perhepäivähoidossa (11 %), kunnan myöntämän palvelusetelin turvin (6 %) tai Kelan yksityisen hoidon tuella (7 %). Kunnallisessa päiväkotihoidossa olleista lapsista runsas 76 % ja perhepäivähoidossa olleista lapsista 92 % oli kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Lähde: THL, Lasten varhaiskasvatus 2015 22
Lasten varhaiskasvatus (2) Päiväkotihoidon osuus kasvaa ja perhepäivähoidon osuus laskee 1-6-vuotiaista lapsista oli Kuntien päiväkodeissa 48,9 % Yksityisissä ostopalvelupäiväkodeissa 2,1 % Kunnallisessa perhepäivähoidossa 7,6 % Hoidossa kunnan myöntämällä palvelusetelillä 4,3 % Yksityisessä päivähoidossa 4,7 % 1-6-vuotiasta lapsista oli kunnallisessa perhepäivähoidossa 12,3 % vuonna 2010 ja 18,9 % vuonna 2000. Lähde: THL, Lasten varhaiskasvatus 2015 23
Esiopetusoppilaat 2016 Esiopetuksen oppilaista 82 prosenttia päivähoidon esiopetuksessa Koulun esiopetuksessa Esiopetuksessa yhteensä Päiväkotien esiopetuksessa 62 400 51 400 11 000 Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus 2016 24
Esiopetuksen toimeenpanon arviointia Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015, www.patio.fi Lähes kaikki lapset osallistuvat esiopetukseen. Esiopetukseen osallistumattomuuden yleisimmät syyt: huoltaja haluaa itse huolehtia esiopetuksesta kotona, lapsi on huoltajien mukana ulkomailla, huoltaja ei pidä järjestettyä esiopetusta tärkeänä. Suurin osa esiopetuksesta järjestetään päiväkotien yhteydessä (82 %). 25
Peruskoulut vuonna 2016 Peruskouluissa 550 200 oppilasta vuonna 2016 Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 0,8 prosenttia Syyskuussa 2016 Suomessa oli toiminnassa 2449 peruskoulua, joissa oli yhteensä 550 236 oppilasta. Peruskouluja oli 68 vähemmän kuin vuonna 2015. Peruskouluista 95 % oli kunnan ylläpitämiä. Peruskoulujen oppilasta oli - Esiopetusoppilaita 11 004 - vuosiluokkien 1-6 oppilaita 363 450 - vuosiluokkien 7-9 oppilaita 175 330 - lisäopetusoppilaita (10. lk.) 452 Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus 2016 26
Peruskoulujen määrä vähentynyt rajusti Peruskoulujen määrä on vähentynyt 39 prosentilla vuodesta 2000 Vastaavana aikana oppilaiden määrä on vähentynyt vain 8 prosentilla Tilastokeskus: Tilastollinen vuosikirja 2016 ja Esi- ja peruskouluopetus 2016 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 27
Perusopetuksen saavutettavuudesta Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Koulujen lakkauttamis- ja yhdistämistahti on kiihtynyt. Koulujen vähenemisen seurauksena perusopetuksen saavutettavuus on heikentynyt. Kuntien väliset saavutettavuuserot ovat suuria. Vuonna 2015 keskimäärin 91 % 7 12-vuotiaista ja 79 % 13 15- vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta. Manner-Suomen peruskoululaisista reilu viidennes oli kuljetusedun piirissä. 28
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, 1.-2. vlk:n oppilaista, prosenttia Toimintaan osallistuvien lasten osuus on kääntynyt laskuun 1. vuosiluokan oppilaat 2. vuosiluokan oppilaat 40,7 43,6 43,7 46,4 48 49 50,8 53 54,1 54,7 54,6 55,2 54,5 22,5 25,3 25,4 26,4 27,3 27,7 27,8 28,4 29,6 30 29,4 29,2 26,8 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit 29
Peruskoulun oppilaista 16 % sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2015 Perusopetuslaissa oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu vuodesta 2011 lähtien yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea 12,7 % vuonna 2012 13,8 % vuonna 2013 14,7 % vuonna 2014 15,7 % vuonna 2015 Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus 2015 30
Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat 2015 Tehostettua tukea sai 8,4 % oppilaista. Esiopetusoppilaista 1,7 % Vuosiluokkien 1-6 oppilaista 8,6 % Vuosiluokkien 7-9 oppilaista 8,4 % Pojista 10,6 % ja tytöistä 6,0 % Erityistä tukea sai 7,3 % oppilaista Esiopetusoppilaista 8,3 % (joista 94 % pidenn. oppivelvoll. piirissä) Vuosiluokkien 1-6 oppilaista 6,4 % Vuosiluokkien 7-9 oppilaista 9,1 % Pojista 10,0 % ja tytöistä 4,5 % Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus 2015 31
Yläkouluikäisten sosiaalisista suhteista 8.-9.-luokan oppilaat Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet 11 %:sta (2006/07) 8 %:iin 2015. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 8 % Vaikeuksia koulukavereiden kanssa toimeen tulemisessa 10 % Vaikeuksia opettajien kanssa toimeen tulemisessa 14 % Ei yhtään läheistä ystävää 9 % Perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla 54 % Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia 11 % 32
Pitää koulunkäynnistä, prosenttia 8.-9.-luokan oppilaista Koulunkäynnistä pitävien oppilaiden osuus on kasvanut 70 60 50 40 30 20 10 0 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 33
Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet koulussa, 8.-9.-luokan oppilaista, prosenttia Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Kuulluksi tuleminen ja tietoisuus vaikutusmahdollisuuksista ovat parantuneet 60 50 40 30 20 10 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin 0 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 34
Kiusaaminen ja häirintä yläkouluikäisten elämässä, 8.-9.-luokan oppilaat Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 6 % Kiusaamiseen ei ole puututtu koulun aikuisten toimesta 65 % Väkivaltatilanteet haittaavat opiskelua 16 % Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 20 % Kokenut seksuaalista häirintää puhelimessa tai netissä 19 % Kokenut seksuaalista häirintää julkisessa tilassa 11 % Kokenut kehoa tai seksuaalisuutta loukkaavaa kiusaamista 19 % Kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti 9 % 35
8.-9.-luokkalaista ollut koulukiusattuna tai ei yhtään läheistä ystävää, prosenttia oppilaista Kiusaaminen on hieman vähentynyt 14 12 10 8 6 4 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei yhtään läheistä ystävää 2 0 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 36
Peruskoulun koulupudokkaiden määrä kasvanut Ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet*, prosenttia kevätlukukauden lopun 9.-luokkalaisten määrään verrattuna 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen keskeyttäminen 2015. * Ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet ovat oppivelvollisuusiän ohittaneita, jotka eivät ole oppivelvollisuutensa aikana suorittaneet peruskoulun koko oppimäärää. 37
Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorista aikuisista (20 24 -vuotiaista) lähes joka viides on ilman perusopetuksen jälkeistä toisen asteen tutkintoa. Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus on hieman heikentynyt aiemmasta. Lukiokoulutus on paremmin tavoitettavissa kuin ammatillinen koulutus. Manner-Suomessa on alle 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta tarjolla lukiokoulutusta 85 %:lle ja ammatillista koulutusta 78%:lle peruskoulun päättäneistä. Alueelliset erot koulutuksen saavutettavuudessa ovat suuria. 38
Koulutukseen käytetään aiempaa vähemmän voimavaroja - Esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen käyttömenojen reaalikehitys, euroa oppilasta kohden vuoden 2015 hintatasolla Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus 2012 6 000 8500 6000 11 200 2013 5 900 8600 6000 11 000 2014 6000 8600 6100 10 600 2015 5900 8600 6000 10 000 Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen talous 2015 39
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-v, prosenttia vastaavanikäisistä 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Naiset Miehet Yhteensä Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. 40
Kirjastopalveluiden saavutettavuus lapsille ja nuorille Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Kirjastopalvelut ovat hyvin lasten ja nuorten saatavilla etenkin taajamissa. 75 % alle 16-vuotiaista asuu enintään reilun neljän kilometrin päässä kirjastosta. Kunnat ovat kuitenkin lakkauttaneet sekä kirjastoja että kirjastoautoja ja vähentäneet aukioloaikoja ja kirjastoautopysäkkien määrää. Tämä on heikentänyt kirjastopalvelujen saatavuutta etenkin taajamien ulkopuolella. Kirjastolla on olennainen merkitys lasten ja nuorten monilukutaidon ja lukuharrastuksen kehityksessä. 41
Kunnallisen nuorisotyön saavutettavuus Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Yli puolessa Suomen kunnista on saatavilla nuorisolain määrittämiä nuorisotyön palveluja monipuolisesti. Kunnat ovat resursoineet nuorisotyön palvelut hyvin vaihtelevasti. Pienten kuntien joukossa oli useita kuntia, joilla ei ollut joko lainkaan varattuna käyttömenoja nuorisotyön palveluihin, tai joilla ei ollut nuorisotyön henkilökuntaa tai nuorisotiloja. Yli 90 %:ssa kuntia kerätään palautetta palveluja käyttäviltä nuorilta. 42
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, prosenttia 8.-9.-luokan oppilaista 16 prosenttia yläkoululaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 43
8.-9.-luokkalaisten terveystottumuksista Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 Terveystottumukset ovat menneet hyvään suuntaan Vuonna 2015 (vuonna 2013): Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 42 % (47 %) Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/vk 22 % (32 %) Nukkuu arkisin alle 8 tuntia 31 % (30 %) Netissä vietetty aika aiheuttaa ongelmia vuorokausirytmissä 23 % (19 %) Raittius 58 % (50 %) Käyttää alkoholia viikoittain 4 % (5 %) Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 10 % (12 %) Ei tupakoi 82 % (75 %) 44
8.-9.-luokkalaisten tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut, prosenttia oppilaista Tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet 30 25 20 15 10 5 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainkin kerran 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 45
Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla mielenterveysongelmien ja -oireiden esiintyminen on yleistä. Ahdistuneisuusoireilua on yli 10 prosentilla, tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisempiä kuin pojilla. Viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoille tarjolla olevat palvelut ovat pysyneet ennallaan tai niitä on lisätty. Puutteita on opiskelijoiden mielenterveysongelmien hoidon järjestämisessä ja niiden verkottumisessa opiskeluhuollon palveluihin. Opiskeluhuollon palvelut ovat aiempaa paremmin käytettävissä peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne on heikentynyt. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten välillä on alueellisia eroja. 46
Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski Pienituloisissa kotitalouksissa oli 101 000 lasta vuonna 2015, mikä oli 9,4 % kaikista lapsista. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste (20,7 %) on selvästi korkeampi kuin kahden huoltajan perheillä (6,5 %) verrattuna. Kolme- tai useampilapsisten perheiden lapset kuuluivat kaksi kertaa useammin pienituloiseen talouteen kun kaksilapsisten perheiden lapset (7 %). Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat 0-2-vuotiaista. Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2015 47
Pienituloisuusaste, prosenttia Yksinhuoltajaperheissä on selvästi korkeampi pienituloisuusaste 25 20 15 10 5 Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia 0 2000 2010 2014 2015 Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2015, Pienituloisuus 48
Lapsia (0-17-v) toimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa Lähde: THL, Toimeentulotuki 2015 Vuonna 2015 lapsista 9,5 % asui kotitaloudessa, joka sai toimeentulotukea 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 49
Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, prosenttia lapsiperheistä Lapsiperheiden kunnallisen kotipalvelun määrä on murto-osa 1990-luvun tasosta 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Lähde: THL, SOTKAnet 50
9-luokkalaisten uhrikokemukset viimeisen 12 kk:n aikana, prosenttia ikäluokasta 2016 (2012) Omaisuuden vahingoittaminen 15 % (23 %) Varastaminen 15 % (22 %) Uhkaamalla varastaminen 4 % (6 %) Kiusaaminen 9 % (13 %) Sähköinen kiusaaminen 15 % (16 %) Uhkailu 13 % (19 %) Fyysinen väkivalta 10 % (16 %) Vanhempien kuritusväkivalta 5 % (8 %) Etnisyyteen tai mielipiteisiin perustuva uhkailu ja väkivalta 4 % (4 %) Toisen nuoren tekemä seksuaalinen häirintä 8 % Aikuisen tekemä seksuaalinen häirintä 6 % (2012: Seksuaalinen häirintä 9 %) Matti Näsi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, HY & Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitos 51
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v) osuus kaikista lapsista, prosenttia Lähde, THL,SOTKAnet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus pysynyt samana 0,9 1 1 1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 52
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä ko. vuoden aikana 0-17-vuotiaista, prosenttia HUOM! Lainsäädännön muutoksesta johtuen lastensuojelun asiakkuudet vähentyneet 2014-2015 Lähde, THL,SOTKAnet 4 4 4,4 4,7 5 4,9 5 5,3 5,4 5,8 6,5 6,7 7,2 7,4 7,5 6 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 53
Perhe ja lapset pääryhmän sosiaaliturvamenot Perhe ja lapset -pääryhmän sosiaalimenot olivat 6 618 milj. euroa vuonna 2015, kun ne vuonna 2010 olivat 6 362 milj. euroa (vuoden 2015 hinnoin). Perhe ja lapset -ryhmän sosiaalimenot olivat 10,0 % kaikista sosiaalimenoista vuonna 2015, kun ne vuonna 2010 olivat 10,7 %. Perhe ja lapset sosiaalimenot: Toimeentuloturvana maksettavat etuudet: äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, vanhempainpäivärahakauden palkat, kodinhoitotuki, lapsilisä ja elatustuki. Palveluina annettavat etuudet: päivähoito, yksityisen hoidon tuki, lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lasten ja perheiden avopalvelut, kodinhoitoapu lapsiperheille, kasvatus- ja perheneuvonta, ensi- ja turvakotien menot sekä RAY:n tuet lastensuojelua ja nuorisokasvatusta järjestäville yhdistyksille. Lähde: THL, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2015 54
Perhe ja lapset pääryhmän sosiaalimenot 2015, milj. euroa Lähde: THL, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2015 2500 2256 2000 1500 1000 500 0 11 1049 166 356 1384 84 6 102 680 253 24 248 55
MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. www.mll.fi Twitter @MLL_fi