Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus

Työraportti 99-30 Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358'-9-2280 3719

Työ r a p o r t t i 9 9-3 0 loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Fortum Engineering Oy Huhtikuu 1999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

Työraportti 99-30 loppusijoituslaitoksen maanpäällisten osien kuvaus Tapani Kukkola Huhtikuu 1999

1 (1) Fortum ~ ENK/T Kukkola 16.4.1999 YDIN-A6-843 Jakelu: Tarkastaja, pvm Hyväksyjä, pvm.h /k# /. :::., J4L ~IJ( L Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, kapselointilaitos, loppusijoituslaitos i-~1 16~4 ~ 99-111 '1/ '11 LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN MAANP ÄÄLLISTEN OSIEN KUVAUS TllVISTELMÄ Tässä työraportissa on kuvattu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laitospaikkajärjestelyjä. Loppusijoituslaitos on suunniteltu koskemattomalle laitospaikalle, esimerkkitapauksena on käytetty Kuhmon Romuvaaraa. Loppusijoituslaitoksen suunnittelun lähtökohtana on ollut loppusijoitustilojen vaiheittainen rakentaminen ja polttoainekapseleiden samanaikainen loppusijoittaminen. Vuosittain tuotetaan kuudestakymmenestä sataan polttoainekapselia. Mitoituksen lähtökohtana on käytetty sadan kapselin vuosituotantoa. Olkiluodon ja Loviisan laitosten polttoainetta kapseloidaan samalla linjalla. Loppusijoituslaitoksella tarvittava oma henkilömäärä on noin 120. Tämän lisäksi käytetään ulkopuolisia urakoitsijoita e.!merkiksi tunneteiden louhintaan, louheen murskaukseen ja erilaisiin huolto- ja palvelutehtäviin. Loppusijoituslaitoksen vaatima maanpäällisen alueen suuruus on noin 15-20 hehtaaria. Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten rakennusten kokonaisrakennustilavuus on noin 70000 m 3. Raportissa on loppusijoituslaitos visualisoitu Kuhmon Remuvaaran laitospaikalle Arkkitehtitoimisto Equator Helsinki Oy: n tekemän suunnitelman mukaisesti. Työraportti on tarkoitettu lähtökohdaksi kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Raportin lopussa on esitetty loppusijoituslaitoksen mitoituksen lähtökohdat taulukkoina. Raportin tarkoituksena on myös olla alustavan kustannusarvion lähtökohtana. F ortum Engineering Oy Rajatorpantie 8, Vantaa 01019 IVO Puhelin (09) 856 1567 Faksi (09) 8561 445 1, 566 8204 http://ivope.ivo.fi Ly 0477940-2 kmro 299 406 Kotipaikka Helsinki

LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN MAANPÄÄLLISTEN OSIEN KUVAUS TIIVISTELMÄ Tässä työraportissa on kuvattu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laitospaikkajärjestelyjä. Loppusijoituslaitos on suunniteltu koskemattomalle laitospaikalle, esimerkkitapauksena on käytetty Kuhmon Romuvaaraa. Loppusijoituslaitoksen suunnittelun lähtökohtana on ollut loppusijoitustilojen vaiheitiainen rakentaminen ja polttoainekapseleiden samanaikainen loppusijoittaminen. Vuosittain tuotetaan kuudestakymmenestä sataan polttoainekapselia. Mitoituksen lähtökohtana on käytetty sadan kapselin vuosituotantoa. Olkiluodon ja Loviisan laitosten polttoainetta kapseloidaan samalla linjalla. Loppusijoituslaitoksella tarvittava oma henkilömäärä on noin 120. Tämän lisäksi käytetään ulkopuolisia urakoitsijoita esimerkiksi tunneteiden louhintaan, louheen murskaukseen ja erilaisiin huolto- ja palvelutehtäviin. Loppusijoituslaitoksen vaatima maanpäällisen alueen suuruus on noin 15-20 hehtaaria. Loppusijoituslaitoksen maanpäällisten rakennusten kokonaisrakennustilavuus on noin 70000 m 3. Raportissa on loppusijoituslaitos visualisoitu Kuhmon Remuvaaran laitospaikalle Arkkitehtitoimisto Equator Helsinki Oy:n tekemän suunnitelman mukaisesti. Työraportti on tarkoitettu lähtökohdaksi kapselointilaitoksen ja loppusijoitustilojen yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle. Raportin lopussa on esitetty loppusijoituslaitoksen mitoituksen lähtökohdat taulukkoina. Raportin tarkoituksena on myös olla alustavan kustannusarvion lähtökohtana. Avainsanat: Loppusijoituslaitos, käytetyn polttoaineen loppusijoitus, kapselointilaitos ja loppusijoituskapseli.

FINAL DISPOSAL PLANT, DESCRIPTION OF ABOVE GROUND FACILITIES ABSTRACT Above ground facilities of the final disposal plant are described in this report. No built infrastructure is assumed at the final disposal plant site, in this case Romuvaara in Kuhmo is assumed to be the site. Parallel construction of the final disposal tunnels and disposal of the spent fuel canisters are the principal design basis of the final disposal plant. Annual production of disposal canisters for spent fuel counts from 60 up to 100. Production of 100 disposal canisters has been the dimensioning basis. The fuel of Olkiluoto plant and the fuel ofloviisa plant will be encapsulated in the same production Iine. Total personnel number ofthe final disposal plant counts about 120. In addition to that number the local contractors will be used for example for excavation ofthe final disposal tunnels, for rock crushing and for different kind of maintenance and service works. The final disposal plant will require about 15 to 20 hectares' area above ground level. The total building volume ofthe above ground buildings is about 70000 m 3. The report covers also the final disposal plant visualisation at the site ofromuvaara in Kuhmo based on plans of architectural firm Equator Helsinki Oy. The purpose ofth ~ report is to be the base ofthe detailed design ofthe encapsulation plant and the final disposal spaces. The dimensioning bases for the final disposal plant are shown in tables at the end of report. The report is intended also for the base of the preliminary cost estimate for the final disposal plant. Keywords: Final disposal plant, final disposal of spent fuel, encapsulation plant and final disposal canister.

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LAITOSPAIKKAJÄRJESTELYJEN KUVAUS... 5 1.1 Yleistä........................ 5 1.2 Yleiset periaatteet ja lähtökohdat.................. 5 1.2.1 Laitospaikka... 5 1.2.2 Laitosalueen rakennukset... 6 1.2.3 Rakennusjärjestelyjen periaatteet... 9 1.2.4 Henkilöstön työ pisteet.......... 10 1.2.5 Liikennejärjestelyt... 10 1.2.6 Vierailijat... 10 1.3 Laitospaikan rakennukset..... 11 1.3.1 Kapselointilaitos.................... 11 1.3.2 Kapselointilaitoksen konttori............... 11 1.3.3 Työkuilurakennus.................... 12 1.3.4 Työkuilun konttori.................... 12 1.3.5 Lämpökeskus ja vesilaitos...... 13 1.3.6 Jäteveden puhdistamo............ 13 1.3. 7 Informaatiorakennus...................... 14 1.3.8 Vierasmajoitus............... 14 1.3.9 Loppusijoituslaitoksen sähkönsyöttö...... 14 1.3.10 Louheen murskausasema......... 14 1.3.11 Tankkausasema ja öljysäiliöt............... 15 1.3.12 Laitosalueen muut rakenteet ja varaukset.............. 16 1.4 Henkilöstö....................................... 16 1.5 Liikennejärjestelyt.................... 16 1.5.1 Liikennejärjestelyjen periaatteet.................. 17 1.5.2 Raskas tavaraliikenne... 17 1.5.3 Kevyt tavaraliikenne... 18 1.5.4 Henkilöliikenne...... 18 2 KAPSELOINTILAITOS... 19 2.1 Kapselointilaitoksen kuvaus.............. 19 2.1.1 Rakennuksen tarkoitus........... 19 2.1.2 Rakennuksen sijainti ja mitat.... 19 2.1.3 Rakennuksen tasot ja sisältö............. 19 2.2 Tärkeimmät toiminnot kapselointilaitoksessa...... 27 2.2.1 Käytetyn polttoaineen vastaanotto......... 27 2.2.2 Polttoaineen kapselointi.............. 27 2.2.3 Bentoniittilohkojen valmistus...... 28 2.2.4 Valvontatoiminnot...... 29 2.2.5 Aktiivijätteiden käsittely ja loppusijoitus... 30 2.3 Kapselointilaitoksen erikoispiirteet........................... 30 2.3.1 Vierailijoihin varautuminen.... 30 2.3.2 Rakennuksen arkkitehtuuri........................................ 30 2.4 Yhteydet...... 31 2.4.1 Henkilöyhteydet...................... 31 2.4.2 Materiaaliyhteydet... 31 2.4.3 Kaapeliyhteydet... 32

2 2.4.4 Hissit, nosturit, siirtovaunut ja manipulaattorit... 32 2.5 Kuormitukset... 32 2.6 Ilmastointi- ja viemäröintijärjestelmät... 33 2.6.1 Ilmastointijärjestelmät... 33 2.6.2 Viemäröintijärjestelmät... 33 3 KAPSELOINTILAITOKSEN KONTTORI... 34 3.1 Kapselointilaitoksen konttorin kuvaus... 34 3.1.1 Rakennuksen tarkoitus... 34 3.1.2 Sijainti ja mitat... 34 3.1.3 Rakennuksen tasot ja sisältö... 34 3.2 Tärkeimmät toiminnot... 39 3.2.1 Konttoritoiminnot.... 39 3.2.2 Huolto- ja palvelutoiminnot.... 39 3.2.3 Valvontatoiminnot... 39 3.3 Rakennuksen erikoispiirteet.... 40 3.3.1 Rakennuksen arkkitehtuuri... 40 3.3.2 Sisääntuloaula... 41 3.3.3 Valvontaperiaatteet.... 41 3.4 Yhteydet... 41 3.4.1 Henkilöyhteydet... 41 3.4.2 Materiaaliyhteydet... 42 3.4.3 Kaapeliyhteydet... 42 3.4.4 Hissit... 42 3.5 Kuormitukset... 42 3.6 Ilmastointi- ja viemäröintijärjestelmät... 42 4 TYÖKUILURAKENNUS... 43 4.1 Työkuilurakennuksen kuvaus... 43 4.1.1 Rakennuksen tarkoitus... 00 00 00 00 00 00 00 00 00.. 00 00 00 00 00 00 00 00.00. 43 4.1.2 Rakennuksen sijainti ja mitat 00... 00.. 00... 00 00.00 00 00 00 00 00.00. 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00.43 4.1.3 Rakennuksen tasot ja sisältö 00... 00... 00.. 00 00 00.00.. 00.00.. 00.00 00.. 00 00... 00 00 00.43 4.2 Rakennuksen tärkeimmät osat ja toiminnot... 48 4.2.1 4.2.2 Työkuilu oo oo 48 Bentoniitin puskurivarasto... 48 4.2.3 Kytkinlaitostilat... 49 4.2.4 Raskas konepaja.. 00... 00... 49 4.2.5 4.2.6 Ilmastointikonetilat oo oo 49 Murskeen lastaus... oo... 49 4.2.7 Louheen purkaus... 50 4.2.8 Aulatila... oo... 50 4.2.9 Hissin nostokoneisto... oo... oo... 50 4.3 Työkuilurakennuksen erikoispiirteet... ~... 50 4.3.1 Louheen purkaus ja täyteaineen lastausoooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo50 4.3.2 Arkkitehtuuri.... 00 50 4.4 Yhteydet... 51 4.4.1 Henkilöyhteydet... 51 4.4.2 Materiaaliyhteydet... 51 4.4.3 Kaapeliyhteydet... 52 4.4.4 Hissit... 52 4.5 Kuormitukset... 53

3 4.6 Ilmastointi- ja viemäröintijärjestelmät... 53 5 TYÖKUILURAKENNUKSEN KONTTORI... 54 5.1 Työkuilurakennuksen konttorin kuvaus... 54 5.1.1 Rakennuksen tarkoitus... 54 5.1.2 Sijainti ja mitat... 54 5.1.3 Rakennuksen tasot ja sisältö... 54 5.2 Tärkeimmät toiminnot... 57 5.2.1 Konttoritoiminnot.... 57 5.2.2 Huolto- ja palvelutoiminnot.... 57 5.2.3 Varastot... 5? 5.2.4 Laboratoriot... 59 5.3 Rakennuksen erikoispiirteet.... 58 5.3.1 Arkkitehtuuri.... 58 5.4 Yhteydet... 59 5.4.1 Henkilöyhteydet... 59 5.4.2 Materiaaliyhteydet... 59 5.4.3 Kaapeliyhteydet...... 59 5.4.4 Hissit... 59 5.5 Kuormitukset... 59 5.6 Ilmastointi- ja viemäröintijärjestelmät... 59 6 LÄMPÖKESKUS JA VESILAITOS... 60 6.1 Rakennuksen kuvaus... 60 6.1.1 Rakennuksen tarkoitus... 60 6.1.2 Sijainti ja mitat... 60 6.1.3 Rakennuksen tasot ja sisältö... 61 6.2 Tärkeimmät toiminnot... 62 6.2.1 Kaukolämmön tuotto... 62 6.2.2 Käyttö- ja prosessiveden valmistus... 62 6.2.3 Sammutuskaluston varasto... 62 6.3 Rakennuksen erikoispiirteet....... 62 6.4 Yhteydet... 63 6.4.1 Henkilöyhteydet... 63 6.4.2 Materiaaliyhteydet... 63 6.4.3 Kaapeliyhteydet... 63 6.4.4 Hissit ja nosturit... 63 6.5 Kuormitukset... 64 6.6 Ilmastointi ja viemäröintijärjestelmät... 64 7 JÄTEVEDEN PUHDISTAMO... 65 7.1 Rakennuksen kuvaus... 65 7.1.1 Rakennuksen tarkoitus... 65 7.1.2 Sijainti ja mitat... 65 7.1.3 Rakennuksen tasot ja sisältö... 65 7.2 Tärkeimmät toiminnot... 66 7.2.1 Jätevesien muodostuminen... 66 7.2.2 Jätevesien puhdistaminen... 67 7.3 Rakennuksen erikoispiirteet.... 67 7.4 Yhteydet... 68 7.4.1 Henkilöyhteydet... 68

4 7.4.2 Materiaaliyhteydet... 68 7.4.3 Kaapeliyhteydet... 68 7.5 Kuormitukset... 68 7.6 Ilmastointi ja viemäröintijärjestelmät... 68 8 INFORMAATIORAKENNUS... 69 8.1 Rakennuksen kuvaus... 69 8.1.1 Rakennuksen tarkoitus... 69 8.1.2 Sijainti ja mitat... 69 8.1.3 Rakennuksen tasot ja sisältö... 69 8.2 Tärkeimmät toiminnot... 72 8.2.1 Vieraitten vastaanotto ja tiedottaminen... 72 8.2.2 Huolto- ja palvelutoiminnot.... 72 8.2.3 Konttoritoiminnat.... 72 8.3 Rakennuksen erikoispiirteet.... 72 8.4 Yhteydet... 73 8.4.1 Henkilöyhteydet... 73 8.4.2 Materiaaliyhteydet... 73 8.4.3 Kaapeliyhteydet... 73 8.4.4 Hissit... 73 8.5 Kuormitukset... 74 8.6 Ilmastointi- ja viemäröintijärjestelmät... 74 9 MAJOITUSTILAT... 75 9.1 Rakennuksen kuvaus... 75 9.1.1 Rakennuksen tarkoitus... 75 9.1.2 Sijainti ja mitat... 75 9.1.3 Rakennuksen tasot ja sisältö... 75 9.2 Tärkeimmät toiminnot... 76 9.3 Rakennuksen erikoispiirteet.... 76 9.4 Yhteydet... 77 9.4.1 Henkilöyhteydet... 77 9.4.2 Kaapeliyhteydet... 77 9.5 Kuormitukset... 77 9.6 Ilmastointi- ja viemäröintijärjestelmät... 77 10 VIITTEET... 78 11 LIITETAULUKOT... 79

5 LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN MAANP ÄÄLLISTEN OSIEN KUVAUS 1 LAITOSPAIKKAJÄRJESTELYJEN KUVAUS 1.1 Yleistä Seuraavassa on kuvattu loppusijoituslaitoksen laitospaikkajärjestelyjä, kun loppusijoituslaitos suunnitellaan koskemattomalle laitospaikalle lukuunottamatta tutkimustoimintaa varten tehtyjä järjestelyjä. Esimerkkipaikkana käytetään Kuhmon Romuvaaraa. Loviisan ja Olkiluodon KP A-varastojen yhteyteen suunniteltaville loppusijoituslaitoksille tullaan tekemään oma laitospaikkajärjestelyjen kuvaus. Suunnittelun lähtökohtana on ollut loppusijoitustilojen vaiheittainen rakentaminen ja polttoainekapseleiden samanaikainen loppusijoittaminen. Kapselointilaitoksessa tuotetaan vuosittain kuudestakymmenestä sataan polttoainekapselia. MateriaaliviiToissa tuotantovauhtina käytetään 100 kapselia vuodessa. Suunnitelmassa laitosalue muodostaa itsenäisen toimivan kokonaisuuden, jolla on hyvät laajennusmahdollisuudet Olkiluodon ja Loviisan laitosten polttoainetta kapseloidaan samalla linjalla. 1.2 Yleiset periaatteet ja lähtökohdat 1.2.1 Laitospaikka Loppusijoituslaitos suunnitellaan koskemattomalle laitospaikalle. Laitospaikalla ei siis ole valmista infrastruktuuria. Loppusijoitustiloja louhitaan sitä mukaan kuin loppusijoitus etenee. Polttoainekapseleita loppusijoitetaan ja loppusijoitustunneleita täytetään myös samanaikaisesti. Louhinta, loppusijoitus ja tunneleiden täyttö on jatkuvaa toimintaa. Loppusijoituslaitosalueen ympärille rakennetaan teollisuusaita. Laitosaidan pääportti on kapselointilaitoksen konttorin yhteydessä ja se on kulunvalvontajärjestelyjen keskipiste. Kapselointilaitos erotetaan lisäksi muusta loppusijoituslaitoksesta turva-aidalla, koska kapselointilaitoksella käsitellään käytettyä polttoainetta. Kun työkuilu ja kapselikuilu joudutaan sijoittamaan etäälle toisistaan, kuten esimerkiksi Kuhmon Romuvaarassa, niin tällöin on mielekästä erottaa kapselikuilun yhteydessä olevat rakennukset oman aidan sisään sekä tehdä oma aita työkuilun rakennusten ympärille. Koska työkuilu ei kuulu valvottuun alueeseen eikä sillä ole tekemistä ydinpolttoaineen kanssa, niin työkuilun ympärillä olevat rakennukset voidaan erottaa ta vallisella teollisuusaidalla. Jatkuvaa miehitettyä vartiointia ei työkuilurakennuksessa tarvita. Kuvassa 1-1 on ehdotus Remuvaaran laitospaikan rakennusjärjestelyistä. Kuvan yläosassa ovat kapselikuilun ympärille sijoittuvat rakennukset; kapselointilaitos ja bentoniittilohkopuristamo, kapselointilaitoksen konttori, informaatiorakennus sekä vierasmajat. Hentoniittikanttien varastokenttä on suurin piirtein kapselointirakennuksen ja työkuilurakennuksen puolivälissä. Kuvan keskellä on työkuilun ympärille sijoittuvat rakennukset; työkuilurakennus, työkuilurakennuksen konttori, lämpökeskus-vesilaitos, louhe-

6 auma, louheen murskaamo ja murskekasat. Räjähdysainevarasto on louhekasan eteläpuolella vaaditun suojaetäisyyden päässä. Kuva 1-1. Romuvaaran laitosalue. 1.2.2 Laitosalueen rakennukset Loppusijoituslaitokseen kuuluvat seuraavat rakennukset ja rakenteet: Kapselikuilun yhteyteen tulevat rakennukset on esitetty Kuvassa 1-2: kapselointilaitos ja bentoniittilohkopuristamo kapselointilaitoksen konttori informaatiorakennus vierasmajat Näkymä kapselikuilun ympäristöstä on Kuvassa 1-3.

7 Kuva 1-2. Rakennukset kapselikuilun yhteydessä. Kuva 1-3. Näkymä kapselikuilun ympäristöstä.

8 Työkuilun yhteyteen tulevat rakennukset ja varaukset on esitetty Kuvassa 1-4: työkuilurakennus työkuilurakennuksen konttori louheauma, louheen murskausasema ja murskevarasto lämpökeskus ja vesilaitos (mikäli ei voida liittyä paikalliseen olemassaolevaan vesijohtoverkkoon) jäteveden puhdistamot (mikäli ei voida liittyä paikalliseen viemäriverkkoon) BENTONIIffiKONTTI- VAR.ASTOKENTIÄ ) KYTKINKENTTÄ + / + MURSKEV ARASTO Kuva 1-4. Rakennukset työkuilun yhteydessä. Erilleen tehtävät rakennukset ja rakenteet: muuntoasema ja kytkinkenttä polttoaineen tankkauspaikka ja maanalaiset öljysäiliöt rakennustarvikevarasto rakennusjätteen läjitysalue hentoniittikanttien varastokenttä tiet ja pysäköintialueet laajennusvaraukset Kuvassa 1-5 on näkymä työkuilua ympäröivistä rakennuksista.

9 Kuva 1-5. Näkymä työkuilun yhteydessä olevista rakennuksista 1.2.3 Rakennusjärjestelyjen periaatteet Tuottajat ja kuluttajat sijoitetaan lähelle toisiaan. Esimerkiksi sähkön jakokeskukset ovat lähellä kulutuksen painopisteitä, samoin vesilaitos lähellä veden suurinta kuluttajaa, viemäriveden puhdistamo lähellä suurinta jäteveden tuottajaa, konepajat ovat siellä, missä korjaustarve on suurin, jne. Putki- ja kaapelipituudet sekä materiaalien kuljetusetäisyydet minimoidaan. Toimintoja integroidaan. Tällöin säästetään etenkin apu järjestelmissä. Integroinnilla vältetään myös turhia kuljetuksia. Kun esimerkiksi hentoniittilohkojen puristamo sijoitetaan kapselointilaitoksen yhteyteen, niin tällöin sähkönsyöttö, ilmastointi, viemäröinti, kulunvalvonta ja sosiaalitilat voivat olla yhteiset kapselointilaitoksen kanssa. Työkuilurakennuksen yhteyteen voidaan sijoittaa raskas konepaja, jossa myös puretaan loppusijoitustiloihin hissillä vietävät työkoneet Jos työkuilu ja kapselikuilu joudutaan tekemään etäälle toisistaan, niin tämä ei haittaa järjestelyperiaatetta. Työkuilun mukana siirtyvät työkuilun konttorirakennus sekä murskeen käsittelyjärjestelmät Maaston muoto ja tiejärjestelyt määräävät lämpökeskuksen ja vesilaitoksen sekä jäteveden puhdistamon sijainnin.

10 1.2.4 Henkilöstön työpisteet Henkilöstön työpisteet sijoitetaan siten, että henkilöstön ei tarvitse tarpeettomasti kulkea laitospaikalla paikasta toiseen eikä ylittää tarpeettomasti valvontarajoja. Ydinpolttoainetta käsittelevän ryhmän tukipiste on kapselointilaitoksen konttorirakennuksessa, jossa on myös kulunvalvontapiste valvotulle alueelle sekä henkilöhissi loppusijoitustilojen valvotulle alueelle. Loppusijoitustilojen rakentaminen ja loppusijoitustilojen täyttö muodostavat oman toiminnallisen kokonaisuuden, jonka painopiste keskittyy työkuilun yhteydessä oleviin rakennuksiin. Työkuilun konttori palvelee kalliotilojen rakentamista ja loppusijoitustilojen täyttöä. Louheen murskauksen työkuilun lähellä hoitaa ulkopuolinen urakoitsija, jolle on varattu oma alue parakk~ a varten. Murskaustyö onjaksottaista kesäaikana tehtävää työtä. 1.2.5 Liikennejärjestelyt Loppusijoituslaitokselle kuljetaan sisään pääportin kautta. Pääportti on kapselointilaitoksen konttorin yhteydessä, jossa on kulunvalvonnan keskus. Tästä keskuksesta valvotaan henkilökulkua myös valvotulle alueelle. Raskas tavaraliikenne, kevyt tavaraliikenne sekä henkilöliikenne erotetaan toisistaan kapselikuilun ja työkuilun ympäristössä. Näin jatkuvat materiaalivirrat eivät mene ristiin - esimerkkinä murskeen ja bentoniitin kuljetukset työkuilun hissiin. Raskasta tavaraliikennettä ovat käytetyn polttoaineen kuljetukset, tyhjien loppusijoituskapseleitten kuljetukset, hentoniittikanttien tuonti laitokselle, diesel-ja lämmityspolttoainekulj etukset, raskaiden työkoneiden tuonti sekä rakennustarvikkeiden tuonti. Raskasta tavaraliikennettä laitospaikalla ovat hentoniittikenttien kuljetukset työkuilurakennukseen ja bentoniittilohkopuristamoon, louheen kuljetukset ja murskeen siirto työkuilun louhekappaan. Kevyttä tavaraliikennettä ovat kappaletavaran ja ruokatarvikkeiden tuonti laitokselle sekä jätteiden vienti laitokselta. Laitokselle järjestetään oma läjitysalue rakennusjätteille sekä veden selkeytyksestä ja pölynpoistosta tulevalle kiviainekselle. Ruokala- ja muut orgaaniset jätteet toimitetaan paikallisen kunnan jätehuoltojärjestelmään. Loppusijoituslaitoksen henkilöstö tulee työpaikalle omilla henkilöautoillaan tai bussilla. Kapselikuilun läheiset pysäköintipaikat ovat informaatiokeskuksen ja kapselointilaitoksen konttorin välissä. Työkuilurakennuksen yhteydessä ei ole keskitettyä pysäköintialuetta. 1.2.6 Vierailijat Varaudutaan lähe~ jatkuvaan vierailijoiden virtaan. Vierailijoista osa on asiantuntijoita ja osa muuten lopp-usijoituksesta kiinnostuneita. Vierailijat haluavat nähdä periaatteessa

11 mahdollisimman paljon. Tähän tarjotaan mahdollisuus ilman että työt loppusijoituslaitoksella häiriintyvät. Suurin yksittäisen ryhmän koko on hussilastillinen, eli noin 50 henkilöä. 1.3 Laitospaikan rakennukset 1.3.1 Kapselointilaitos Käytetty ydinpolttoaine vastaanotetaan kapselointilaitoksella jatkokäsiteltäväksi loppusijoitusta varten. Polttoaineniput puretaan kuljetussäiliöistä ja sijoitetaan loppusijoituskapseleihin. Loppusijoituskapselin kaasuatmosfåäri vaihdetaan, kapselin sisäkansi suljetaan ja kuparisen ulkokapselin kansi hitsataan kiinni elektonisuihkuhitsauksella. Hitsin pinnan koneistuksen ja tarkistuksen jälkeen kapseli puhdistetaan ja siirretään puskurivarastoon odottamaan siirtoa kapselihissillä loppusijoitustilaan. Kaikki edellä esitetyt työvaiheet tulee voida tehdä turvallisesti ilman merkittäviä päästöjä ja henkilöstöannoksia. Kapselointilaitos on loppusijoituslaitoksen keskeisin rakennus. Muitten rakennusten sijainti ilmoitetaan kapselointilaitoksen suhteen. Kapselointilaitos erotetaan turva-aidalla muusta loppusijoituslaitoksesta, koska kapselointilaitoksella käsitellään käytettyä ydinpolttoainetta. Kapselointilaitoksen suurin pituus on 57 m ja leveys 37 m. Rakennuksen pohjataso on tasolla -7,2 m ja ylin taso 10,8 m. Kattokorkeus on 13,6 m. Kapselointilaitoksen rakennustilavuus on noin 31500 m 3 ja rakennusala noin 1900 m 2. Kapselointilaitok.:;en yhteyteen tehdään hentoniittilohkojen puristamo, jossa valmistetaan loppusijoitus1 eikiin tiivistemateriaaliksi käytettävät hentoniittilohkot hentoniittijauheesta. Laitosta toteutettaessa on mahdollista, että hentoniittilohkojen puristamoa ei tehdä, vaan lohkot ostetaan valmiina ulkopuoliselta toimittajalta tarjouskilpailun perusteella. Tällöin puristamon asemesta tarvitaan valmiitten hentoniittilohkojen puskurivarasto, jonka tilantarve on samaa suuruusluokkaa kuin lohkopuristamon vaatima tila. Kapselointiprosessissa työskentelee 9 henkilöä, joista 2 henkilöä työskentelee hentoniittilohkopuristamossa. Kapselointilaitoksen suunnittelussa varaudutaan vierailijoiden vastaanottoon. 1.3.2 Kapselointilaitoksen konttori Loppusijoituslaitoksen hallinto on keskitetty kapselointilaitoksen konttoriin, jossa ovat myös kapselointilaitoksen konttori- ja sosiaalitilat. Kapselointiprosessin suunnittelu- ja valvontatoimet hoidetaan myös konttorirakennuksessa. Loppusijoituslaitoksen kulunvalvonta on keskitetty kapselointilaitoksen konttorirakennukseen, josta vah,otaan ajoneuvojen ja henkilöiden kulkua laitosalueelle sekä henkilökulkua kapselointilaitoksen valvonta-alueelle ja puhtaalle alueelle. Loppusijoitustilojen henkilökuilu kytkeytyy konttorirakennukseen, joten konttorirakennuksesta valvotaan kulkua myös loppusijoitustilan valvonta-alueelle. Vartiointikeskus ja hälytyskeskus ovat

12 valvontapisteen yhteydessä. Vartiointipiste on jatkuvasti miehitetty. Vartiointipisteessä työskentelee vähintään yksi henkilö kerrallaan. Konttorirakennuksessa on henkilöstöravintola, joka on yhteinen työkuilun konttorirakennuksen kanssa. Kapselointilaitoksen konttori sijaitsee kapselointilaitoksen sivulla. Konttorirakennus on osa kapselointilaitosta ympäröivää sisempää laitosaitaa. Konttorirakennuksen pituus on 42 mja leveys 15m. Rakennuksen pohja on tasolla -3,6 mja korkeus 18m. Kapselikonttorin tilavuus on 10590 m 3 ja rakennusala noin 657m 2 Loppusijoituslaitokselle ei rakenneta omaa paloasemaa, vaan turvaudutaan paikallisen kunnan palo- ja pelastustoimeen. Laitoksen vartijat koulutetaan kuitenkin palomiehiksi hoitamaan ensisammutuksen. Konttorissa työskentelee noin 52 henkilöä. 1.3.3 Työkuilurakennus Loppusijoitustilat rakennetaan työkuilun kautta. Loppusijoitustilojen rakentamisessa käytettävä kalusto kuljetetaan maan alle työkuilun kautta, samoin louhe nostetaan ylös ja täyteaine lasketaan alas työkuilun kautta. Loppusijoitustilojen puhtaan alueen ilmanvaihto, vuotovesien poisto sekä sähkötehon syöttö hoidetaan työkuilun kautta. Työkuilun hissillä voidaan kuljettaa myös henkilöitä. Työkuilurakennuksen yhteyteen rakennetaan raskas konepaja, loppusijoitustilojen valvomattoman alueen ilmanvaihtokoneet, loppusijoitustunneleiden täyteaineen lastausasema sekä bentoniitin lämmin välivarasto viidelle bentoniittikontille. Työkuilurakennuksen lopullinen sijainti määräytyy loppusijoitustilan geologisten olosuhteiden perusteella. Työkuilu voi olla etäällä kapselikuilusta. Työkuilurakennuksen pituus on 32,6 mja leveys 15m. Rakennuksen pohja on maan pintaa alempana tasolla - 3,60 mja suurin korkeus on noin 15m. Työkuilurakennuksen tilavuus on 4400 m 3 ja rakennusala 510m 2. Rakennuksessa työskentelee 8 henkilöä. 1.3.4 Työkuilun konttori Työkuilun konttorin palvelee työkuilurakennuksessa ja loppusijoitustilojen valvomattomalla alueella työskenteleviä henkilöitä, joiden sosiaalitilat ovat tässä rakennuksessa. Työkuilukonttorin yhteydessä ovat myös laboratoriot; kalliomekaaninen laboratorio ja kemian laboratorio. Tässä rakennuksessa tutkitaan ja varastoidaan laitospaikkatutkimuksien kivi- ja vesinäytteet Työkuilun konttorirakennus sijaitsee työkuilurakennuksen läheisyydessä. Konttorirakennuksen pituus on 44 mja leveys 15m. Rakennuksen pohja on tasolla 0 mja rakennuksen korkeus on noin 11 m. Työkuilukonttorin rakennustilavuus on 5980 m 3 ja rakennusala 554 m 2

13 Rakennuksessa työskentelee 27 henkilöä. 1.3.5 Lämpökeskus ja vesilaitos Loppusijoituslaitoksen tarvitsema kaukolämpö tuotetaan lämpökeskuksessa. Lämpökeskuksesta johdetaan kaukolämpölinjat loppusijoituslaitoksen kulutuskohteisiin. Myös loppusijoitustilat lämmitetään kaukolämmöllä. Lämpökeskus toimii kevyellä polttoöljyllä. Lämmitysöljylie on 100m 3 säiliö lämpökeskuksen pohjoispuolelle tien toisella puolella. Lämpökeskuksen kapasiteetti on 9 MW. Lämpökeskus on työkuilurakennuksen läheisyydessä. Lämpökeskuksen pituus on 21 m ja leveys 11,6 m. Rakennuksen pohja on tasolla 0,0 m ja rakennuksen korkeus on 9 m. Lämpökeskuksen savupiipun korkeus on 30m. Lämpökeskuksen rakennustilavuus on 1890 m 3 ja rakennusala 230m 2. Lämpökeskuksen yhteydessä on palokalustovarasto. Vesilaitos tuottaa juomavettä ja prosessivettä loppusijoituslaitokselle mukaanlukien loppusijoitustilat Veden hankinnasta on tehty erillinen suunnitelma, [1]. Vesilaitos rakennetaan vain siinä tapauksessa, että käytettävissä ei ole kunnallista vesijohtoa. Vesilaitoksen yhteydessä on 200 m 3 alavesisäiliö, jota käytetään samalla palovesisäiliönä. Vesilaitos rakennetaan lämpökeskuksen yhteyteen. Tällöin voidaan käyttää yhteistä putkikanavaa kaukolämpöverkon kanssa. Vesilaitos erotetaan lämpökeskuksesta rakenteellisesti, jotta vesilaitos voidaan tarvittaessa jättää rakentamatta. Vesilaitoksen pituus on 12,6 mja leveys 8,6 m. Rakennuksen pohja on tasolla 0,0 mja rakennuksen korkeus on 8 m. Vesilaitoksen vaatima rakennustilavuus on 930 m 3 ja rakennusala 117 m 2. Lämpökeskus ja vesilaitos ovat miehittämättömät. 1.3.6 Jäteveden puhdistamo Vedenpuhdistamon tarkoitus on estää, että ympäristöön ei pääse vesiä, jotka ovat ympäristön vesiä likaisempia. Jäteveden puhdistamosta on tehty erillinen suunnitelma, [ 1]. Jäteveden puhdistamaan tulee biologinen puhdistamo, jossa orgaaniset aineet poistetaan viemärivesistä. Biologiseen puhdistamaan vedet tulevat lähinnä työkuilun ja kapselointilaitoksen konttorirakennuksista sekä informaatiorakennuksesta. Vedenpuhdistuslaitos sijoitetaan sellaiseen kohtaan, että viemärivedet voidaan johtaa puhdistamaan painovoimaisesti. Jäteveden puhdistamorakennuksen pituus on 20 m ja leveys 11 m. Rakennuksen pohja on tasolla 0,00 m ja rakennuksen korkeus on 9 m. Jäteveden puhdistamon rakennustilavuus on noin910m 3 ja rakennusala 208m 2. Työkuilun kautta ulospumpattavat loppusijoitustilojen vuotovedet selkeytetään loppusijoitustilan selkeytysaltaassa, jonka jälkeen vedet lasketaan maastoon tai lähi vesistöön. Rakennusten perusvesiviemäröinti sekä sadevesiviemäröinti johdetaan myös suoraan maastoon tai lähivesistöön. Jäteveden puhdistamo on miehittämätön.

14 1.3. 7 Informaatiorakennus Informaatiorakennuksen toimii tiedotuksen keskuksena sekä vierailijoitten vastaanottokeskuksena. Informaatiorakennuksessa on sekä pysyvät että muuttuvat näyttelytilat. Informaatiorakennuksessa on riittävä määrä neuvotteluhuoneita, seminaaritiloja, auditoria noin 130 hengelle sekä ravintola. Informaatiorakennuksen ravintolalla ja kapselointilaitoksen konttorin henkilöstöravintolalla on yhteinen keittiöhenkilökunta. Informaatiorakennukseen tehdään sauna terassitiloineen. Informaatiorakennus sijaitsee sisääntuloväylän varrella tien vasemmalla puolella vasten kapselointilaitoksen konttorirakennusta pysäköintialueen toisella puolella. Informaatiorakennuksen pituus on 48 m ja leveys 18 m. Rakennuksen pohja on tasolla 0,00 m Ja rakennuksen korkeus on 11 m. Informaatiorakennuksen rakennustilavuus on 6540 m ja rakennusala 684 m 2. Rakennuksessa työskentelee 12 henkilöä, joista osa kuuluu ravintolahenkilökuntaan. 1.3.8 VierasmaJ )itus Laitosalueelle informaatiorakennuksen läheisyyteen rakennetaan vierasmajat 12 henkilölle. Vierasmajat koostuvat neljästä kaksikerroksisesta rakennuksesta. 1.3.9 Loppusijoituslaitoksen sähkönsyöttö Loppusijoituslaitokselle tulee Kuhmon keskustasta 20 kv voimalinja. Loppusijoituslaitoksella ei ole keskitettyä sähköasemaa eikä kytkinkenttää. Kapselointilaitoksessa, työkuilurakennuksessa sekä loppusijoitustilassa on 20 kv:n muuntamot jakokeskuksineen. Murskausasemaa sekä työnaikaista tarvetta varten murskausaseman läheisyydessä on puistomuuntamo. Työkuilun hissille, kapselihissille sekä loppusijoitustilan kuluttajille on omat kuivamuuntajat. Laitosalueella sähkö johdetaan maakaapeleilla jakokeskuksille. Kapselointilaitoksen keskuksesta syötetään sähkö kapselointilaitoksen lisäksi kapselointilaitoksen konttoriin, informaatiorakennukseen sekä vierasmajoihin. Työkuilurakennuksen keskuksesta sähkö jaellaan työkuilurakennuksen lisäksi loppusijoitustiloihin, työkuilurakennuksen konttoriin, lämpökeskukseen, sekä vedenpuhdistamoon. Pääkaapelireitti kulkee tuotantorakennusten välissä kulkevaa tielinjaa pitkin. Dieselkäyttöinen varavoimakone sijoitetaan kapselointilaitokseen. Varadieselin teho on 310 kva. 1.3.1 0 Louheen murskausasema Murskausasemalla louhe murskataan siten, että raekokojakauma on sopiva loppusijoitustunneleiden täyteaineeksi. Murskausasema tuottaa lopullisesti suhteitettua raekokoa, joten murske voidaan ottaa kasoista suoraan täyteaineen sekoitukseen. Murskauksesta on tehty erillinen selvitys, [2].

15 Murskausasema on siirrettävä. Murskekuljettimet ovat kiinteitä. Murskausurakoitsija vastaa louheen siirrosta murskausasemalle. Murskausurakoitsijalle on varattu tontti läheltä murskausasemaa, jonne urakoitsija järjestää omat parakit murskausaseman tarpeita varten. Kuva 1-6 esittää järjestelyjä louheauman ympärillä. Kuva 1-6. Näkymä louheauman ympäristöstä. Louheauman pohjapinta-ala on suurimmillaan noin 55000 m 2. Louhekasan korkeus on 10 mja auman viettokulma 40. Louhetta aumassa on enimmillään 350000 m 3. Murske voi olla yhdessä aumassa. Murskekasan pohjan leveys voi olla 20m, yläosan leveys on 6 m, auman pituus on 200 mja korkeus 6 m. Murskekasan tilavuus on noin 15000 m 3, joka riittää parin vuoden tarpeeseen. Murskaus tehdään kesäaikaan. Murskausjakso kestää noin kaksi kuukautta joka toinen vuosi. Veden ruiskutuksella ehkäistään pölyämistä. Murskekasaa ei näillä näkymin suojata. Murskekasa saattaa pölytä liikaa tai murske voi lajittua, joten murskekasan suojaus pressuilla saattaa tulla kysymykseen. Murske käytetään parin vuoden kuluessa sen murskaamisesta, joten murskeen ei pitäisi ehtiä pahemmin likaantua. 1.3.11 Tankkausasema ja öljysäiliöt Laitosalueen dieselajoneuvot tankkaavat tankkausasemalla. Suurimmat dieselpolttoai-

16 neen kuluttajat ovat murskeen kuormaajat ja bentoniittikonttilukki. Tankkauspiste on lämpökeskuksen takana kulkevan tien varrella. Dieselpolttoaine on 3000 litran maanpäällisessä säiliössä. Tankkauspisteen vieressä on maanalainen 100 m 3 lämmityspolttoaineen säiliö. Tankkauspisteestä dieselpolttoaine viedään loppusijoitustiloihin 200 litran tynnyreissä työkuilun kautta. Huoltoasema on miehittämätön. 1.3.12 Laitosalueen muut rakenteet ja varaukset Pääkaapelireitti kulkee tuotantorakennusten editse kulkevaa tielinjaa pitkin. Myös dataverkko vedetään kaapelitunneliin. Laitosalueella kulkee putkitunneleissa kaukolämpöjohdot sekä putkiverkko talousvedelle. Putkiverkot noudattavat laitosalueen tielinjoja. Muita putkiverkkoja ovat perusvesiviemäröinnin putkiverkko sekä sadevesiviemäröintiverkko. Bentoniittikonttivarastokenttä on työkuilurakennukseen tulevan tien varressa. Etäisyys kapselointirakennukseen on suurin piirtein yhtä suuri kuin työkuilurakennukseen. Varastoalueella on tilaa 100: lle 20 jalan kentille. Hentoniittikantit varastoidaan taivasalla asfaltoidulla pihalla. Bentoniittikontteja siirrellään laitosalueella lukkinosturilla. Urakaitsijoille on varattu alue murskausaseman läheisyydestä. Loppusijoituslaitoksen käytön aikana murskausurakoitsija järjestää omat parakkinsa alueelle. Rakennustarvikkeille on varattu tila kylmälle varastohallille läheltä hentoniittikenttien varastokenttää. Loppusijoituslaitoksen käytön aikana rakennustarvikkeiden tarve on vähäinen. Läjitysalueelle katsotaan sopiva paikka laitosalueen ulkopuolelta, mahdollisesti jäteveden puhdistamon läheisyydestä. Loppusijoituskaivojen porauksessa syntynyt jauhe kuljetetaan läjitysalueelle, jollei jauhetta voida käyttää tuoneleiden täytteenä. Loppusijoitustunneleista poistettavat rakenteet viedään läjitysalueelle. Jätteet pyritään lajittelemaan ja kierrättämään mahdollisuuksien mukaan. 1.4 Henkilöstö Loppusijoituslaitoksen organisaatiorakenne ja henkilömäärät on esitetty Taulukossa 10. Loppusijoituslaitoksen henkilöstö työskentelee pääosin yhdessä vuorossa, paitsi vartijat työskentelevät kolmessa vuorossa. Kapselointilaitoksen valvomatoiminnot voidaan hoitaa yöaikana vartiointikeskuksesta. 1.5 Liikennejärjestelyt Liikennemäärätaulukot ovat Taulukossa 7.

17 1.5.1 Liikennejärjestelyjen periaatteet Raskas tavaraliikenne, kevyt tavaraliikenne ja henkilöliikenne erotetaan toisistaan siinä määrin kuin on mahdollista. Laitosalueella louheen ja murskeen siirrot eristetään muusta laitosalueen liikenteestä. Romuvaaran laitospaikalle tuleva raskas tavaraliikenne hoidetaan etelästä tulevaa tietä pitkin. Osa raskaista tavaroista tulee kapselointilaitokseen informaatiokeskuksen ja kapselointilaitoksen välistä tietä pitkin, osa liikenteestä haarautuu työkuilurakennuksen suuntaan. Eniten tavaraa tuodaan hentoniittikanttien varastokentälle. Kevyt tavaraliikenne hoidetaan laitosalueelle samaa reittiä kuin raskas tavaraliikenne. Tavaraterminaali on työkuilurakennuksen konttorirakennuksessa. Henkilöliikenne loppusijoituslaitokselle hoituu pääosin yksityisautoilla. Suuremmat vierailijaryhmät saapuvat busseilla. Informaatiorakennuksen vieressä olevalla pysäköintialueelia pysäköintiruutuja on noin 70:11e henkilöautolle ja 5:lle linja-autolle. 1.5.2 Raskas tavaraliikenne Loppusijoituslaitokselle käytettyä ydinpolttoainetta kuljetetaan noin kerran kuukaudessa. Kuljetuskoiannassa on kaksi traileria. Uusia loppusijoituskapseleita tuodaan loppusijoituslaitokselle kerran viikossa kaksin kappalein. Bentoniittikontteja tuodaan laitosalueelle kerran viikossa kolme rekkakuormaa. Raskaita työkoneita kuljetaan arviolta kerran kuukaudessa. Nestemäisiä polttoaineita tuodaan säiliöautolla kaksi kertaa kuukaudessa. Rakennustarvikkeita tuodaan rakennusvaiheen aikana joka päivä, käyttövaiheen aikana kerran viikossa. Laitosalueella raskasta tavaraliikennettä on louheen nosto. Louhetta nostetaan loppusijoitustunneleita rakennettaessa noin 23000 tonnia vuodessa, kun samalla loppusijoitetaan 60 polttoainekapselia. Kaikki louhe läjitetään ensin louheaumaan. Mursketta siirretään täyteaineeksi noin 13500 tonnia vuodessa. Erotus, noin 9500 tonniajoko läjitetään louheenaja maisemoidaan tai sitten myydään murskeena. Jos kaikki ylimääräinen kiviaines murskataan ja myydään, niin murskeen kuljetus on samaa suuruusluokkaa, kuin loppusijoituslaitokselle tuotava tavaramäärä tonneina. Seuraavaksi suurimman kuljetusvirran laitosalueella muodostaa hentoniittikanttien kuljetus. Kapselointilaitoksen yhteydessä olevaan hentoniittilohkojen puristamoon viedään vuodessa noin 1500 tonnia bentoniittia ja työkuilun kautta tunneleiden täyteaineeksi noin 2500 tonnia samoin 60 kapselin vuosituotannolla.

18 1.5.3 Kevyt tavaraliikenne Kappaletavaraa, ruokatavaroita, postia tuodaan päivittäin, mahdollisesti useamman kerran päivässä. Jätekuljetukset kunnan jätehuoltoon hoidetaan kerran viikossa. 1.5.4 Henkilöliikenne Laitoksen henkilöstö tulee työpaikalle omilla henkilöautoillaan. Kapselointilaitoksen ja työkuilun henkilöstöllä on pysäköintialueet työpisteiden lähellä. Vierailijat vastaanotetaan informaatiorakennuksessa, joten pysäköintialue on informaatiorakennuksen vieressä. Muualla loppusijoituslaitoksen alueella henkilöstö voi jättää autonsa kadun varteen tai rakennusten viereen lähimmäksi omaa työpistettä.

19 2 KAPSELOINTILAITOS 2.1 Kapselointilaitoksen kuvaus 2.1.1 Rakennuksen tarkoitus Käytetty ydinpolttoaine vastaanotetaan ja käsitellään loppusijoitusta varten kapselointilaitoksella, [3]. Polttoaineniput puretaan kuljetussäiliöistä ja sijoitetaan loppusijoituskapseleihin. Loppusijoituskapselin kaasuatmosfåäri vaihdetaan, kapselin sisäkansi suljetaan ja kuparisen ulkokapselin kansi hitsataan kiinni elektonisuihkuhitsauksella. Hitsin koneistuksen ja tarkistuksen jälkeen kapseli puhdistetaan ja siirretään puskurivarastoon odottamaan siirtoa kapselihissillä loppusijoitustilaan. Kaikki edellä esitetyt työvaiheet tulee voida tehdä turvallisesti ilman merkittäviä päästöjä ja henkilöstöannoksia. Kapselointilaitoksen yhteyteen tehdään hentoniittilohkojen puristamo, jossa valmistetaan loppusijoitusreikien eristemateriaalina käytettävät hentoniittitiilet hentoniittijauheesta. Kapselointilaitoksessa työskentelee 9 henkilöä yhdessä vuorossa. Polttoainetta ottaa vastaan ja kapseloi 5 henkilöä, valvonta ja huoltotöitä tekee 2 henkilöä ja 2 henkilöä on töissä hentoniittilohkopuristamossa. Kapselointilaitoksen suunnittelussa varaudutaan vierailijoiden vas aanottoon. 2.1.2 Rakennuksen sijainti ja mitat Kapselointilaitos on loppusijoituslaitoksen keskeisin rakennus. Muitten rakennusten sijainti määritellään kapselointilaitoksen suhteen. Kapselointilaitos erotetaan aidalla muusta loppusijoituslaitoksesta, koska kapselointilaitoksella käsitellään käytettyä ydinpolttoainetta. Rakennus luokitellaan ydinlaitokseksi. Kapselointilaitoksen suurin pituus on 57 m ja leveys 37m. Rakennuksen pohjataso on tasolla-7,20 mja ylin taso on 10,80 m. Kattokorkeus on tasolla 13,6 m. Ilmastointipiippu rakennuksen katolla yltää 24 metrin korkeuteen. Kapselointilaitoksen rakennustilavuus on noin 31500 m 3 ja rakennusala noin 1900 m 2. 2.1.3 Rakennuksen tasot ja sisältö Taso -7,20 Puhtaan ja valvotun alueen lattiaviemäröintivesien kokoojasäiliöiden huoneet ovat tasolla -10,00, jotta voidaan käyttää painovoimaista viemäröintiä. Viemäröintihuoneissa on lattiavesien kokoojasäiliöt ja viemärivesipumput Kapselointilaitoksen pohjatasolla -7,20 m tehdään kapseloinnin keskeisimmät työvaiheet Pohjatasolla ovat viemärivesien puhdistusjärjestelmän tilat sekä tarpeelliset apu- ja varastotilat Polttoaineen kuljetussäiliön suojakansi avataan polttoaineen kuljetussäiliön siirtokäytä-

20 vässä. Kuljetussäiliöstä otetaan näytteet ja myös säiliön ylipaine puretaan kuljetussäiliön siirtokäytävässä. V araudutaan kuljetussäiliön ulkopuoliseen dekontaminointiin, joten dekontaminointijärjestelmän laitteet ovat myös tällä tasolla. Kuljetussäiliön siirtokäytävän lattia ja seinät vuorataan ruostumattomalla teräsverhouksella. Kuljetussäiliön siirtokäytävässä on kiskoilla liikkuva vaunu, jossa on nostolaite kuljetussäiliön telakointia varten. Kuljetussäiliö telakoidaan altapäin kuumakammioon. Polttoaineniput nostetaan kuljetussäiliöstä kapselointiprosessiin. Sitä ennen polttoainenippu ja voidaan välivarastoida autoklaavissa. Autoklaaveja voidaan käyttää polttoaineen kuivaamiseen, jos polttoaine kuljetetaan märkänä. Autoklaavien apujärjestelmille on varattu tilat kuumakammion alapuolella. Sekä Loviisan että Olkiluodon laitoksen polttoaineelle on oma autoklaavi. Loppusijoituskapseli liikkuu kapselin siirtokäytävässä eri työpisteiden välillä kapselin siirtovaunussa kiskoja pitkin. Siirtovaunussa on nostomekanismi, jotta loppusijoituskapseli voidaan telakoida kuumakammioon ja hitsauskammioon. Kapselin siirtokäytävän katossa on nostin, jolla loppusijoituskapselin kuparikansi voidaan asettaa paikoilleen sen jälkeen kun loppusijoituskapseli on irrotettu kuumakammion telakoinnista. Kapselin siirtokäytävässä kuparikannen hitsi koneistetaan, jotta hitsi voitaisiin tarkastaa ultraäänellä ilman ylimääräisiä häiriölähteitä. Siirtokäytävässä on karajyrsin hitsin koneistusta varten sekä monikanavainen ultraäänitarkastuslaite. Jyrsinlaitteella voidaan tarvittaessa kuparikansi koneistaa auki ja kapseli voidaan palauttaa takaisin kuumakammion telakointiin. Loppusijoituskapselin puhdistus ta varten kapselin siirtokäytävästä haarautuu huone, jossa on kapselin puhdistusasema. Täällä on pesulaite, joka muistuttaa huoltoasemilla käytettäviä autojen pesulaitteita. Kapselin siirtokäytävästä haarautuu myös huone, jossa loppusijoituskapselille tehdään hitsin volymetrinen tarkastus röntgentomografiatarkastuslaitteella. Tomografiatarkastus vaatii noin 2,5 m paksuisen betonisen säteilysuojan säteilysuihkun taakse. Tämän vuoksi loppusijoituskapseli on tarkastuksen aikana pyöriväliä alustalla ja säteilysuihku on suunnattu kammion peräseinää kohti. Peräseinän takana on peruskallio, joten erillistä säteilysuojaseinää ei tarvitse rakentaa. Loppusijoituskapselien puskurivarastossa kapselit odottavat siirtoa loppusijoitustilaan. Puskurivarasto on labyrintin takana kapselin siirtokäytävään nähden. Puskurivarastossa on tilat kahdelletoista loppusijoituskapselille. Loppusijoituskapseli siirretään loppusijoitustilaan kapselihissillä. Loppusijoituskapseli ajetaan kiskoilla liikkuvalla siirtovaunulla kapselihissiin.

21 Taulukko 2-1. Tason -7,20 huoneluettelo TASO -7,20 Huoneala1m 2 Korkeus/m Tilavuus1m 3 HUOLTOKÄYTÄVÄ 291 3,6 1048 KULJETUSSÄILIÖN SIIRTOKÄYTÄVÄ 39 7,2 281 KUUMAKAMMION LAITETILA 68 7,2 490 LAITETILA 29 7,2 209 PORRAS 12 10,8 130 KAPSELIN SIIRTOKÄYTÄVÄ 144 7,2 1037 PUHDISTUSASEMA 30 7,2 216 TARKASTUSASEMA 30 7,2 216 KAPSELEITTEN PUSKURIV ARASTO 72 14,4 1347 KAPSELIN SIIRTOKÄYTÄVÄ 18 7,2 132 KAPSELIHISSI 16 7,2 115 PORRAS 12 18,0 216 VARALLA 13 3,6 47 VARALLA 13 3,6 47 VIEMÄRÖINTIHUONE, PUHDAS 38 6,0 228 VIEMÄRÖINTIHUONE, VALVOTTU 38 6,0 228 VARALLA 55 3,6 198 PORRAS 12 18,0 216 VARALLA 28 3,6 101 YHTEENSÄ 958 6499 f<'------------'6-'-"-'ss"o'--------------..i[ 3800 [~---"-8-=-'2S0_-...;,..----7'>~ D C -~~--'-'4115"::..::...0.,.,.. ;;_;;_:8 Q >c:._o.,...,... :.:10:..:...::.000"---,.,.,._----'7...:..:..000"------:>i -7.20 KIJL S- SAIUON SHRrDKt..M.KIG,.................. - 7 ZD flis:si UlPPU'>IJOiillSTILMN KI.PSElliDEN SHRrDKI\YTÄVA flucltoka'fti\va VDillN AWEIN' LUnA\fTti'IARÖINT( SESSITILI\YARAUS - 9.00-7.2.D Kuva 2-1. Tason -7,20 pohjapiirustus.

22 Taso -3,60 Taso -3,60 on välitaso, joka kattaa osan -3.60 tason pinta-alasta. Huoltokäytävä tällä tasolla on säteilysuojelullisesti valvomatonta aluetta. Vierailijat voivat seurata kapselointiprosessia kapselin siirtokäytävässä huoltokäytävän säteilysuojaikkunoiden kautta. Kapselointiprosessin sähkölaitetilat ovat tällä tasolla. Taulukko 2-2. Tason -3,60 huoneluettelo. TASO -3,60 Huoneala1m 2 Korkeus/m Tilavuus1m 3 HUOLTOKÄYTÄVÄ 291 3,6 1048 VARA 13 3,6 48 VARA 38 3,6 137 SÄHKÖLAITETILA 38 3,6 137 SÄHKÖLAITETILA 55 3,6 198 VARA 13 3,6 48 VARA 27 3,6 98 YHTEENSÄ 476 1713 I------"-'-6B.:...:...5"0_--t[ 3BOO r--l ;;_c:b25::..::..0 I--------_7 c5)0:..::_0 -------r-[~4-'-=-9-5"=---d--t-~~b<j.:=s0:... ~., ----=10..:..:..000=-------t---7'-'-"0D_;;_O----1 0 tl1 "' "' -3.60 - l&d s mrbnlavaraus ~AI IK0 1 1 LAVARAUS 0 0.,. "' Kuva 2-2. Tason -3,60 pohjapiirustus.

23 Taso 0,00 Polttoaineen kuljetussäiliöt vastaanotetaan ja varastoidaan kuljetussäiliöiden vastaanottotilassa. Kuljetussäiliöiden vastaanottotilassa on säilytystilat neljälle sekä Loviisan että Olkiluodon laitoksen kuljetussäiliölle. Vastaanottotila on varustettu 140 tonnin siltanosturilla, jolla polttoaineen kuljetussäiliöitä voidaan siirrellä. Vastaanottotilassa on myös pesulaite kuljetusajoneuvon sääsuojan pesua varten. Uudet loppusijoituskapselit vastaanotetaan, varastoidaan ja esivalmistellaan uusien kapseleitten varastossa. Varastossa on tilat 24 uudelle kapselille. Uudet kapselit voidaan laskea siltanosturilla suoraan kapselin siirtokäytävän vaunuun varaston lattiassa olevan aukon kautta. Kapselointiprosessin vaativimmat työvaiheet tehdään maanpinnan tason tiloissa, kuumakammiossa sekä hitsauskammiossa. Kuumakammio on varustettu nostureilla ja manipulaattoreilla, joilla polttoaineniput poistetaan kuljetussäiliöistä, siirretään autoklaaviin kuivattavaksi ja lopuksi loppusijoituskapseleihin. Kuumakammiossa on loppusijoituskapselin telakointiasema, jossa loppusijoituskapselin sisäkansi kiinnitetään, kapselin kaasuatmosfääri vaihdetaan ja loppusijoituskapselin tiiveys tarkastetaan. Telakointiaseman aktiiviset toimilaitteet sijoitetaan kuumakammion ulkopuolelle huonettavaan tilaan. Kuumakammio on kauttaaltaan vuorattu ruostumattomalla teräsverhouksella sekä varustettu alipaineilmastointijärjestelmällä ja aktiivisuuden suodatusjärjestelmällä. Kuumakammiossa on imurointijärjestelmä, jolla mahdolliset polttoainenipuista irronneet aktiiviset karstat tai pienet irto-osat voidaan kerätä ja sijoittaa loppusijoituskapseleihin. Kapselointiprosessin ohjaustila on kuumakammion seinän takana. Ohjaustilasta on näköyhteys kuumakammioon säteilysuojaikkunoiden läpi. Hitsauskammio on kapselin siirtokäytävän yläpuolella, jotta loppusijoituskapseli voidaan telakoida tyhjiökammioon. Loppusijoituskapselin kuparikansi hitsataan kiinni tyhjiökammiossa elektronisuihkuhitsauslaitteella. Hitsauslaitteelle ja sen järjestelmille on varattu omat huoneet. Hitsauslaitteen tyhjiökammio on säteilysuojattu, joten hitsauskammio on luoksepäästävä kapselin kannen hitsauksen aikana. Loppusijoituskapselin tomografiatarkastuslaite on sijoitettu maanpinnan tasolle hitsauskammion viereiseen huoneeseen. Maanpinnan tasolla ovat myös konepaja, sähkölaitetiloja sekä apu- ja varastotiloja. Hentoniittilohkopuristamo on kapselointilaitoksen päädyssä. Puristamon vieressä on varasto, jonne raakahentoniitti tuodaan 20 jalan konteissa. Hentoniitti siirretään trukilla hentoniittilohkopuristamoon, jossa on hentoniitin sekoitin, hydraulinen puristin sekä erilaisia annostelu- ja käsittelylaitteita. Valmiit hentoniittilohkot siirretään loppusijoitustilaan kapselihissillä. Hentoniittilohkot pakataan kuljetuslavakehikkoon ja siirretään trukilla kapselihissiin. Kapselihissillä on siis kaksi pysähdysasemaa kapselointilaitoksessa.

24 Taulukko 2-3. Tason 0,00 huoneluettelo. TASOO,OO Huoneala1m 2 Korkeus/m Tilavuus1m 3 SÄILIÖIDEN VASTAANOTTOTILA 444 10,8 4795 KAPSELIV ARASTO 106 7,2 763 KUUMAKAMMIO 116 7,2 835 OHJAUSTILA 161 3,6 580 HITSAUSKAMMION PROSESSITILA 44 3,6 158 HITSAUSKAMMIO 46 7,2 331 TARKASTUSKAMMION LAITETILA 47 3,6 169 BENTONIITTILOHKOPURIST AMO 79 7,2 569 HISSIN ETEISTILA 24 7,2 173 BENTONIITTIKONTTIV ARASTO 75 7,2 540 KONEPAJA 86 7,2 619 VARASTO 13 3,6 47 VARASTO 13 3,6 47 VARASTO 23 3,6 83 SÄHKÖLAITETILA 58 3,6 209 KYTKINLAITOSTILA 52 3,6 187 VARASTO 27 3,6 97 KÄYTÄVÄ 90 3,6 324 1504 10526 Ie$ 6B S:O 1 lb DD B250 BDSD 10()()0..0.00 rljuetvssaiuon LASrlJAl!Kr<O,() 00.o 00..o on tiijjltdk"aytr-va.o Kuva 2-3. Tason 0,00 pohjapiirustus.

25 Taso +3,60 Taso +3,60 on välitaso, joka ei kata koko rakennuksen pinta-alaa. Tasolla +3,60 ovat kapselointilaitoksen valvomo sekä kapselointiprosessin automaatiolaitetilat Kuumakammion alipainejärjestelmän tila on kuumakammion vieressä. Kuumakammion imurointijärjestelmän laitteet ovat myös tällä tasolla. Kuumakammion nostureidenja manipulaattoreiden korjaamo on tasolla +3,60. Kuumakammion nosturit ja manipulaattorit voidaan nostaa huoltonosturilla korjaamoon. Myös loppusijoituskapseleiden puskurivaraston siltanosturi voidaan nostaa korjattavaksi tähän tilaan. Säteilysuojana kuumakammion ja puskurivaraston suuntaan toimivat kiskoilla liikkuvat siirrettävät seinät. Huoltokäytävä kiertää kuumakammion. Vierailijat voivat seurata kuumakammiotyöskentelyä säteilysuojaikkunoiden kautta. Huoltokäytävästä on näkymä myös polttoaineen vastaanottotilaan. Taulukko 2-4. Tason +3,60 huoneluettelo. TASO +3,60 Huoneala/mL. Korkeus/m Tilavuus/mJ KÄYTÄVÄ 161 3,6 580 LAITEHUOLTOTILA 95 3,6 342 ALIP AINEILMASTOINTD ÄRJESTELMÄ 47 3,6 169 VARASTO 13 3,6 47 VARASTO 13 3,6 47 VARASTO 72 3,6 259 AUTOMAATIOLAITETILA 95 3,6 342 VALVOMO 76 3,6 274 VARASTO 45 3,6 162 YHTEENSÄ 617 2221

26 l~<ö-"< _.=;li85"=-=-0 -~l 1800 825D 71100 Kuva 2-4. Tason +3,60 pohjapiirustus. Taso +7,20 Tasolla + 7,20 ovat ilmastointikonetilat sekä kapselihissin konehuone. Loppusijoitustilan valvotun alueen tulo- ja poistoilmastointikoneet ovat lähinnä kapselikuilua, jotta ilmastointikanavat voidaan vetää kapselikuiluun ilman rakennuksen läpäiseviä poikittaisvetoja. Valvomattomalla ja valvotulla alueella on omat tilat ilmastointikoneita varten. Taulukko 2-5. Tason + 7,20 huone luettelo. TASO +7,20 Huoneala/mz Korkeus/m Tilavuus1m 3 KÄYTÄVÄ 166 3,6 598 ILMASTOINTIKONETILA 112 3,6 403 ILMASTOINTIKONETILA 150 3,6 540 ILMASTOINTIKONETILA 124 3,6 446 ILMASTOINTIKONETILA 80 3,6 288 HISSIN KONEHUONE 46 3,6 166 VARASTO 27 3,6 97 VARASTO 27 3,6 97 YHTEENSÄ 732 2635