& jnfl~~ ~. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: LEA DER Eurooppa investoi maaseutualueisiin,~ Aktiivi PalMa hanke- loppuraportti SANNA JYLANKI JA RITVA POHJOISVIRTA
Sisällys 1. Toteuttajan nimi.2 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus 2 3. Yhteenveto hankkeesta 2 4. Raportti 2 4.1 Hankeen tavoitteet 2 a. ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on 2 b. hankkeen tavoitteet 2 4.2 Toteutus 3 a) toimenpiteet 3 b.aikataulu 4 c. resurssit 4 d. toteutuksen organisaatio 4 e. kustannukset ja rahoitus 4 f. raportointi ja seuranta 4 g. toteutusoletukset ja riskit 5 4.3 Yhteistyökumppanit 6 4.4 Tulokset ja vaikutukset 6 5. Esitykset jatkotoimenpiteiksi 6 6. Allekirjoittajat ja päiväys 6 0 m~~:~~s::~usrahasto Eurooppa investoi maaseutualueisiin ~ LEA DER ~
1. Toteuttajan nimi Kehittämisyhtiö Keulink Oy 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus AktiivipalMa -hanke 31930 3. Yhteenveto hankkeesta Keuruun seutukunnan ja lähialueen palvelualan yritysten aktivointihanke (Aktiivi PaiMa) oli Keuruun seutukunnan ja lähialueen palvelualan yrityksien ja palvelualaan kytköksissä olevien yritysten aktivointihanke, jonka tavoitteen oli aikaan saada yritysryhmähankesuunnitelma liitteineen tunnistettaviin kehittämistarpeisiin. Tavoitteen oli, että alueelle syntyy yritysten yhteinen verkosto, joilla on tahtotila lähteä kehittämään palveluitaan, osaamistaan, palveluiden saatavuutta ja arvostusta sekä yritysten välistä yhteistyötä. Tavoitteena oli, että aktivointihankkeen tuotoksena syntyvän kehittämishankkeen kautta mm. kohdealueen kivijalkakauppa ja verkkopalvelu integroituu toisiaan tukevaksi saumattomaksi ylikanavaiseksi palvelukokonaisuudeksi, joka tukee samalla alueen vetovoimaa ja matkailua. Aktivointihanke sai paljon positiivista palautetta hankkeeseen osallistuneilta yrityksiltä sekä sidosryhmiltä. Yli 100 yrityksen kontaktoinnin perusteella voidaan sanoa, että etenkin digimarkkinointikoulutusta tarvitaan nyt erityisen paljon yrityksiin. Kontaktointia tehtiin Keurusseudun alueen yrityksille (Keuruu, Petäjävesi, Multia) ja kartoitukseen valittiin palvelualan yrityksiä, jotka voisivat hyötyä verkkoratkaisuista. Digimarkkinoinnin koulutuksesta ryhmähankkeena kiinnostui 21 yritystä tai toimijaa. Pienelle ryhmälle (13 yritystä) myös verkkokauppa-ajatus alkaa herätä ja tähän tarvittaisiinkin lisää resursseja, jotta näitä voitaisi myös alkaa rakentamaan. Tällä hetkellä rahoitusinstrumentit eivät tue varsinaista verkkokaupan rakentamista, mitä pääosa yrityksistä haluaisi tehdä. Verkkokauppaa tukevia koulutuksia tulee järjestää lisää pitkällä aikavälillä. 4. Raportti 4.1 Hankeen tavoitteet a. ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on Hanke kohdistui maaseudun yrityksiin, elinkeinojen kehittämiseen ja alueen elinvoiman sekä yrittäjyyden edistämiseen. Tarve oli noussut suoraan Keuruulla ja lähialueilla toimivien palvelualan ja palvelualaan kytköksissä olevien yritysten keskuudesta. Tavoitteena oli aikaan saada yritysryhmähankesuunnitelma liitteineen tunnistettavnn kehittämistarpeisiin. Tavoitteena oli, että alueelle syntyy yritysten yhteinen verkosto, joilla on tahtotila lähteä kehittämään palveluitaan, osaamistaan, palveluiden saatavuutta ja arvostusta sekä yritysten välistä yhteistyötä. b. hankkeen tavoitteet hankesuunnitelman mukaan: 1. Aktivointihankkeen tuotoksena syntyy yritysryhmähankesuunnitelma INtteineen tunnistettuihin kehittämistarpeisiin. 2. Alueelle syntyy yritysten yhteinen verkosto, joilla on tahtotila lähteä kehittämään palveluitaan, osaamistaan, palveluiden saatavuutta ja arvostusta sekä yritysten välistä ~t~tusrahasto: LEADER ~ Eurooppa investoi maaseutualueisun b~~k
yhteistyötä. 3. Aktivointihankkeen uo o sena syn an kehittämishankkeen kautta mm. kohdealueen kivijalkakauppa ja verkkopalvelu integroituu toisiaan tukevaksi saumattomaksi ylikanavaiseksi palvelukokonaisuudeksi, joka tukee samalla alueen vetovoimaa ja matkailua. Miten tuloksia seurataan: Aktivointihankkeen tuloksena syntyy yritysryhmähanke. 4.2 Toteutus a) toimenpiteet hankesuunnitelman mukaan: 1. Hanke kokoaa yhteen Keuruun seutukunnan ja lähialueen palvelualan ja palvelualaan kytköksissä olevia yrityksiä ja selvittää yrityskartoituksella yhteisiä markkinoinnillisia puutteita, osaamisvajeita, markkinoinnissa ja myynnissä tarvittavia kehittämisosioita sekä muita mahdollisia esiin nousevia kehittämisosioita sekä yhteistyön mahdollisuuksia. Erityistä huomiota kiinnitetään digitaalisten ratkaisujen käyttövalmiuksiinja mahdollisuuksiin. 2. Hanke kokoaa yritysverkoston, jonka tahtotila on lähteä yhdessä kehittämään palvelukonseptia niin, että alueen palvelutarjonta kehittyy, alueen vetovoima lisääntyy, palveluiden tarjonta on entistä laajemman alueen saatavilla, myynnit kasvavat ja alueen työpaikat lisääntyvät. 3. Aktivointihanke tukee palveluyritysten sekä erillisten teemaverkostojen syntymistä Keuruun seutukunnalle ja lähialueille nnn, että hankkeen tuotoksena syntyy yritysryhmähankesuunnitelma liitteineen. Yritysryhmähankesuunnitelmaa laadittaessa kiinnitetään erityistä huomiota alueen yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen ja matkailulliseen vetovoimaan sekä verkkokauppaliiketoiminnan edistettäviin mahdollisuuksiin. Hankkeen aikana alueen pieniä palvelualan yrityksiä kontaktoitiin yli 100 eri kertaa suoraan sähköpostitse, sosiaalisen median kautta, puhelimitse, tapaamisina sekä kiertäen erilaisissa tapahtumissa sekä järjestäen aktivointi- ja herättelytilaisuuksia alueella sekä webinaarina verkossa. Hankkeen järjestämät eri tapahtumat on lueteltu alla. Projektipäällikkö on ollut pitkään tekemisissä digiasioiden parissa ja osasi hyödyntää näin alan tuntemusta projektin aikana, avaten digi -asiaa yrittäjille tapaamisissa, herättelytilaisuuksissa, webinaareissa sekä muissa kontaktoinneissa. Tapahtumat: O Aktiivi PalMa hankkeen esittelytilaisuus webinaarina 10.1.2017 (paikalla 1 osallistuja online ja jälkeenpäin Keulinkin YouTube kanavalta tallennetta on katsottu yhteensä 22 kertaa.) O Herättelyä pienyrittäjien digitaalisuuteen webinaarina 11.1.2017 (paikalla 17 osallistujaa online ja tallennetta on katsottu Keulinkin VouTube kanavalta yhteensä 56 kertaa.) O Herättelyä verkkokauppa-ajatteluun Keulink Oy:llä live-tilaisuus 30.1.2017 paikalla 17 henkilöä. O Someherättelyn aamu Petäjävesi, Kahvila Freesi 14.3.2017 (paikalla 16 henkilöä) O Pienryhmähankkeen keskustelutilaisuus 15.3.2017 (paikalla 8 henkilöä) Euroopan maaseudun ER kehittämisen maatalousrahasto: LEAD. Eurooppa investoi maaseutualueisiin ~
O Some aamukahvit 28.3.2017 (2-tilaisuutta; osallistujia 40 hiö + 11 hlö) Yhteensä tilaisuuksiin osallistui 78 henkilöä. Hanketta on oltu esittelemässä muissa tilaisuuksissa: - Sote -tilaisuus Vanhassa Pappilassa 8.12.2016 - Keuruun Mummolan Tarinallistamisillassa 24.1.2017 - Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n järjestämillä Sote -messuilla 21.2.2017. b. aikataulu Hankkeen kesto oli 1.9.2016-30.3.2017, josta projektipäällikkö oli palkattuna ajalla 7.12.2016-30.3.2017 kahden kuukauden ajan. c. resurssit Projektipäällikkö Sanna Jylänki vei hanketta eteenpäin palkattuna Kehittämisyhtiö Keulink Oy:lle. Hänen työpanoksensa oli kahden kuukauden työtunnit ajalla 7.12.2016-30.3.2017. Projektipäällikön lisäksi hankkeelle työskenteli Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n suunnittelija Ritva Pohjoisvirta kaikkiaan 5 vrk:n työpanoksella. d. toteutuksen organisaatio Toteutus-ja rahoitusvastuut: Toteuttamisvastuussa oli Kehittämisyhtiö Keulink Oy ha Ilinnoija na. Rahoitusvastuut: Kehittämisyhtiö Keulink Oy haki aktivointihankkeelle rahoitusta Vesuri ryhmä ry:n Leader -rahoituksena. e. kustannukset ja rahoitus Hankkeen rahoitti Keski-Suomen E1.Y-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020:n Muut yhteistyöhankkeet alatoimenpiteestä (Vesuri -ryhmä (Leader-ryhmä). Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. Rahoitus ja toteutuneet kustannukset Kustannuslaji Hyväksytty rahoitus Toteutuma Palkat 8456,56 7725,65 Muut välittömät kulut 2300 0 Laskennalliset yleiskustannukset 24% 2029,7 1854,16 Kustannukset yhteensä 12786,26 9579,81 f. raportointi ja seuranta Projektipäällikkö on pitänyt kirjaa excell -muodossa kaikista kontaktoimistaan yrityksistä ja yhteistyötahoista. Kehittämisyhtiö Keulink Oy voi tarpeen mukaan jatkaa yhteistyötä raportin pohjalta. Hankkeen tunnit ja tehtävät on raportoitu rahoittajan kaavakkeille päiväkohtaisesti. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto; LEADER Eurooppa investoi maaseutualueisiin,~, ~
Mittareina hankkeella: - Syntyy palveluyritysten ja palvelualaan kytkäksissä olevien yritysten verkosto, joka yhteistyössä kehittää yritysten palvelutarjontaa, markkinointia ja osaamista (10-15 yritystä). o Yhteensä 30 yritystä on kiinnostunut jatkotoimenpiteistä. - Hankkeen tuotoksena syntyy yritysryhmähankesuunnitelma tarvittavine liitteineen. Yritysryhmähanke lähtee kehittämään aktivointihankkeen aikana yrityksissä esiin nousseita kehittämistarpeita. Yritysryhmähankkeeseen sitoutuvia yrityksiä väh. 3 kpl. o Verkkokauppayritysryhmä sekä digimarkkinoinnin koulutusryhmähanke ovat muotoutumassa, mutta varsinaisen hankkeen aikana neuvotteluaikataulu ei ole ollut riittävä yritysryhmähankkeen aikaan saamiseksi. Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen jälkeen? - Syntyvä palveluyritysten ja palvelualaan kytköksissä olevien yritysten verkosto sekä käynnistyvät kehittämishankkeet lähtevät kehittämään toteutukseen valittuja toimenpiteitä. o Kehittämisyhtiö Keulink Oy pyrkii edistämään kuluvan vuoden aikana digiosaamista niin, että mahdollisesti myöhemmin saadaan aikaan yritysryhmähankehakemus. g toteutusoletuksetja riskit Hankesuunnitelmassa riskeinä nähtiin: 1. Mikäli hankkeen käynnistyminen viivästyy, saattaa yritysten tahotila yhteiseen kehittämiseen hnpua. 2. Yritykset eivät sitoudu hankkeeseen riittävästi ja yhteisen tahtotilan löytämiselle tulee ylitsepääsemättömiä esteitä. 3. Jotta tavoite yritysryhmähankkeen käynnistymisestä saavutetaan, pitää yritysten olla valmiita sitoutumaan taloudellisesti ko. hankkeeseen, mikä asettaa taloudellisen riskitekijän pienten yritysten osalta. 4. Kun yritysten mittaluokat ovat hyvin eri tasoisia, on riskitekijänä se, löytyykö riittävän yhteneviä tavoitteita, joihin on mahdollista sitoutua. Aktiviointihanke innosti alueen yrityksiä osallistumaan ja tutkimaan digitalisaation vaihtoehtoja. Aihe oli vielä uusi ja vaatii siksi aikaa, eivätkä jatkotoimenpiteet välttämättä käynnisty välittömästi aktiviointihankkeen jälkeen. Tyypillisesti yrittäjien tahtotila syttyy 6 kk 12 kk päästä ensimmäisestä kontaktoinnista. Jatkotoimille on siis annettava aikaa. Pienyritysten taloudelliset resurssit ovat usein hyvin pienet, mutta esimerkiksi koulutusryhmähankkeesta voidaan saada sopivan hintainen kokonaisuus, joka hyödyttää kaikkia osallistujia. Verkkokauppapienryhmähankkeesta on kiinnostunut 13 yritystä ja digimarkkinointikoulutuksesta 21 yritystä. Kestävä kehitys on koko yhteiskunnan yhteinen oppimisprosessi, johon tämä aktivointihanke on antanut omalta osaltaan mahdollisuuksia tavoitteidensa kautta. Digitalisaation edistäminen on resurssiviisautta. ~ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa Investoi maaseutualueisiin,
4.3 Yhteistyökumppanit an e teki yhteistyötä Keurusseudun Yrittäjät ry:n, euruun aupungin mat ai utoimiston, Keski-Suomen Ely-keskuksen, Leader -rahoituksen sekä alueen yritysten kanssa. 4.4 Tulokset ja vaikutukset Konktaktoiduista yrityksistä suurimman osan ymmärrys lisääntyi digimarkkinoinnin mahdollisuuksiin ja siihen, miten heiltä puuttuu vielä varsinaista osaamista digimarkkinoinnin hyödyntämiseen: työkalut, ohjelmistot, osaaminen, ideoiminen. Ammattimaisen ja oikeanlaisen digimarkkinoinnin lisääminen yrityksissä synnyttää lisää kysyntää, tuo tulosta yrityksiin ja synnyttää pitkällä välillä myös työpaikkoja. Ilman markkinointia ei ole yrityksiä! Verkkokauppa-ajatus alkoi myös edistyä useamman yrityksen suunnitelmissa. Tässä kuitenkin tarvitaan vielä selkeästi lisää aikaa perehtymiseen ja suunnitteluun ennen mahdollisia toteuttamisia. Monet yritykset eivät ole vielä valmiita maksamaan hyvin toimivista verkkoratkaisuista. Käytännössä kaikki kontaktoidut yritykset ovat olleet tyytyväisiä tähän hankkeeseen ja toivovat jatkossakin vastaavia kehittämishankkeita, jotka pureutuvat suoraan tämän päivän haasteisnn. 5. Esitykset jatkotoimenpitel si Esitän jatkotoimenpiteiksi konkreettista digimarkkinointikoulutusta alueen yrityksille, sekä myöhemmässä vaiheessa verkkokaupan perustamisesta kiinnostuneille suunnattuja rahoituskanavia ja niiden esittelyjä. Yrittäjillä on selkeästi tarvetta opetalla digimarkkinointia, mutta tämä aihe on kovin monelle vielä uusi, joten tietoa pitää lisätä. Projektipäällikkö pohtii myös digilähettilään tarvetta, koska yrityksillä tulee aina olemaan haastetta selvittää digihaasteet yksin. 6. Allekirjoittajat ja päiväys Keuruulla 30.3.2017 Sanna J projektipäällik 6~aLcnL~ Ritva Pohjoisv9ka suunnittelija ~ -