VUOSIKERTOMUS Aktia Hypoteekkipankki Oyj

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010 Aktia Hypoteekkipankki Oyj

2 Sisältö 1 Hallituksen toimintakertomus vuodelta Yleistä 1 Toimintamalli 2 Tuotteet 2 Tulos 2 Tuotot ja kulut 2 Tase Velat luottolaitoksille Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat Katettujen joukkolainojen vakuudet 4 Osakepääoma 4 4 Hallinto 5 Riskienhallinta Tuloslaskelma 10 Tase 11 Rahavirtalaskelma 12 Omat varat ja vakavaraisuus Asuntolainamarkkinat Suomessa Tilikauden jälkeiset tapahtumat Vuoden 2011 näkymät Voittovarojen jakoehdotus Kolmivuotiskatsaus Tunnuslukujen laskentaperusteet Laskelma oman pääoman muutoksesta 13 Liitteet Liite 1 Yhteenveto pankin merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista vuonna 2010 Liite 2 Riskienhallinta Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Muut liitetiedot Aktia Hypoteekkipankin omistajat *) 35 Tilintarkastuskertomus

3 Hallituksen toimintakertomus vuodelta Yleistä Aktia Hypoteekkipankki Oyj on asuntolainojen myöntämiseen erikoistunut suomalainen luottolaitos, jonka toimintaa säätelevät kiinnitysluottopankkilaki, laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta ja luottolaitoslaki. Hypoteekkipankki aloitti toimintansa joulukuussa 2001 ja vuosi 2010 oli pankin yhdeksäs täysi tilivuosi. Vuoden lopussa Hypoteekkipankin omistus jakautui seuraavasti: Aktia Pankki omisti osakekannasta 49,9 % ja äänivallasta 70 %, 31 säästöpankkia omistivat osakkeista 37,9 % ja äänivallasta 20 % ja 36 paikallisosuuspankkia 12,2 % osakkeista ja äänivallasta 10 %. Aktia Hypoteekkipankin lainoja myydään välittäjäpankkien yli 300 konttorissa eri puolilla Suomea. Yhteistyöllä saavutetaan suurempia volyymeja ja päästään mittakaavaetuihin, jotka mahdollistavat kilpailukykyisen varainhankintakanavan ylläpidon. Vuoden lopussa Aktia Pankin lisäksi 55 paikallispankkia oli tehnyt välityssopimuksen Hypoteekkipankin kanssa. Elokuussa 2010 Suomessa tuli voimaan uusi laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010). Uuden lain mukaisten toimintaa säätelevien ja aiemmista poikkeavien reunaehtojen vuoksi Hypoteekkipankki perusti joukkolainarekisteriin uuden joukkolainapoolin (pool 1), jonka pohjalta pankki jatkaa katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuja. Joukkolainarekisterin alkuperäinen joukkolainapooli (pool 0) jää kattamaan jo liikkeeseen laskettuja joukkolainoja ja sulautuu nyt perustettuun joukkolainapooliin vuonna Toimintamalli Kaikki 56 välityssopimuksen tehnyttä yhteistyöpankkia voivat välittää Hypoteekkipankin lainoja asiakkailleen. Kaikki asiakaspalvelu, laina-asiat mukaan lukien, hoidetaan paikallisesti yhteistyöpankissa. Hypoteekkipankin oma henkilöstö vastaa keskitetysti rahoitukseen, riskienhallintaan, luottoprosessin hallintaan ja hallintoon liittyvistä tehtävistä. Palvelukonseptia ja tarjontaa kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyöpankkien kanssa. tuilla joukkolainaemissioilla. Myönnetyt kiinteistövakuudelliset lainat ovat liikkeeseen laskettujen joukkolainojen vakuutena. Moody s Investors Service Ltd on antanut kaikille Hypoteekkipankin joukkolainoille Aa1-luottoluokituksen. Aktia Hypoteekkipankki toimii palveluyhtiönä ja siten omistajille tarjottavat rahoituspalvelut hinnoitellaan omakustannushintaan. Lainoja välittävät yhteistyöpankit ovat sitoutuneet pitämään Hypoteekkipankin pääomituksen riittävällä tasolla. Aktia-konserni Aktia konsernin emoyhtiö Aktia Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinkiin. Aktia Oyj:llä on osakkeenomistajaa ja sen markkinaarvo oli 527 miljoonaa euroa. Aktia Oyj omistaa Aktia Pankki Oyj:n koko osakekannan. Aktia Hypoteekkipankki Oyj kuuluu Aktia Pankki- konserniin. Muut Aktia Pankki-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Oy Aktia Asset Management Ab, Aktia Rahastoyhtiö Oy, Aktia Invest Oy, Aktia Yritysrahoitus Oy ja Aktia Kortti & Rahoitus Oy. Aktia Pankki on suomalainen pankki, jonka 72 konttoria palvelevat noin henkilöasiakasta lähinnä rannikkoalueilla ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktia-konsernin antolainaus oli noin 6,6 miljardia euroa vuoden 2010 lopussa. Suomalaiset paikallispankit Paikallispankit ovat vakavaraisia, itsenäisiä pankkeja, joilla on toimipaikkoja eri puolella Suomessa. Pankista riippuen toiminta voi olla alueellista tai hyvin paikallista. Säästöpankkiryhmässä on 34 säästöpankilla 205 toimipaikkaa ja Paikallisosuuspankkiryhmä koostuu 38 pankista, joilla on yhteensä 143 toimipaikkaa. Paikallispankkien yhteenlaskettu antolainaus oli vuodenvaihteessa noin 8,8 miljardia euroa. Yksityisasiakaskanta oli noin asiakasta. Hypoteekkipankki rahoittaa toimintansa ensisijaisesti kate-

4 2 Tuotteet Aktia Hypoteekkipankin tuotevalikoima ominaisuuksineen on laaja ja kattaa hyvin asiakkaiden tarpeet. Tuotteita kehitetään jatkuvasti yhteistyössä välittäjäpankkien kanssa. Lainojen korkein hyväksyttävä luototusaste on 70 % (lainan pääoman suhde vakuuden käypään arvoon). Tämä luototusaste voidaan ylittää vain, jos lainalla on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämä valtiontakaus. Koko lainakannan keskimääräinen luototusaste oli 56,6 % vakuuden käyvästä arvosta. Tulos Hypoteekkipankin vuoden 2010 tulos oli selvästi edellisvuosia vahvempi. Liikevoitto ennen veroja oli 6,8 (-0,6) miljoonaa euroa. Kasvaneen liikevoiton taustalla on korkokatteen positiivinen kehitys sekä lainakannan kasvu. Tuloslaskelmaan arvostettavien johdannaisten arvo oli -0,1 (1,9) miljoonaa euroa. Tilikauden 2010 tulos verojen jälkeen oli 5,0 (-0,7) miljoonaa euroa. Tuotot ja kulut Liiketoiminnan volyymin kasvun, tasapainoisen toimintaympäristön ja edellisvuotta edullisemman varainhankinnan ansiosta korkokate kasvoi 8,7 (2,5) miljoonaan euroon. Valtaosa palkkiokuluista muodostuu yhteistyöpankeille maksetuista välityspalkkioista. Hypoteekkipankin palkkioiden maltillisesta laskusta huolimatta palkkiotuotot kasvoivat 2,9 (2,5) miljoonaan euroon ja palkkiokulut laskivat 2,5 (5,4) miljoonaan euroon. Henkilöstö- ja hallintokulut olivat 2,3 (2,1) miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvusta valtaosa johtui uuden toimitusjohtajan rekrytoinnista aiheutuneista kuluista. Tilikauden aikana ei kirjattu arvonalentumistappioita. Tase Hypoteekkipankin taseen loppusumma oli 3 405,2 miljoonaa euroa (2 786,5 milj. ). Lainakannan jakauma luototusasteittain* 100% 80% 60% 40% 20% 0% 0 50% 50 60% 60 70% 70 80% 80 85% * Taulukko kertoo kuinka suuri osuus lainoista kuuluu tiettyyn luototusasteväliin. Esimerkki: eur asuntolaina 60 % luototusasteella jakautuisi eur LTV 0-50 % sammioon ja eur LTV 50-60% sammioon. Lainojen keskimääräinen koko oli vuoden lopussa euroa ( euroa). Suurin yksittäinen laina oli 1,5 miljoonaa euroa (1,5 milj. ) ja kymmenen suurimman lainan yhteenlaskettu määrä oli 0,4 % (0,5 %) salkusta. Suurimmat lainat ovat tyypillisesti asunto-osakeyhtiöille, remontoimiseen ja perusparannuksiin myönnettyjä lainoja suhteellisen matalalla luototusasteella vakuuden käyvästä arvosta. Hypoteekkipankin lainakannan laatu on erinomainen. Pankilla ei ollut vuodenvaihteessa lainoja joiden maksusuoritukset olisivat olleet viivästyneinä yli 3 kuukautta. Alle 3 kuukauden mittaisia viivästyneitä maksuja oli 0,59 %:ssa (0,54 %) lainoista. Vuodenvaihteessa pankin myöntämiä nostamattomia lainoja oli 21,2 miljoonan euron arvosta (30,0 milj.euroa). Lainasalkku Aktia Hypoteekkipankin asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityishenkilöistä ja kotitalouksista. Asunto-osakeyhtiöille myönnettyjen lainojen yhteismäärä oli 96,9 milj. euroa vuoden 2010 lopussa. Pankki ei myönnä lainoja kaupallisille kiinteistöyhtiöille eikä julkisyhteisöille. Lainojen suuruus 40% 30% 20% 10% Vuoden aikana lainakanta kasvoi 22,9 %:lla 3 240,5 miljoonaan euroon (2 636,0 milj. ). Lainojen määrä lisääntyi vuoden aikana noin kappaleella ja pankilla oli vuoden päättyessä yli lainaa salkussaan. 0% > 200

5 58 % Vakuuksien maantieteellinen jako pääoman maksamiseen ja lopulla rahoitettiin kannan kasvua. 3 4 % 1 % 5 % 32 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulun lääni Muut alueet Aktia Hypoteekkipankin liikkeellä olevien joukkolainojen sijoittajakunta on hyvin kansainvälinen. Sijoittajia on 22 eri maasta, joista sijoitusten suhteessa merkittävimmät ovat: Saksa 29 %, Suomi 25 %, Tanska 16 %, Norja 6 %, Iso-Britannia 6%. Vakuustyypit 60% 50% Katettujen joukkolainojen vakuudet 40% 30% 20% 10% 0% Kiinteistöt Asunto-osakkeet Elokuun 2010 alusta lähtien voimaan tuli uusi laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010). Lakiin tulleiden merkittävien muutosten vuoksi Hypoteekkipankki perusti joukkolainarekisteriin uuden joukkolainapoolin. Tästä johtuen liikkeeseen laskettujen joukkolainojen sekä joukkolainojen vakuusmateriaalin tiedot annetaan jaettuna rekisterin asianomaisten joukkolainapoolien suhteessa. Velat luottolaitoksille Hypoteekkipankin lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti Aktia Pankin myöntämän 500 miljoonan euron likviditeettilimiitin avulla. Vuodenvaihteessa rahoitusta oli käytössä 322 miljoonaa euroa (220 milj.euroa). Lisäksi Hypoteekkipankilla on käytettävissään 250 miljoonan euron luottolimiitti Aktia Pankin myöntämänä sekä normaali päivittäisen toiminnan vaatima tililimiitti. Kumpikaan näistä limiiteistä ei ollut käytössä Liikkeeseen lasketut katetut joukkolainat Hypoteekkipankin pitkäaikainen rahoitus hankitaan laskemalla liikkeelle katettuja joukkolainoja pankin joukkolainaohjelman alla. Liikkeeseen laskettuja katettuja joukkolainoja oli vuoden lopussa kahdeksan kappaletta ja niiden yhteismäärä on miljoonaa euroa. Moody s Investors Service Ltd vahvisti Hypoteekkipankin katetuille joukkolainoille myönnetyn Aa1-luottoluokituksen Hypoteekkipankin kaikki katetut joukkolainat ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Luxemburgin pörssissä. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 70 %, voidaan käyttää joukkolainojen vakuutena. Pankki jatkaa katettujen joukkolainojen liikkeeseenlaskuja lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisen uuden joukkolainapoolin (pool 1) pohjalta. Uudessa pool 1:ssä oli vakuuskelpoisia lainoja tai lainanosia 639,9 miljoonaa euroa. 639,9 Vakuudet eriteltynä lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti (pool 1), milj. LTV -70% Vanhan Kiinnitysluottopankkilain mukaan kaikkia lainoja ja lainanosia, joiden vakuusarvo on korkeintaan 60 %, voidaan käyttää joukkovelkakirjalainojen vakuutena. Kiinnitysluottopankkilain mukainen vakuusmateriaali pysyy olemassa olevien joukkovelkakirjalainojen vakuutena alkuperäisessä poolissa (pool 0) ja vuodenvaihteessa näitä lainoja tai lainanosia oli vakuusarvoltaan 2 376,7 miljoonaa euroa. Pool 0 sisälsi myös muiden pankkien liikkeelle laskemia arvopapereita lisävakuutena 78,0 miljoonalla eurolla (70,2 milj.euroa), kokonaisuudessaan vakuusmassaa oli 2 454,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 aikana Hypoteekkipankki laski liikkeelle kaksi 500 miljoonan euron suuruista julkista katettua joukkolainaa. Maaliskuussa laskettiin liikkeelle maturiteetiltaan viiden vuoden mittainen ja marraskuussa kolmen vuoden mittainen katettu joukkolaina. Lainojen pääoma käytettiin erääntyvien kahden 250 miljoonan euron suuruisen lainan

6 ,7 134,1 81,7 78,0 Vakuudet eriteltynä kiinnitysluottopankkilain mukaisesti (pool 0), milj. Osakepääoma Aktia Hypoteekkipankilla on kaksi osakesarjaa, A ja B. 8 1 (enint. 60%) 8 2 (60 70%) Valtiontakaus Täytevakuudet Äänivaltaisia A-sarjan osakkeita on kappaletta. Kullakin A-sarjan osakkeella on yksi ääni. B-sarjan osakkeella ei ole äänivaltaa. Kiinnitysluottopankkilain ja lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan hyväksyttyjen vakuuksien määrän tulee aina ylittää liikkeeseen laskettujen joukkolainojen yhteenlaskettu määrä. Lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaan katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä on nykyarvoltaan jatkuvasti ylitettävä vähintään kahdella prosentilla katetuista joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlaskettu nykyarvo. Hypoteekkipankilla oli vuoden 2010 lopussa liikkeeseen laskettuna katettuja joukkolainoja miljoonan euron (2 375 milj.euroa) arvosta. Näistä miljoonaa euroa on laskettu liikkeeseen vanhan kiinnitysluottopankkilain ja 500 miljoonaa euroa uuden lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisen joukkolainaohjelman alla. Uuden lain säännökset sisältävän Aktia Hypoteekkipankin joukkolainaohjelman alla liikkeelle lasketuille joukkolainoille edellytetään 112 %:n vakuusastetta. Pool 1:ssä vakuuksien yhteenlaskettu määrä oli 639,9 miljoonaa euroa ja vakuusaste 128,0 %. Joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärä ylitti nykyarvoltaan 37,6 %:lla joukkolainoista aiheutuvien maksuvelvoitteiden yhteenlasketun nykyarvon. Vanhan kiinnitysluottopankkilain mukaisen jvk-lainaohjelman alla liikkeelle lasketuille joukkovelkakirjalainoille edellytetään 108,5% vakuusastetta. Vakuuksien yhteenlaskettu määrä pool 0:ssa oli vuoden lopussa 2 670,5 miljoonaa euroa sisältäen kaikki lainaohjelman mukaiset hyväksyttävät vakuudet. Vakuusaste oli näin ollen 112,4 %. Kaikilla yksityishenkilöille myönnetyillä lainoilla on ensimmäisen panttioikeuden kiinteistövakuus ja kaikki vakuudet sijaitsevat Suomessa. Kaikki vakuuskelpoiset lainat ja lisävakuudet kirjataan lakisääteiseen joukkolainarekisteriin edellä selostetun lain muutoksen edellyttämällä tavalla. Johdannaiset Hypoteekkipankin korkojohdannaissalkku oli yhteensä 3 899,7 miljoonaa euroa (3 277,4 milj.euroa). Kaikki johdannaissopimukset on tehty lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta mukaisesti suojaamistarkoituksessa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoonsa. Aktia Pankki toimii vastapuolena kaikissa johdannaissopimuksissa. Vuonna 2010 toteutettiin yksi Hypoteekkipankin omistajille suunnattu osake-emissio. Kesäkuussa laskettiin liikkeelle B-sarjan osaketta, josta pankille kertyi yhteensä 15,023 miljoonaa euroa uutta pääomaa. Annin jälkeen B-osakkeiden kokonaismäärä on osaketta. Omat varat ja vakavaraisuus Finanssivalvonnan myöntämän poikkeusluvan perusteella Hypoteekkipankin vakavaraisuuden hallintaprosessi käsitellään osana Aktia-konsernin pääomanhallintaa. Aktia-konsernin pääomanhallintaprosessi sekä tulokset on kuvattu konsernin vuosikertomuksessa. Hypoteekkipankin asettama vakavaraisuustavoite on kokonaisvakavaraisuuden osalta 10 % ja ensisijaisen vakavaraisuuden osalta 7 %. Joulukuun 31. päivänä 2010 Hypoteekkipankin omat varat olivat 112,6 miljoonaa euroa (96,4 milj.euroa), josta 72,1 miljoonaa euroa (59,0 milj.euroa) oli osakepääomaa, 24,7 miljoonaa euroa (26,6 milj. euroa) toissijaisia omia varoja ja 15,8 miljoonaa euroa (10,8 milj.euroa) varauksia ja vapaata omaa pääomaa. Pankin riskipainotettu tase oli 1 140,0 miljoonaa euroa (938,6 milj. euroa). Vuoden 2010 lopulla vakavaraisuusaste oli 9,9 % (10,3 %) ja ensisijaisten omien varojen osuus riskipainotetusta taseesta oli 7,7 % (7,4 %). Hallinto Hallitus Hallitus vastaa Hypoteekkipankin hallinnosta ja toiminnasta. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksessa on vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Kevään 2010 yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Stefan Björkman, varatoimitusjohtaja, Aktia Oyj Pasi Kämäri, toimitusjohtaja, Säästöpankkiliitto Heikki Suutala, toimitusjohtaja, Paikallisosuuspankkiliitto Jarl Sved, varatoimitusjohtaja, Aktia Oyj Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Stefan Björkman. Valuuttajohdannaisia ei ole tehty. Kaikki varat ja velat ovat euromääräisiä.

7 Operatiivinen johto Pankin toimitusjohtaja vastaa Hypoteekkipankin päivittäisestä hallinnosta ja toimii hallituksen kokouksissa esittelijänä. Toimitusjohtajana on toiminut VTM Martti Porkka asti ja Timo Ruotsalainen lähtien. Toimitusjohtajan varamiehenä on toiminut Stefan Björkman. Tarkastustoiminta Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana Jan Holmberg, KHT. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on valvoa Hypoteekkipankin toimintaa ja tarkastuksen on hoitanut Aktia Oyj:n sisäisen tarkastuksen yksikkö. Yksikön päällikkö raportoi suoraan Hypoteekkipankin hallitukselle. Aktia Hypoteekkipankki on Finanssivalvonnan valvonnan alainen luottolaitos. Riskienhallinta Hypoteekkipankin riskienottoa ja -hallintaa koskevat periaatteet perustuvat kiinnitysluottopankkilakiin ja lakiin kiinnitysluottopankkitoiminnasta. Toiminnalle on tunnusomaista matala ja vakaa riski sekä tuloksen ennustettavuus. Hallitus vahvistaa vuosittain Hypoteekkipankin riskienhallintapolitiikan. Aktia-konsernin Riskienvalvonta-toiminto, joka on Hypoteekkipankista riippumaton elin, valvoo pankin riskienottoa ja riskienhallintaa. Luottoriskien hallinta Luottoriskien hallinnalla tarkoitetaan menettelyä, jolla toisaalta pyritään estämään se, ettei vastapuoli kykene vastaamaan sitoumuksistaan ja aiheuttamaan näin Hypoteekkipankille tappioita, toisaalta taataan, että asetettavat vakuudet kattavat pankin saatavat. Aktia Hypoteekkipankki Oyj myöntää lainoja vain yksityishenkilöille, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Kaupallisiin kiinteistöhankkeisiin lainoja ei myönnetä. Lainoja myönnetään vain turvaavaa vakuutta vastaan. Vakuuden arvioinnissa sovelletaan hyvää arviointitapaa. Välittäjäpankin paikallistuntemus lisää arvioinnin tarkkuutta. Jokainen asiakas ja asiakaskokonaisuus arvioidaan ennen luottopäätöksen tekemistä. Jokaisen uuden yksityishenkilön luottopäätöksen yhteydessä tehdään luottoluokitus scoringmallin avulla. Lainanottajan luottokelpoisuus arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella: maksukykyanalyysi, jossa lainanhoitokuluja lasketaan 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla, tulot, elinkustannukset ja mahdolliset maksuhäiriöt sekä aiempi asiakkuus. Hypoteekkipankki myöntää lainoja vain asiakkaille, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Kaikki yhteistyöpankit käyttävät samaa metodiikkaa asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin. Vakuuksien arviointi Hypoteekkipankin ohjeiden mukaisesti vakuus on aina todennettava ja arvioitava kiinteistöjen hyvän arviointitavan mukaan. Yhteistyöpankin toimialueella sijaitsevan kohteen arvioinnin suorittaa pankin henkilöstö asuinkiinteistövakuuden velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,5 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankiinteistön velattoman käyvän arvon ollessa enintään 0,3 miljoonaan euroa. Kaikista muista vakuuksista vaaditaan riippumattoman kiinteistöarvioijan laatima arviokirja tai riippumattomien osapuolten välinen kauppakirja. Arviointiperiaatteet on dokumentoitu luottokäsikirjassa. Hypoteekkipankki hyväksyy vain Suomessa sijaitsevat kiinteistövakuudet. Kaikkien vakuuksien on myös oltava palovakuutettuja. Joukkolainarekisteri Hypoteekkipankki ylläpitää jatkuvasti päivitettävää joukkolainarekisteriä. Joukkolainarekisteriin kirjattuja lainoja voidaan käyttää kiinnitysluottopankkilain alaisuudessa emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 60 %:iin vakuuden käyvästä arvosta ja voimaan tulleen lain kiinnitysluottopankkitoiminnasta alla emittoitujen katettujen joukkolainojen vakuutena enintään 70 %:iin vakuuden käyvästä arvosta. Kopio joukkolainarekisteristä toimitetaan Finanssivalvontaan joka kuukausi. Joukkolainarekisteriin kirjataan myös kaikki lisävakuudet ja suojaavat johdannaiset. Markkinariskien hallinta Aktia Hypoteekkipankin varat ja velat ovat kaikki euroissa, joten valuuttariskiä ei synny. Markkinariskillä tarkoitetaan pelkästään korkovaihtelujen vaikutusta pankin tulokseen. Markkinariskien hallinnalla pyritään korkokatteen vakaaseen ja ennustettavaan kehittymiseen. Riski syntyy, kun pankin varojen ja velkojen korkorakenne eivät vastaa toisiaan. Hypoteekkipankki suojaa korkopositionsa viikoittain koronvaihtosopimuksilla ja korkotermiineillä, joilla saadaan joukkovelkakirjojen ja asuntolainakannan korkovirrat vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Lisäksi pankki suojaa asuntolainojen osana myytyjen korkokattojen nimellisarvosta 95 % ostamalla uusmyyntiä vastaavat korkokattooptiot. 5

8 6 Riskiä mitataan laskemalla säännöllisesti odotettavissa oleva korkokate tulevalle 12 kuukauden ajanjaksolle. Tämän lisäksi simuloidaan seuraavien vuosien korkokate. Sen varmistamiseksi, että tulevat korkomuutokset eivät vaikuta korkokatteeseen, laaditaan myös laskelmat odotettavissa olevasta korkokatteesta olettaen, että markkinakorot nousevat tai laskevat yhden prosenttiyksikön joko heti tapahtuvana paralleelishokkina tai lineaarisesti vuoden aikana tapahtuvana muutoksena suhteessa termiinikorkojen implikoimaan korkokehitykseen. Korkokatteen on oltava kaikissa ennustevaihtoehdoissa positiivinen. Päätökset suojaustoimenpiteistä tehdään edellä kuvattujen raporttien perusteella Hypoteekkipankissa. Operatiiviset tasehallintapalvelut ostetaan Aktia Pankin konsernirahoitusyksiköltä. Aktia Pankki on myös vastapuoli suojaustransaktioissa. Korkoriskipositio v. 1 2 v. 2 3 v. 3 4 v. 4 5 v. 5 6 v. 6 7 v. 7 8 v. 8 9 v. Rahoitus ja likviditeetti 9 10 v. Rahoitus- ja likviditeettiriskillä tarkoitetaan pankin kykyä vastata velvoitteistaan asiakkailleen ja sijoittajille. Hypoteekkipankki ei ota toiminnassaan riskejä, jotka johtaisivat pankin maksukyvyn vaarantumiseen. Hallitus hyväksyy vuosittain pankin rahoitussuunnitelman. Aktia Hypoteekkipankilla on käytettävissään useita rahoituslähteitä. Valtaosa pitkäaikaisesta rahoituksesta saadaan kuitenkin katetuista joukkolainoista. Muita mahdollisia rahoituslähteitä ovat vakuudettomat joukkovelkakirjalainat, debentuurilainat sekä rahoitus toisilta pankeilta. 86 % 1 % 2 %2 % 9 % Likviditeettiriskin hallinta Rahoitusrakenne Katetut joukkolainat Toissijaiset omat varat Oma pääoma Muut velat Velat muille pankeille Hyvällä likviditeettiriskien hallinnalla varmistetaan maksukyky kaikissa tilanteissa. Hypoteekkipankilla on käytettävissä 15 miljoonan euron tililimiitin lisäksi Aktia Pankin myöntämä 500 miljoonan euron likviditeettilimiitti sekä 250 miljoonan euron suuruinen luottolimiitti. Tili- ja likviditeettilimiitit ovat tarkoitetut toiminnan turvaamiseen normaaleissa olosuhteissa. Likviditeetin hallinnassa huomioidaan se, että joukkovelkakirjalainojen jälleenrahoitus hoidetaan joustavasti ja täsmällisesti. Operatiiviset riskit Operatiivisella riskillä tarkoitetaan sellaisten tappioiden riskiä, jotka johtuvat epätarkoituksenmukaisista tai riittämättömistä menettelytavoista, inhimillisistä virheistä ja puutteellisista järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Riskin hallinnalla pyritään parantamaan toiminnan laatua ja vakautta sekä vahvistamaan Hypoteekkipankin mahdollisuuksia tuottaa kilpailukykyisiä tuotteita. Operatiivisten riskien toteutumisen estämiseksi valtuudet ja ohjeet vahvistetaan kirjallisesti. Keskeiset prosessit on dokumentoitu prosessikuvaukseen. Ulkoistetut prosessit on dokumentoitu, ja ne perustuvat sopimuksiin. Hallituksella ja toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu, ja toimintavastuulliset esimiehet vastaavat siitä, että operatiivisia riskejä koskevia riskienhallinnan periaatteita ja ohjeita noudatetaan. Asuntolainamarkkinat Suomessa Suomalaisten kotitalouksien asuntolainakanta kasvoi 76,7 miljardiin euroon vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuoden 2009 lopulla kanta oli 71,4 miljardia euroa. Asuntojen hintakehitys on ollut nousujohteista ylittäen kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehityksen. Pääkaupunkiseudulla oli loppuvuodesta jo havaittavissa asuntojen hintojen tasaantumista.

9 Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden jälkeisiä merkittäviä tapahtumia ei ole. Vuoden 2011 näkymät Ennusteiden mukainen kasvava talous ja myönteisesti kehittyvä työllisyystilanne pitänevät asuntomarkkinat suhteellisen toimeliaina, jolloin edellytykset maltilliselle kasvulle asuntolainamarkkinoilla on olemassa. Toimintaympäristöön liittyvänä suurimpana uhkana voidaan pitää euromarkkinoiden yleistä epävarmuutta ja euromääräiseen pääomamarkkinaan sitä kautta kohdistuvaa mahdollista painetta. Finanssimarkkinoiden vakautta sääteleviä ohjeita ja toimenpiteitä sekä EU-komission että Baselin pankkivalvontakomitean toimesta tarkennetaan edelleen tulevan vuoden aikana. Jo tässä vaiheessa on selvää, että säädökset tulevat vaikuttamaan pankin rahoitukseen ja pääomittamiseen merkittävästi. Hypoteekkipankissa on käynnistetty projekti valmistaa pankkia vuosina voimaan tuleviin toiminnan reunaehtoihin. Osa toimenpidesuosituksista otettaneen portaittain käyttöön jo vuodesta 2011 alkaen. Aktia Hypoteekkipankki kehittää edelleen kevään 2011 aikana asiakkaan ja asiakaskokonaisuuksien riskien arviointimenetelmiä. Uudella, kansainvälisestikin standardoidulla scoring-menetelmällä (IRBA) pyritään tunnistamaan entistä tarkemmin asiakkuuteen liittyvät riskit ja tarkentamaan niiden arviointia. Menetelmän käyttöönotto voi parhaimmassa tapauksessa myös alentaa toimintaan sitoutuvia omia pääomia. Voittovarojen jakoehdotus Hypoteekkipankin jakokelpoiset voittovarat ovat ,60 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: osinkona maksetaan 13,23 euroa osakkeelta, yhteensä ,56 euroa. Omaan pääomaan jää ,04 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen käsityksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. 16. helmikuuta 2011 Hallitus 7

10 8 Kolmivuotiskatsaus (1 000 euroa) 2008 (IFRS) (IFRS) (IFRS) Korkokate Palkkiotuotot netto Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut hallintokulut Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä Liikevoitto Taseen loppusumma Kulu/tuotto-suhde 0,25 1,41 0,52 Tulos / osake, euroa 77,45-14,26 27,91 Laaja tulos / osake, euroa 89,02-10,15 5,85 Oman pääoman tuotto (ROE), % 6,40-1,15 2,33 Koko pääoman tuotto (ROA), % 0,16-0,03 0,06 Omavaraisuusaste, % 2,85 2,73 2,68 Vakavaraisuusaste, % 9,88 10,27 9,95 Tunnuslukujen laskentaperusteet Tulos / osake, euroa Osakkeenomistajille luettava kauden voitto verojen jälkeen Osakkeiden emissiokorjattu määrä tilikauden aikana keskimäärin Laaja tulos / osake, euroa Kauden laaja tulos verojen jälkeen Osakkeiden emissio-oikaistu määrä tilikauden aikana keskimäärin Oman pääoman tuotto (ROE), % Kauden voitto (vuositasolla) x 100 Oma pääoma keskimäärin Kulu/tuotto-suhde Henkilöstökulut + muut hallintokulut + poistot ja arvonalennukset + liiketoiminnan muut kulut Korkokate + nettomääräiset palkkiotuotot + rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot Koko pääoman tuotto (ROA), % Kauden voitto (vuositasolla) x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Vakavaraisuusaste, % Omat varat (ensisijaiset omat varat + toissijaiset omat varat) x 100 Riskipainotetut sitoumukset

11 Tuloslaskelma 9 (1 000 euroa) Liite Korkotuotot Korkokulut Korkokate Palkkiotuotot Palkkiokulut Palkkiotuotot netto Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot 8 7 Liiketoiminnan tuotot yhteensä Henkilöstökulut Muut hallintokulut Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä Liikevoitto Verot Tilikauden voitto Osakekohtainen tulos 77,45-14,26 Osakekohtaisessa tuloksessa ei ole laimennusvaikutusta. Laaja tuloslaskelma (1 000 euroa) Liite Tilikauden voitto Muut laajan tuloslaskelman erät verojen jälkeen: Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostuksen muutos käypään arvoon Kassavirtasuojausten arvostuksen muutos käypään arvoon Myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjaus tuloslaskelmaan - 22 Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos Laaja tulos / osake, euroa 89,02-10,15

12 10 Tase (1 000 euroa) Liite Varat Saamistodistukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Johdannaissopimukset Saamiset luottolaitoksilta Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Lainat ja muut saamiset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Siirtosaamiset ja maksetut ennakot yhteensä Muut varat yhteensä Laskennalliset verosaamiset Verosaamiset Varat yhteensä Velat Velat luottolaitoksille Velat luottolaitoksille yhteensä Johdannaissopimukset Liikkeeseen lasketut velkakirjat Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla Muut rahoitusvelat Siirtovelat ja saadut ennakot yhteensä Muut velat Muut velat yhteensä Tuloverovelat Verovelat Velat yhteensä Oma pääoma Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sidottu oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto Osingonjako Tilikauden voitto Vapaa oma pääoma Oma pääoma Velat ja oma pääoma yhteensä Taseen ulkopuoliset sitoumukset 25 Käyttämättömät luottojärjestelyt Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä

13 Rahavirtalaskelma 11 (1 000 euroa) Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Rahavirtaan vaikuttamattomien erien oikaisut: Käyvän arvon muutokset Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä Maksetut tuloverot Liiketoiminnan rahavirta ennen liiketoiminnan saamisten ja velkojen muutosta Liiketoiminnan saamisten lisäys (-) tai vähennys (+) Myytävissä olevat rahoitusvarat Lainat ja muut saamiset Muut varat Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) Velat luottolaitoksille yhteensä Liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat Liiketoiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 - Investointien rahavirta yhteensä -1 - Rahoituksen rahavirta Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, lisäys Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, vähennys Osakepääoman lisäys Sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäys Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen nettomuutos Rahavarat vuoden alussa Rahavarat vuoden lopussa Rahoituslaskelmassa esiintyvät rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta Yhteensä

14 12 Laskelma oman pääoman muutoksesta (1 000 euroa) Osakepääoma Käyvän arvon rahasto Sijoitetun vapaan pääoman rahasto Voittovarat Osakkeenimistajien osuus omasta pääomasta Oma pääoma Osakeanti Osingonjako Tilikauden voitto Myytävissä olevat rahoitusvarat Kassavirran suojaus Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos Muu muutos omassa pääomassa 0 Oma pääoma Oma pääoma Osakeanti Osingonjako Tilikauden voitto Myytävissä olevat rahoitusvarat Kassavirran suojaus Tilikauden laajan tuloslaskelman tulos Muu muutos omassa pääomassa 0 Oma pääoma Vuonna 2009 toteutettiin kaksi osake-emissiota merkittiin kaupparekisteriin B-sarjan osaketta ja merkittiin kappaletta B-sarjan osaketta. Anneilla kerättiin yhteensä 17,1 miljoonaa euroa uutta omaa pääomaa, josta 14,7 miljoonaa euroa kirjattiin osakepääomaan ja 2,5 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon. Vuonna 2010 toteutettiin yksi osake-emissio merkittiin kaupparekisteriin B-sarjan osaketta. Annilla kerättiin yhteensä 15,0 miljoonaa euroa uutta omaa pääomaa, josta 13,1 miljoonaa euroa kirjattiin osakepääomaan ja 1,9 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan pääoman rahastoon.

15 Liitteet 13 Liite 1 Yhteenveto pankin merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista vuonna 2010 Hallitus hyväksyi tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, jotka yhtiökokous vahvistaa Vuosikertomus julkaistaan Laatimisperusteet Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n tilinpäätös on laadittu EU:n hyväksymien, kansainvälisten IFRS-kirjanpitostandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti siten kuin EU on standardit hyväksynyt. Pankin tilinpäätöksen liitetietojen laadinnassa on huomioitu myös suomalainen kirjanpito- ja osakeyhtiölainsäädäntö sekä viranomaismääräykset. Luvut esitetään vuoden aikana osavuosikatsauksissa niin, että tuloslaskelman eriä verrataan vastaavaan kauteen edellisvuonna, kun taseen eriä verrataan edelliseen vuodenvaihteeseen, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen luvut esitetään tuhansina euroina, jos toisin ei mainita. Tilinpäätöksen arvostamisperusteena on alkuperäinen hankintameno, ellei tilinpäätösperiaatteissa toisin mainita. Mikään uusi tai korjattu IFRS-standardi tai IFRIC-tulkinta ei ole vaikuttanut pankin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tietoihin vuonna Uudet ja vuonna 2010 muutetut standardit, joilla ei ole ollut vaikutusta pankin tulokseen tai taloudelliseen asemaan Seuraavat IFRS-standardit ja tulkinnat voivat vaikuttaa tulevien liiketapahtumien raportointiin, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta pankin tulokseen tai taloudelliseen asemaan vuonna 2010: IFRIC 9:n ja IAS 39:n (muutettu) mukaan yrityksen tulee arvioida, pitääkö kytketty johdannainen erottaa pääsopimuksesta, kun yritys siirtää yhdistelmäinstrumentin pois uudelleen käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien luokasta. Arviointi perustuu olosuhteisiin, jotka vallitsevat myöhempänä seuraavista ajankohdista: päivä, jona yrityksestä tuli sopimuksen osapuoli, ja päivä, jona sopimuksen ehdot muuttuivat niin, että sopimuksen rahavirrat muuttuivat merkittävästi siitä, mitä sopimus muutoin olisi edellyttänyt. Jos tällaista arviointia ei voida tehdä, koko yhdistelmäinstrumentti on pidettävä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien luokassa. Uudet ja vuonna 2011 muutetut standardit, joilla voi olla vaikutusta pankin tulokseen ja taloudelliseen asemaan IFRS 9 Financial Instruments -standardi (julk. marraskuu 2009) on ensimmäinen vaihe prosessissa IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin korvaamiseksi uudella standardilla. IFRS 9 sisältää uudenlaisia vaatimuksia rahoitusvarojen luokittelusta ja arvostuksesta, ja se tulee vaikuttamaan rahoitusvarojen kirjanpitokäsittelyyn pankissa. Rahoitusvarat jaetaan kahteen luokkaan: käypään arvoon arvostettuihin ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin. Standardi tulee pakolliseksi alkavasta tilikaudesta, mutta sen aikaisempi soveltaminen on sallittua. Standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Pankki tekee vielä arvion IFRS 9:n vaikutuksista taloudellisiin raportteihin. Standardi tulee mm. vaikuttamaan pankin Myytävissä olevat rahoitusvarat -luokassa olevien saamistodistusten kirjanpitokäsittelyyn. IFRS 9 sallii käypään arvoon arvostamisesta johtuvien voittojen tai tappioiden kirjaamisen laajaan tulokseen vain, jos ne liittyvät sijoituksiin, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvien saamistodistusten käypään arvoon arvostamisesta johtuvat voitot ja tappiot kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti. Tällä tilikaudella pankki on kirjannut sellaisia voittoja laajaan tuloslaskelmaan 36 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki arvioi, että muut uudet tai muutetut IFRS-standardit tai IFRIC-tulkinnat eivät tulevaisuudessa vaikuta pankin tulokseen, taloudelliseen asemaan tai tietoihin. Segmenttiraportointi Aktia Hypoteekkipankki Oyj:ssä on vain yksi tilinpäätöksessä kuvattu liiketoimintasegmentti, joten erillistä segmenttiraportointia ei tarvita. Valuutan muuntaminen Kaikki Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n varat ja velat ovat euromääräisiä.

16 14 Tuottojen ja kulujen tuloutusperiaatteet Korot ja osingot Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusvälineen juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Kun rahoitusvaroihin kuuluvasta sopimuksesta on kirjattu arvonalentumistappio, korkotuoton laskemisessa käytetään alkuperäistä efektiivistä korkoa. Osingot ja osuudet kirjataan tuotoiksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Palkkiot Palkkiotuotot ja -kulut kirjataan pääsääntöisesti suoriteperiaatteen mukaisesti. Poistot Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä tehdään lineaarisia suunnitelman mukaisia poistoja hankintahinnasta hyödykkeen taloudellisen eliniän mukaan. Yleensä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden jäännösarvoksi oletetaan nolla. Hyödykelajien mukaiset arvioidut taloudelliset eliniät ovat seuraavat: Aineelliset hyödykkeet Aineettomat oikeudet Korvaukset henkilökunnalle Eläkejärjestelyt 3 5 vuotta 3 5 vuotta Pankki kirjaa kaikki eläkejärjestelyt maksuperusteisina. Maksuperusteisissa eläkejärjestelyissä pankki maksaa kiinteät maksut ulkoisille eläkevakuutusyhtiöille. Pankilla ei tämän jälkeen ole juridista tai todellista velvollisuutta maksaa muita maksuja, jos eläkevakuutusyhtiöillä ei ole riittäviä varoja maksaa henkilöstön eläkkeitä kuluvalta tai aiemmilta kausilta. Merkittävin maksuperusteinen järjestely on työntekijän eläkelain mukainen perusvakuutus (TEL). Maksuperusteisiksi luokiteltujen järjestelyjen eläkevakuutusmaksut on tilinpäätöksessä jaksotettu vastaamaan suorituspalkkoja. Verot Tuloslaskelman verot koostuvat vuoden ja aikaisempien vuosien tuloveroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi koskien eriä, jotka kirjataan suoraan omaan pääomaan, jolloin myös verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa. Tuloverot kirjataan vuoden arvioidun verotettavan tulon perusteella. Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisen eron mukaan. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Rahoitusvarat Rahoitusvaroiksi kirjataan saamistodistukset (velkakirjat), saamiset luottolaitoksilta, saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä sekä osakkeet ja osuudet. Aktia Hypoteekkipankki soveltaa rahoitusvaroihin IFRS-sääntöjä, joissa rahoitusvarat jaetaan neljään arvostusluokkaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Luokkaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat. Luokkaan on kirjattu saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, joilla käydään aktiivisesti kauppaa ja jotka on hankittu lyhyen aikavälin ansaintatarkoituksessa. Ne on merkitty käypään arvoon siten, että arvonmuutokset kirjataan juoksevasti tuloslaskelmaan. Strukturoidut joukkovelkakirjalainat ja kytkettyjä johdannaisia sisältävät sijoitukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvaroihin, mikä merkitsee sitä, että arvonmuutos kirjataan juoksevasti suoraan tuloslaskelmaan. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kirjataan saamistodistukset sekä osakkeet ja osuudet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa tai eräpäivään asti. Realisoimaton arvonmuutos kirjataan laajaan tulokseen laskennallisilla veroilla vähennettynä kunnes myynti tai arvonalentuminen tapahtuu. Myynnin tai arvonalentumistappion sattuessa kertynyt realisoimaton voitto tai tappio siirretään pankkitoiminnan osalta tuloslaskelman erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot, joka sisältyy erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot.

17 Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Eräpäivään asti pidettäviin sijoitusarvopapereihin kirjataan saamistodistukset, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään saakka. Nämä arvopaperit kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että tällaisesta arvopaperista ei saada täyttä takaisinmaksua tilikauden lopussa, ero hankintamenoon kirjataan kuluna. Hankintamenon ja nimellisarvon välinen erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennyksiksi. Jos luokkaan Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset kuuluvia arvopapereita myydään ennen eräpäivää, ne luokitellaan uudelleen luokkaan Myytävissä olevat rahoitusvarat. Syynä uudelleenluokitteluun on se, että sijoituksia (merkittävä summa) koskeva tarkoitus tai kelpoisuus muuttuu niin, että tämän luokan käyttöön oikeuttavat ehdot eivät enää täyty. Tällaisen uudelleenluokittelun jälkeen arvopaperit kirjataan Myytävissä olevat rahoitusvarat -luokkaan ainakin kahtena peräkkäisenä tilikautena. Lainat ja muut saamiset Lainoiksi ja muiksi saamisiksi luokitellaan saamiset luottolaitoksilta sekä saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Nämä saamiset kirjataan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos yrityksen, johon sijoitus on tehty, taloudellinen tilanne on huonontunut merkittävästi. Kriteerit ovat seuraavat: yritys on asetettu konkurssiin tai se on maksukyvytön yritys on tehnyt yrityssaneeraussopimuksen tai hakenut suojaa velkojiaan vastaan tai velkojiin vaikuttava laaja uudelleenjärjestely on meneillään. Kun jokin yllä mainituista kriteereistä täyttyy, arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Arvonalentuminen on markkina- ja hankinta-arvon välinen erotus tilinpäätöshetkellä. Jos markkina-arvoa ei ole tai on erityistä syytä olettaa, että markkina-arvo ei edusta arvopaperin todellista arvoa tai pankilla on määräysvaltaa yhtiössä, arvonalentumispäätös tehdään pankin hallituksen vahvistaman erillisen arvion perusteella. Maksukyvyttömyyden lisäksi saamistodistukset tutkitaan yksilöllisesti arvonalennustarpeen arvioimiseksi, jos arvopaperin kurssi on laskenut yli 50 prosenttia ja instrumentin luottoluokitus on laskenut alle Investment Grade -luokituksen (BB+, Ba1 tai alhaisempi). 15 Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään taseeseen sopimuksentekohetkellä hankintamenoon ja sen jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Rahavirtalaskelmassa liikkeeseen laskettujen velkojen katsotaan kuuluvan pankin perusliiketoimintaan ja juoksevaan toimintaan, kun taas velkojen, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla, katsotaan kuuluvan rahoitustoimintaan. Käypään arvoon arvostamisen määritelmä Noteerattujen osakkeiden ja rahoitusmarkkinavälineiden käypä arvo on niiden viimeksi noteerattu ostokurssi tilinpäätöspäivänä. Instrumenteista, joiden ostokurssia ei ole noteerattu tilinpäätöspäivänä, on käytetty viimeisintä noteerattua ostokurssia. Jos tietyn rahoitusvälineen markkina ei ole aktiivinen, käypä arvo saadaan markkinatoimijoiden hinnoittelussaan yleisesti käyttämillä arvostustekniikoilla. Arvostustekniikoissa yhdistetään markkinatoimijoiden hinnoittelussa käyttämiä tekijöitä, ja ne perustuvat yleisesti hyväksyttyihin rahoitusvälineiden hinnoittelumenetelmiin. Arvonalentumistappiot lainoista ja saamisista Lainojen ja saamisten arvonalentumisia kirjataan kohdistettuina. Arvonalentuminen kirjataan kohdistettuna vain, jos on objektiivista näyttöä siitä, että asiakkaan maksukyky on heikentynyt sen jälkeen, kun saaminen alun perin kirjattiin taseeseen. Objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, taloudellisista tai juridisista syistä annettu lievennys, jota lainantaja ei olisi muutoin harkinnut tai velallisen konkurssi tai muu taloudellinen uudelleenjärjestely. Saamisen arvo on laskenut, jos arvioitu saamisen tuoma rahavirta, vakuuden käypä arvo huomioon ottaen, on pienempi kuin luoton kirjanpitoarvon ja luoton maksamattomien korkojen summa. Arvioitu tuleva rahavirta diskontataan luoton alkuperäisellä todellisella korolla. Jos luoton korko on vaihtuva, diskonttauskorkona käytetään tarkistushetken sopimuskorkoa. Arvonalentumiseksi kirjataan luoton kirjanpitoarvoa alemman rahavirran palautusten ja peruutusten nykyarvon ja luoton kirjapitoarvon erotus.

18 16 Rahoitusvarojen oston tai myynnin kirjaus Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivän mukaan (trade date). Johdannaissopimukset Kaikki johdannaissopimukset kirjataan taseeseen ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset, joiden käypä arvo on positiivinen, kirjataan varoiksi erään Johdannaiset. Johdannaiset, joiden käypä arvo on negatiivinen, kirjataan veloiksi erään Johdannaiset. Johdannaissopimusten vaikutus kirjataan tuloslaskelman erään Suojauslaskennan nettotulos, joka sisältyy erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Suojauslaskenta Kaikki johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Aktia Hypoteekkipankki on IFRS-säännösten mukaan kirjannut suojauslaskennan joko käyvän arvon tai rahavirran suojauksena. Tavoitteena on neutralisoida varojen käyvän arvon mahdollinen muutos. Aktia Hypoteekkipankin suojauslaskentapolitiikan mukaisesti suojaavan johdannaisen ja suojattavan erän suojaussuhde sekä riskinhallinnan tavoitteet ja strategia dokumentoidaan suojauksen alkaessa. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojauksen tulee olla erittäin tehokas. Suojausta pidetään tehokkaana, jos suojausinstrumentin käyvän arvon muutosten voidaan suojauksen alussa ja koko juoksuaikana odottaa olennaisesti neutraloivan suojattavan erän käyvän arvon muutokset. Toteutuman tulee olla prosenttia. Suojauksen tehokkuutta jälkikäteen arvioitaessa Aktia Hypoteekkipankki arvostaa suojausinstrumentin käypään arvoon ja vertaa tämän arvon muutosta suojattavan erän käyvän arvon muutokseen. Tehokkuutta mitataan kumulatiivisesti. Jos johdannaisen ja suojatun erän suojaussuhde ei ole 100-prosenttinen, tehoton osa kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaussuhde ei täytä edellä mainittuja tehokkuusvaatimuksia, suojauslaskenta lopetetaan. Johdannaisten realisoimattoman arvon muutos kirjataan käypään arvoon tuloslaskelman korkokatteeseen siitä alkaen, kun suojausta viimeksi pidettiin tehokkaana. Käyvän arvon suojaus Käyvän arvon suojausta sovelletaan johdannaisiin, joita käytetään tiettyyn riskiin liittyvän varan tai velan käyvän arvon muutosten suojaukseen. Aktia Hypoteekkipankissa varojen ja velkojen käyvän arvon muutoksiin liittyvä riski koskee pääasiassa lainoja, arvopapereita ja sellaista kiinteäkorkoista ottolainausta, joka aiheuttaa korkoriskin. Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja suojattavan erän käyvän arvon muutokset on kirjattu erikseen tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Jos suojaus on tehokas, käyvän arvon muutokset kumoavat toisensa, mikä merkitsee sitä, että nettotulos on lähellä nollaa. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia ja korkotermiinejä. Käyvän arvon suojaukset lakkaavat seuraavissa tilanteissa: suojausinstrumentti erääntyy, myydään, puretaan tai lunastetaan suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja suojaussuhde katkeaa. Kun suojaussuhde päättyy, jaksotetaan kertyneet voitot tai tappiot, jotka ovat oikaisseet suojatun erän tuloslaskelmaan kirjattua arvoa. Jaksotus ulottuu suojatun erän jäljellä olevan juoksuajan yli. Rahavirran suojaus Rahavirran suojausta sovelletaan tulevien korkovirtojen, kuten vaihtuvakorkoisten varojen ja velkojen koronmaksun suojaamiseksi. Käyvän arvon muutoksen tehokkaan suojauksen osuus kirjataan laajaan tulokseen ja tehoton osuus tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jona suojauksen kohteena olevat rahavirrat tuloutuvat. Suojaavina johdannaisina käytetään koronvaihtosopimuksia, korkotermiinejä ja korko-optioita. Korko-optioiden aika-arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtasuojaukset lakkaavat samoissa tilanteissa kuin käyvän arvon suojaukset. Kun rahavirtasuojaukset lakkaavat, mutta kassavirtoja odotetaan vielä, suojausinstrumenttia koskevat kertyneet voitot tai tappiot jäävät erilliseksi eräksi omaan pääomaan. Kertyneet voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan samoilta kausilta kuin aiemmin suojatut korkovirrat kirjataan tuloslaskelmaan.

19 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusjohdannaiset Johdannaiset, joita ei ole luokiteltu suojaaviksi johdannaisiksi ja jotka eivät ole tehokkaita sellaisinaan, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisiksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusjohdannaiset arvostetaan ensin käypään arvoon, mutta transaktiokulut kirjataan suoraan tuloslaskelmaan, ja uudelleenarvioidaan jatkuvasti käypään arvoon. Johdannaiset kirjataan taseeseen varoina, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja velkoina, kun niiden käypä arvo on negatiivinen. Käyvän arvon muutokset ja realisoidut voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman erään Rahoitusvarojen ja -velkojen nettotuotot. Käteiset varat Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta sisältyvät Lainoihin ja muihin saamisiin. Rahavirtalaskelman rahavaroihin sisältyvät käteiset varat ja vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta. Pankin keskeiset oletukset koskevat tulevaisuutta ja tilinpäätöspäivän arvioihin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä, ja ne liittyvät mm. käyvän arvon arviointiin, rahoitusvarojen, lainojen ja saamisten sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumisiin. Käyvän arvon arviointi Markkinahintatiedon ollessa rajoitettua julkisesti noteeraamattomien rahoitusvarojen tai muiden rahoitusvarojen arviointi edellyttää johdon harkintaa. Periaatteet arvostuksesta käypään arvoon kuvataan kohdassa Käypään arvoon arvostamisen määritelmä. Eräpäivään saakka pidettävien rahoitusvarojen käyvät arvot ovat alttiita korkotason muutoksille, instrumenttien likviditeetille ja riskipreemioille. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Pankissa arvioidaan kunkin tasepäivän osalta, onko olemassa objektiivista näyttöä, että muiden kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen rahoitusvarojen arvo on alentunut. Periaatteet esitetään edellä kohdassa Rahoitusvarojen arvonalentuminen. 17 Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Suunnitelman mukaiset poistot tehdään hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Oma pääoma Liikkeeseenlaskukulut, jotka ovat suoraan kohdistettavissa uusien osakkeiden liikkeeseen laskemiseen tai uuden liiketoiminnan hankkimiseen, kirjataan omaan pääomaan Vapaan oman pääoman rahaston saadun tulon vähennyksenä. Osingot osakkeenomistajille kirjataan omaan pääomaan silloin kun yhtiökokous on päättänyt niiden maksusta. Johdon harkintaa edellyttävät tilinpäätösperiaatteet Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaan edellyttää johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettäviin tuottoihin ja kuluihin sekä ehdollisiin varoihin ja velkoihin.