AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ LOPPUTILITYS

AKTIA HYPOTEEKKIPANKKI OYJ LOPPUTILITYS 28.2.2017

Sisältö Hallituksen toimintakertomus 1.1.-28.2.2017 1.. Yleistä. 1 Toimintamalli 1 Tuotteet. 1 Tulos.................................................. 1 Tuotot ja kulut. 2 Tase. 2 Velat luottolaitoksille. 2 Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat. 2 Osakepääoma. 3 Omat varat ja vakavaraisuus. 3 Hallinto. 3 Riskienhallinta. 3 Tapahtumia kauden päättymisen jälkeen. 4 Voittovarojen jakoehdotus. 4 Viisivuotiskatsaus. 5 Tunnuslukujen laskentaperusteet. 5 Tuloslaskelma. 6 Laaja tuloslaskelma. 6 Tase 7 Rahavirtalaskelma. 8 Oman pääoman muutos. 9 Liitteet 10 Liite 1. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet. 10 Liite 2 Riskienhallinta. 14 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot. 20 Tasetta koskevat liitetiedot. 23 Muut liitetiedot. 27 Allekirjoitukset 30 Tilintarkastuskertomus 31

Hallituksen toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus 1.1.-28.2.2017 Yleistä Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut suomalainen luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja luottolaitoslaki. Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu välittäjäpankkien omiin toimintoihin. Aktia Pankki omistaa Hypoteekkipankin koko osakekannan. Vähemmistöosakkaat, Säästöpankit ja POP Pankit, myivät osakekantansa Aktia Pankille syyskuussa 2016. Aktia Pankin hallitus hyväksyi lokakuussa 2016 fuusiosuunnitelman Hypoteekkipankin sulautumisesta Aktia Pankkiin. Suunnitelman mukaisesti Aktia Hypoteekkipankki Oyj on sulautunut Aktia Pankkiin 28.2.2017. Sulautumisen seurauksena Aktia Pankille siirtyvät kaikki Aktia Hypoteekkipankin oikeudet ja velvoitteet mukaan luettuna vastuu liikkeessä olevista, yhteismäärältään 64,75 miljoonan euron määräisistä katetuista joukkolainoista sekä 40 miljoonan euron määräisistä katetuista lainoista. Aktia Hypoteekkipankki Oyj on purkautunut 28.2.2017. Toimintamalli Välityssopimuksen tehneet 47 yhteistyöpankkia ovat voineet välittää Hypoteekkipankin lainoja asiakkailleen. Kaikki asiakaspalvelu, laina-asiat mukaan lukien, hoidetaan paikallisesti yhteistyöpankissa. Hypoteekkipankin oma henkilöstö vastaa keskitetysti rahoitukseen, riskienhallintaan, luottoprosessin hallintaan ja hallintoon liittyvistä tehtävistä. Hypoteekkipankki on rahoittanut toimintansa ensisijaisesti katetuilla joukkolainaemissioilla. Myönnetyt kiinteistövakuudelliset lainat ovat olleet liikkeeseen laskettujen joukkolainojen vakuutena. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aaa-luottoluokituksen. Aktia Pankki-konserni Aktia Pankki Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin. Aktia Pankki Oyj:llä oli vuodenvaihteessa 41 791 osakkeenomistajaa ja sen markkinaarvo 31.12.2016 oli 721 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki Oyj kuului ennen sulautumistaan Aktia Pankki-konserniin. Aktia Pankki-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Aktia Henkivakuutus Oy, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Varainhoito Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy, Aktia Rahoitus Oy ja Aktia Kiinteistövälitys Oy. Aktia Pankki Oyj on suomalainen pankki, jonka 45 konttoria palvelevat noin 300 000 henkilöasiakasta lähinnä rannikkoalueilla ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktia Pankki-konsernin antolainaus oli noin 5,7 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa. Suomalaiset paikallispankit Säästöpankkiliitto osk. toimii säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisönä. Keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Yhteenliittymään kuuluu 23 säästöpankkia. Oma Säästöpankki toimii yhteenliittymän ulkopuolella itsenäisenä säästöpankkina. POP Pankkiliitto osk:n kuuluu 26 jäsenpankkia. Ryhmä vastaa luottolaitostensa veloista ja sitoumuksista yhteenliittymälain mukaisesti. Tuotteet Aktia Hypoteekkipankin lainakanta koostuu pääasiallisesti yksityishenkilöille ja kotitalouksille myönnettävistä kiinteistövakuudellisista lainoista. Hypoteekkipankki on erikoistunut asuntolainojen myöntämiseen. Lainojen vakuutena on aina Suomessa sijaitseva asuinkiinteistö tai asunto-osakkeet. Tulos Vuoden 2017 liiketulos oli 11 tuhatta euroa voitollinen. Nettotuotto suojauslaskennasta sekä nettotuotot myytävissä olevista rahoitusinstrumenteista olivat yhteensä -8 tuhatta euroa. 1

Tuotot ja kulut Vuoden 2017 aikana Aktia Hypoteekkipankki ei ole myöntänyt uusia luottoja. Pankin korkokate päätyi 257 tuhanteen euroon. Palkkiotuotot olivat 33 tuhatta euroa ja palkkiokulut 47 tuhatta euroa. Hallintokulut ja muut kulut olivat 224 tuhatta euroa. Raportointikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita. Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma 28.2.2017 oli 250,9 miljoonaa euroa. Lainasalkku Aktia Hypoteekkipankin asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityishenkilöistä ja kotitalouksista. Asunto-osakeyhtiöille myönnettyjen lainojen yhteismäärä oli 9,5 milj. euroa 28.2.2017. Pankki ei ole myöntänyt lainoja kaupallisille kiinteistöyhtiöille eikä julkisyhteisöille. Lainakanta oli 28.2.2017 174,1 miljoonaa euroa. Kappalemääräisesti pankilla oli toiminnan päättyessä 2 870 lainaa salkussaan. Lainojen keskimääräinen koko oli noin 60 000 euroa. Suurin yksittäinen laina oli 0,4 miljoonaa euroa ja kymmenen suurimman lainan yhteenlaskettu määrä oli 1,8 % salkusta. Suurimmat lainat ovat tyypillisesti asunto-osakeyhtiöille, remontoimiseen ja perusparannuksiin myönnettyjä lainoja suhteellisen matalalla luototusasteella vakuuden käyvästä arvosta. Hypoteekkipankin lainakannan laatu on erinomainen. Pankilla ei ole ollut lainoja joiden maksusuoritukset olisivat olleet viivästyneinä yli 3 kuukautta. Alle 3 kuukauden mittaisia viivästyneitä maksuja oli 1,19 %:ssa lainoista. Velat luottolaitoksille Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus on hoidettu ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 20 miljoonan euron maksuvalmiusilimiitin avulla. Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään Aktia Pankin myöntämä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. 28.2.2017 limiiteistä oli käytössä 1,8 miljoonaa euroa. Hypoteekkipankki sai lokakuussa 2015 Finanssivalvonnalta poikkeusluvan soveltaa luottolaitosten maksuvalmiusvaatimuksen osalta korkeampaa sisäänvirtausastetta maksuvalmiuslimiitin osalta ja jättää sisäänvirtaukset asetuksen mukaisten rajausten ulkopuolelle. Hypoteekkipankki kuuluu samaan konsolidointiryhmään emoyhtiö Aktia Pankin kanssa. Hypoteekkipankki kattaa pääosan LCR-vaateestansa maksuvalmiuslimiitin avulla. Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat Hypoteekkipankin pitkäaikainen rahoitus on hankittu laskemalla liikkeelle katettuja joukkolainoja pankin joukkolainaohjelman alla. Liikkeeseen laskettuja katettuja joukkolainoja oli 28.2.2017 jäljellä nimellisarvoltaan 64,75 miljoonaa euroa. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aaa-luottoluokituksen. Hypoteekkipankin kaikki katetut joukkolainat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Saksan markkinoille suunnatun Registered Covered Bond lainaohjelman (Gedeckte Namensschuldverschreibung) alla oli 28.2.2017 laskettuna liikkeelle yhteensä 43 miljoonan euron nimellisarvosta katettuja lainoja. Liikkeelle lasketut lainat ovat suunnattu saksalaiselle instituutiosijoittajille. Tunnusmerkillisiä piirteitä niissä ovat: pitkä laina-aika, räätälöitävyys sijoittajan tarpeiden mukaan ja liikkeeseenlaskijan ennenaikainen takaisinmaksumahdollisuus (call-optio). Katettujen joukkolainojen vakuudet Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 70 %, voidaan käyttää joukkolainojen vakuutena. Lain mukaan hyväksyttyjen vakuuksien määrän tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkolainojen yhteenlaskettu määrä. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä on nykyarvoltaan jatkuvasti ylitettävä vähintään kahdella prosentilla katetuista joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlaskettu nykyarvo. Pankilla on yksi lainapooli. Vuonna 2010 perustetussa pool 1:ssä oli 28.2.2017 vakuuskelpoisia lainoja tai lainanosia 168,5 miljoonaa euroa. Poolin vakuusaste oli 156,41 %. Joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä ylitti nykyarvoltaan 65,68 %:lla joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlasketun nykyarvon. Kaikilla yksityishenkilöille myönnetyillä lainoilla on ensimmäisen panttioikeuden kiinteistövakuus ja kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Kaikki vakuuskelpoiset lainat ja lisävakuudet kirjataan lakisääteiseen joukkolainarekisteriin edellä selostetun lain muutoksen edellyttämällä tavalla. Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämä valtiontakaus. Koko lainakannan keskimääräinen ei indeksoitu luototusaste oli 47,1 % vakuuden käyvästä arvosta ja indeksoitu keskimääräinen luototusaste oli 47,0 %. 28.2.2017 rahoitusta luottolaitoksilta oli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa sisältäen johdannaissopimuksien markkina-arvon perusteella saatuja vakuuksia 0,0 miljoonaa euroa. 2

Hallituksen toimintakertomus Johdannaiset Hypoteekkipankin korkojohdannaissalkun nimellisarvo oli yhteensä 192,0 miljoonaa euroa. Kaikki johdannaissopimukset on tehty lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa. Aktia Pankki toimii vastapuolena kaikissa johdannaissopimuksissa. Valuuttajohdannaisia ei ole tehty. Kaikki varat ja velat ovat euromääräisiä. Osakepääoma Aktia Hypoteekkipankilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. A-sarjan osakkeita on 24 050 kappaletta ja B-osakkeita 83 650 kappaletta. Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. B-sarjan osakkeella ei ole äänivaltaa. Aktia Pankki omistaa koko Hypoteekkipankin osakekannan. Omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaa. Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Finanssivalvonta myönsi vuonna 2015 Aktia Pankki konsernille (johon kuuluvat Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) luvan käyttää sisäisten luottoluokitusten menetelmää (IRBA) laskettaessa vähittäisvastuiden vakavaraisuusvaadetta. IRBA mahdollistaa tarkemman riskienarvioinnin, mikä vahvistaa Hypoteekkipankin vakavaraisuutta vähittäisvastuiden hyvän laadun ansiosta. IRBAn mukaisesti laskettu keskimääräinen riskipaino asuntovakuudellisille vähittäisluotoille vuonna 2016 oli 20 prosenttia, kun se standardimenetelmällä laskettuna oli 35 prosenttia. 31.12.2016 Hypoteekkipankin omat varat olivat 128,5 miljoonaa euroa, josta 107,7 miljoonaa euroa (107,7 milj. euroa) oli osakepääomaa ja 20,8 varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 66,3 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusaste oli 193,9 % ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 193,9%. Omat varat ja vakavaraisuus ovat tilanteesta 31.12.2016 johtuen kvartaaliraportoinnista. Omat varat ja vakavaraisuus eivät ole oleellisesti muuttuneet 31.12 2016 tilanteesta. Aktia konserni raportoi omat varat ja vakavaraisuuden kvartaaleittain. Hallinto Hallitus Hallitus vastaa Hypoteekkipankin hallinnosta ja toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Pankin hallitukseen on valittu seuraavat henkilöt: Jussi Laitinen, toimitusjohtaja, Aktia Pankki Oyj Fredrik Westerholm, CFO, Aktia Pankki Oyj Juha Hammarén, CCO, Aktia Pankki Oyj Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jussi Laitinen. Operatiivinen johto Pankin toimitusjohtaja vastaa Hypoteekkipankin päivittäisestä hallinnosta ja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Toimitusjohtajana toimii Timo Ruotsalainen. Toimitusjohtajan varamiehenä on toiminut Jussi Laitinen. Tarkastustoiminta Hypoteekkipankin varsinaisen yhtiökokouksen 22.2.2017 päätöksellä valittiin tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Jari Härmälä, KHT. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valvoa Hypoteekkipankin toimintaa ja tarkastuksen on hoitanut Aktia Pankki Oyj:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksikön päällikkö raportoi suoraan Hypoteekkipankin hallitukselle. Aktia Hypoteekkipankki on Finanssivalvonnan valvonnan alainen luottolaitos. Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia Pankki-konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Yksityiskohtaisempi kuvaus riskienhallinnasta ja riskipositioista on Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitteessä 2. 3

Tapahtumia kauden päättymisen jälkeen Ei tilikauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia. Voittovarojen jakoehdotus Pankin fuusiosta johtuen osinkoa ei raportointikaudelta makseta. 5. huhtikuuta 2017 Hallitus 4

Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. 31.12.2016 Viisivuotiskatsaus Viisivuotiskatsaus (1 000 euroa) 1-2/2017 2016 2015 2014 2013 Korkokate 257 2 819 3 048 7 500 7 037 Palkkiotuotot netto -13-2 957-2 772 76-3 896 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot -8-3 252-307 871 242 Liiketoiminnan muut tuotot 0 4 348 5 29 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 235-3 386 317 8 452 3 412 Henkilöstökulut -21-140 -121-287 -574 IT-kulut -20-122 -191-412 -828 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 0-3 -3-3 -1 Liiketoiminnan muut kulut -182-1 148-1 698-1 428-1 395 Liiketoiminnan kulut yhteensä -224-1 413-2 013-2 130-2 798 Liiketulos 11-4 800-1 696 6 321 614 Taseen loppusumma 250 903 252 102 950 462 2 232 138 3 045 028 Kulu/tuotto-suhde 0,95-0,42 6,36 0,25 0,82 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 0,08-44,57-12,60 47,86 3,51 Laaja osakekohtainen tulos, euroa 0,08-44,57-10,60 50,02 8,44 Oman pääoman tuotto (ROE), % 0,04-3,64-1,00 3,85 0,29 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,02-0,80-0,09 0,20 0,01 Omavaraisuusaste, % 51,51 21,54 8,46 5,16 3,67 Ydinpääoman suhde, % (Basel III) * - 193,9 79,5 19,6 11,9 Ensisijaisten omien varojen suhde, % (Basel III) * - 193,9 79,5 19,6 11,9 Vakavaraisuusaste, % (Basel III) * - 193,9 79,5 19,6 11,9 * Omat varat ja vakavaraisuus eivät ole oleellisesti muuttuneet 31.12 2016 tilanteesta. Aktia konserni raportoi omat varat ja vakavaraisuuden kvartaaleittain. Tunnuslukujen laskentaperusteet Kulu/tuotto-suhde Liiketoiminnan kulut yhteensä / Liiketoiminnan tuotot yhteensä Omavaraisuusaste, % Oma pääoma / Taseen loppusumma keskimäärin x 100 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa Osakkeenomistajille luettava tilikauden voitto verojen jälkeen / Osakkeiden emissiokorjattu määrä tilikauden aikana keskimäärin Laaja osakekohtainen tulos, euroa Osakkeeomistajille luettava tilikauden laaja tulos verojen jälkeen / Osakkeiden emissio-oikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin Oman pääoman tuotto (ROE), % Tilikauden voitto / Oma pääoma keskimäärin x 100 Ydinpääoman suhde, % Ydinpääoma / Riskipainotetut sitoumukset x 100 Ensisijaisten varojen suhde, % Ensisijaiset varat / Riskipainotetut sitoumukset x 100 Vakavaraisuusaste, % Omat varat (ensisijaiset varat + toissijaiset varat) / Riskipainotetut sitoumukset x 100 Koko pääoman tuotto (ROA), % Tilikauden voitto / Taseen loppusumma keskimäärin x 100 5

Tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 1-2/2017 2016 Korkotuotot 645 9 892 Korkokulut -388-7 073 Korkokate 3 257 2 819 Palkkiotuotot 33 828 Palkkiokulut -47-3 786 Palkkiotuotot netto 4-13 -2 957 Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot 5-8 -3 252 Liiketoiminnan muut tuotot 0 4 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 235-3 386 Henkilöstökulut 6-21 -140 IT-kulut -20-122 Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 0-3 Liiketoiminnan muut kulut 7-182 -1 148 Liiketoiminnan kulut yhteensä -224-1 413 Liiketulos 11-4 800 Verot 8-2 0 Kauden tulos 9-4 800 Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 9 0,08-44,57 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite 1-2/2017 2016 Kauden tulos 9-4 800 Kauden laajan tuloslaskelman tulos 9-4 800 Laaja osakekohtainen tulos, euroa 9 0,08-44,57 6

Tase Tase (1 000 euroa) Liite 28.2.2017 31.12.2016 Varat Johdannaissopimukset 11 9 538 10 334 Saamiset luottolaitoksilta 65 597 21 094 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 175 301 219 995 Lainat ja muut saamiset 12 240 899 241 089 Aineelliset hyödykkeet 13 5 6 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 232 288 Muut varat 229 386 Muut varat yhteensä 14 461 673 Varat yhteensä 250 903 252 102 Velat Velat luottolaitoksille 1 787 2 000 Talletukset 15 1 787 2 000 Johdannaissopimukset 11 2 083 2 415 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 16 115 289 115 795 Muut rahoitusvelat 115 289 115 795 Siirtovelat ja saadut ennakot 2 183 2 333 Muut velat 14 24 Muut velat yhteensä 17 2 197 2 356 Tuloverovelat 2 - Verovelat 2 - Velat yhteensä 121 358 122 566 Oma pääoma Osakepääoma 107 700 107 700 Sidottu oma pääoma 107 700 107 700 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 699 15 699 Voittovarat 1.1. 6 137 11 150 Osingonjako - -213 Tilikauden tulos 9-4 800 Vapaa oma pääoma 21 845 21 836 Oma pääoma 18 129 545 129 536 Velat ja oma pääoma yhteensä 250 903 252 102 Aktia Hypoteekkipankki Oyj:llä ei ole taseen ulkopuolisia sitoumuksia. 7

Rahavirtalaskelma (1 000 euroa) 1-2/2017 2016 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 11-4 800 Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta 9-242 Maksetut tuloverot - -26 Liiketoiminnan rahavirta ennen saamisten ja velkojen muutosta 20-5 068 Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) 44 939 647 872 Lainat ja muut saamiset 44 468 638 498 Muut varat 471 9 375 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) -456-674 795 Talletukset -213-19 186 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 7-644 269 Muut velat -250-11 339 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 44 503-31 991 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot - -213 Rahoituksen rahavirta yhteensä - -213 Rahavarojen nettomuutos 44 503-32 204 Rahavarat vuoden alussa 21 094 53 298 Rahavarat kauden lopussa 65 597 21 094 Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 65 597 21 094 Yhteensä 65 597 21 094 Oikaisut eriin, joilla ei ole rahavirtavaikutusta: Käyvän arvon muutokset 8-245 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 0 3 Yhteensä 9-242 8

Oman pääoman muutos Oman pääoman muutos (1 000 euroa) Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Voittovarat Osakkeenomistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma 1.1.2016 107 700 15 699 11 150 134 549 Osingonjako -213-213 Tilikauden tulos -4 800-4 800 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos -4 800-4 800 Oma pääoma 31.12.2016 107 700 15 699 6 137 129 536 Oma pääoma 1.1.2017 107 700 15 699 6 137 129 536 Kauden tulos 9 9 Kauden laajan tuloslaskelman tulos 9 9 Oma pääoma 28.2.2017 107 700 15 699 6 146 129 545 9

Liitteet Liite 1. Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Laatimisperiaatteet Hypoteekkipankin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten IFRS -kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Hypoteekkipankin tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jos toisin ei mainita. Tuloslaskelman eriä verrataan koko vuoden 2016 lukuihin ja taseen eriä edellisen tilinpäätöksen 31.12.2016 lukuihin. Tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei laatimisperiaatteissa toisin mainita. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa. Osingot ja osuudet kirjataan tuotoiksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Poistot Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleen rahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu välittäjäpankkien omiin toimintoihin. Aktia Pankki Oyj on 23.9.2016 alkaen omistanut 100 % Aktia Hypoteekkipankki Oyj:stä. Aktia Pankin hallitus hyväksyi lokakuussa 2016 fuusiosuunnitelman Hypoteekkipankin sulautumisesta Aktia Pankkiin. Fuusio toteutettiin 28.2.2017. Termillä Basel III tarkoitetaan tilinpäätöksessä EU:n vakavaraisuusasetusta 575/2013 ja siihen liittyvää Euroopan valvontaviranomaisen ja kansallisten valvontaviranomaisten antamaa lisäsääntelyä. Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät ovat seuraavat: Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt 3 5 vuotta 3 5 vuotta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätös 2016 on luettavissa Aktian kotisivuilla osoitteessa www.aktia.com. Segmenttiraportointi Hypoteekkipankissa on vain yksi tilinpäätöksessä kuvattu liiketoimintasegmentti, joten erillistä segmenttiraportointia ei ole esitetty. Valuutan muuntaminen Kaikki Hypoteekkipankin varat ja velat ovat euromääräisiä. Hypoteekkipankki kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä Hypoteekkipankki maksaa kiinteät maksut ulkoisille eläkevakuutusyhtiöille. Hypoteekkipankilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöillä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta kausilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TEL). Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja. Verot Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajan mukaan. Tällä menetelmällä instrumentin tuotot ja kulut jaksotetaan tasaisesti suhteessa jäljellä olevaan määrään eräpäivään saakka. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. 10

Liitteet Rahoitusvarat Hypoteekkipankki soveltaa rahoitusvaroihin IAS39 -standardia, joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan. Hypoteekkipankilla on rahoitusvaroja arvostusluokassa lainat ja muut saamiset. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo on jaettu kolmeen tasoon. Jaottelu tehdään sen mukaan, onko arvo saatu saman instrumentin toimivilla markkinoilla noteerattujen kurssien avulla (taso 1), todennettavissa olevia tietoja käyttävien arvostustekniikoiden avulla (taso 2) vai käyttäen arvostustekniikoita, jotka perustuvat ei-todennettavissa olevaan tietoon (taso 3). Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Uudelleenluokittelu Myytävissä olevat rahoitusvarat, pois lukien johdannaiset, voidaan luokitella uudelleen eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, jos Hypoteekkipankilla on tarkoitus tai edellytykset pitää rahoitusvarat lähiajan tai eräpäivään saakka. Uudelleen luokiteltavien varojen tulee uudelleenluokittelun yhteydessä täyttää sitä luokkaa koskevat määritelmät, johon ne uudelleenluokitellaan. Luokkaan eräpäivään saakka pidettäviin sijoituksiin uudelleenluokittelun edellytyksenä on, että Hypoteekkipankki on muuttanut omistuksen tarkoitusta ja että sillä on edellytykset pitää rahoitusvarat eräpäivään saakka. Uudelleenluokittelu tehdään käypään arvoon uudelleenluokittelun ajankohtana. Käyväksi arvoksi tulee alkuperäinen hankintameno tai jaksotettu hankintameno. Arvopapereiden, jotka luokitellaan uudelleen myytävissä olevista rahoitusvaroista eräpäivään asti pidettäviin rahoitusvaroihin, tulee olla panttauskelpoisia keskuspankissa ja niillä tulee olla korkea luottoluokitus. Uudelleenluokittelussa rahoitusvarojen luokituksen on oltava vähintään Aa3/AA-. Rahoitusvelat Luokkaan Rahoitusvelat kirjataan velat luottolaitoksilta sekä yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat. Rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtalaskelmassa liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan Hypoteekkipankin juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan. Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon Aktiivisilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien noteerattujen osakkeiden ja muiden rahoitusvarojen käypä arvo perustuu noteerattuun ostokurssiin. Jos rahoitusinstrumentin noteerattu hinta ei edusta todellisia ja säännöllisesti esiintyviä markkinatapahtumia tai jos noteerattuja hintoja ei ole saatavilla, käypä arvo vahvistetaan soveltuvan arvostustekniikan mukaan. Arvostustekniikat voivat vaihdella diskontattujen kassavirtojen yksinkertaisesta analyysistä monimutkaisiin optioarvostusmalleihin. Arvostusmallit on laadittu siten, että todennettavissa olevia markkinahintoja ja kursseja käytetään syöttötietoina, mutta myös ei-todennettavissa olevia malliparametrejä voidaan käyttää. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat:. yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön.. yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai velkojiin vaikuttava laaja uudelleenjärjestely on meneillään Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina- ja hankinta-arvon välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai Hypoteekkipankilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella. Maksukyvyttömyyden lisäksi korkosijoitukset tutkitaan yksilöllisesti arvonalennustarpeen arvioimiseksi, jos arvopaperin kurssi on laskenut yli 50 prosenttia ja instrumentin luottoluokitus on laskenut alle Investment Grade -luokituksen (BB+, Ba1 tai alhaisempi). Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, sopimusrikot, kuten viivästyneet koron tai pääoman maksut, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainanantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely. Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta, vakuuden käypä arvo huomioon ottaen, on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, käytetään tarkistushetkellä sopimuskorkoa diskonttauskorkona. Arvonalentumiseksi kirjataan rahavirran palautusten alemman nykyarvon ja luoton kirjanpitoarvon erotus. Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan ( trade date ). 11

Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaissopimukset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaissopimukset. Johdannaissopimukset kirjataan tuloslaskelmaan johdannaisten luokan mukaan. Jos johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa, arvonmuutos kirjataan jäljempänä kuvattujen tilinpäätösperiaatteiden, käyvän arvon tai rahavirran suojaus, mukaan. Suojauslaskenta Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Hypoteekkipankki on IAS 39-standardin mukaisesti kirjannut suojauslaskennan joko käyvän arvon tai rahavirran suojauksena. Tavoitteena on neutralisoida varojen ja velkojen käyvän arvon mahdollinen muutos. Hypoteekkipankin suojauslaskentapolitiikan mukaisesti suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskinhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojausinstrumentin käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa olennaisesti neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla 80 125 prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Hypoteekkipankki arvostaa suojausinstrumentin käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti. Jos johdannaisen ja suojatun erän suojaussuhde ei ole 100-prosenttinen, tehoton osa kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaussuhde ei täytä edellä mainittuja tehokkuusvaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Hypoteekkipankissa varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja sellaista kiinteäkorkoista ottolainausta, joka aiheuttaa korkoriskin. Suojausinstrumenttien (johdannaiset) käyvän arvon muutokset ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Taseessa suojattavan riskin arvonmuutos kirjataan suojatun tase-erän arvon oikaisuna. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä. Käyvän arvon suojaukset lakkaavat seuraavissa tilanteissa: suojausinstrumentti erääntyy, myydään, puretaan tai lunastetaan suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja.. suojaussuhde katkeaa Kun suojaussuhde päättyy, jaksotetaan kertyneet voitot tai tappiot, jotka ovat oikaisseet suojatun erän arvoa, tuloslaskelmaan. Jaksotus ulottuu suojatun erän jäljellä olevan juoksuajan yli tai puretun suojausinstrumentin alkuperäisen juoksuajan yli. Rahavirran suojaus Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmaksun suojaamiseksi. Käyvän arvon vuosimuutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan laajaan tulokseen ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään oman pääoman rahavirtasuojauksesta tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Kun korko-optioita käytetään suojausinstrumentteina, vain korko-option perusarvo kirjataan suojauslaskentaan. Korko-optioiden aika-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtasuojaukset lakkaavat samoissa tilanteissa kuin käyvän arvon suojaukset. Kun rahavirtasuojaukset lakkaavat, mutta kassavirtoja odotetaan vielä, suojausinstrumenttia koskevat kertyneet voitot tai tappiot jäävät erilliseksi eräksi omaan pääomaan. Kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan samoilta kausilta kuin aiemmin suojatut korkovirrat kirjataan tuloslaskelmaan. Käteiset varat Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta. Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Oma pääoma Liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen, kirjataan omaan pääomaan Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon pääoman lisäyksen vähennyksenä. Osingot osakkeenomistajille kirjataan omasta pääomasta silloin kun yhtiökokous on päättänyt niiden maksusta. 12

Liitteet Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaan edellyttää johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin ja kuluihin sekä ehdollisiin varoihin ja velkoihin. Hypoteekkipankin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä, ja ne liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin sekä rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Käyvän arvon arviointi Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Periaatteet arvostuksesta käypään arvoon kuvataan kohdassa Rahoitusvarojen arvostus käypään arvoon. Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Hypoteekkipankissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään edellä kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen. 13

Liite 2 Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia Pankki- konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille ja kotitalouksille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Jokaisen uuden yksityishenkilön luottopäätöksen yhteydessä tehdään luottoluokitusarviointi scoringmallin avulla. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa lainanhoitokuluja lasketaan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Aktia Hypoteekkipankki on lokakuun 2012 alusta alkaen keskittynyt huolehtimaan olemassa olevasta lainakannasta sekä sen jälleenrahoituksesta ja asuntolainojen uuslainananto on ohjattu välittäjäpankkien omiin toimintoihin. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaan euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luottokäsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suomessa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Joukkolainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää joukkolainarekisteriä. Joukkolainarekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää kiinnitysluottopankkilain alaisuudessa emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 60 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta ja 1.8.2010 voimaan tulleen lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta alla emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 70 prosenttiin vakuuden käyvästä arvosta. Joukkolainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Raportti kiinnitysluottopankkitoiminnasta lähetetään Finanssivalvontaan kvartaaleittain. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki on suojannut korkopositionsa koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan katettujen joukkolainojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Lisäksi pankki suojaa asuntolainojen osana myytyjen korkokattojen nimellisarvosta 95 prosenttia ostamalla uusmyyntiä vastaavat korkokatto-optiot. Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkina-korot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön joko heti tapahtuvana paralleelishokkina, lineaarisesti tai epälineaarisesti vuoden aikana tapahtuvana muutoksena suhteessa termiinikorkojen implikoimaan korkokehitykseen. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Tasehallintapalvelut ostetaan ALM Partners Oy:ltä. Aktia Pankki on vastapuoli suojaustransaktioissa. 14

Liitteet Rahoitus ja likviditeetti Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman. Aktia Hypoteekkipankilla on käytettävissään useita rahoituslähteitä. Valtaosa pitkäaikaisesta rahoituksesta saadaan kuitenkin katetuista joukkolainoista. Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat vakuudettomat joukkovelkakirjalainat, debentuurilainat sekä rahoitus toisilta pankeilta. Likviditeettiriskin hallinta Hyvällä likviditeettiriskien hallinnalla varmistetaan maksukyky kaikissa tilanteissa. Hypoteekkipankilla on käytettävissä 15 miljoonan euron tililimiitin lisäksi Aktia Pankin myöntämä 20 miljoonan euron maksuvalmiusilimiitti. Tilija likviditeettilimiitti ovat tarkoitetut toiminnan turvaamiseen normaaleissa olosuhteissa. Likviditeetin hallinnassa huomioidaan se, että joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitus hoidetaan joustavasti ja täsmällisesti. Rahoitusvarojen arvostusmenetelmät Suurin osa Aktia Hypoteekkipankin rahoitusvaroista arvostetaan käypään arvoon. Arvostus perustuu joko aktiivisilla markkinoilla noteerattuihin hintoihin tai havainnoitavaan markkinatietoon perustuviin arvostusmenetelmiin. Markkina-arvo ryhmittelystä ja arvostusmenetelmistä tarkempi kuvaus liitteessä 19. Hypoteekkipankin omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaa. Aktia Pankki-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite oli vuodelle 2016 ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 10 %. Finanssivalvonta myönsi 10.2.2015 Aktia Pankki konsernille (johon kuuluvat Aktia Pankki Oyj ja kaikki tytäryhtiöt lukuun ottamatta Aktia Henkivakuutusta) luvan käyttää sisäisten luottoluokitusten mentelmää (IRBA) laskettaessa vähittäisvastuiden vakavaraisuusvaadetta. IRBA mahdollistaa tarkemman riskienarvioinnin, mikä vahvistaa Hypoteekkipankin vakavaraisuutta vähittäisvastuiden hyvän laadun ansiosta. IRBAn mukaisesti laskettu keskimääräinen riskipaino asuntovakuudellisille vähittäisluotoille vuonna 2016 oli 20 prosenttia, kun se standardimenetelmällä laskettuna oli 35 prosenttia. Joulukuun 31. päivänä 2016 Hypoteekkipankin omat varat olivat 128,5 miljoonaa euroa, josta 107,7 miljoonaa euroa oli osakepääomaa ja 20,8 miljoonaa euroa varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 66,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopulla vakavaraisuusaste oli 193,9 % ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 193,9 %. Omat varat ja vakavaraisuus ovat tilanteesta 31.12.2016 johtuen kvartaaliraportoinnista. Omat varat ja vakavaraisuus eivät ole oleellisesti muuttuneet 31.12 2016 tilanteesta. Aktia konserni raportoi omat varat ja vakavaraisuuden kvartaaleittain. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan sellaisten tappioiden riskiä, jotka johtuvat epätarkoituksenmukaisista tai riittämättömistä menettelytavoista, inhimillisistä virheistä ja puutteellisista järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Riskin hallinnalla pyritään parantamaan toiminnan laatua ja vakautta sekä vahvistamaan Hypoteekkipankin mahdollisuuksia tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita. Operatiivisten riskien toteutumisen estämiseksi valtuudet ja ohjeet vahvistetaan kirjallisesti. Keskeiset prosessit on dokumentoitu prosessikuvaukseen. Ulkoistetut prosessit on dokumentoitu, ja ne perustuvat sopimuksiin. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu, ja toimintavastuulliset esimiehet vastaavat siitä, että operatiivisia riskejä koskevia riskienhallinnan periaatteita ja ohjeita noudatetaan. 15

Liite 2. Vakavaraisuus (1 000 euroa) Omat varat ja vakavaraisuus eivät ole oleellisesti muuttuneet 31.12 2016 tilanteesta. Aktia konserni raportoi omat varat ja vakavaraisuuden kvartaaleittain. Näin lopputilityksessä raportoidaan vakavaraisuustiedot per 31.12.2016. Laskelma Hypoteekkipankin omista varoista 31.12.2016 31.12.2015 Varat yhteensä 252 102 950 462 josta aineettomat hyödykkeet - - Velat yhteensä 122 566 815 913 josta velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla - - Osakepääoma 107 700 107 700 Sidottu oma pääoma 107 700 107 700 Vapaan oman pääoman rahasto ja muut rahastot 15 699 15 699 Voittovarat 10 937 12 507 Tilikauden tulos -4 800-1 357 Vapaa oma pääoma 21 836 26 849 Oma pääoma 129 536 134 549 Velat ja oma pääoma yhteensä 252 102 950 462 Taseen ulkopuoliset sitoumukset - - Oma pääoma 129 536 134 549 Osinkovaraus - -213 Muut odotetut tappiot IRB:n mukaan -986-2 779 Omat varat yhteensä (CET1 + AT1 + T2) 128 549 131 557 Vakavaraisuus 31.12.2016 31.12.2015 Ydinpääoma ennen oikaisuja 129 536 134 336 Ydinpääomaan tehtävät oikaisut -986-2 779 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 128 549 131 557 Ensisijainen lisäpääoma ennen oikaisuja - - Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät oikaisut - - Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä - - Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) yhteensä 128 549 131 557 Toissijainen pääoma ennen oikaisuja - - Toissijaiseen pääomaan tehtävät oikaisut - - Toissijainen pääoma (T2) yhteensä - - Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 128 549 131 557 Riskipainotetut erät yhteensä 66 301 165 584 josta luottoriskin osuus, standardimenetelmä 15 825 13 578 josta luottoriskin osuus, sisäinen menetelmä 42 217 144 308 josta operatiivisen riskin osuus 8 259 7 698 Omien varojen vaade (8 %) 5 304 13 247 Omien varojen puskuri 123 245 118 310 Ydinpääoman suhde 193,9 % 79,5 % Ensisijaisen pääoman suhde 193,9 % 79,5 % Omien varojen suhde 193,9 % 79,5 % 16

Liitteet Omien varojen lattiasääntö (CRR artikla 500) 31.12.2016 31.12.2015 Omat varat 128 549 131 557 Lattiasäännön mukainen omien varojen minimimäärä * 6 049 19 515 Omien varojen puskuri 122 500 112 042 * 80 % standardimenetelmän mukaisesta omien varojen vaateesta (8 %) Vakavaraisuuslaskennassa hyödynnetään vastuun riskipainon määrittämiseksi Moody's Investors Service luottoluokituslaitoksen luokituksia. Operatiivisten riskien riskipainotettu määrä 2014 2015 2016 31.12.2016 31.12.2015 Bruttotuotot 8 485 324-3 373-3 vuoden keskiarvo (vain positiiviset vuodet huomioidaan) 4 405 Operatiivisen riskin pääomavaade 661 616 Riskipainotettu määrä 8 259 7 698 Operatiivisen riskin pääomavaade on 15 % kolmen vuoden bruttotuottojen keskiarvosta. Operatiivisen riskin riskipainotettu määrä on laskettu jakamalla pääomavaade 8 %:lla. Hypoteekkipankin kokonaisvastuut 31.12.2016 Vastuuryhmä Bruttovastuut Vastuu maksukyvyttömyyshetkellä Riskipaino, % Riskipainotetut saamiset Pääomavaade 8 % Luottoriski sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan Vähittäisvastuut - kiinteistövakuudelliset 208 949 208 949 19 % 39 723 3 178 Vähittäisvastuut - pk-yritykset, kiinteistövakuudelliset 4 478 4 478 52 % 2 310 185 Vähittäisvastuut - muut, ei pk-yritykset 89 89 208 % 184 15 Vastuut yhteensä sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan 213 516 213 516 20 % 42 217 3 377 Luottoriski standardimenetelmän mukaan Luottolaitokset 29 925 27 964 29 % 8 239 659 Vähittäissaamiset 40-0 % - - Kiinteistövakuudelliset saamiset 5 209 5 209 27 % 1 389 111 Muut erät 1 892 1 892 22 % 423 34 Vastuut yhteensä standardimenetelmän mukaan 37 066 35 066 29 % 10 051 804 Kokonaisriskin määrä 250 582 248 582 21 % 52 268 4 181 17

31.12.2015 Vastuuryhmä Bruttovastuut Riskipaino, % Riskipainotetut saamiset Vastuu maksukyvyttömyyshetkellä Pääomavaade 8 % Luottoriski sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan Vähittäisvastuut - kiinteistövakuudelliset 840 382 840 382 17 % 140 455 11 236 Vähittäisvastuut - pk-yritykset, kiinteistövakuudelliset 7 628 7 628 47 % 3 553 284 Vähittäisvastuut - muut, ei pk-yritykset 179 179 168 % 300 24 Vastuut yhteensä sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan 848 189 848 189 17 % 144 308 11 545 Luottoriski standardimenetelmän mukaan Luottolaitokset 81 232 19 035 31 % 5 882 471 Vähittäissaamiset 65 - - - - Kiinteistövakuudelliset saamiset 9 603 9 603 27 % 2 563 205 Muut erät 5 904 5 904 14 % 810 65 Vastuut yhteensä standardimenetelmän mukaan 96 803 34 542 27 % 9 255 740 Kokonaisriskin määrä 944 993 882 731 17 % 153 564 12 285 Vähimmäisomavaraisuusaste 31.12.2016 31.12.2015 Ensisijainen pääoma 128 549 131 557 Vastuut yhteensä 247 595 900 232 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 51,9 % 14,6 % Vastuiden kokonaismäärä vastuuryhmittäin 2016 Vastuuryhmät Riskipaino-% Vähennykset Kokonaisvastuu Riskipainotetut vastuut Riskipainotetut vastuut %-osuusjakauma Vakavaraisuusvaatimus 8 % Luottoriski sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan Vähittäisvastuut - kiinteistövakuudelliset 19 % 208 949-39 723 76 % 3 178 Vähittäisvastuut - pk-yritykset, kiinteistövakuudelliset 52 % 4 478-2 310 4 % 185 Vähittäisvastuut - muut, ei pk-yritykset 208 % 89-184 0 % 15 Vastuut yhteensä sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan 213 516-42 217 81 % 3 377 Luottoriski standardimenetelmän mukaan Laitokset 20 % 19 103-3 829 7 % 306 Laitokset 50 % 10 821-4 411 8 % 353 Vähittäisvastuut 75 % 40 - - - - Kiinteistövakuudelliset vastuut 35 % 5 209-1 389 3 % 111 Muut erät 100 % 1 892-423 1 % 34 Vastuut yhteensä standardimenetelmän mukaan 37 066-10 051 19 % 804 Kokonaisriskin määrä 250 582-52 268 100 % 4 181 Taulukossa on esitetty lopullinen 8 %:n vakavaraisuusvaatimus vastuuryhmittäin. 18

Liitteet Maturiteettijakauma vastuuryhmittäin 2016 Vastuuryhmät Alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta 5-10 vuotta Yli 10 vuotta Yhteensä Luottoriski sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan Vähittäisvastuut - kiinteistövakuudelliset 269 836 17 128 35 048 155 668 208 949 Vähittäisvastuut - pk-yritykset, kiinteistövakuudelliset 7 45 1 612 1 279 1 535 4 478 Vähittäisvastuut - muut, ei pk-yritykset - - - 44 44 89 Vastuut yhteensä sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan 276 881 18 739 36 372 157 248 213 516 Luottoriski standardimenetelmän mukaan Laitokset 1 770 4 905 1 993-21 247 29 915 Vähittäisvastuut - - 1 5 34 40 Kiinteistövakuudelliset vastuut - - 78 750 4 381 5 209 Muut erät 1 896 - - - 6 1 902 Vastuut yhteensä standardimenetelmän mukaan 3 666 4 905 2 072 755 25 668 37 066 Kokonaisriskin määrä 3 942 5 786 20 811 37 127 182 915 250 582 Maturiteettijaottelussa asuntolainojen ja muiden saamisten koko jäljellä oleva vastuu on lopullisen eräpäivän mukaisessa luokassa. Vastuuryhmän mukaan jaetut asiakasryhmät 2016 Tärkeimmät asiakasryhmät Vastuuryhmät Kotitaloudet Asuntoyhteisöt Muut Yhteensä Luottoriski sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan Vähittäisvastuut - kiinteistövakuudelliset 208 949 - - 208 949 Vähittäisvastuut - pk-yritykset, kiinteistövakuudelliset - 4 478-4 478 Vähittäisvastuut - muut, ei pk-yritykset 89 - - 89 Vastuut yhteensä sisäisten luottoluokitusten menetelmän mukaan 209 038 4 478-213 516 Luottoriski standardimenetelmän mukaan Laitokset - - 29 915 29 915 Vähittäisvastuut - 40-40 Kiinteistövakuudelliset vastuut - 5 209-5 209 Muut erät - - 1 902 1 902 Vastuut yhteensä standardimenetelmän mukaan - 5 249 31 817 37 066 Kokonaisriskin määrä 209 038 9 727 31 817 250 582 19