Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden välisestä etupiirijaosta, jossa Baltian maat ja Suomi nimetään Neuvostoliiton etupiiriin ja suurin osa Puolasta Saksan. 1.9. Saksa hyökkää Puolaan. 26.11. Mainilan laukaukset. 30.11. Neuvostoliitto hyökkää Suomeen, talvisota alkaa. 1940 13.3. Talvisota päättyy. 9.4. Saksa hyökkää Norjaan. 10.5. Saksa hyökkää Belgiaan, Alankomaihin ja Luxemburgiin. 10. 11.6. Saksan joukot ylittävät Seinen. Pariisi julistetaan avoimeksi kaupungiksi. 16.6. Vichyn hallitus nimitetään. 22.6. Saksan ja Ranskan aseleposopimus. 12.8. Saksa pommittaa Iso-Britannian rannikkoa. 1941 1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.
12.3. Suomen hallitus suostuu suomalaisten miesten värväämiseen SS-joukkoihin. 16.4. Saksalaisjoukot valtaavat Jugoslaviassa Sarajevon ja Kreikassa Thasoksen saaren. 13. 14.6. Massakarkotukset aloitetaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Maat on liitetty osaksi Neuvostoliittoa edellisen vuoden kesällä. Karkotusten tarkoitus on päästä eroon kommunistisen puolueen vihollisista. Karkotukset saadaan tehtyä 19. kesäkuuta. Virosta siirretään noin 11 000 henkilöä, Latviasta 16 000 ja Liettuasta 21 000 henkilöä Neuvostoliiton sisäosiin. 22.6. Saksa hyökkää Neuvostoliittoon (Operaatio Barbarossa). 25. 26.6. Neuvostokoneet aloittavat suurimittaiset ilmahyökkäykset Suomen alueelle. Jatkosota syttyy. 29.8. Suomi valtaa Viipurin. 31.8. Suomalaispartiot ylittävät vuoden 1939 rajan Neuvostoliitossa. 7.12. Iso-Britannia ja Kanada julistavat sodan Suomelle 7.12. Japanin laivaston lentokoneet hyökkäävät Yhdysvaltain tukikohtaan Pearl Harboriin Havaijilla. Yhdysvallat ja Iso-Britannia julistavat seuraavana päivänä sodan Japanille. 1942 14.1. Ensimmäinen Washingtonin konferenssi Iso-Britannian pääministeri Winston Churchillin ja Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin välillä päättyy. Roosevelt suostuu Pearl Harborin hyökkäyksestä huolimatta Eurooppa edellä -strategiaan, eli keskittymään ensisijaisesti Hitlerin voittamiseen Euroopassa. 20.3. Auschwitz-Birkenaussa otetaan käyttöön kaasukammiot. 30. 31.5. Iso-Britannian ilmavoimat (RAF) hyökkää tuhannella pommikoneella Saksan Kölniin. 4.6. Hitler vierailee Suomessa Mannerheimin 75-vuotispäivänä.
19.8. Liittoutuneiden joukot nousevat maihin Dieppessä Ranskan rannikolla. Joukot kärsivät kuitenkin suuret tappiot ja ne vedetään pois. 29. 30.10. Valtiollinen poliisi (Valpo) siirtää Suursaarelta yhdeksän juutalaispakolaista Helsinkiin. Valtiovarainministeri Väinö Tanner kieltää juutalaispakolaisten luovutuksen Saksaan. Myöhemmin (6.11.) kahdeksan juutalaispakolaista kuitenkin luovutetaan Saksaan. 19.11. Neuvostoliitto aloittaa hyökkäyksen (Operaatio Uranus), jonka tavoitteena on saksalaisten 6. armeijan saartaminen Stalingradiin sekä Saksan ja sen satelliittivaltojen ajaminen pois Kaukasukselta. 1943 2.2. Stalingradin taistelu päättyy saksalaisten antautumiseen. Taistelua pidetään yhtenä sodan käännekohdista. 13.5. Akselivaltojen joukot antautuvat Tunisiassa. Pohjois-Afrikan taistelut päättyvät italialaisten ja saksalaisten tappioon. 4.7. Operaatio Zitadelle eli Kurskin mutkan taistelu (4.7..22.7.) alkaa. Saksan ja Neuvostoliiton välinen taistelu on kaikkien aikojen suurin panssaritaistelu. Se käydään itärintamalla Kurskin kaupungin lähellä. Taistelussa Saksa pyrkii oikaisemaan Kurskin kaupungin kohdalle rintamaan muodostuneen mutkan ja motittamaan Neuvostoliiton joukot. Neuvostoliitto onnistuu kuitenkin pysäyttämään hyökkäyksen. 15.7. Suomalaisten SS-vapaaehtoisten kuljetukset Saksan rintamajoukkoihin alkavat. 3.9. Aselepo liittoutuneiden ja akselivaltoihin kuuluvan Italian välillä allekirjoitetaan salaisesti Sisiliassa. Italian pääministeri Benito Mussolini on syösty vallasta 25.7. 30.11. Italia siirtyy virallisesti liittoutuneiden puolelle. 1944 6. 7., 16. 17. ja 26. 27.2. Neuvostoliiton ilmavoimat pommittaa Helsinkiä kolmena yönä (Helsingin suurpommitukset). Tarkoitus on painostaa Suomea irrottautumaan sodasta Saksan rinnalla. Useita rakennuksia tuhoutuu, 162 siviiliä kuolee ja 358 haavoittuu. Helsingin ilmatorjunta toimii kuitenkin tehokkaasti, eikä pommitusten tavoite toteudu.
6.6. Normandian maihinnousu. Liittoutuneet nousevat onnistuneesti maihin Normandiassa Ranskan rannikolla. 25.6. 9.7. Tali-Ihantalan taistelu. Suomi torjuu Neuvostoliiton suurhyökkäyksen. 20.7. Saksalaisupseerit yrittävät salamurhata Hitlerin pommilla. Operaatio epäonnistuu. 25.8. Pariisi vapautetaan. 17.9. Liittoutuneet aloittavat operaatio Market Gardenin. Operaation tavoitteena on ottaa haltuun saksalaisjoukkojen miehittämän Alankomaiden suurimpien jokien ylittävät sillat ja siten helpottaa liittoutuneiden etenemistä natsi-saksaan. Operaatio onnistui Nijmegenissä sijaitsevan Waalin sillan valtaamiseen asti. Arnhemissa sijainnutta Reinin ylittävää siltaa ei kuitenkaan onnistuttu valtamaan, ja brittiläinen 1. laskuvarjodivisioona tuhoutui lähes kokonaan. Yli 7 000 divisioonan miestä kuolee tai jäi vangiksi. 19.9. Moskovan välirauha allekirjoitetaan ja jatkosota loppuu. Sotatoimet ovat päättyneet 5.9. 1945 27.1. Puna-armeija saapuu Auschwitziin ja vapauttaa 7 650 siellä vielä ollutta vankia, joista 450 on alle 15- vuotiaita. 4. 11.2. Josif Stalin, Franklin Roosevelt ja Winston Churchill tapaavat Jaltalla Krimin niemimaalla. Konferenssissa päätetään sodanjälkeisen Saksan kohtelusta, sen miehitysvyöhykejaosta, Saksan ja sen valloittamien maiden demokratisoinnista sekä YK:n perustamisesta. 19.2. 26.3. Yhdysvallat valloittaa Iwo Jiman saaren japanilaisilta. Saari on tärkeä kohde sen strategisten lentokenttien vuoksi. Kuuluisa kuva, jossa yhdysvaltalaissotilaat nostavat maansa lippua pystyyn voiton jälkeen on otettu Iwo Jimalla. 30.4. Hitler tekee itsemurhan bunkkerissa Berliinissä. Saksan joukot on lyöty itä- ja länsirintamilla ja Neuvostoliiton joukot vyöryvät Berliiniin. 8.5. Saksa antautuu.
6.8. Yhdysvallat pudottaa atomipommin Hiroshimaan. 9.8. Yhdysvallat pudottaa atomipommin Nagasakiin. 14.8. Japanin keisari Hirohito määrää, että liittoutuneiden antautumisehdot tulee hyväksyä. Japani antautuu virallisesti seuraavana päivänä.