1 Järjestelmäkehitys Järjestelmäkehitys n llut viime vusina suurten muutsten khteena. Teknlgia n uusiutunut npealla syklillä. Internet-aika n edellyttänyt npeutettua hjelmisttutteiden markkinille saantia. Svellusten rakentamisessa n vaadittu kiinteämpää yhteistyötä kehittäjien ja lppukäyttäjien kanssa tutteiden käytettävyyden ja käyttökkemusten (user experience) parantamiseksi. Ketteristä menetelmistä (esim. Scrum ja P) n tullut järjestelmäkehityksen arkipäivää. Tutehallinnan parantamiseksi kehittämistyö n pyritty rganisimaan tuteperhe- tai tutelinjakhtaisesti. Osa järjestelmistä n rakennettu glbaaleille markkinille, eri kieli- ja kulttuurialueille. Kehittämisprjektitkin vivat lla hajautettuja (utsurcing, ffshring) ja mnikansallisia, jllin maantieteellisten, aika-, kieli- ja kulttuurierjen hallitsemiseksi n vaadittu uusia yhteistyö- ja kmmunikintitekniikita ja välineitä. Järjestelmiltä edellytetään yhteenspivuutta muiden järjestelmien kanssa ja tukea rganisaatin liike- ja palvelutiminnan strategiille ja prsesseille (vrt. kknaisarkkitehtuuri). Kaikki nämä vat tuneet mukanaan haasteita, jihin järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtehdn kulutuksella ja tutkimuksella pyritään vastaamaan. Haluatk Sinä ttaa haasteen vastaan ja tulla uuden vusituhannen tietyhteiskunnan rakentajaksi? Tutustu seuraavilla sivuilla Järjestelmäkehityksen henkilökuntaan, kulutukseen ja tutkimukseen. sfta Sftatal A Sftatal B Yritysasiakas A Henkilöasiakas pilvi Avimen lähdekdin tuttaja
2 1. Henkilökunta Järjestelmäkehityksen henkilökuntaan kuuluvat seuraavat petus- ja tutkimushenkilöt: Opettajia: Prfessri Sepp Puurnen (vastuuprfessri) Prfessri Markku Sakkinen Prfessri Jari Veijalainen Prfessri Kalle Lyytinen (10%) Yliassistentti Jussi Kskinen (90%) Yliassistentti Nazmun Nahar Yliassistentti Jrma Kyppö Lehtri Mauri Leppänen Lehtri Eer Turunen (60 %) Lehtri Pertti Hirvnen Lehtri Tim Käkölä Lehtri Petri Maaranen (50 %) Assistentti Maritta Pirhnen Tutkijita: Antti Pirhnen, KT Jatk-piskelijita (hjaaja(t) suluissa): Cleb Cha (Jari Veijalainen) Auv Finne (Sepp Puurnen) Kalle Krhnen (Markku Sakkinen) Jaakk Krpi (Jussi Kskinen) Denis Kzlv (Markku Sakkinen, Jussi Kskinen, Juni Markkula) Liisa Kuparinen (Antti Pirhnen) Ari Kuusi (Mauri Leppänen, Sepp Puurnen) Juha Lamminen (Pertti Saariluma, Mauri Leppänen) Ari Rpnen (Jussi Kskinen) Ter Rpnen (Jussi Kskinen) Mazhar Sadiq (Antti Pirhnen) Alexander Semeyv (Jari Veijalainen) Iryna Skrypnyk (Sepp Puurnen) Helena Suvinen (Antti Pirhnen) Ter Tilus (Jussi Kskinen) Tim Tuunanen (Jussi Kskinen) Katariina Valtnen (Mauri Leppänen, Mirja Pulkkinen)
3 2. OPETUS Jht Scrum master Tutteen mistaja Scrum tiimi 24 h Julkistus 1 Sprint 3 Sprint Asiakas Sprint tehtävälista Tutetehtävälista Tutteen sa 2.1 Osaamistavitteet Julkistus Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtehdn pinnt suritettuaan piskelijalla n (riippuen pintjaksvalinnista): syvällinen käsitys järjestelmäkehityksestä, sen menetelmistä ja tehtävistä, laaja-alainen näkemys tietjärjestelmien integrinnista ja rlista rganisaatin kknaisarkkitehtuurissa sekä sisällönhallinnasta rganisaatissa, mnipulinen käsitys tutelinjaperusteisesta sekä mnikulttuurisesta hajautetusta järjestelmäkehityksestä, valmius jhtaa järjestelmäkehitysprjekteja prjektipäällikkönä, valmius arviida kriittisesti järjestelmäkehitystä kskevia tutkimuksia ja tuttaa itse tieteelliseen ajatteluun perustuvia tutkimuksia. 2.2. Tutkinnn rakenne Maisterin tutkint nudattaa tietjärjestelmätiedepääaineena suritettavan kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinnn yleisrakennetta (ks. alla leva. Sen mukaan pinnt kstuvat pääaineen pinnista (väh. 80 p), maturiteetista, kieli- ja viestintäpinnista (väh. 10 p) ja sivuaine ja vapaavalintaisista pinnista Järjestelmäkehityksen pääaineen pinnt sisältävät ensisijaisia, vaihtehtisia ja valinnaisia pintja (+ Pr gradu tutkielman ja sen tekemistä tukevia pintjaksja). Taulukssa 2 n esitetty, mitkä pintjakst kuuluvat mihinkin em. lukista ja kuinka mnta niistä tulee valita.
4 Taulukk 1: Kauppatieteiden maisterin tutkinnn yleisrakenne Kauppatieteiden maisterin tutkint Pääaineen pintja Järjestelmäkehityksen ensisijaiset pinnt Järjestelmäkehityksen vaihtehtiset pinnt Järjestelmäkehityksen valinnaiset pinnt TJTSTS502 Pr gradu tutkielma, 30 p TJTSTS504 Tutkimus ja sen menetelmät, 2 p TJTSTS505 Pr gradu seminaari, 3 p Maturiteetti (TJTS503) Kieli- ja viestintäpintja Sivuainepintja Vapaavalintaiset pinnt 120 p 80 p 0 p 10 p 0-30 p 0-30 p Taulukk 2: Järjestelmäkehityksen pääainepintlukat Järjestelmäkehityksen ensisijaiset pinnt (väh. 3 pintjaksa seuraavista): TJTST10 Tietjärjestelmien kehittämismenetelmät, 5 p TJTST21 Yrityksen tietjärjestelmien integrinti, 5 p ITKS451 Requirement management and systems engineering (tai vastaava), 5 p TJTSS63 Ohjelmistjen ylläpit, 5 p TJTSS50 Ohjelmistjen testaus ja laadun varmistus, 5 p Järjestelmäkehityksen vaihtehtiset pinnt (väh. 3 pintjaksa seuraavista): Ne yllä mainituista, jita ei le vielä valittu TJTS441 Prjektin jht, 5-10 p TJTST25 Yrityksen kknaisarkkitehtuuri, 5 p TJTS568 Glbal infrmatin systems, 5 p TJTSS53 Sftware prduct line engineering and management, 5 p TJTST19 Tietkannat ja tiedn luhinta, 5 p TIES441 Ohjelmistarkkitehtuurit, 5 p TJTSD51 Sisällön hallinta rganisaatissa, 5 p Järjestelmäkehityksen valinnaiset pinnt (p-määrä, jka nstaa pääaineen pintjen laajuuden väh. 80 pintpisteeseen: Ne yllä mainituista, jita ei le vielä valittu TJTSS33 Oli-hjelminti, 5 p TJTST24 Liiketimintaprsessien jhtaminen (ent. Prsessit ja ERP), 5 p Muu erikseen svittava IT-tdk:n syventävä kurssi
5 2.3 Opintjaksjen valinta ammattiprfiilien mukaisesti Järjestelmäkehityksen pääainepintjen rakenne antaa mahdllisuuden suuntautua mnenlaisiin ammattitehtäviin. Karkealla taslla vidaan tehdä rajaus pintjaksihin, jtka valmentavat hjelmistteknisiin tehtäviin (vrt. ITKS451, TJTSS63, TJTSS50, TJTSS53, TJTST19, TIES441, TJTSS33, jne), ja tisaalta pintjaksihin, jissa painpiste n suunnittelussa ja sen rganisinnissa sekä järjestelmäkknaisuudessa (vrt. TJTST10, TJTST21, ITKS451, TJTS441, TJTST25, TJTS568, TJTSS53, TJTST24 jne). Tarkemmalla taslla vidaan tunnistaa seitsemän ammattitehtävää ja sittaa, miten Järjestelmäkehityksen eri pintjakst tukevat valmentautumista niihin (vrt. Taulukk 3). Ammattitehtävät vat: b = business analyst p = prduct manager m = prject manager a = architecture s = systems analyst and designer d = data management expert e = prgram engineer Taulukk 3: Järjestelmäkehityksen pintjakst ammattitehtävittäin ( = ammattitehtävän kannalta lennainen, = ammattitehtävän kannalta susiteltava) Opintjaks b m p a s d e 3 3 Jhd. hjelmisttekniikkaan Ohjelmisttutant Prjektityö Tj-kehittämismenetelmät Yrityksen tj:ien integrinti Req s mgmt and engineering Ohjelmistjen ylläpit Ohjelm. test ja laadun varm. Prjektin jht Yrityksen kknaisarkkitehtuuri Glbal infrmatin systems Sft. prduct line eng. & mgmt Tietkannat ja tiednluhinta Ohjelmistarkkitehtuurit Sisällön hall. rganisaatissa Oli-hjelminti Liiketim.prsessien jhtaminen Kanditasn pintjaksja Lput Multimediatietkannat Intr. t mbile techn. & bus. Yritysmudstelmat ja IS:t ML-phjainen viestintä verkissa
6 Taulukssa 3 esitetyt merkinnät lennaisuuden ja susiteltavuuden salta n tarkitettu suuntaa-antaviksi, eivät ehdttmiksi. Kk laitksen syventävä petustarjnta vidaan jäsentää järjestelmäkehityksen näkökulmasta karkeasti neljään saan, (1) kehittämisprsessia ja-prjektia, (2) teknlgiaa, (3) liiketiminta- ja rganisaatiympäristöä sekä (4) ihmisen ja tietkneen interaktita kskevaan petukseen. Alla levassa kuvissa 1 n havainnllistettu pintjaksjen sijittumista k. alueille (Hum. Osa pintjaksista n tiettekniikan laitksen tuttamia). Väritettyjen alueiden ulkpulella levat kandidaatin tutkintn kuuluvat pintjakst n esitetty Tiethallint ja tjk:n perusteet Olisuun. analyysi ja suunn. Kehittämisprsessi/ -tehtävät ja -prjekti Ihm & tj:t Prjektinhallinta Prjektityö Ihmisen ja kneen vurvaikutus Jhdatus hjelmisttekniikkaan Prjektin jht TJ:n kehittämismenetelmät Req s engineering.. Graaf. käyttöl. ja käytettävyys Käyttäjäpsyklgia Ohjelmisttutant Ohjelmistn ylläpit Ohjelm. test & laad. varm. Tk:t ja tied.hal.per.. Glbal IS Tietkannat ja tiedn luhinta Tekäly Prsessit ja ERP Yrityksen tj:n integrinti Jhdatus elektrniseen liiketimintaa Yritysmudstelmat ja niiden IS:t Intr. t MTeBu Oli-hjelminti Algritmit 3 Autmaatit ja kielipit Sisällön hallinta rganisaatissa Liiketiminta - ja rganis. ympäristö Tiethallinnn jhtaminen Teknlgia arjen ja..muv ML-phjainen viestintä verkissa SPL engineering and mgmt Kknaisarkkitehtuuri Käytettävyysanalyysi Käytettävyyssuunnittelu Semanttisen webin kielet Ohjelmistarkkitehtuurit Multimediatietkannat Digimedia 1 Jhd. ML-kieleen Teknlgia Kuvi 1. Opintjaksja jäsennettynä neljään sa-alueeseen Järjestelmäkehityksen näkökulmasta.
7 2.4. Lyhyet kuvaukset pintjaksista Seuraavassa n esitetty lyhyet pintjakskuvaukset. Tarkemmat kuvaukset löytyvät Krpista. TJTST10 Tietjärjestelmien kehittämismenetelmät (5 p) Osaamistavitteet: Osaa selittää, mitä menetelmä ja menetelmätietämys tarkittavat ja mitkä vat menetelmän rlit ja sveltamistavat käytännössä; Osaa kuvata tunnetuimpia tietjärjestelmien kehittämisen lähestymistapja, ja tuntee ja saa lukitella niiden mukaan kehittämismenetelmiä ja -tekniikita; Tuntee uusimpia lähestymistapja (esim. Dmain-specific mdeling, Mdel-diven develpment) ja saa sin sveltaa uusimpia menetelmiä kuten ketteriä menetelmiä (P, Scrum, Lean), agenttiphjaisia menetelmiä ja hjelmistpakettien (esim. ERP) hyödyntämiseen tähtääviä suunnittelumenetelmiä; Osaa jäsentää kehittämistilanteita ja ttaa tilannetekijät humin tehdessään menetelmien valintaa ja svittamista rganisaatiiden ja prjektien käyttöön; Osaa menetelmien mallintamisen ja kehittämisen perusteet; Ymmärtää, miten menetelmäkehitys liittyy hjelmistprsessien parantamiseen. TJTST21 Yrityksen tietjärjestelmien integrinti (5 p) Osaamistavitteet: ymmärtää liiketimintaprsessien ja svellusten väliset yhteydet, ivaltaa IT:n mahdllisuudet synnyttää ja tukea uusia rganisaatimutja, ymmärtää integrinnin tarpeet ja mahdllisuudet eri perspektiiveistä, saa suunnitella liiketiminta- ja prsessiarkkitehtuureja. ITKS451 Requirements Management and Systems Engineering (7 p) This curse is an intrductin int the Requirements Engineering (RE) field. RE deals with cnstructing and managing f requirements fr a cmputerbased system, aiming fr effective (meeting stakehlders' expectatins) and efficient (time, cst, and human resurces) develpment f that system. The curse prvides an verview f different activities in the requirements develpment and management prcesses, explains hw RE fits int a brader sftware r system engineering prcess, and prvides an understanding f the main challenges in requirements engineering. The curse is designed t be practice-riented. It discusses the gd industry practices available at present, which are t a large extent infrmal, while frmal and ther structured appraches t RE, which are dubtfully f a practical relevance due t a variety f reasns, are nt treated t any significant extent. The curse is designed mainly fr students f the Sftware Engineering study line. Hwever, it als fits well the interests f thse wh study sftware-related business tpics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related t many ther fields, students frm ther study lines may benefit frm the curse as well.
8 TJTSS63 Ohjelmistjen ylläpit (5 p) Kurssin lpussa piskelijan dtetaan pystyvän ymmärtämään hjelmistjen ylläpidn peruslunne, kuvaamaan jitakin ylläpidn tukitekniikita, ja kuvaamaan ylläpidn arviinnin keskeisiä aspekteja. TJTSS50 Ohjelmistjen testaus ja laadunvarmistus (5 p) Kurssin käynyt piskelija tuntee testauksen aseman ja merkityksen hjelmisttutannssa, saa sveltaa useita testausmenetelmiä sekä hjelmakdiin että muihin hjelmistartefakteihin, saa sveltaa tärkeimpiä testitapausten suunnittelumenetelmiä, testaustekniikkja ja erityisesti testauksen kattavuuskriteerejä, tuntee testauksen strategiita ja prsesseja, pystyy käyttämään jitakin testausautmaatin välineitä, pystyy ttamaan saa katselminteihin. Tiedt ja taidt kskevat etupäässä hjelmistn timinnallisten minaisuuksien dynaamista testausta. TJTS441 Prjektin jht (5-10 p) Opiskelijat vat prjektipäällikkönä yksin tai päällikköparina Prjektityökurssin ryhmissä. Työelämässä levat piskelijat timivat missa työympäristöissään yrityksensä prjektipäällikköinä tai tutkimustehtävissä tutkimusryhmän sa-alueen vastuuhenkilöinä kurssin aikana. Prjektin jht kurssilla piskelijat saavat kkemusta ICT-hankkeen prjektimutisen läpiviennin kknaishallinnasta, jhtamisen taidista sekä asiakastyön ja tilaajan rlin ymmärtämisestä. Oppiminen perustuu sekä yksilölliseen kkemukseen että vertaisryhmätyöskentelyyn. TJTST25 Yrityksen kknaisarkkitehtuuri (Enterprise Architecture) (5 p) The curse cvers the basic apprached f describing and managing the business alignment f infrmatin assets fr an rganizatin. This includes as-is and t-be business, infrmatin, applicatin and technlgy architectures, as well as the gvernance mdels fr designing and managing enterprise architectures fr interperability requirements TJTS568 Glbal Infrmatin Systems (5 p) Develping, implementing, and adpting infrmatin systems cannt be limited t a single rganizatin r cuntry. Infrmatin Systems have t be designed t wrk in and fr glbally distributed rganizatins. This leads t new requirements regarding management and develpment cmpetencies, fr all, IT managers, develpers, and users. This curse gives an intrductin t develpment methdlgies as well as hands-n experiences t develp infrmatin systems fr the glbal cntext. Students will be able t plan, design, and implement systems fr internatinal use. TJTSS53 Sftware prduct line engineering and management (5 p)
9 The fllwing tpics will be cvered in the curse: (1) A sftware prduct line engineering framewrk that defines the key prcesses f dmain engineering and applicatin engineering and the artifacts prduced and used in these prcesses. (2) The smart hmes dmain frm which examples are drawn t help students understand the cvered issues. (3) Prduct line variability, (4) Dmain engineering, (5) Applicatin engineering (6) Organizatinal aspects (7) Industrial experiences abut applying the sftware prduct line paradigm (8) Future research tpics fr varius thesis prjects TJTST19 Tietkannat ja tiedn luhinta (5 p) 1. Tiednhallinnan paradigmat: rganisaati, autnmian aspektit, keskitys-hajautus, perinteinen tietkanta, keskitetty/hajautettu, hakukneparadigma, tiednluhinta, IR, tiedn sisällön analyysi, tiedn käyttö yhteisön kautta. 2. Tietkantateknlgiaa: tiedst- ja saantirakenteet, kyselyjen ptiminti, tapahtuman hallinta ja tipuminen. tietkantjen hjelmistliittymät, hajautetut tietkannat, "uudet tuulet": tempraaliset tietkannat, spatiaaliset ja multimediatietkannat, aktiiviset tk:t, deduktiiviset tk:t, mbiilitk:t. 3. Tietvarastt ja tiednluhinta: tietvarastt, tiednluhinta, webmining TIES441 Ohjelmistarkkitehtuurit (5 p) Ohjelmistarkkitehtuurit teriassa ja käytännössä, liarkkitehtuurityyli, malliajattelu, hyvät (li-)hjelmintikäytännöt. Laadukkaan hjelmistn suunnittelu. Ajankhtaiset, esille tulevat asiat. TJTSD51 Sisällönhallinta rganisaatiissa (5 p) Kurssin tavitteena n antaa yleiskuva rganisaatin sisältöjen hallinnasta, sen mahdllisuuksista, ngelmista, tekniikista ja menetelmistä. Kurssi esittelee yleisimmät sisällönhallinnan lähestymistavat, tyypilliset ngelmat ja yleisimmät dkumenttien ja sisällön hallinnan järjestelmätyypit sekä jhdattaa rganisaatin sisällönhallintajärjestelmien käytön suunnitteluun hyödyntäen muilla kursseilla saatuja perustietja. Ryhmätyössä paneudutaan jhnkin kurssin aihealueeseen ja pittu raprtidaan suullisesti ja kirjallisesti. TJTSS33 Oli-hjelminti, (5 p) Ohjelmintikielten likeskeiset rakenteet ja minaisuudet esitetään sekä yleisesti että Javan ja sittain C++:n kannalta. Myös muista merkittävistä likielistä saadaan näkemystä. Oli-hjelminnin histriaa ja kehitystä. Klassisen ("skandinaavisen") limallin perusteet ja niiden sveltaminen Javassa (ja C++:ssa). Yksittäisperintä ja plymrfismi. Säiliölukkia ynnä muita tyypillisiä esimerkkejä. Smalltalk-kielen perusminaisuuksia. Geneerisyys, mniperintä ja muita likielten vaativampia minaisuuksia.
10 TJTST24 Liiketimintaprsessien jhtaminen (5 p) Kurssilla tutustutaan prsessiphjaiseen ajatteluun liiketiminnassa. Prsessimainen timintamalli n phjana kaikissa laatujärjestelmissä ja timinnanhjausjärjestelmissä (ERP). Kurssilla tutustutaan myös laajjen tietjärjestelmien hankintaprsessiin. Kurssi kstuu 15 luennsta, jista kymmenkunta käsittelee prsessien mallinnusta ja ptimintia ja lput laatuajattelua ja timinnanhjausjärjestelmiä TJTS540 Intrductin t Mbile Cmputing and Business (5 p) The curse prvides an verview f the mbile technlgy and mbile cmmerce, and especially, the fied where these tw verlap. Frm the technlgy pit f view, the curse intrduses mbile terminals and wireless netwrking systems as well as scial imprtance f the technlgy. The business apprach fcuses n mbile applicatin scenaris. TJTSD40 Digitalinen media (5 p) Kurssi antaa yleiskuvan digitaalisesta mediasta. Kurssin tavitteena n antaa perusvalmiudet digitaalisen median maisteripintjen surittamiseen käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä. Kurssin keskeiset teemat vat: * digitaalinen knvergenssi ja multimedia, * inhimillinen ja tietkneavusteinen kmmunikinti, * kmmunikaatin lajityypit (genre-teria), * ihmisten ja tietkneiden kyky ja tapa käsitellä tekstimutisen tiedn semantiikaa, * tiedn hankinta ja tekstitiednhaku, * ML ja rakenteiset dkumenttit, * rganisaatiiden infrmaatin käsittely ja yhteisölliset svellukset. TJTSE50 Glbal Netwrked Business Mdels (5 p) Yritysten glbalisituessa ja keskittyessä ydinsaamiseensa tutteiden ja palveluiden tuttaminen ja jakelu teknistyy ja vaatii tietjärjestelmien tuettuja yhteistyöverkstja. Kurssilla käsitellään tutannn ja jakelun yritysryhmittymien sekä muiden yritysverkstjen timintaperiaatteet, jhtamisen menetelmät ja tällaisten verkstjen infrmaatijärjestelmille asettamat erikisvaatimukset. Kurssilla esitellään keskeisiä verkstttaluden teriita ja knkretisidaan niitä esimerkkien avulla. Virtuaalirganisaati. Timittajaverkstt. Infrmaatijärjestelmien rlit yritysverkstissa. Transaktikustannusteria. Organisaati-ppiminen ja ppiva rganisaati 2.5. Esimerkkejä valmistuneista pr gradu tutkielmista Tähän parin sivun listaus viime vusilta.
11 3. Tutkimus Laitksella tehtiin vuden 2009 lppupulella tutkimusstrategia, jssa yhteydessä kstettiin myös Järjestelmäkehitystä kskevien tutkimusalueiden kuvaus (Kuvi 2). Kuvauksen mukaan yhteisenä teemana n glbaali järjestelmäkehitys ja hallinta (Glbal Systems Develpment and Management). Tämän alla levat tutkimusalueet n jaettu uusia lähestymistapja (nvel appraches) sisältäviin ja kehittäviin sekä järjestelmäkehityksen elinkaaren (SD lifecycle) tiettyyn saan khdistuviin tutkimuksiin. Seuraavassa n esitetty lyhyet kuvaukset kustakin tutkimusalueesta. Kuvi 2. Järjestelmäkehityksen tutkimusalueiden jäsennys A. Systems Develpment Life cycle A1. Prject prtfli management Prject management falls int tw main types: (1) strategic prject management and (2) perative prject management. Strategic prject management rganizes the verall develpment life cycle f all infrmatin and cmmunicatins technlgy (ICT)-prjects f an rganizatin. Synnymusly it is called prgram management r prject
12 prtfli management. Cnversely, perative prject management cncentrates n a single prject level. The majr cmpnents f bth kinds f prject management include the fllwing: 1. Prject Initiatin. 2. Prject planning (including Prject Estimatin) prvides the main tls f prject cntrl. As a prject prgresses, it tends t deviate frm plans. T stay n a gal-riented directin, it is necessary t have a detailed plan. 3. Prject executin. 4. Prject Cntrl. 5. Prject Clsing prvides the basis n which prject actual hurs and lessns shuld be recrded fr histrical purpses and use n future prjects. Our research fcuses n perative prject scping based n prject sizing and effrt estimatin methds. In the future, we may extend ur research t prduct line management, where interrelated prtflis f dmain engineering prjects and applicatin engineering prjects need t be scped, estimated, scheduled, and cntrlled (see the prduct line engineering part in Sectin B f this dcument) One f the mst significant needs f rganizatins is t align ICT with rganizatinal gals. Often ICT still perates in a sil, discnnected frm rganizatinal needs and peple and their wrk prcesses. When prperly aligned, ICT serves as the medium thrugh which peple, wrk prcesses, rganizatinal structures, and infrmatin can be integrated t meet the rganizatinal gals effectively. The research in this area investigates hw wrk prcesses, wrk rles, and cmputer-based infrmatin systems can be designed, learned, and enacted t ensure alignment. We are especially interested in systems develpment wrk in this research because f its knwledge-intensive nature. Furthermre, we investigate hw t develp and maintain alignment f multinatinal crpratin s business and ICT and services in a dynamic glbal business envirnment. Fr a multinatinal cmpany, it is imperative that ICT and services shuld be aligned with their glbal business strategy and structure, shuld supprt strategic bjectives, allw tapping glbal business drivers, and innvate glbal business prcesses. A3. Prject management Increasingly cmpanies are undertaking IT develpment prjects in a distributed fashin, in rder t decrease prject cmpletin time, reduce csts, gain cmpetitive advantage, t name a few. In a distributed IT develpment prject, varius tasks are perfrmed in varius lcatins. Sme tasks are perfrmed cncurrently, while thers are perfrmed chrnlgically in different lcatins f the wrld. Due t the nature f the prject, the dispersin ver time and space and the diversity f cultures, the prject in such magnitude requires nvel tls and techniques. This research particularly investigates: a) tls and techniques fr managing such prjects, b) quality cntrl mechanisms, c) managing and 12(19) mtivating remte and multicultural prject team members, and d) the critical causes fr failure f IT prjects. Fr further, see prject prtfli management. A4. Requirements management
13 Requirements management is the prcess f identifying, eliciting, dcumenting, analyzing, tracing, priritizing, and agreeing n requirements, cntrlling requirements changes, and cmmunicating t relevant stakehlders. It is a cntinuus prcess thrughut a prduct/service life cycle. A requirement is a capability t which a prduct r service shuld cnfrm. Our research deals with requirements management practices and tls in distributed develpment settings where multiple prducts and/r platfrms are develped by multiple partners. We are invlved in the Internatinal Organizatin fr Standardizatin t standardize requirements management practices and tls fr sftware prduct lines. A5. Interactin design Interactin Design as an bject f research fcuses n interactin as a starting pint t designing. It thus clearly differs frm e.g. task r data structure centred appraches. Central criterin is subjective experience. Interactin Design is therefre - in terms f philsphy f science - clser t phenmenlgy than fr instance traditinal cgnitive psychlgy. On the ther hand, the bjective f research is design as a prcess; hw human resurces are utilized when designing prducts fr human beings. A6. Sftware testing Sftware testing is an empirical investigatin cnducted t prvide stakehlders with infrmatin abut the quality f the sftware prduct r service under test, with respect t the cntext in which the prduct r service is intended t perate. The research n testing began in a prject in 2002, and is nw clsely cnnected with teaching. The fcus is n testing techniques, in particular n different test cverage criteria. There are even sme generally accepted cverage measures that rest n dubius fundatins. Fr bject-riented sftware, finding testing methds and cverage criteria that are bth useful and feasible is still an pen research area. A7. Quality Management Sftware quality is addressed here frm a brader viewpint than sftware testing. We fcus n the quality f free/pen sftware develped by cmmunities. The ultimate questin is what the quality f the sftware prduced by cmmunities is. Is the sftware secure? Hw many bugs are there? What measures are mst suitable fr measuring quality in this case? Hw can the sftware be validated and verified, if there is n (detailed) requirements specificatin. Can maturity mdels, like CMMI, be applied at all t the sftware develpment prcess, taking place in a cmmunity? Keywrds describing this research include sftware quality, sftware inspectins, sftware reviews, sftware metrics, maintainability, capability maturity mdels, decisin supprt mdels fr quality management, valuebased sftware engineering, and UML-based develpment.
14 A8. Sftware maintenance and evlutin Mre effrt is typically invested int sftware maintenance and evlutin than int new develpment prjects. Effective sftware maintenance and evlutin is thus crucial in practice. Our research deals with three cre areas f sftware engineering research t imprve effectiveness: 1) Autmated sftware engineering, including hypertext techniques, prgram cmprehensin, infrmatin retrieval, prgram slicing, sftware license analysis, reverse engineering, prgram analysis, data mining, data transfrmatins, legacy systems, and impact analysis; 2) Empirical sftware engineering, including sftware evlutin, evlutin estimatin methds, sftware mdernizatins, sftware replacements, and pen surce sftware systems; and 3) Value-based sftware engineering, including sftware metrics, sftware maintainability, decisin mdels, grup decisin making, and sftware cst mdels. A9. Security Engineering Security in general is a wide term extending way beynd cmputer systems. Security as a state r cnditin can be understd as resistance t harm. Prviding security cncerns invlves identifying threats in certain situatins and taking measures t prevent the threats frm materializing twards the bjects f interest (e.g., persns, data, and infrastructure). In this cntext, we fcus n sme aspects f natinal security and schl security (c.f., schl shters) that can be addressed by suitable glbal cmputer systems. Engineering such systems is a majr challenge, as peple s privacy shuld be prtected at the same time. Anther aspect is the cmputer security f the abve systems themselves. Hw t guarantee that criminals and hstile secret services d nt get access t the systems and use them maliciusly against fellw citizens? A10. Object-riented languages and databases Cntinuing n research begun ver twenty years ag, we develp mre cnsistent and understandable principles fr several features f bjectriented prgramming languages. The mst imprtant subject is inheritance, especially multiple inheritance and the nvel mechanism f reverse inheritance. We als strive twards the ld ideal f seamlessness between a prgramming language and a database language. The general gal is t prduce results that are bth scientifically sund and interesting, and understandable and useful in practical prgramming. B. Nvel Appraches B1. esurcing strategy and management Varius imprtant benefits can be achieved thrugh the successful management f glbal r ffshre utsurcing. Infrmatin and
15 cmmunicatins technlgy (ICT)-supprted surcing (hereafter, esurcing ) f sftware prducts and services refers t an ICT-enabled cmmercial arrangement, where a cnsumer cmmissins a prvider t prvide sftware prducts r services frmerly prduced by the cnsumer. The prvider can be part f the same rganizatin as the cnsumer. Frm the cnsumer s viewpint, ur research addresses requirements management and scpe management practices and tls fr esurced prjects. Frm the prvider s viewpint, ur research addresses the strategic and tactical capability develpment, service prductizatin, and disintermediatin f small and medium-sized prviders, s they can target large and high value-added prjects and lng-term relatinships. Frm the relatinship management viewpint, we are researching the rle f price/functin pint based cntracts and prject management mechanisms. Hwever, executing glbal r ffshre utsurcing f sftware and IT develpment successfully is a very challenging task. We are particularly dealing with theretical, empirical and analytical studies in ffshre utsurcing f sftware and IT develpment frm the service prvider s and client s viewpints. The emphasis has been given n the a) different utsurcing strategies, new types f utsurcing cperatin r business mdels, utsurcing prcess and their management, b) the critical success attributes f ffshre utsurcing prjects, c) the key challenges assciated with each particular ffshre utsurcing business mdel and their practical slutins, d) rles f and impacts n clud cmputing in ffshre utsurcing, e) managing multi-surcing engagements, f) cnflicts diminutin mechanisms, and g) R&D ffshring, IPR prtectin and. quality management. B2. Sftware business mdels Sftware cmpanies can chse frm three primary business mdels: prduct business, services business, r a hybrid f prducts and services. Sftware prduct cmpanies typically earn 60 t 80 percent f their revenues frm develping and (mass-)custmizing sftware, licensing r renting it, and receiving maintenance r rental fees. Services cmpanies develp custmized sftware applicatins and/r prvide custmizatin, installatin, integratin and maintenance f ther cmpanies' prducts, alng with cnsulting and ther services. Hybrid cmpanies develp prducts and perfrm sme services wrk. Sftware prduct firms typically prvide sme services, leveraging the hybrid mdel. Our research investigates, fr example, when and hw t transfrm frm a services business t a hybrid business. We als investigate when and hw single prduct cmpanies shuld transfrm int prduct line cmpanies with multiple prducts that rely n a cmmn platfrm with predefined variability t meet the needs f different markets. Furthermre, we investigate business mdels fr SaaS, PaaS, clud cmputing, embedded sftware and pen surce sftware; executin f multiple business mdels by a single cmpany; innvatin f business mdels; different types f strategic partnerships develpment and management.
16 B3. Prduct line management Sftware prduct line engineering and management is a methdlgy fr develping sftware prducts and sftware-intensive systems and services faster, at lwer csts, and with better quality and higher enduser satisfactin than is pssible thrugh the engineering f single systems. It differs frm the engineering f single systems in tw primary ways: (1) It needs tw distinct develpment prcesses: dmain engineering and applicatin engineering. Dmain engineering defines and realizes the cmmnality and variability f the sftware prduct line, thus establishing the cmmn sftware platfrm fr develping high-quality applicatins rapidly. Applicatin engineering derives specific applicatins by strategically reusing the platfrm and by expliting the variability built int the platfrm. (2) It needs t explicitly define and manage variability. During dmain engineering, variability is intrduced in all sftware prduct line assets such as dmain requirements, architectural mdels, cmpnents, and test cases. It is explited during applicatin engineering t derive applicatins mass-custmized t the needs f different custmers and markets. These differences can make rganizatinal designs, systems develpment, and human resurce management practices very cmplex in prduct line rganizatins. Our research helps prduct line rganizatins simplify their end-t-end prcesses (frm platfrm and prduct release planning t release delivery) and enhance their knwledge management practices thrugh integrated requirements management, versin management, and release management architectures that deal with dmain and applicatin engineering simultaneusly. We are als researching ways (such as run-time binding) t explit emergent, dynamic, agile, and bttmup-driven systems develpment appraches that take int accunt individual users t cmplement tp-dwn, market driven, and planning riented prduct line engineering appraches. B4. Diffusin f IT innvatins Effective diffusin f sftware engineering innvatin is essential fr sftware prducers fr surviving in the envirnment f rapid shrtening f sftware technlgy life cycles, changing custmer demands, and intense glbal cmpetitin. This research investigates the diffusin prcess f sftware engineering innvatin and the diffusin f infrmatin technlgy innvatins in headquarters, freign subsidiaries and jintventures. Furthermre, this research investigates innvatin strategies, prcesses and management f multi-internatinal high-tech crpratins. B5. Open cmmunity based systems develpment Sftware is increasingly being develped in cmmunity-based, purpseful, lsely crdinated, distributed, evlutinary systems where even thusands f talented vlunteers, dispersed acrss rganizatinal and gegraphical bundaries, cllabrate via Internet t prduce innvative prducts f high quality. Such cmmunities emerge and evlve in nvel
17 and unexpected ways, but they seem t be challenging t create and manage in rder t meet sme specific managerial r crprate agendas. Research is needed, fr example, t help practitiners reap the benefits affrded by such cmmunities. This research addresses sme f the dynamics f the glbal pen cmmunities develping sftware. What are the psychlgical and ecnmic driving frces? Can the cmmunities be rchestrated? What are functining ways fr rchestratin? Can cmmercial applicatins be successfully develped and sld n tp f pen surce platfrms? In additin, we will investigate issues related t sftware licenses, scial netwrks, and defect and versin management practices and tls invlved in pen surce prjects, and the cmprehensibility and maintainability f pen surce sftware. B6. Glbal systems develpment Systems develpment is ften distributed (e.g., thrugh dmestic r internatinal esurcing) int multiple sites arund the wrld in rder t gain benefits such as large labr pls, reduced csts, rund the clck wrking, innvatins, and clser prximity t custmers. This entails many challenges in methds and practices related t cmmunicatin, crdinatin and cntrl. Here, we are particularly interested in hw methds are applied and hw they are supprted with advanced cmmunicatin, crdinatin, and cntrl technlgies and tls. In additin, we are examining hw the activities assciated with each f the phases f the systems develpment are crdinated (even ne phase may spread ver several lcatins), hw the crss-cultural virtual teams and the develpment netwrks are rganized, hw crss-cultural cmmunicatin can be perfrmed seamlessly and effectively in glbally distributed teams and develpment netwrks. Furthermre, we are cnducting cmparative studies n glbally distributed, standardized sftware and custmized IS develpment. B7. Mdel-based systems develpment Mdel-based systems develpment means appraches, which help develp prducts and services mre efficiently and with higher quality by (1) raising the level f abstractin n which mst f the develpment wrk is carried ut and (2) autmating parts f systems develpment. The mst well-knwn appraches are Mdel-Driven Develpment (MDD), based n Mdel Driven Architecture, and Dmain-Specific Mdeling (DSM). We have twfld interests here. First, we cnsider the nature, specificatin and descriptin f mdels in the hierarchical setting f mdels and languages. Secnd, related mre specifically t MDD and DSM, we cnsider the quality f related mdels and the prcesses f adpting and applying the appraches in practice. B8. Agile systems develpment Agile develpment aims at faster time t market, better respnsiveness t changing custmer requirements, and higher applicatin quality cmpared
18 t traditinal systems develpment methds. We are making bth cnceptual and empirical research n hw agile methds and practices are intrduced, adpted, custmized and deplyed in rganizatins and which kind f experiences have been btained. We are als interested in hw agile methds can be deplyed in glbal envirnments and in large rganizatins, as well as in varius ways rles are instantiated and mdels are deplyed in agile develpment. B9. Knwledge discvery and management Data mining, the prcess f autmatically discvering interesting patterns in data repsitries, is an integral part f knwledge discvering, the verall prcess f cnverting raw data int useful infrmatin. New methds are required t mine current data repsitries including different recrd, graph-based, and rdered types f data. These include e.g. audi, vide, scial netwrk, and sci-metric graph data. New appraches are als needed t cnsider the usefulness f data mining in varius cntexts and the privacy cncerns f citizens that might becme targets f the knwledge discvery. Knwledge can prduce lng-term sustainable cmpetitive advantage fr rganizatins that are technically adept and wh align their culture, management, technlgy, and rganizatinal elements fr knwledge management. The main fcus f ur research is t a) identify the strategic gaps, knwledge gaps and create the key dimensins f a systemic knwledge management, b) analyze the critical aspects f knwledge management and knwledge management systems, the assciated majr challenges and hw these can be alleviated, c) management f tacit and ther frms f knwledge, d) knwledge management in synchrnus and asynchrnus cllabrative envirnments, e) knwledge management in glbally distributed IS develpment, f) knwledge management in inter-rganizatinal cllabratin, and g) knwledge netwrks. B10. Cgnitive sci-semantic graphs Sci-semantic graphs are perceived as the cmbinatin f the scimetric and semantic graphs. Memry graphs intercnnected with semantic netwrks prvide the methds f visualizing the lng-term memry. Human relatinships can thus be illustrated by means f the sci-metric graphs, i.e. scigrams. This research is fcused n the cgnitive scisemantic graphs and, in particular, n the memry mdels and their applicatins. T sme extent, sci-semantic graphs may be used as knwledge-sharing tls in infrmatin systems as well as external memry supprt tls in knwledge spaces. B11. Systems develpment supprt tls Systems develpment is a knwledge-intensive, distributed prcess, which invlves multiple stakehlders and bjectives under severe resurce and schedule cnstraints. It is thus dependent n effective tl supprt. Sme classes f tls are dedicated t individual life cycle phases such as
19 sftware testing whereas thers supprt mst r all life cycle phases (e.g., prject estimatin and measurement tls). Our research develps theries that help practitiners design and evaluate classes f tls (e.g., requirements management, prject estimatin and measurement, versin management, cnfiguratin management, and maintenance tls) and testable hyptheses that enable ther researchers t validate and further develp the theries. This research addresses bth cmmercial and pen surce tls. We are als cnducting empirical studies n supprt tls fr glbally distributed systems develpment prjects, in particular which practical challenges develpers face in the selectin and utilizatin f the mst apprpriate tls amng hundreds f tls, etc. B12. Methd engineering Methd engineering means actins by which systems engineering methds are develped, and later custmized and cnfigured t fit the needs f certain rganizatins r prjects. Our research interests are divided int tw parts. Frm the ntlgical viewpint, we are interested in the nature, structure and cntents f methds, and the cnceptual cnstructin, analysis, and cmparisn f methds. Frm the practical viewpint, we are interested in situatinal factrs affecting methd custmizatin and cnfiguratin as well as the ways thrugh which methd custmizatin and cnfiguratin are rganized and supprted by cmputer-aided tls (e.g., Eclipse prcess framewrk). Related t the latter, we cnsider hw best practices are derived frm previus prjects and externalized and integrated t benefit new prjects. B13. Mbile cnvergence The number f mbile terminals has exceeded fur billin in 2009. Mst terminals are mbile telecm terminals. Develpment is strngest in China, India, and Africa. Especially in these areas, Internet cntents and services are accessed mre and mre exclusively using mbile terminals. In the center f the develpment is the glbal netwrk, Internet that drives cnvergence f fixed and wireless netwrks ( ALL-IP ), and telecm, entertainment, and sftware markets. Wireless and fixed netwrks and the services accessible ver them require numerus cmmunicatin and sftware standards in rder t be interperable. In additin, gvernments and ther bdies must regulate the cnverging markets and infrastructures. Our research is especially targeted twards standardizatin and regulatin structures and plicies in China and elsewhere. At least tw case studies will be perfrmed, ne cncerning the Mbile-TV standards and regulatin and plicy decisins perfrmed by different actrs, and ne cncerning TD-SCDMA 3G air interface standardizatin, regulatin, and plicy decisins perfrmed by varius actrs. B14. Decisin Prblems and Calitin Games
20 The aim f this research is t create, simulate and use the n-persn games in the prcess f decisin-making in varying plitical situatins. Game thery may be applied in ecnmics and ther sciences as well as in the area f internatinal relatins. N-persn games have theinfinite number f players. The mst relevant game mdels used in plitical decisin-making are the n-persn games, which may be slved nly by simulating. A cmplex tw-persn game ften used in the prcess f decisin-making is the multidimensinal, multibard and multiplayer mde f chess - Universal Chess. The structure f this game may be analyzed by means f tplgical graph thery and finally slved by means f simulatin mdels and algrithms.