TAMMERKOSKEN HYÖDYNTÄMISESTÄ NÄHTÄVYYTENÄ KOSKINÄYTÖSTEN JA MUIDEN TAPAHTUMIEN AVULLA Selvityksen tavoite on tuottaa Tampereen kaupungille ideoita Tammerkosken käyttämisestä matkailuvalttina sekä toisaalta antaa tapahtumanjärjestäjille tietoa Tammerkosken ja sen ympäristön olemuksesta, mahdollisuuksista ja rajoitteista. Tavoitteena on alustavasti ideoida Tammerkosken mahdollisten juoksutusten lisäksi 3-4 vuosittaista tapahtumaa, joissa koski olisi olennaisessa roolissa. Selvityksen tilasi Tredea Oy saatuaan yhteydenottoja ja positiivista palautetta Aamulehdessä 10.9.2010. olleen "Olisiko koskien kuohuista Pirkanmaan matkailuvaltiksi?" - otsikoidun aiheen takia. Jutussa esitettiin idea Tammerkoskessakin mahdollisesta ohijuoksutuksesta, nähtävyydestä joka on säännöllinen ja yleisöä kiinnostava tapahtuma mm. Kyröskoskella. 1. YLEISTÄ TAMMERKOSKESTA JA TAPAHTUMISTA Tammerkoski ja sen teollisuusympäristö ovat kansallismaisemaa. Selvityksen aikana kävi selvästi ilmi, että sekä kaupunki, sen kosken läheisyydessä toimivat tahot että tapahtumien järjestäjät ovat kaikki erittäin myötämielisiä Tammerkosken ja sen rantojen käyttöön kiinnostavana tapahtumapaikkana ja matkailunähtävyytenä. Tähän mennessä Tammerkoskessa on järjestetty silloin tällöin tapahtumia, mutta muutoin kuin maisemana koskea ei juurikaan ole hyödynnetty.
Esimerkiksi Kyröskoskella koskea juoksutetaan säännöllisesti muutamana päivän vuodessa (vappuna, juhannuksena jne.) ja nämä yleisönäytökset ovat suosittuja ja kiinnostavat mm. koululuokkia. Kunhan Palatsinraitin silta ja pato valmistuvat kesäksi 2012, toisinaan tapahtuvat ohijuoksutukset ja katselupaikat yleisölle ovat mahdollisia myös Tammerkoskessa. Jos koskeen tulisi myös muunlaisia yleisötapahtumia, niiden luontevin paikka sekä yleisön että tapahtumien kannalta olisi Koskipuiston kohta keskiputouksen ja Hämeensillan välissä. 2. KOSKEN KULKU NÄSIJÄRVESTÄ PYHÄJÄRVEEN Korkeusero Näsijärven ja Pyhäjärven pintojen välillä on noin 18 metriä. Koskessa on kolme putousta, yläputous, keskiputous ja alaputous. Yläputouksen alkuun rakennetaan Palatsinraitin patoa, jonka on tarkoitus olla valmis kesäksi 2012. Padon jälkeen alkaa putous, joka virtaa Finlaysonin ja Tampellan välistä Satakunnan sillan alta kohti keskiputousta. Tämän yläputouksen putouskorkeus on noin seitsemän metriä, ja juuri siinä olisi mahdollista tehdä näyttäviä juoksutuksia. Yleensä varsinainen putous on aika hiljainen, sillä suurin osa Näsijärvestä tulevasta vedestä ohjataan Finlaysonin ja Tampellan voimalaitosten turbiineihin. Keskiputous Morenian kohdalla on korkeudeltaan myös 7 metriä, ja vesi kulkee pääasiassa voimalaitoksen turbiinien kautta Koskipuiston suvantoon. Näyttävän valssipadon yli virtaa kuitenkin aina vettä. Tämän padon avulla voidaan saada Koskipuiston kohdalle lähes virtaamaton alua, mutta toisaalta valssia voidaan myös avata siten, että vettä suihkuaa Koskipuiston kohdalla hyvinkin näyttävästi.
Tammerkosken alaputous on TAKOn kohdalla ja sen korkeus on noin 3,5 metriä. Putouksen jälkeen alkaa Ratinan suvanto. PartySan Production Oy Tampereen Sähkölaitos Oy tuotaa näissä voimalaitoksissa sähköä myyntiin. Alaputoksen voimalaa käyttää TAKO. Jos esimerkiksi yläputouksen kohdalla päästetään näyttävästi vettä koskeen (ohijuoksutus turbiineista), jää sähköä tuottamatta ja myymättä. Juuri tästä syystä ohijuoksutukset ovat sähkölaitokselle kulu, ja saamatta jäänyt tulo on suuruusluokaltaan 400-800e tunnissa riippuen sähkön senhetkisestä hinnasta. Sähkötuottamisen lisäksi padoilla ja juoksutuksilla säännöstellään Näsijärven pinnankorkeutta ja vesien kulkua ja korkeutta Nokian, Vammalan ja Harjavallan voimalaitosten kautta aina Poriin saakka. Ohijuoksutuksilla on siis merkitystä muutenkin kuin vain Tampereen kohdalla. Merkittävänä toimijana Tammerkosken alueella Tampereen Sähkölaitos Oy suhtautuu myönteisesti silloin tällöin, ehkä pari kertaa vuodessa tehtäviin ohijuoksutuksiin. Palatsinraitin sillan ja padon työmaa estää kuitenkin näyttävät juoksutukset siihen saakka kunnes työ on valmis 2012. Keskustelut asiasta käytiin energiajohtaja Markku Jaakkolan kanssa. 3. TAMMERKOSKEN RANNAT Tammerkosken rannoilla on kaksi kohtaa, joihin mahtuu paljon yleisöä katsomaan esityksiä: Palatsinraitin silta ja sitä ympäröivät Otto Gustavssonin, Alexandra Siltasen ja Wilhelm von Nottbeckin puistot ja Koskipuisto keskiputouksen kohdalla. Valmistuttaan 2012 yläputoksen ympäristö tarjoaa loistavat näköalat ohijuoksutuksiin kohti Konsulinsaarta ja Satakunnan siltaa. Ympärillä olevat Vapriikki ja Finlaysonin Palatsi tarjoavat lisäarvoa.
Koskipuisto puolestaan on perinteinen kokoontumispaikka, josta suurikin yleisömäärä näkee suvantoon ja siinä oleviin tapahtumiin. Myös Hämeensiltaa voidaan käyttää katsomona. Alueita hallinnoin kiinteistötoimi, joka antaa tai vuokraa alueet käyttöön kuultuaan ensin kaupungin vihertuotantoa sekä muita kulloiseenkin tapahtumaan liittyviä viranomaisia. Sekä kiinteistötoimen että vihertuotannon kanta Tammerkosken ja sen ympäristön hyödyntämiseen matkailuvalttina sekä tapahtumiin on myönteinen. 4. TURISTEJA JA TAMPERELAISIA KIINNOSTAVIA TAPAHTUMIA Kauniiksi rakennettu Tammerkoski ja sitä ympäröivät alueet ovat olleet monenlaisten tapahtumien toteuttamispaikkoina: Sorin Sirkus on taiteillut suvannossa, Tammerfestin konsertteja on järjestetty Koskipuistossa, Miljoonasateen kuumailmapallo on noussut Kirjastotalonpuiston rannasta, koskesta kalastetaan joka päivä ja teekkarikaste kerää vuosittain tuhansia katsojia. Ideoita uusiksi tai säännöllisiksi tapahtumiksi tuli niin kaupungilta, sähkölaitokselta, tapahtumajärjestäjiltä kuin yleisöltäkin. Selvityksen myötä kävi selväksi, että mahdollisuuksia tapahtumien järjestämiseksi on paljon ja että myös tapahtumajärjestäjät ovat kiinnostuneita niitä järjestämään. Rahoitukseen tässä selvityksessä ei puututtu, vaan perusajatuksena oli että kukin vastaa omasta varainhankinnastaan ja että kaupungin suoranainen rooli voisi olla esimerkiksi sähkölaitoksen kulujen kattaminen ja tapahtumapaikkojen antaminen/kunnostaminen tapahtumien käyttöön.
Tapahtumia voisi olla ympäri vuoden 3-4, jolloin jokainen vuodenaika valoisasta pimeään saisi oman tapahtumansa. Tärkeää olisi, että näsitä tapahtumista ainakin osa olisi vuosittaisia ja merkitty tapahtumakalentereihin jo ennalta, jolloin niiden markkinointi olisi helppoa. 4.1. KOSKINÄYTÖKSET Ohijuoksutukset voisivat alkaa 2012 keväällä, kun Palatsinraitin silta ja pato valmistuvat. Avajaisnäytös, johon voisi suunnitella myös valoa, ääntä ja esityksiä, keräisi yläpadon tuntumaan varmasti sankan joukon yleisöä. Avajaiskuohut jatkuisivat vuosittain varhaiskeväällä "kevätjuoksutuksena", kun Näsijärven pintaa lasketaan kevään sulamisvesien varalta hieman alemmaksi. Toisen säännöllisen ohijuoksutuksen voisi järjestää syksyllä esimerkiksi Tamperepäivänä, jolloin olisi mahdollista myös pimeänaikainen kosken kuohunta. 4.2. VALOVIIKOT, JOULUTORI Vakiintuneet ja tunnetut vuosittaiset tapahtumat kuten Valoviikot ja Joulutori olisivat mainio alusta kosken käyttöön. Rauhallinen Koskipuiston suvanto ja sen ympärillä olevat katselupaikat sopivat näiden tapahtumien avajaisiin laulun, tulen, valon ja esitysten paikaksi. Talvinen, höyryävä koski yhdistettynä joulun tunnelmaan toisi Tampereen joulutoriin ja sen ympärillä oleviin tapahtumiin kansainvälistäkin julkisuutta.
4.3. MUITA TAPAHTUMIA Keskikesän kaupunkifestivaali Tammerfest on alkuaikoinaan ollut Koskipuistossa ja edelleenkin sen järjestäjillä on halua tehdä yksittäinen tapahtuma festivaalin aikana Koskipuistossa tai Tammerkoskessa. Sorin Sirkus on esiintynyt kosken rannoilla ja päällä, ja ideoita Tammerkosken esityksiin on edelleen, samaten tuliteatteri Flammalla. Tulen ja kosken kuohun yhdistäminen olisi mitä näyttävin turistielämys. Ehkä pisimmälle suunniteltu tapahtuma Tammerkoskessa on Jaakko Hietalan suunnitelma freestylemelonnasta ja kanoottipoolosta, tapahtumasta jonka teemana on virtaavan veden mahdollisuudet ja siihen liittyvät tapahtumat Tampereen kesäkauden avaukseksi. Myös Tampere Film Festival, Jazz Happening, Musiikki & Media ja Tamperetalon konferenssit tuovat Tampereelle satoja kansainvälisiä vieraita. Tammerkosken markkinointi näidenkin tapathmien yhteydessa ja esimerkiksi kaupungin järjestämien vastaanottojen yhteydessä Tammerkosken tapahtumat ja näyttävyys pitäisi tuoda esille. 5. YHTEENVETO Jo valmiiksi näyttävästä Tammerkoskesta saisi vielä näyttävämmän ja kiinnostavamman matkailuvaltin muutamalla säännöllisellä vuosittaisella tapahtumalla, jotka osittain voisivat liittyä jo olemassaoleviin tapahtumiin kuten Valoviikot, joulutori ja Tammerfest. Uutena ja liikunnallisena tapahtumana esiin nousi kanoottipoolo / freestylemelonta, jonka toteuttamiseksi on jo tehty alustava suunnitelma.
Kevään ja syksyn ohijuoksutukset olisivat varmasti kiinnostavia, ja veisivät yleisön nyt hieman syrjässä oleviin yläpadon puistoihin, kunhan yläpadon remontti valmistuu 2012. Konsulinsaaren siivoamisella ja vaikkapa kahvilalla saataisiin myös Satakunnansilllata hyvät näkymät kuohuvaan koskeen. Suihkulähde Koskipuiston kohdalle, keskipadon valaisu, Konsulinsaaren kaksikerroksinen kahvila,... Myös rakenteelliset uudistukset toisivat Tammerkosken entistä kiinnostavammaksi. Selvityksen perusteella kaikki Tammerkosken ympäristössä ja siihen vaikuttamaan pystyvät tahot ovat kiinnostuneita ja myötämielisiä kosken nostamiseen entistä paremmaksi matkailivaltiksi. Valmiita ideoita tapahtumiksi on jo löytynyt ympärivuotiseen käyttöön, ja varmasti selvityksen julkistamisen jälkeen lisää tulee kansalaisilta, tapahtumajärjestäjiltä ja kaupungiltakin.