KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN KRITEERIT. Yhteinen toimintamalli viheralalle. Viherpäivät Emilia Weckman maisema-arkkitehti MARK

Samankaltaiset tiedostot
Viherala lisää terveyttä ja hyvinvointia

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI. VIHERYMPÄRISTÖLIITTO Kestävä ympäristörakentaminen- työryhmä

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

Kestävä kehitys puutarha-alalla

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLI

Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamalli

KESY kunnossapitourakoinnissa

Infrarakentamisen ympäristöasiakirja - kokonaisuus Ympäristöjohtaminen hankkeissa. Kurkistus kehityshankkeeseen

Viherympäristöliitto ry

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa, Suomen ympäristökeskus ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

Puistopuutarhurin ammattitutkinnon ja puistomestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden päivitys. Hanna Tajakka Konsulttipalvelu Viher-Arkki

Viherrakentamisen reunaehdot lainsäädännöllinen toimintaympäristö

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA

TILAAMISEN KESY-ASIAKIRJA: Viherhankkeen hankesuunnitelma

Sopeutuminen osana Vantaan kaupungin strategiaa. Pääkaupunkiseudun sopeutuminen ilmastonmuutokseen -seminaari 4.5.

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Kestävä infrarakentaminen

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

Rakentamisen toimenpiteet valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Vihreän yrittäjän asialla

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Miten Evira ottaa huomioon Suomen kierrätystavoitteen? ylitarkastaja Olli Venelampi, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Sosiaalinen kestävyys osana kestävää kehitystä Tiina Laurila gsm

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Kirkon ympäristödiplomi ja Kirkon energia- ja ilmastostrategia. Elina Hienonen Helsingin seurakunnat ympäristöasiantuntija

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Kestävän viherhankkeen prosessi

Satakunnan maakuntaohjelma

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullisuus hankinnoissa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Motiva 1

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Kierrätyslannoitteille laatujärjestelmä

Terveet tilat 2028 OHJELMA JA TOIMEENPANON 10 VUOTTA. Terveet tilat 2028 sihteeristö (VNK)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Toimintamalli kohti terveempiä ja toimivampia tiloja

Vesien kunnostus ja käyttö

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Terveet tilat Hallitusneuvos, hankejohtaja Marika Paavilainen

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

1. YLEISTÄ 2. HALLINTO. Viherympäristöliitto ry: Vuosikertomus 2016

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Yritysvastuu sosiaalialalla AN 1

Kirkonkylän osayleiskaava

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Valtakunnallinen jätesuunnitelma missä mennään?

Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen, toiminta-ajatus ja arvot sekä ajankohtaisia asioita

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

Ympäristönsuojelun tehtävät. Jaana Gustafsson vs. ympäristöinsinööri

MIX TSEMPATA? Marina Steffansson Eriarvoistumisen pysäyttäminen

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Laatumerkki kierrätyslannoitteille

Materiaalitehokkuus valvojan näkökulmasta

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Transkriptio:

KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN KRITEERIT Yhteinen toimintamalli viheralalle Viherpäivät 8.2.2017 Emilia Weckman maisema-arkkitehti MARK

Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on hallinnoida, suunnitella, rakentaa ja ylläpitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään, jopa parannetaan rakentamisen haitallisia vaikutuksia.

MIKSI? GLOBAALIT YMPÄRISTÖONGELMAT ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN KAUPUNGISTUMISEN LIEVEILMIÖT KESTÄVÄN KEHITYKSEN SAAVUTTAMINEN

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan poikkitieteellistä kulttuurista muutosprosessia, johon sisältyvät ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kestävää kehitystä edistettäessä pyritään kokonaisvaltaiseen kulttuuriseen muutokseen, jossa pidetään kiinni ihmisarvosta, vaalitaan elämän perustan muodostavien ekosysteemeiden elinvoimaisuutta ja huolehditaan vakaasta taloudesta Kuva: Sitran strategia 2012, Paula Laine (www.slideshare.net/sitrafund/paula-laine-sitran-strategia-252012)

MITEN? TOIMINTAMALLI JA OHJEET

2015 VIHERPÄIVÄT TAMPERE - TYÖPAJA 2015 - KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN (KESY) TYÖRYHMÄ PROJEKTIT: 2015-16 Kestävän viherhankkeen prosessi - Selvitystyö 2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO - Koerakentamishanke 2016- Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit, toimintamallin kehittäminen

VIHERYMPÄRISTÖLIITON KESTÄVÄ YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN (KESY) TYÖRYHMÄ Emilia Weckman, pj (MARK) Seppo Närhi, siht. (VYL) Hanna Hentinen (MAS) Mika Hujala (VIPU) Mikko Jaakkola (VYRA) Tiina Kaskiaro (Rakennustuoteteollisuus ry) Sami Kiema (SPY) Timo Koski (KPS) Pia Kuusiniemi (MARK) Karolina Linden (MAS) Jaana Matilainen (Rakennustieto Oy) Anu Riikonen (SPY) Tuula Råman (RALA) Anu Sarkkinen (VYRA) Sari Suomalainen (VIPU) Taina Suonio (PR) Jaani Turunen (Rudus Oy) Jyri Uimonen (TVY) Sirpa Väisänen (Rakennustieto Oy) Laura Yli-Jama (KPS)

2015-16 Kestävän viherhankkeen prosessi Selvitystyö Hanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viherarkki Suunnittelu( ratkaisut Tilaajan1 tahto Osaaminen Toimintatavat1ja1 työmenetelmät HAASTEITA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOTEUTUMISEN NÄKÖKULMASTA Kestävän viherhankkeen prosessi -Selvitysraportti 8/2016 Viherympäristöliitto Hanna Tajakka, Konsulttipalvelu Viher-Arkki

2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, Hämeenlinna - Koerakentamishanke Valmistui kesällä 2016 https://www.youtube.com/watch?v=md- w- fykwn4

2016- Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit, toimintamallin kehittäminen PROJEKTITYÖRYHMÄ Hanna-Maria Piipponen, maisema-arkkitehti MARK Hanna Tajakka, MMK Emilia Weckman, maisema-arkkitehti MARK Seppo Närhi, Viherympäristöliitto De professionals van NL Greenlabel De NL Professional Dat is een echte professional met een groen hart. Levende tuinen gemaakt met duurzame materialen, dat is het motto! Het handboek de Levende Tuin van de Vereniging Hoveniers en Groenvoorzieners staat centraal. NL Greenlabel ondersteunt en adviseert deze professionals om het duurzame karakter van hun werkzaamheden en toegepaste materialen en producten te waarborgen. Diensten en producten Bij de professionals kunt u terecht voor advies, ontwerp, aanleg en onderhoud. Per professional worden de diensten en producten genoemd die zij leveren. TYÖPAJAT Lepaa, elokuu 2016 ViherTek, Marraskuu 2016 Gustavelund, Joulukuu 2016 Viherpäivät, Helmikuu 2017 Vind uw professional

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen VIHERALAN YHTEINEN TOIMINTAMALLI YLEISET TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET TOIMENPITEET TEHTÄVITTÄIN KÄYTÄNNÖNLÄHEISET OHJEET AIHEESEEN LIITTYVÄT LAIT ASETUKSET JA OHJEET

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen ROOLIT JA TEHTÄVÄT ERI VAIHEISSA TILAAJA VALVOJA SUUNNITTELIJA RAKENTAJA YLLÄPITÄJÄ

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen ASENNEMUUTOS KÄYTÄNTÖJEN UUDELLEENAJATTELU ROOLIT JA TEHTÄVÄT ERI VAIHEISSA TILAAJA VALVOJA SUUNNITTELIJA RAKENTAJA YLLÄPITÄJÄ TIEDOTTAMINEN

Kestävän ympäristörakentamisen kriteerit - toimintamallin kehittäminen 5 KRITEERITEEMAA 1. Paikan olosuhteiden vaaliminen: VESI 2. Paikan olosuhteiden vaaliminen: MAAPERÄ JA KASVILLISUUS 3. Käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotanto, valinta ja kierrätys kestävällä tavalla 4. Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistäminen

1. Paikan olosuhteiden vaaliminen: VESI Vesioloihin liittyvät kriteerit kannustavat turvaamaan vesiekosysteemipalvelut. Ne ohjaavat rakentamisen sijoittamista siten, että esimerkiksi tulva-alueiden ekologiset toiminnot ja herkkien vesiekosysteemien toiminta turvataan. Ne ohjeistavat myös vesiekosysteemien kunnostusta ja hulevesien hallintaa. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu vedenkulutuksen vähentäminen.

2. Paikan olosuhteiden vaaliminen: MAAPERÄ JA KASVILLISUUS Maaperään ja kasvillisuuteen liittyvät kriteerit edistävät terveen maaperän ja kasvillisuuden säilyttämistä, maaperän kunnostusta ja hoitoa. Ne ohjaavat arvokkaan ja alkuperäisen kasvillisuuden suojelemiseen, kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttöön ja vieraslajien hallintaan.

3. Käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotanto, valinta ja kierrätys kestävällä tavalla Käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon, valintaan ja kierrätykseen liittyvät kriteerit kannustavat materiaalitehokkuuteen, raaka-aineiden vastuulliseen käyttöön sekä ekologisesti kestävän materiaalija taimituotannon tukemiseen. Lisäksi materiaalin kierrätyksen ja uusiokäytön sekä rakentamisessa syntyvän jätteen määrän rajoittaminen ja lajitteleminen ovat keskeisiä näkökulmia.

4. Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä käsittelevät kriteerit liittyvät erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Niillä tuetaan kulttuuriympäristön arvojen vaalimista, ulkotilojen saavutettavuutta ja turvallisuutta, ihmisten liikkumista sekä kaikille käyttäjille tasavertaisia käyttömahdollisuuksia.

5. Energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistäminen Energiasäästön, ilmanlaadun ja ympäristön suojelemiseen liittyvät kriteerit keskittyvät erilaisten päästöjen vähentämiseen. Tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä, elinympäristöjen tuhoutumista ja negatiivisia vaikutuksia ihmisten ja eliöiden terveyteen.

TEEMA 1: Paikan olosuhteiden vaaliminen: VESI 1.1 Tulva-alueiden säästäminen rakentamiselta 1.2 Vesiekosysteemien suojelu 1.3 Vesiekosysteemien kunnostus 1.4 Hulevesien hallinta 1.5 Vedenkulutuksen vähentäminen kasvillisuusalueiden hoidossa 1.6 Vedenkulutuksen vähentäminen vesialtaissa ja -rakenteissa TEEMA 2: Paikan olosuhteiden vaaliminen: MAAPERÄ JA KASVILLISUUS 2.1 Maaperän säilyttäminen, kunnostus ja hoito 2.2 Olemassa olevan kasvillisuuden säilyttäminen 2.3 Kasvupaikkaan soveltuvan kasvillisuuden käyttö 2.4 Vieraslajien hallinta 2.5 Lämpösaarekkeiden vaikutusten lieventäminen 2.6 Rakennusten energiankäytön vähentäminen kasvillisuuden avulla (2.X Biomassan optimointi)

TEEMA 3: Käytettävien raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden tuotanto, valinta ja kierrätys kestävällä tavalla 3.1 Materiaalitehokkuuden edistäminen 3.2 Raaka-aineiden, materiaalien ja tuotteiden kestävän tuotannon edistäminen TEEMA 4: Ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 4.1 Kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja kunnossapito 4.2 Ulkoalueiden saavutettavuuden, turvallisuuden ja käyttäjämukavuuden parantaminen 4.3 Fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen 4.4 Hyötyviljelyn edistäminen 4.5 Paikallisen talouden tukeminen TEEMA 5: Energiansäästön, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistäminen 5.1 Energiankulutuksen vähentäminen ja uusien energiatuotantomuotojen edistäminen 5.2 Ilmanlaadun suojeleminen ympäristörakentamishankkeissa 5.3 Turvallisen kemikaalien käytön edistäminen

ESIMERKKI (TEEMA 2: Paikan olosuhteiden vaaliminen: MAAPERÄ JA KASVILLISUUS) 2.1 Maaperän säilyttäminen, kunnostus ja hoito TAVOITTEET Ylläpidetään ja suojellaan maaperän terveyttä. Vähennetään uuden paikalle tuotavan kasvualustan sekä maa-ainesten tarvetta ja määrää. Säilytetään olemassa olevia ekosysteemejä. Tuetaan kasvillisuuden hyvinvointia, biologisia yhteisöjä sekä veden varastointia ja imeytymistä maaperään.

TOIMINTAPERIAATTEET Yleiset toimintaperiaatteet: Rajoitetaan maaperälle aiheutuvia häiriöitä. Perustetaan suojavyöhykkeet, joilla suojellaan olemassa oleva, alueen olosuhteisiin, ilmastoon sekä suunnitteluratkaisuihin soveltuva terve maaperä. Määritetään suojavyöhykkeen laajuus kohdekohtaisesti huomioiden suojeltavan maaperän tarpeet. Määritetään kielletyt ja sallitut toimenpiteet. Asetetaan tavoitteet terveen maaperän määrälle ja laadulle. Määritetään mittarit ja/tai seurantamenetelmät, joilla mitataan terveelle maaperälle ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Otetaan huomioon maaperän kunnostustarpeet ja rajoitetaan rakentamisesta maaperään aiheutuvia häiriöitä. Kunnostetaan maaperät, jotka häiriintyvät rakennustyön aikana. Asetetaan tavoitteet maaperän kunnostukselle ja hoidolle. Määritetään mittarit ja/tai seurantamenetelmät, joilla mitataan maaperän kunnostuksen ja hoidon toteutumista. Lisäksi noudatetaan toimenpiteitä, jotka on esitetty luvussa 1.

JATKOSSA TÄYDENTYVÄT TOIMENPITEET: Tilaamisen vaiheessa Suunnitteluvaiheessa Rakentamisvaiheessa Ylläpitovaiheessa OHJAAVAT LAIT, ASETUKSET JA OHJEET: Tilaamisen, suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjaus voimassa olevissa laissa ja asetuksissa, yleisissä laatuvaatimuksissa ja ohjeissa LINKKEJÄ JA LISÄTIETOA KÄSITTEET

SEURAAVAKSI ASIANTUNTIJAKOMMENTIT, LAUSUNTOKIERROS JA VIIMEISTELY TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO Toimintamallin julkaiseminen mahdollisesti yhteistyössä RT:n kanssa Tiedottaminen viheralan toimijoille Tiedottaminen viheralan ulkopuolisille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille - esim. infra-ala, rakennussala ja kiinteistöala rakennuttajat ja rakennusliikkeet Tietotaidon ylläpitäminen (kurssit, koulutukset)

KIITOS!

2016 KAURIALAN LIIKENNEPUISTO, Hämeenlinna - Koerakentamishanke Valmistui kesällä 2016 https://www.youtube.com/watch?v=md- w- fykwn4