Perusturvapalvelut LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT 1.4.2017 ALKAEN Sisällys 1 LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT 1.1 Asiakasmaksulain mukaiset korvausten ja maksujen määräytymisperusteet 1.2 Lapselta perittävät maksut 1.3. Perinnän ulkopuolelle jäävät tulot ja korvaukset 2 LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUJEN PERINTÄ 2.1. Maksua ei määrätä 2.2. Maksun määräytyminen 3 PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI 3.1 Lapsen tulojen perintä 3.2 Asiakasmaksun määrääminen vanhemmalle 3.3 Muutoksenhakuoikeus maksupäätökseen 3.4 Maksujen viivästyskorko ja ulosotto 3.5 Elatusavun ja -tuen perintä 4 VANHEMMILTA PERITTÄVÄT LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT 4.1 Asiakasmaksulain 7 :n mukaan perittävät maksut 4.2 Asiakasmaksu suuruus 4.3 Maksun perimättä jättäminen tai maksun alentaminen 4.4 Huomioon otettavat tulot 4.5 Tulot, joita ei oteta huomioon 4.6 Huomioon otettavat menot 4.7 Maksun tarkastaminen 4.8 Maksun periminen koko perheen sijoituksesta 4.9 Hoitopäiviksi katsottavat päivät maksua määrättäessä 5 SIJOITETUN LAPSEN ITSENÄISTYMISVARAT 5.1 Tulot ja korvaukset, jotka kerryttävät itsenäistymisvaroja 5.2 Tulot, joista itsenäistymisvaroja ei kerrytetä 5.3 Lapselle ei ole itsenäistymisvaroja kerryttäviä tuloja tai ne ovat riittämättömät 5.4 Itsenäistymisvarojen käyttäminen 5.5 Itsenäistymisvarojen maksaminen 5.6 Selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja käytöstä 5.7 Itsenäistymisvarojen kerryttäminen kunnassa
1 LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT Lastensuojelulain (13.4.2007/417) 19 :n mukaan lastensuojelusta voidaan periä asiakasmaksuja siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734) määritellään. Asiakasmaksulain 7 :ssä on säädetty lastensuojelusta perittävistä maksuista. Asiakasmaksulain säännöksiä täydentää asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992). Perittävästä päätöksestä tulee tehdä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös, johon asianomainen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä ja toimielimen päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 1.1 Asiakasmaksulain mukaiset korvausten ja maksujen määräytymisperusteet Asiakasmaksulaki 7 : Asiakasmaksulain 7 :n mukaan lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan, milloin se on asianomaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon ottaen perusteltua, periä korvaus. Korvaus voidaan periä perimällä elatusvelvolliselle vahvistettu elatusapu, perimällä korvaus lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista taikka vahvistamalla lapsen vanhemmalle erillinen lastensuojelun asiakasmaksu. Erillinen vahvistettu asiakasmaksu voidaan periä, mikäli se on asianosaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon ottaen perusteltua. Maksu saa olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 :n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Lastensuojelulaissa tarkoitetusta perhehoidosta, laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä asiakasmaksulain 4 4 kohdasta poiketen kohtuulliseksi katsottava maksu myös muista asiakasmaksulain 14 :n mukaisista tuloista, korvauksista ja saamisista. Asiakasmaksulain 14 : Milloin kunta on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, voi kunta periä ja nostaa hänelle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Kunta voi periä ja nostaa mainitut tulot, korvaukset ja saatavat sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään sekä käyttää mitä hoidosta, ylläpidosta tai huollosta määrätyn maksun korvaamiseen ottaen kuitenkin huomioon, mitä sellaisten varojen käyttämisestä muulla lailla tai asetuksella säädetään. Asiakasmaksuasetus 20 : Asiakasmaksulain 7 1 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan. 1.2 Lapselta perittävät maksut Asiakasmaksulain 7 :n mukaan lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä 4 :n 4 kohdasta poiketen kohtuulliseksi katsottava maksu myös lapsen tai nuoren 14
:n mukaisista tuloista, korvauksista tai saamisista. Asiakasmaksulain 14 :n mukaan lapsen tuloilla tarkoitetaan mm. eläkkeitä, elinkorkoja, avustuksia tai muita jatkuvia taikka kertakaikkisia tuloja, korvauksia tai saamisia, jotka maksetaan siltä ajalta, jonka laitoshoito tai perhehoito kestää. Asiakasmaksuasetuksen 20 :n mukaan lapsen tai nuoren tuloista perittävä maksu voi olla enintään 1857,90 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Laitoshuollosta ja hoidosta perittävät maksut: - elatusapu ja elatustuki - eläkkeet (eläke, kuntoutustuki ja perhe-eläke) - hoitotuki - lapsilisä - opintoraha - vakuutuskorvaukset - vammaistuki Perhehoidosta perittävät maksut: - elatusapu ja elatustuki - eläkkeet (eläke, kuntoutustuki ja perhe-eläke) - hoitotuki - lapsilisä - opintoraha - vakuutuskorvaukset - vammaistuki 1.3. Perinnän ulkopuolelle jäävät tulot ja korvaukset Pääsääntöisesti lapset kertakaikkiset tulot ja korvaukset (esim. vakuutuslainsäädännön perusteella maksettavat pysyvän haitan kertakorvaukset) jätetään perinnän ulkopuolelle ja ne siirtyvät suoraan kerryttämään lapsen itsenäistymisvaroja. Mikäli lapsella on pienehköjä ja/tai satunnaisia henkilökohtaisia ansiotuloja, niistä ei maksua peritä. Jos ansiotulot ovat säännölliset ja muuta kuin vähäiseksi luokiteltavia, maksumääräytymisperusteet arvioidaan erikseen. 2 LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUJEN PERINTÄ 2.1. Maksua ei peritä Asiakasmaksua ei määrätä lastensuojelulain mukaisista alle 30 vuorokautta kestävistä kiireellisistä sijoituksista ja avohuollon sijoituksista. Jos kiireellinen sijoitus tai avohuollon sijoitus kestää yli 30 vuorokautta, perittään vanhemmilta hoidonkorvauksena asiakasmaksu ja lapselta etuudet yli 30 vuorokautta kestäneeltä ajalta. 2.2. Maksun määräytyminen Laitoshuollon, perhehoidon ja asumispalvelun asiakasmaksu määrätään kuukausimaksuna toistaiseksi. Kun sijoituksen pidempiaikainen tarve on varmistunut, päätös maksusta tehdään välittömästi. Maksu tarkastetaan vuosittain. Jos asiakkaan maksukyvyssä tapahtuu oleellista muutosta, jolla on pitkäkestoista vaikutusta, maksu tarkastetaan erikseen.
Jos hallinto-oikeus on tehnyt lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevan päätöksen lastensuojelulain n 43 :n 2 momentin mukaisesti (tahdonvastainen päätös), kunnan on tehtävä uusi asiakasmaksupäätös, vaikka asiassa olisi tehty aikaisempi maksupäätös kiireellisen sijoituksen yhteydessä. 3 PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSSI 3.1 Lapsen tulojen perintä Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lapsen etuuksien ansio- ja varallisuustulojen perinnästä, perinnästä jättämisestä tai alentamisesta koskevasta päätöksestä. Hallintoassistentti tekee tarvittavat valmistelutyöt ja huolehtii päätöksen täytäntöönpanosta. 3.2 Asiakasmaksun määrääminen vanhemmalle Hallintoassistentti valmistelee lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle asiakasmaksua, sen perimättä jättämisestä tai alentamisesta koskevan päätöksen. Vanhemman maksukyky selvitetään tulo- ja olosuhdeselvityksen perusteella. Tulo- ja olosuhdeselvitys edellyttää tulomenotietoa koskevien tositteiden esittämistä. Asiakasmaksun määräämisestä tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Yhteistaloudessa asuville vanhemmille tehdään omat erilliset maksupäätökset. Asiakasmaksun määräämistä varten tarvittavat selvitykset pyydetään asianosaisilta aina kirjallisesti. Selvitysten toimittamiselle asetetaan kohtuullinen, vähintään kahden viikon määräaika. Mikäli selvityksiä ei ole toimitettu määräaikaan mennessä, vanhemmalle määrätään kohtuulliseksi katsottava asiakasmaksu. Selvityksen antoaikaa voidaan jatkaa asianosaisten pyynnöstä. Viimesijaisena keinona asiakasmaksun määräämistä varten tarvittavia tietoja voidaan pyytää asiakasmaksulain 14 a :n perusteella suoraan rahalaitokselta ja muilta kyseisessä lainkohdissa nimetyiltä tahoilta, mikäli asianosainen on kieltäytynyt tietojen toimittamisesta tai toimitettujen tietojen luotettavuutta on syytä epäillä. 3.3 Muutoksenhakuoikeus maksupäätökseen Jos lapsen vanhemmilta on päätetty periä maksu, muutoksenhakuun on oikeutettu se vanhemmista, jota päätös koskee. Ala-ikäisen lapsen osalta muutoksenhakuun ovat oikeutettuja 12 vuotta täyttänyt lapsi sekä hänen huoltajansa. Nuorta (18-20 -vuotias) koskevan maksun osalta asianosainen on vain nuori itse. Viranhaltijan maksua koskevasta päätöksestä haetaan oikaisua toimielimeltä ja toimielimen päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 3.4 Maksujen viivästyskorko ja ulosotto Asiakasmaksulain 16 :n mukaan, jos palvelusta määrättyä maksua ei ole suoritettu eräpäivään mennessä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien enintään korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Viranhaltijan tekemä asiakasmaksupäätös on suoraan ulosottokelpoinen. 3.5 Elatusavun ja -tuen perintä Mikäli vanhemmalle on vahvistettu elatusapu maksettavaksi tuomioistuimen päätöksellä tai elatussopimuksella, voi lapsen sosiaalityöntekijä päättäessään sijoituksesta maksua vahvistamalla periä ja nostaa muutoin määrätyt ja tulevat elatusavut.
Mikäli elatusapua ei ole vahvistettu ja molemmilla vanhemmilla tai toisella heistä on pienet tulot, että määrättävä asiakasmaksu jäisi vanhemman maksukyvyttömyyden vuoksi alle elatustuen määrän, voidaan tämä vanhempi tai molemmat heistä ohjata tekemään elatussopimus / hakemaan päätös tuomioistuimen ratkaisuna. Lastenvalvoja tekee ja vahvistaa elatussopimukset. Hallintoassistentti tekee tarvittaessa käräjäoikeudelle esityksen lapsen edustajasta (sopimuksen vahvistanut viranhaltija ei voi toimia lapsen edustajana). Hallintoassistentti laittaa täytäntöön elatusavun tai -tuen perinnän. Elatusapu peritään suoraan elatusvelvolliselta tai ulosoton kautta. Elatustuki peritään Kela:n kautta. 4 VANHEMMILTA PERITTÄVÄT LASTENSUOJELUN ASIAKASMAKSUT 4.1 Asiakasmaksulain 7 :n mukaan perittävät maksut Asiakasmaksulain 7 :n mukaan lapsen vanhemmilta voidaan periä maksu, jos lapsi on sijoitettuna avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona perhehoitoon, laitoshoitoon tai asumispalveluihin. Maksu määräytyy henkilön maksukyvyn mukaan. Maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten määrää eikä maksun määrääminen saa johtaa siihen, että vanhemman kyky vastata muun kuin sijoitettuna olevan lapsen hoidosta ja huolenpidosta vaarantuu. Maksu voi olla määrältään enintään lapsen elatuksesta annetun lain perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Maksu määrätään toistaiseksi. Maksu on tarkastettava silloin kun palvelun käyttäjän tai perheen maksukyky on oleellisesti muuttunut. Arvioitaessa vanhempien toimeentulo edellytyksiä pyydetään vanhemmilta tulo- ja olosuhdeselvitystä. Yhdessä asuville vanhemmille määritellään asiakasmaksu kummankin vanhemman nettotulojen perusteella erikseen ja molemmille tehdään oma päätös. Vanhemmilta perittävissä maksussa otetaan huomioon huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Elatusvelvollisuus avioliitossa koskee aviopuolisoita sekä vanhemman omia ja puolisoiden yhteisiä lapsia. Avioliitossa ei ole elatusvelvollisuutta toisen aviopuolison lapsiin nähden. Avoliitossa elatusvelvollisuus koskee vain omia ja yhteisiä lapsia, mutta elatusvelvollisuus ei ulotu avopuolisoon eikä hänen lapsiinsa. Maksukykyä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon vanhemman tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito henkilöstä, joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin. Lastensuojelun asiakasmaksu ei saa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä selvitä omatoimisesti ongelmistaan. Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7, 10 ja 11 :ien ohjeelliset normit mahdollistavat viranhaltijan harkinnan maksun suuruutta määrättäessä. Harkinnanvaraisuuden perusteet tulee aina kirjata näkyviin maksupäätökseen. Jos vanhemmalle ei määritetä maksua, siitä tulee tehdä perusteltu päätös.
4.2 Asiakasmaksun suuruus Kuukausimaksu määrätään käytettävistä olevista nettokuukausituloista. Vanhemmalta, joille ei ole vahvistettu elatusapua tai sitä ei peritä, peritään lastensuojelun asiakasmaksu alla olevan taulukon mukaisesti. Maksu määritetään kummallekin vanhemmalle erikseen. Tulot vähennysten jälkeen Perintä% 0-600 euroa Ei perintää 601-800 euroa 10 % 801-1 000 euroa 12 % 1 001-1 200 euroa 14 % Yli 1 201 euroa - 16 % Kun vanhemmalle on määrätty taulukon mukainen asiakasmaksu ja sijoitettuja lapsia on useampia, maksua korotetaan sijoitettujen lasten lukumäärän mukaan seuraavasti: Sijoitettuja lapsia Korotus% 1 Ei korotusta 2 15 % 3 30 % 4 45 % 5 tai useampia 60 % Esimerkki: Vanhemmalle on laskettu hoidosta perittävä asiakasmaksu 140 euroa. Sijaishuollossa olevia lapsia on kolme, jolloin taulukon mukaan perittävää maksua korotetaan 30 %. Maksuksi tulee 182 euroa ja kun se jaetaan kolmeen osaan, tulee perittäväksi maksuksi 60,67 euroa lasta kohden. 4.3 Maksun perimättä jättäminen tai maksun alentaminen Maksu jätetään perimättä tai sitä alennetaan, jos se vaarantaa lapsen, nuoren, vanhemman tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Avoliitossa elatusvelvollisuus koskee vain omia ja yhteisiä lapsia, mutta elatusvelvollisuus ei ulotu avopuolisoon eikä hänen lapsiinsa. 4.3.1 Huomioon otettavat tulot Maksukykyä määrättäessä on otettava huomioon seuraavat seikat: henkilön eläminen yhteistaloudessa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa, alaikäisten lasten eläminen samassa taloudessa ja/tai henkilön tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat (elatusvelvollisuus) sekä palvelua käyttäneiden henkilöiden tulot. Maksua määrättäessä huomioon otetaan ansiotulojen itsenäisestä ammatinharjoittamisesta tai yritystoiminnasta saatavien tulojen lisäksi eläkkeet, elinkorot, elatusavut, elatustuki ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä jatkuvat muut henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta sekä muusta omaisuudesta saatavat tulot kuten korko-, osinko- ja vuokratulot sekä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta ja yritystoiminnasta saatavat tulot. Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki peritään yleensä hoidon korvaukseksi, jolloin niitä ei pidetä vanhempien tulona.
Metsätulona huomioidaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 % ja metsätalouden korot. Metsätuloa voidaan alentaa palvelun käyttäjän vaatimuksesta metsätulon ja hakkuumahdollisuuden netto-raha-arvon erotuksen määrällä. 4.3.2 Tulot, joita ei oteta huomioon Tuloina ei oteta huomioon lasten hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia. Jos on kyse muusta kuin lapsen elatukseen ja elämiseen tarkoitetuista tuloista, korvauksista tai varoista, ei niitä voida käyttää annetun hoidon tai huollon korvaamiseen (esimerkiksi tapaturmasta aiheutuva pysyvä haitta). 4.3.3 Huomioon otettavat menot Lastensuojelun asiakasmaksua määrättäessä voidaan ottaa huomioon vanhemman tosiasiallista perhesuhteista johtuvat maksukykyyn vaikuttavat seikat. Vanhemman maksukykyä arvioitaessa noudatetaan soveltuvin osin oikeusministeriön ohjeistusta lapsen elatuksen suuruuden arvioimiseksi (OMJU 2007:2). Vanhemmalle asiakasmaksua määrättäessä vanhemman nettotuloista vähennetään asumismenojen omavastuu (vuokra/yhtiövastike, josta vähennetään mahdollinen asumistuki, asumislisä) ja asuntolainan lainanhoitokulut sekä maksetut elatusavut. Vanhemman nettotuloista tehdään nk. lapsivähennys. Yhdessä asuvilta vanhemmilta vähennetään 75 euroa/huollettava, kotona asuva lapsi/vanhempi. Yksin asuvalta vanhemmalta vähennetään 150 euroa/huollettava, kotona asuva lapsi. Lapsivähennystä ei tehdä sijoitettujen lasten osalta. Maksu jätetään perimättä tai sitä alennetaan, jos se vaarantaa lapsen, nuoren, vanhemman tai perheen toimeentulon edellytyksiä. Jos vanhemmalle ei määrät maksua, tulee se päätöksessä todeta ja perustella. Jo määrätyn asiakasmaksun alentaminen edellyttää uutta maksupäätöstä. 4.3.4 Maksun tarkastaminen Maksu tarkastetaan, kun lapsen, nuoren, vanhemman tai perheen olosuhteet oleellisesti mututuvat taikka maksu osoittautuu virheelliseksi. Olennaisena muutoksena vanhemman maksukyvyssä pidetään vähintään 5 %:n muutosta tuloissa. Muilta osin maksut tarkastetaan vuosittain. 4.3.5 Maksun periminen koko perheen sijoituksesta Jos lapsen vanhempi ja lapsi sijoitetaan yhdessä laitoshoitoon, myös vanhemman saamasta hoidosta voidaan periä maksu. Tällöin kuitenkin lapsen vanhemmalle on jätettäväasiakasmaksulain 33 :n mukaisesti käyttövaroiksi vähintään 20 % hänen nettotuloistaan. 4.3.6 Hoitopäiviksi katsottavat päivät maksua määrättäessä Kaikki laitoksessa ja perhehoidossa olevat kirjoilla olopäivät ovat hoitopäiviä, joista voidaan periä maksu. Maksu voidaan siten periä esimerkiksi lapsen karkumatkan ajalta.
Laitoshoidon tai perhehoidon keskeytyksestä sovitusti yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä asiakasmaksulain 32 :n 2 momentin mukaisesti viisi päivää ylittävältä ajalta. Mainittuja poissaoloja tarkastellaan kalenterikuukausikohtaisesti. 5 SIJOITETUN LAPSEN ITSENÄISTYMISVARAT Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolella avohuollon tukitoimena, lastensuojelulain 40 :ssä tarkoitettuna sijaishuoltona tai jälkihuoltoa koskevien säännöstön mukaisesti on lastensuojelulain 77 :n mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai saamisista on varattava aina vähintään 40 prosenttia hänen itsenäistymisvaroihinsa ja enintään 60 prosenttia voidaan käyttää hoidon korvauksena. Itsenäistymisvarojen määrää laskettaessa lapsilisää ei kuitenkaan oteta huomioon. Mikäli lapselle ei kerry omista tuloista, korvauksista tai saamisista itsenäistymisvaroja taikka ne ovat riittämättömät, tulee lapselle tai nuorelle maksaa itsenäistymisvaroja. Avustus myönnetään nuorelle tarpeen mukaan yksilökohtaisen harkinnan perusteella. 5.1 Tulot ja korvaukset, jotka kerryttävät itsenäistymisvaroja Asiakasmaksulain 14 :ssä tarkoitettuja lapsen tuloja, korvauksia ja saamisia ovat muun muassa lapselle tulevat jatkuvat etuudet, kuten elatusapu, elatustuki, eläkkeet, elinkorot, avustukset tai muut hänelle maksettavat jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset ja saamiset. Edellytyksenä on, että kysymyksessä olevat korvaukset ovat luonteeltaan sellaisia, että ne on tarkoitettu lapsen hoitoon tai huoltoon ja ne maksetaan tätä tarkoitusta varten. Lapselle maksettava ryhmähenkivakuutus on kertakaikkinen tulo, joka voidaan ottaa huomioon asiakasmaksua ja itsenäistymisvaroja määrättäessä. Lapselle kertyneitä itsenäistymisvaroja ei voida käyttää osaksikaan hoidon korvaamiseen. 5.2 Tulot, joista itsenäistymisvaroja ei kerrytetä Lapsilisä ja vanhemmille määrätty asiakasmaksu eivät kerrytä itsenäistymisvaroja. Myöskään perintöä tai vastaavaa tuloa tai saamista ei voida periä hoidon korvauksena tai nostaa itsenäistymisvaroiksi. 5.3 Lapsella ei ole itsenäistymisvaroja kerryttäviä tuloja tai ne ovat riittämättömät Jos lapsella ei ole asiakasmaksulain 14 :n mukaisia tuloja tai jos ne ovat riittämättömät, sosiaalihuollon vastaavan toimielimen on tuettava sijoituksen päättyessä itsenäistymässä olevaa nuorta: - asumiseen, - koulutukseen ja - muuhun itsenäistymiseen liittyvissä menoissa tarpeellisilla itsenäistymisvaroilla. Laissa ei säädetä tuen vähimmäis- tai enimmäismäärästä. Mikäli lapselle ei kerry omista tuloista, korvauksista tai saamisista itsenäistymisvaroja taikka ne ovat riittämättömät, tulee lapselle tai nuorelle maksaa itsenäistymisvaroja. Avustus myönnetään nuorelle tarpeen mukaan yksilökohtaisen harkinnan perusteella, enintään 2000.
5.4 Itsenäistymisvarojen käyttäminen Kunnan on huolehdittava, että itsenäistymisvarat käytetään lapsen itsenäistymistä tukevaan toimintaan tai hankintoihin. Arviointi tehdään yhdessä lapsen ja hänen huoltajansa tai nuoren kanssa. Jos kyseessä on alaikäinen huostassa tai jälkihuollossa oleva lapsi, itsenäistymisvarojen käyttö edellyttää aina myös lapsen edunvalvojan (huoltaja tai määrätty edunvalvoja) suostumusta. Suostumus voidaan pyytää kirjallisesti tai suullisesti. Suullinen suostumus kirjataan lasta koskeviin asiakirjoihin. Itsenäistymisvaroilla tuettavia menoaja voivat esimerkiksi olla: - oman asunnon kalustus - työpaikan saamiseksi tarvittavat hankinnat, - opiskelun edellyttämät materiaalit ja - muut perustellut menot kuten esimerkiksi ajokortin hankintakulut Kunnan on huolehdittava ennen itsenäistymisvarojen maksamista aina siitä, että esimerkiksi lapsen tai nuoren perustarpeista asumisessa ja sen järjestelyissä huolehditaan riittävällä tavalla erityisesti silloin, jos lapsella ja nuorella ei ole riittävästi varoja tai mahdollisuuksia asumisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen ja asumisen perushankintojen suorittamiseen. 5.5 Itsenäistymisvarojen maksaminen Sosiaalihuollon vastaavalla toimielimellä on oikeus päättää itsenäistymisvarojen maksamisen ajankohdasta. Lapsella ja nuorella ei ole ehdotonta oikeutta vaatia varojen maksamista, vaikka ne ovat kertyneet hänen tuloistaan tai hän on täysi-ikäinen. Lähtökohtaisesti itsenäistymisvarat on annettava lapsen tai itsenäistymässä olevalle nuorelle jälkihuollon tai sijoituksen päätyttyä silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Itsenäistymisvarojen maksamista voidaan lykätä silloin, kun on ilmeistä, että varoja on tarkoitus käyttää muuhun kuin itsenäistymistarkoitukseen, kuten päihteisiin tai jos lapsen ja nuoren rahankäyttö on muuten hallitsematonta. Itsenäistymisvaroja voidaan myös maksaa jälkihuollon kestäessä. Itsenäistymisvarat on maksettava viimeistään kun nuori täyttää 21 vuotta. Itsenäistymisvarojen maksamisesta tehdään muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Muutoksenhakuoikeus on 15 vuotta täyttäneellä lapsella ja hänen huoltajallaan sekä yksin 18 vuotta täyttäneellä nuorella. 5.6 Selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja käytöstä Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on annettava selvitys itsenäistymisvarojen kertymisestä ja maksamisesta:
- aina, kun sijoitus päättyy - kun 12 vuotta täyttänyt lapsi, lapsen huoltaja tai lapselle määrätty edunvalvoja sitä erikseen vaatii - selvitys on sitä vaadittaessa annettava myös sijoituksen aikana Selvityksellä varmistetaan, että toimielin varaa lapselle riittävät itsenäistymisvarat ja että varat käytetään nimenomaan lapsen tai nuoren itsenäistymistä tukeviin menoihin ja tarkoituksiin. 5.7 Itsenäistymisvarojen kerryttäminen kunnassa Mikäli lapsella tai nuorella on asiakasmaksulain mukaisia tuloja, sosiaalityöntekijä tekee näiden tulojen osalta asiakasmaksulain mukaisen perintää koskevan päätöksen. Koska lapselle ja nuorelle maksettavat etuudet ja korvaukset maksetaan kokonaisuudessaan perintäpäätöksen perusteella toimielimelle, on toimielimien tehtävä jako itsenäistymisvaroihin ja annetun hoidon tai huollon korvaukseen. Itsenäistymisvarojen osuus on aina vähintään 40 prosenttia perityistä tuloista ja korvauksista. Itsenäistymisvarojen hoidosta huolehditaan siten, että rahalaitokseen avataan lapselle tai nuorelle oma pankkitili, jonka omistajana on kuitenkin kunta. Tällä menettelyllä nostooikeus säilyy vain kunnalla. Itsenäistymisvaroja kerryttävät tulot ja korvaukset tilitetään kuukausittain lapsen tai nuoren itsenäistymistilille.