TEKSTIILIKUITUJEN HYÖDYNTÄMINEN KERTAMUOVI-POHJAISISSA TUOTTEISSA

TOTALDESIGN OY Lapinkävijäntie 1 96100 ROVANIEMI +358 400 674500 TOTALDESIGN OY Patteristontie 21 80400 YLÄMYLLY +358 400 674 250 Teolliset symbioosit-hanke TEKSTIILIKUITUJEN HYÖDYNTÄMINEN KERTAMUOVI-POHJAISISSA TUOTTEISSA TOTALDESIGN OY HEIKKI KOIVUROVA 23.03.2017

VOLYYMI JA LAATU / LÄHTÖKOHTIA Toimeksiannossa tutkitaan ja ideoidaan ensisijaisesti kierrätetyn tekstiilikuidun käyttöä uusien tuotteiden raaka-aineeksi - joko sellaisenaan, hieman modifioituna tai kertamuovipohjaisten tai epäorgaanisten sidosaineiden tuotteiden lujitteena. Tutkielmassa haetaan uusia avauksia, eli öljypuomit, huonekalupehmusteet, jne perinteiset kierrätystekstiili-sovellukset ohitetaan tällä maininnalla. Lähtökohtana kuidutettu (karstattu) raina / huopa. Kierrätykseen päätyy noin 1,7 kiloa tekstiiliä / henkilö (tai 10 kg) ja logistisesti 6 tien alueelta voidaan saada talteen noin 1,5 (- 8,4) miljoonaa kiloa poistotekstiiliä. Määrä tarkoittaa noin 1 (tai 4:kpl) täysperävaunullista kuorma-auto yhdistelmää viikossa. Tällä tiedolla näyttäisi siltä, että: - puuvillan osuus on pienenemässä, ollen vielä luokkaa n. 40% - selluloosaderivaatat (viskoosi) n.10% - polyesteri n. 30 % - nylon n. 10 % - villa n. 3% - loput, eli PUR, PMMA, PP, PTFE jne 7% Selluloosapohjaisia kuituja saadaan ajatellulta keräysalueelta siis noin 700 tonnia. Maailman laajuisesti polyesterin tuotanto on ohittanut puuvillan tuotannon. Kulttuuri (ilmasto) vaikuttaa myös, ja eroja selvittänee fakta, että tekstiilipoistoissa tuotannon muutokset näkyy viiveellä. Lähteet http://www.textileworld.com/textile-world/fiber-world/2015/02/man-made-fibers-continue-to-grow/ http://www.poistotekstiilit.fi/sisalto/uploads/helena-hinkkala-selvitys180511.pdf http://www.w-program.nu/filer/exjobb/jelina_strand.pdf s. 1

TEOREETTINEN ANNETTAVA Helpoin tie kaupalliseen hyödyntämiseen on etsiä alueella olevien yritysten liikeideaan ja tekniikkaan sopivia uusia tuotteita. Koska materiaalille joka tapauksessa tulee jokin hintalappu, lienee järkevää tarkastella mahdollisuuksia useasta näkövinkkelistä. Yksi sellainen on lujuustarkastelu. Verrokki / kuitu Lasi Hiili Puuvilla Vetolujuus (MPa) 2000-3000 2500-5000 70-500 Kimmomoduuli (GPa) 70 250-600 6-30 Tiheys 3 kg/dm 2,5 1,8 1,4 PUU Neitseellisen puuvillan vetolujuus näyttäisi olevan hieman puun yläpuolella ja kimmomoduuli suurin piirtein samassa luokassa. Polyesterin vetolujuus on suurempi, kuin puulla, mutta kimmomoduuli on niin alhainen, että ominaisuus on jokseenkin hyödytön. Eli puutuotteiden lujuuden (jäykkyyden) parantajaksi poistotekstiilistä ei välttämättä ole. Kapokki Pellava Hamppu Juutti 90 500-1100 350-1000 200-450 4 50-70 30-60 20-50 0,35 1,45 1,45 1,45 Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin huomata, että samat laitteet, jotka sopivat poistotekstiilien jatkojalostukseen (repijä, riipijä, karstauslinja) sopii myös neitseellisten kuitukasvien jalostamiseen: Pellavalla ja hampulla näyttäisi olevan selvää potentiaalia puutuotteiden, erityisesti kimmomoduulin paranteluun. BETONI Betonin vetolujuus on tunnetusti heikko ja näyttäisi siltä, että kumpikin poistotekstiilijae omaa potentiaalia betonin vetolujuuden parantamiseen. Jos tarkasteluun otetaan pellava ja hamppu, voidaan päästä jopa betonin yleisimmän lujitteen, eli teräksen lujuuden tasolle. MUOVITUOTTEET Selluloosa-pohjaisilla kuiduilla (Hamppu ja pellava) näyttäisi olevan myös lähes lasikuitua vastaava lujuus - painosuhde, eli lujitemuovi sektorilta voisi myös löytyä sovelluksia. Kenaf (hamppu) Puu (referenssi) 300-1100 60-80 22-60 15 1,3 0,5 Pellava-epoksiC 365 35 1,3 PET (PES) 850 (kuitu) 10 1,4 RAYON 550 (kuitu) 23 1,5 PA 6/6 (Nylon) 75 (matriisi) 6 1,4 Nanoselluloosa (10 000) 100-150 (1,5) Mäntysellu (teor) 700 20 (1,5) Betoni 4-8 30 2,4 Teräs 500 210 (7,8) Puuvillan lujuustiedot vaihtelivat eri tutkimuksissa todella paljon. Tiedot kerätty eri lähteistä, eli eivät välttämättä täysin vertailukelpoisia, mutta antavat kuvaa suuruusluokista tähän tarkoitukseen riittävällä tarkkuudella HK. s. 2

LUJITE PUUTUOTETEOLLISUUTEEN Kiteen alueella on puutuoteteollisuutta palveleva "liimaklusteri", jonka toiminta perustuu Fenoli (Melamiin, Urea) Formaldehydi kertamuovien jalostamiseen puutuoteteollisuuden tarpeisiin. Tuoteideana on kehittää vanereita, palkkeja ja muita teknisiä puutuotteita lujittavia liimafilmejä (voima-)paperipohjaisen fenoli- ja melamiiniformaldehydi filmin rinnalle. Tavoitteena lisätä oleellisesti palkkien kimmomoduulia. 1Puuvillasta ei ole apua, mutta suunnatuilla pellava- ja hamppukuiduilla näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa oleellista parannusta puun joustavuuteen liittyvissä ongelmissa (välipohjat, kattopalkit). Koska Fenoli-Formaldehydi kestää hyvin lämpöä ja on suhteellisen edullinen kertamuovi, voisi menetelmästä olla ainakin muutamien vuosien hyöty, kunnes nanoselluloosa-tekniikat kaupallistuvat. Pellava ja hamppu (neitseellisiä kuituja) on otettu tähän kierrätyspohjaiseen tarkasteluun siksi, että niiden jatkojalostus lujitekuiduksi tapahtuu samoilla karstauslinjoilla, kuin kierrätysjakeidenkin jalostus. Menetelmä sopii parhaiten kohteisiin, joissa liimapuupalkki jätetään näkyväksi osaksi tilaa, eli puulla on rakenteissa näkyvä itseisarvo, sillä näkymättömissä kohteissa jäykkyys voidaan saada muilla menetelmillä. Menetelmällä 2voidaan lujittaa myös muita puupohjaisia laminaatteja; Kertopuuta, vaneereja, värjättyjä viilurakenteita ja / tai lisätä kulutuskestävyyttä tai nostaa vähempiarvoisen höylätavaran lujuusluokkaa. Kertamuovit: FF, MUF, PUR, EP KUVA: KOSKISEN OY IDEA: Suunnattu puuvilla-hamppu-pellava raina puutuotteiden lujitteena KUVA: CWP Oy RAUHA (Lappeenrannan tuntumassa) kuitu-komponentin / raaka-aineen hintaindikaatti (suuruusluokka) 2 eur/kg NORMAALI R&D PROSESSI STANDARDISOINTIA VAATIVA SOVELTAVA TUTKIMUS (AKK) PERUSTUTKIMUS (YO) s. 3

PUUTUOTTEIDEN OMAISIA TUOTTEITA Corian on DuPontin 60-luvulla kehittämä PMMA (Akryyli) pohjainen kosteiden - ja kulutuskestoa vaativien tilojen tasomateriaali. Suomalainen Durat on sen suora kilpailija - hieman edullisemmalla 3 hintatasolla (polyesteri-pohjainen). Puuvilla-lumpusta ja sopivasta liimahartsista (esim polyesteri) on tehtävissä samaan tarkoitukseen puumaisempi vaihtoehto, joka myös voidaan työstää puuntyöstökoneilla. Asemoitu Corian:n tuntumaan kuitu-komponentin / raaka-aineen hintaindikaatti (suuruusluokka) Lopputuotteen hintaluokka 4 eur/kg 20 eur/kg LAMINAATIT NÄYTTÄVÄT AINA LAMINAATEILTA, "EPÄAIDOILTA" KOSKA REUNOIHIN TULEE EPÄJATKUVUUS KOHTA. IDEAN MUKAINEN "LÄPI LAMINOINTI" ON AIDOSTI TYÖSTETTÄVÄ MATERIAALI. SIIS PUUN- TAI KIVEN OMAINEN.. IDEA: Puuvilla-Polyesteri-tasot (Kuva: Formica Oy) NORMAALI R&D PROSESSI STANDARDISOINTIA VAATIVA SOVELTAVA TUTKIMUS (AKK) PERUSTUTKIMUS (YO) s. 4

RETRO- / LUONTOON SOPIVAT VENEET Mahonki kuuluu CITES (appendix II) sopimuksen piiriin, eli on uhanalainen puulaji. Luonnonkuiduista (puuvilla, pellava, hamppu ja 4juutti ) ja polyesteri-hartsista voi tehdä laminaatin, joka vastaa lujuuksiltaan vähintäänkin puun lujuutta, mutta voi päästä lujuuspainosuhteessa lähelle lasikuituakin (joidenkin lähteiden mukaan jopa ohi, mutta lienee toiveajattelua). Ulkonäöllisesti luonnonkuiduista on tehtävissä laminaatti, jossa yhdistyy puun ulkoasu ja lujitemuovin työstettävyys (=nopeus). Käyttäjän kannalta tekniikka voisi mahdollistaa lähes lujitemuoviveneen helppohoitoisuuden ja puuveneen ulkoisen olemuksen. Ajallisestikin nyt voisi olla oikea aika, sillä kaikenlainen "retroilu" on muotia. Erityisesti kun Suomea myydään maailmalla "ekologisena ja puhtaan"... Materiaalin ei tarvitse imitoida mahonkia, vaan kansallisen "tervatun musta" voi olla aivan yhtä hyvä! Oleellista on, että Luonnonkuituveneen voi kohtalaisen hyvällä omallatunnolla polttaa juhannuskokossa... Siis hyödyntää energiana! Liotettu ja karstattu juutti Mahonki Riva tritone 1958 kuitu-komponentin / raaka-aineen hintaindikaatti (suuruusluokka) IDEA: Puuvilla-Hamppu-Pellava-Polyesteri-Laminointi Lopputuotteen hintaluokka 4 eur/kg 20 eur/kg Asemoitu hieman lasin yläpuolelle. Perustellusti? Cris Craft Delux Runabout 1947 NORMAALI R&D PROSESSI STANDARDISOINTIA VAATIVA SOVELTAVA TUTKIMUS (AKK) PERUSTUTKIMUS (YO) s. 5

5UHANALAISTEN PUIDEN KORVAAJAT Luonnonkuiduista (puuvilla, pellava, hamppu ja juutti ) ja sopivista kertamuoveista voidaan hyvin suurella todennäköisyydellä valmistaa komposiitti, joka vastaa ulkonäöltään, kosketustuntumaltaan, lujuuksiltaan ja joiltakin vieläkin spesifisimmiltä ominaisuuksiltaan uhanalaistuneita (sademetsän) puita.. Joensuun alueella tehdään jo soittimia ja soittimien osia luonnonkuitukestomuovi-pohjalta, mutta kertamuovi-pohjaisille - soitinrakentajien yksilöllisyys-vaatteet täyttäville - tuotteet voisivat parhaimmillaan täydentää tarjontaa (?). 6Samaan kategoriaan voisi kuulua myös muita harvinaisemmiksi käyneitä aihioita, kuten esim. aseiden tukkien ja puukkojen kahvojen aihiot. Näissä tuotteissa "all-weather" ominaisuus - yhdessä puun tuntuman kanssa - voisi olla SE myyntipuhe. Ympäristön suojelun oheella. "No wood is cut down to make this product". Kertamuovipohja mahdollistaa työstön tavallisilla puuntyöstökoneilla. Aidolla puulla on oma arvonsa ja erityisesti konservatiiviset markkinat haluavat aitoa, vaikkei sitä olisi laillisesti enää saatavanakaan. Siksi imitoimisen sijaan, voisi olla viisasta "luoda omia puulajeja", eli olla "rehellisen epäaito"... vrt. Corian, Alcantara, Durat... IDEA: Ahtopuristetustetut kertamuovi-luonnonkuitukomposiitti "tonewood" / "all weather wood" - aihiot kuitu-komponentin / raaka-aineen hintaindikaatti (suuruusluokka) Lopputuotteen hintaluokka 6 eur/kg 30-50 eur/kg NORMAALI R&D PROSESSI STANDARDISOINTIA VAATIVA SOVELTAVA TUTKIMUS (AKK) PERUSTUTKIMUS (YO) s. 6

7 8 LUONNONKUITU-PULLTRUUSIO - PUUN JA LASIKUIDUN VÄLIIN Lasikuitu-pulltruusio profiilit ovat yhdessä alumiiniprofiilien kanssa käytännössä syrjäyttäneet puuvarret siivous ja maalaustöissä. Niiden etuina ovat mittapysyvyys, tasalaatuisuus, kosteudenkesto ja keveys. Mutta molemmat ovat hyvin liukkaita (ikäviä kosketella)! Puuvilla ja hamppu (Rayon-) kuiduilla on mahdollista yhdistää miellyttävä ja ergonominen "tatsi" modernien varsien keveyteen ja saada aikaada - lasikuituun nähden - helpommin kierrätettävä tuote (sopii energiakierrätykseen). Pulltruusiossa sinällään ole mitään erityistä kehittämistä, ellei polyesteriä haluta korvata PUR-pohjaisilla matriiseilla, mutta kuitujen suunatus (ei kiertäminen) on koko homman avainosaamista. Jos repijä-riipijä-karstaus-linja saadaan Pohjois- Karjalaan, on karstan jälkeiset vaiheet avainasemassa niin tässä, kuin kaikissa edellisissä tuoteideoissa! Näkö ja lujuus / jäykkyys tehdään siellä! Luonnonkuitu - pulltruusio voi olla myös muiden rakenneprofiilien, esimerkiksi ikkunan puitteiden kohdalla, aivan varteenotettava vaihtoehto. Erityisesti PUR- valuna, sillä PUR on erinomainen liima luonnonkuituihin päin ja lisäksi erinomainen lämpöeriste! IDEA: Luonnonkuitu-polyesteri-pulltruusio-profiilit Asemoitu lasirovingin tilavuuspainon tuntumaan kuitu-komponentin / raaka-aineen hintaindikaatti (suuruusluokka) 4 eur/kg NORMAALI R&D PROSESSI STANDARDISOINTIA VAATIVA SOVELTAVA TUTKIMUS (AKK) PERUSTUTKIMUS (YO) s. 7

POLYESTERI-LUONNONKUITU-VERHOILUMATERIAALI Polyesterin (PET / PES) osuus kierrätyskuiduissa kasvaa kokoajan. Jos puuvilla onnistutaan keräämään liuotus-käyttöön (uusioselluloosakuiduksi) jää jäljelle lähes pelkästään termoplastisia muovikuituja. 9 Verhoilupaneeleihin sopiva seossuhde on noin 70% polyesteriä ja 30% luonnonkuituja. Seoksella saavutetaan asiallinen muokattavuus (lämpömuovaus) ja erinomainen (ilma-) äänen vaimennus. Ajoneuvoteollisuuden vaateet tulee huomioida, eli tuotteiden tulee ehdottomasti olla puhtaita (hajuttomia)! Siksi märkä prosessi voisi olla paras tekniikka saavuttaa asiallinen lopputulos. Suomessa on kolme yritystä, jotka käyttävät sekä lasikuitu-pp-pohjaisia, että polyesteri-, että luonnonkuitupohjaisia lämpömuovattavia verhoilupaneelien runkomateriaaleja. Lähtöaineen sisältö huomioiden - ehkäpä nopeimmin maaliin juostava sovellus? Värillä ei ole väliä, sillä useimmiten runko verhoutuu prosessissa molemmin puolin... Kuumennus Kerrostus Muotoon puristus Asemoitu GF-PP:n neliöpaino/hinta tasoon kuitu-komponentin / raaka-aineen hintaindikaatti (suuruusluokka) 4 eur/kg IDEA: Luonnonkuitu-polyesteri-verhoilupaneeli-huopa NORMAALI R&D PROSESSI STANDARDISOINTIA VAATIVA SOVELTAVA TUTKIMUS (AKK) PERUSTUTKIMUS (YO) s. 8

POLYESTERI-LUONNONKUITU-HUONETILA-AKUSTOINTI Isot yhtenäiset ja avarat (asuin-) tilat ovat tuoneet mukanaan akustisen ongelman. Tilat kaikuvat. Plyesteri ja puuvilla ovat huopamuodossa tunnetusti erinoamisia ilmaäänen vaimentimia. 10 Puulastujen päällystäminen sementin tyyppisillä aineilla on myös Molemmat - sekä Polyesteri, että sellupohjaiset kuidut ovat palavia materiaaleja (vrt. puu). Sisustus-käytössä lämpömuovattu paneeli on palosuojattava - esimerkiksi maalaamalla sopivalla paloa hidastavalla maalilla (melamiini-kalvolla, borax- vesilasi tms menetelmällä). Sopiva runkomateriaalin seossuhde on noin 70-80% polyesteriä ja 20-30% luonnonkuituja. Jos palosuojaus tehdään märkä-menetelmällä, voisi raaka-aineen valmistuskin perustua märkään tekniikkaan (?). ennestään tunnettua ja voisi olla tässä sovelluksessa tutkimisen arvoinen menetelmä. Kuumennus Muotoon puristus Palonesto-pinnoitus IDEA: Luonnonkuitu-polyesteri-akustiikka-sisustusmenetelmä. kuitu-komponentin / raaka-aineen hintaindikaatti (suuruusluokka) 2 eur/kg Lopputuotteen hintaluokka 10 eur/kg NORMAALI R&D PROSESSI STANDARDISOINTIA VAATIVA SOVELTAVA TUTKIMUS (AKK) PERUSTUTKIMUS (YO) s. 9

LUONNONKUITU-VAHVISTETTU BETONI? Betonin vetolujuus on tunnetusti heikko (4-6Mpa). Se on alle 10% puun vastaavasta, tai noin 1% pitkäkuituisten (pellava, hamppu) lujuudesta. Heikkoa vetolujuutta "paikataan" tunnetusti raudoituksella, eli teräksestä tehdyillä vetolujitteilla. Teräsbetoni on infran rakennuksen ylivoimaisesti eniten käytetty materiaali (=teräksen, hiekan ja sementin komposiitti). Sementin ja teräksen valmistus on ns. korkeaenergisiä, eli vaativat tuotteiksi saattamiseen huomattavia määriä energiaa. On arvioitu, että maapallon kokonaishiilidioksidi päästöistä noin 5% on peräisin sementin valmistuksesta. Sekä teräs, että betoni ovat kierrätettäviä raaka-aineita, mutta teräs hankaloittaa purkutöitä tukkimalla siiloja, repimällä kuljettimia ja kiertymällä murskainten akselien ympäri. Selluloosa-lujitteisia betoneja tutkitaan kokoajan kiihtyvällä tahdilla, ja tulosten hajonta näyttää suurelta! Jonkinlaisena "pikaisena keskiarvona" näyttäisi siltä, että valmiilla (mm. Hatschek-menetelmä) tekniikoilla vetolujuudessa päästään 7-10 MPa:n tuntumaan. Eli noin kaksinkertaiseen vetolujuuteen. s. 10

SELLULOOSA-BETONI ON TÄTÄ PÄIVÄÄ (Suomessakin) Lohjalla sijaitseva CEMBRIT valmisti 1922-1979 Hatschek menetelmällä asbesti-betoni-levyä "Minerit" kauppanimellä. Levy oli ylivoimainen niin lujuudeltaan, kuin palamattomuudeltaan (=betoni asbesti komposiitti). 1979 tehdas (silloin nimellä Partek) aloitti ensimmäisenä maailmassa valmistaa kuituvahvisteisia levyjä "Flow On"- (paperiteollisuuden) menetelmällä ja asbestin tilalle otettiin seluuloosa. Nykyisin CEMBRIT Oy on tanskalaisen FLSmidth & Co:n tytäryhtiö. Yritys on vuonna 1882 perustettu muun muassa sementti- ja mineraaliteollisuuden koneita ja -tehtaita valmistava, rakentava ja suunnitteleva yritys. Lukuisia tytäryhtiöitä omistavalla yrityksellä oli vuonna 2006 yhteensä 6 882 työntekijää. Yhtiön osake noteerataan Kööpenhaminan pörssissä. 1900-luvulla yhtiö toimitti lukuisia sementtiuuneja muun muassa Paraisten Kalkkivuori Oy:lle sekä Lohjan Kalkkitehdas Oy:n Virkkalan sementtitehtaalle. Suomessa FLSmidth omistaa tytäryhtiönsä Cembrit Holdingin kautta Cembrit Oy:n. s. 11

KUITU (SELLULOOSA)-BETONIN SOVELLUKSIA Teoria on käytännössäkin osoittautunut oikeaksi, eli paitsi Suomessa, myös ympäri maapallon hyödynnetään näiden kahden aineen ominaisuuksia siten, että kummallakin on annettavaa toisilleen: Sementti luo selluloosalle alkalisen suojakuoren hyönteisiä, kuumuutta ja mikrobeja vastaan ja selluloosakuitu antaa puristuslujalle epäorgaaniselle "liimalle" vetolujuutta. Rakennusteknisesti / arkkitehtoonisesti oleellista on, että "tavallista terästä" ei voi jättää lähelle betonin pintaa, koska se ruostuisi ja siitä(kin) johtuen teräsbetonirakenteet ovat massiivisia. Muilla kuiduilla (muovi, ruostumaton teräs, selluloosa, s- lasi) tätä ongelmaa ei ole ja rakenteissa voidaan mennä optimoidumpiin (ohuempiin), jopa pitsimäisiin rakenteisiin. Ohuus mahdollistaa myös massan edullisen läpivärjäämisen (pigmentit ovat kalliita...). Vuoden 2014 Betonirakenne Suomessa; Länsisatamakatu 23. PERUSBISNES ON JO OTETTU? Cembrit Oy:n - tyyppisellä, tai sitä vanhemmallakin tekniikalla (Hatschek) toteutetut tehtaat tuottavat ohuita selluloosa - betoni-julkisivuelementtejä ja "verhoilulautaa", sekä levytavaraa ympäri maapallon. Näyttäisi myös siltä, että tekniikka "taipuu" moneen makuun, eli märkä sellu-betoni kopioi hyvin muotin (tai "lemasimen") eli kaikki mahdolliset puu-ja kivi-imitaatiot ovat mahdollisia (seuraavat sivut). Näyttäisi siis siltä, että helpoimmat sovellukset on jo tehty, mutta voisihan markkinoille vielä mahtuakin... s. 12

ESIMERKKEJÄ SELLU-BETONISTA 1ft2 = 0,0929m2 -> 21 USD/m2 = 20 m2 (=Samaa tasoa, kuin lauta+maali Suomessa) s. 13

E SE SIM LL ER U K -B K ET EJ O Ä N IS TA Videolinkkejä aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=xcvkgolflh0 https://www.youtube.com/watch?v=1uwhue-8ezw s. 14

Videolinkkejä aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=c3fs93nt-ba http://www.green-form.com/products/dune/ https://www.youtube.com/watch?v=eq8x3kqfyxs s. 15

VAAHTO-LUONNONKUITU-BETONI Mineraalipohjaisia sementtejä voi myös vaahdottaa. Näin saadaan ominaispaino pudotettua noin puun luokkaan (400-1200 kg/m3), jopa allekin (200 kg/m3) ja saada näin aikaan hyvä lämpöeristävyys ja monoliittinen rakenne. Suomessa on/oli pitkät perinteet (Siporex) höyrykarkaistun vaahtobetonin tuotannosta: Se on Suomalaisen Lennart Fors enin keksintö 1930-luvulta. Kiinasta löytyi yritys, joka on yhdistänyt kuitusementin ja vaahdotuksen: Kantava ja lämmin rakenne? 11 voidaan yhdistää tekniikkaan, eli päästään kantaviin rakenteisiin, tilanne Vaahdotettu selluloosa-betoni voisi olla hieman Siporeksia kevyempi, ehkä lujempi, kosteutta siirtävä (="hengittävä") harkko tai "hirsi", josta todennäköisesti voisi tehdä hieman "vihreämmän" kivitalon ei kantavat rakenteet. Koska tuote ei vähennä oleellisesti rakennustyön määrää, ei siinä ole kovin paljoa etua nykytilaan. Jos selluloosien nanorakenteiden antama lujuus muuttuu oleellisesti. Nano-mittakaavan sellukuitujen sovellukset tosin odottavat edelleen läpimurtoa... s. 16

Selluloosa-luonnonkuitu-profiilit Selluloosa-pohjaisista kuiduista (puujauho, sellu, kuitukasvit) ja sekä kerta-, että erityisesti kestomuoveista (PE, PP ja PVC) on maailmalla jo pitkään tehty erilaisia profiilituotteita: Terassilautoja, ikkunoiden puitteita, kaiteita ja aitoja (=Extruusio). Yksi merkittävin ongelma markkinoiden valtaamisessa on ollut tuotteiden korkea hinta. Tämä johtuu siitä, että muovien kilohinta suurinakin erinä ostettuna on 1,5-2 euroa kilo (tarve n. 30-40%painosta). Sementin kilohinta on noin 0,1 euroa. Ja sen osuus voisi olla - reseptistä riippuen - alle 20 % ja loput hiekkaa, vettä ja kuidutettua puuta. 12 13 On todennäköistä, että tekniikalla voitaisiin tehdä paloturvallinen, lasin kanssa suurin piirtein samaan tahtiin lämpöelävä, läpivärjätty, homehtumaton, ja UV.lle jokseenkin tunteeton ikkunan puite. Samoin luonnonkuitukomposiitti- ja puu terassien yhdestä ongelmasta - ruohikkopalon tartuttamisesta taloon - voitaisiin päästä eroon. On myös todennäköistä, että lämpöelämistä ei terassin rakentajan tarvitsisi sellusementti-terassia tehdessä huomioida... Ongelmaksi voi tulla katkaisu, sillä se vaatii timantti/vesi laikan? s. 17

SELLULOOSA-SEMENTTI-RAKENNUKSET Suomessa on vahvat paperin tekemisen perinteet. Jos se yhdistetään erilaisten silikaattien (portland-sementti, geoplymeeri jne) luontaisiin ominaisuuksiin, on helppo kuvitella luotavaksi kokonaan uusi teollisuuden haara kahden nyt kilpailevan rakennustavan - puu ja betoni - väliin. Niin, että kummankin menetelmän hyvät puolet saavutetaan: - yksiaineisuus (monoliittisuus) - lämmöneristyskyky yhdessä "hengittävyyden" kanssa) - paloturvallisuus 14 Elämänsä lopuksi rakennus voidaan yksiaineisuuden takia murskata hyvin helposti ja Tekniikka sinällään voi - ja tuleekin olla - mahdollisimman pitkälle automaattista. Se voi tarkoittaa kuvan mukaista vesisuihku-leikkaus-gigantti-blokki-metoodia tai "tulostamista" luonnonkuitu-mineraali-komposiitista. ajaa pelloille tai metsiin lannoitteeksi / Ph:n tasaajaksi ja / tai fosforin kerääjäksi... Kiertotalous - Kiertotalo... s. 18