Koulutus 2017 Opintojen kulku 2015 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistokoulutuksen suorittaminen nopeutui. Kaikkiaan viidessä ja puolessa vuodessa yliopistokoulutuksen suoritti 56 prosenttia koulutuksen aloittaneista, alemman 33 prosenttia ja ylemmän 23 prosenttia. Myös ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen läpäisyasteet paranivat vuonna 2015. Läpäisyasteita koulutussektorin mukaan vuosina 2015 ja 2014 1) Koulutussektori Nuorille suunnattu lukiokoulutus Nuorille suunnattu ammatillinen koulutus Nuorten ammattikorkeakoulukoulutus Yliopistokoulutus (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Opiskeluaika (vuotta) 3,5 3,5 4,5 5,5 Läpäisyaste 2015 () 80,5 67,7 47,3 Läpäisyaste 2014 () 80,6 66,3 44,5 Läpäisyasteiden erotus 2015 2014 1) Läpäisyaste kertoo, kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tarkastellun opiskeluajan puitteissa. 56,0 52,5-0,1 1,4 2,8 3,5 Yliopistokoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2015 loppuun (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Helsinki 17.3.2017 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Läpäisyaste kasvaa, mitä kauemmin koulutuksen aloittamisesta on kulunut aikaa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkasteltiin, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi. Opiskelijoista 70 prosenttia suoritti ylemmän tai alemman seitsemässä ja puolessa vuodessa ja 12,5 vuotta opiskelleista jo 78 prosenttia on suorittanut yliopistotutkinnon. Alemman läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 3,5 4,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Yliopistokoulutus (alemmat korkeakoulututkinnot) Opiskeluaika (vuotta) 3,5 4,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus 2015 2014 10,9 21,9 25,7 40,4 9,6 20,5 18,2 32,3 1,3 1,4 7,5 8,1 Vain 17 prosenttia alemman aloittaneista suoritti tavoiteajassa kolmessa ja puolessa vuodessa alemman. Naisopiskelijat suorittivat yliopistotutkinnon tuossa ajassa useammin kuin miehet. Naisista alemman suoritti 22 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia. Läpäisyasteiden erotus oli 11 prosenttiyksikköä. Neljän ja puolen vuoden läpäisyaste oli parantunut sekä naisilla että miehillä 8 prosenttiyksikköä vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Ylemmän läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 5,5 5,6 vuotta opiskelleille Koulutussektori Yliopistokoulutus (ylemmät korkeakoulututkinnot) Opiskeluaika (vuotta) 5,5 6,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus 2015 2014 18,4 27,3 28,6 42,7 18,0 28,0 28,0 40,6 0,4-0,7 0,6 2,1 Lähes joka neljäs suoritti ylemmän tavoiteajassa viidessä ja puolessa vuodessa. Naisopiskelijat suorittivat ylemmän tuossa ajassa useammin kuin miehet. Naisista ylemmän suoritti 27 prosenttia ja miehistä 18 prosenttia. Läpäisyasteiden erotus oli 9 prosenttiyksikköä. Kuudessa ja puolessa vuodessa koulutuksen aloittaneista naisista ylemmän sai valmiiksi 43 prosenttia ja miehistä 29 prosenttia. Läpäisyasteiden erotus oli 14 prosenttiyksikköä. 2
Naisista yli 60 prosenttia suoritti ammatti tavoiteajassa, miehistä vajaa kolmannes Nuorten ammattikorkeakoulukoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2015 loppuun Ammatti suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 47 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa valmistui 69 prosenttia ja kahdessatoista ja puolessa vuodessa lähes 70 prosenttia ammatti aloittaneista. Korkeimmillaan ammatti läpäisyaste oli 74 prosenttia yli 13 vuotta sitten opiskelunsa aloittaneilla. Nuorten ammattikorkeakoulutuksen läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 4,5 5,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Nuorten ammattikorkeakoulukoulutus Opiskeluaika (vuotta) 4,5 5,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus 2015 2014 32,6 60,3 46,7 69,1 29,5 57,7 46,5 68,5 3,1 2,6 0,2 0,6 Ammattikorkeakoulutuksen suoritusajoissa ero sukupuolten välillä on vielä suurempi kuin yliopistokoulutuksessa. Naisista koulutuksen suoritti yli 60 prosenttia, kun miehistä vajaa kolmasosa sai tutkintonsa valmiiksi neljässä ja puolessa vuodessa. Läpäisyasteiden erotus oli 28 prosenttiyksikköä. saavat eroa vähän kiinni, kun opiskeluvuosia on kulunut viisi ja puoli vuotta. Naisista koulutuksen oli suorittanut tuossa ajassa 69 prosenttia ja miehistä 47 prosenttia. Läpäisyasteiden erotus oli 22 prosenttiyksikköä. 3
Lukion suorittaminen neljässä vuodessa lisääntynyt hieman Nuorille suunnatun lukiokoulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2015 loppuun Vuoden 2015 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan tyypillisesti 3,5 4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 81 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 89 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Kun opiskeluaika oli enemmän kuin neljä ja puoli vuotta, lukiokoulutuksen suorittaneiden määrä suhteessa aloittaneiden määrään vakiintui 89 ja 90 prosentin välille. Nuorille suunnatun lukiokoulutuksen läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 3,5 4,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Nuorille suunnattu lukiokoulutus Opiskeluaika (vuotta) 3,5 4,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus 2015 2014 80,1 80,9 88,0 90,2 79,9 81,1 87,5 89,6 0,2-0,2 0,5 0,6 Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hieman hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset. Miehistä 80 prosenttia suoritti lukiotutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa, kun naisilla vastaava luku oli 81 prosenttia. Lukiokoulutuksen läpäisyasteissa muutokset olivat pieniä vuonna 2015 edelliseen vuoteen verrattuna. Neljässä ja puolessa vuodessa koulutuksen suorittaneiden läpäisyprosentit kasvoivat 0,5 prosenttiyksikön verran sekä miehillä että naisilla. 4
Ammatillisen koulutuksen läpäisy parani 1,4 prosenttiyksikköä Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen läpäisyaste eri tarkasteluväleillä vuoden 2015 loppuun Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen tutkintojen suoritusaika vaihtelee enemmän kuin lukiotutkintojen suoritusaika. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 68 prosenttia suoritti ammatillisen tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa tai nopeammin. Opiskelijoista 74 prosenttia valmistui enintään neljässä ja puolessa vuodessa. Ammatillisen koulutuksen läpäisyaste kasvoi vuosittain hieman myös pidempään opiskelleiden osalta: viisi ja puoli vuotta aiemmin aloittaneista 76 prosenttia ja yhdeksän ja puoli vuotta aiemmin aloittaneista 80 prosenttia oli valmistunut vuoden 2015 loppuun. Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen läpäisyasteet vuosina 2015 ja 2014 sukupuolen mukaan 3,5 4,5 vuotta opiskelleille Koulutussektori Nuorille suunnattu ammatillinen koulutus Opiskeluaika (vuotta) 3,5 4,5 Sukupuoli Läpäisyaste 2015 () Läpäisyaste 2014 () Läpäisyasteiden erotus 2015 2014 67,4 68,0 73,9 74,1 66,7 66,0 73,1 73,0 0,7 2,0 0,8 1,1 ja miehet suorittavat ammatillisen koulutuksen tavoiteajassa lähes yhtä usein. Kolmessa ja puolessa vuodessa naisista koulutuksen suoritti 68 prosenttia ja miehistä hieman yli 67 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa sekä naisista että miehistä koulutuksen oli suorittanut 74 prosenttia. Kun opiskeluaika ylitti viisi ja puoli vuotta, naiset suorittivat aloittamansa tutkinnon loppuun miehiä useammin. Kahdeksan ja puoli vuotta sitten aloittaneista naisista 81 prosenttia suoritti ammatillisen koulutuksen vuoden 2015 loppuun, miesten vastaava luku oli 79 prosenttia. Tämän tilaston tietokantatauluissa on tietoa koulutussektoreiden eri koulutusalojen välisistä eroista läpäisyasteissa (ks. tietokantaulukot). Tietokantataulukoissa on tietoja myös niistä opiskelijoista, jotka eivät läpäisseet koulutustaan tavoiteajassa. 5
Tässä tilastossa koulutuksen suorittaneiden määrä suhteessa koulutuksen aloittaneisiin oli lisääntynyt erityisesti korkeakoulukoulutuksen osalta. Opiskelu kiinnosti aiempaa enemmän myös muiden tilastojen perusteella, kun sekä koulutuksen keskeyttäminen että opiskelijoiden työssäkäynti vähenivät (Koulutuksen keskeyttäminen,opiskelijoiden työssäkäynti). 6
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun...8 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun...8 Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun, nuorten koulutus...9 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)...9 Liitetaulukko 5. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (alemmat korkeakoulututkinnot)...10 Liitetaulukko 6. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (ylemmät korkeakoulututkinnot)...10 Laatuseloste: Opintojen kulku...11 7
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun Aloittamisvuosi Lukiokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 37 709 36 957 35 695 36 714 36 020 35 065 35 007 34 510 34 793 34 064 33 705 32 897 32 183 Ylioppilastutkinnon 2015 miesopiskelijoita 33 499 32 842 31 736 32 570 32 036 31 225 31 126 30 683 31 135 30 366 30 118 29 358 25 919 88,8 88,9 88,9 88,7 88,9 89,0 88,9 88,9 89,5 89,1 89,4 89,2 80,5 15 883 15 580 15 307 15 764 15 497 15 243 14 872 14 436 14 770 14 509 14 472 14 194 13 758 Ylioppilastutkinnon miehiä naisopiskelijoita 2015 13 724 13 529 13 399 13 719 13 514 13 376 13 065 12 705 13 161 12 787 12 766 12 493 11 019 86,4 86,8 87,5 87,0 87,2 87,8 87,8 88,0 89,1 88,1 88,2 88,0 80,1 21 826 21 377 20 388 20 950 20 523 19 822 20 135 20 074 20 023 19 555 19 233 18 703 18 425 Ylioppilastutkinnon naisia 2015 19 775 19 313 18 337 18 851 18 522 17 849 18 061 17 978 17 974 17 579 17 352 16 865 14 900 90,6 90,3 89,9 90,0 90,2 90,0 89,7 89,6 89,8 89,9 90,2 90,2 80,9 Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun Aloittamisvuosi Ammatillisen peruskoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 50 552 48 330 46 815 46 000 48 482 48 041 48 705 48 247 48 336 50 671 50 533 50 499 49 759 Ammatillisen tutkinnon 2015 40 257 38 659 37 229 36 325 38 453 38 117 39 114 38 584 38 535 39 240 38 607 37 384 33 674 79,6 80,0 79,5 79,0 79,3 79,3 80,3 80,0 79,7 77,4 76,4 74,0 67,7 miesopiskelijoita 25 941 24 938 24 216 24 084 25 174 24 792 25 399 24 925 24 965 26 131 26 047 25 772 25 873 Ammatillisen tutkinnon miehiä 2015 19 799 19 258 18 623 18 378 19 414 19 227 20 080 19 750 19 884 20 207 19 852 19 055 17 435 76,3 77,2 76,9 76,3 77,1 77,6 79,1 79,2 79,6 77,3 76,2 73,9 67,4 naisopiskelijoita 24 611 23 392 22 599 21 916 23 308 23 249 23 306 23 322 23 371 24 540 24 486 24 727 23 886 Ammatillisen tutkinnon naisia 2015 20 458 19 401 18 606 17 947 19 039 18 890 19 034 18 834 18 651 19 033 18 755 18 329 16 239 83,1 82,9 82,3 81,9 81,7 81,3 81,7 80,8 79,8 77,6 76,6 74,1 68,0 8
Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun, nuorten koulutus Aloittamisvuosi opiskelijoita yhteensä 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 8 361 25 888 26 091 26 223 28 526 28 776 29 332 29 053 28 531 28 329 28 302 28 400 29 030 28 646 28 093 Tutkinnon 2015 6 153 19 185 19 300 19 388 20 088 20 006 20 335 20 078 19 718 19 503 19 404 18 423 17 013 13 556 7 134 73,6 74,1 74,0 73,9 70,4 69,5 69,3 69,1 69,1 68,8 68,6 64,9 58,6 47,3 25,4 miesopiskelijoita 4 139 11 555 11 595 11 546 13 412 13 347 13 190 13 141 13 045 13 037 12 711 13 127 13 558 13 447 12 719 Tutkinnon miehiä 2015 2 746 7 506 7 589 7 453 8 184 8 035 7 871 7 863 7 835 7 827 7 614 7 274 6 329 4 384 1 639 66,3 65,0 65,5 64,6 61,0 60,2 59,7 59,8 60,1 60,0 59,9 55,4 46,7 32,6 12,9 naisopiskelijoita 4 222 14 333 14 496 14 677 15 114 15 429 16 142 15 912 15 486 15 292 15 591 15 273 15 472 15 199 15 374 Tutkinnon naisia 2015 3 407 11 679 11 711 11 935 11 904 11 971 12 464 12 215 11 883 11 676 11 790 11 149 10 684 9 172 5 495 80,7 81,5 80,8 81,3 78,8 77,6 77,2 76,8 76,7 76,4 75,6 73,0 69,1 60,3 35,7 Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot) Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 16 582 19 054 19 783 21 018 21 245 20 763 20 827 20 744 19 988 19 461 19 396 19 940 19 766 19 827 22 815 Alemman tai ylemmän 2015 13 711 15 352 15 689 16 601 16 556 16 184 15 903 15 932 15 271 14 325 13 587 12 651 11 069 9 743 6 817 82,7 80,6 79,3 79,0 77,9 77,9 76,4 76,8 76,4 73,6 70,1 63,4 56,0 49,1 29,9 miesopiskelijoita 7 526 8 501 8 590 9 201 9 456 9 092 8 977 8 979 8 687 8 274 8 483 8 820 8 780 8 786 9 944 Alemman tai ylemmän miehiä 2015 5 719 6 179 6 043 6 501 6 553 6 330 6 120 6 162 6 046 5 383 5 246 4 788 4 153 3 355 2 255 76,0 72,7 70,3 70,7 69,3 69,6 68,2 68,6 69,6 65,1 61,8 54,3 47,3 38,2 22,7 naisopiskelijoita 9 056 10 553 11 193 11 817 11 789 11 671 11 850 11 765 11 301 11 187 10 913 11 120 10 986 11 041 12 871 Alemman tai ylemmän naisia 2015 7 992 9 173 9 646 10 100 10 003 9 854 9 783 9 770 9 225 8 942 8 341 7 863 6 916 6 388 4 562 88,3 86,9 86,2 85,5 84,9 84,4 82,6 83,0 81,6 79,9 76,4 70,7 63,0 57,9 35,4 9
Liitetaulukko 5. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (alemmat korkeakoulututkinnot) Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä 2010 2011 2012 19 766 19 827 22 815 Alemman 2015 6 452 6 715 3 909 32,6 33,9 17,1 miesopiskelijoita 8 780 8 786 9 944 Alemman miehiä 2015 2 534 2 254 1 087 28,9 25,7 10,9 naisopiskelijoita 10 986 11 041 12 871 Alemman naisia 2015 3 918 4 461 2 822 35,7 40,4 21,9 Liitetaulukko 6. Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2015 loppuun (ylemmät korkeakoulututkinnot) Aloittamisvuosi Yliopistokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä 1995 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 16 582 19 054 19 783 21 018 21 245 20 763 20 827 20 744 19 988 19 461 19 396 19 940 19 766 19 827 22 815 Ylemmän 2015 11 453 12 905 12 984 13 212 12 666 11 378 10 512 11 080 11 607 10 299 9 081 7 275 4 617 3 028 2 908 69,1 67,7 65,6 62,9 59,6 54,8 50,5 53,4 58,1 52,9 46,8 36,5 23,4 15,3 12,7 miesopiskelijoita 7 526 8 501 8 590 9 201 9 456 9 092 8 977 8 979 8 687 8 274 8 483 8 820 8 780 8 786 9 944 Ylemmän miehiä 2015 5 063 5 429 5 204 5 341 5 054 4 483 4 006 4 222 4 544 3 801 3 373 2 522 1 619 1 101 1 168 67,3 63,9 60,6 58,0 53,4 49,3 44,6 47,0 52,3 45,9 39,8 28,6 18,4 12,5 11,7 naisopiskelijoita 9 056 10 553 11 193 11 817 11 789 11 671 11 850 11 765 11 301 11 187 10 913 11 120 10 986 11 041 12 871 Ylemmän naisia 2015 6 390 7 476 7 780 7 871 7 612 6 895 6 506 6 858 7 063 6 498 5 708 4 753 2 998 1 927 1 740 70,6 70,8 69,5 66,6 64,6 59,1 54,9 58,3 62,5 58,1 52,3 42,7 27,3 17,5 13,5 10
Laatuseloste: Opintojen kulku 1. Tilastotietojen relevanssi Tilastossa kuvataan perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa seurataan opiskelijoiden tilannetta muutaman vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta, tarkastellaan ovatko he suorittaneet aloittamansa koulutuksen loppuun, opiskelevatko he edelleen, ovatko he vaihtaneet toiseen koulutukseen tai ovatko he siirtyneet työelämään ilman loppuun suoritettua koulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Opintojen kulkua seurataan tarkasteltavalla aikavälillä koulutussektorin ja koulutuksen mukaan. Koulutusta voidaan tarkastella joko koulutusalan, opintoalan tai jonkun muun koulutustiedon mukaan. Jos opintojen kulkua tarkastellaan koulutussektorin ja koulutusalan mukaan, verrataan esimerkiksi aloitetun ammatillisen koulutuksen koulutusalaa tarkasteluajanjakson loppuun suoritettuun ammatillisen koulutuksen koulutusalaan tai tarkasteluajanjakson lopussa opiskeltavaan ammatillisen koulutuksen koulutusalaan. Opintojen kulkua voidaan seurata myös pelkästään koulutussektoreittain. Tarkastellaan esimerkiksi onko yliopistokoulutuksen aloittanut suorittanut ylipäänsä jonkun yliopistosektorin koulutuksen loppuun, jatkaako hän mitä tahansa yliopistosektorin opiskelua edelleen, onko hän vaihtanut toisen sektorin koulutukseen vai onko hän keskeyttänyt opintonsa kokonaan. Koulutussektorit ovat: lukiokoulutus (nuorten koulutus), toisen asteen ammatillinen peruskoulutus (nuorille suunnattu koulutus), ammattikorkeakoulukoulutus (nuorten koulutus) ja yliopistokoulutus (alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelleet). Tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demografiset luokitukset. Tiedot tuotetaan yhdistämällä Tilastokeskuksen henkilöpohjaisia opiskelija-, tutkinto- ja työssäkäyntitilaston tietoja. Tämän tilaston laatimista varten ei ole suoritettu erillistä tiedonkeruuta. Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja mm. koulutuksesta. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu Tilastokeskuksen henkilöpohjaisiin kokonaisaineistoihin. Tiedot opiskelijoista perustuvat Tilastokeskuksen koulutuksen järjestäjiltä keräämiin ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta saatuihin tietoihin. Tiedot suoritetuista tutkinnoista perustuvat Tilastokeskuksen pääasiassa koulutuksen järjestäjiltä keräämiin ja korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä saatuihin tutkintorekisterin tietoihin. Tiedot työssäkäynnistä perustuvat Tilastokeskuksen ennakollisen työssäkäyntitilaston tietoihin, jotka on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia mm. työeläke- ja veroviranomaisten rekisteriaineistoja. Perusjoukko on tietyn vuoden perusasteen jälkeisen tutkintoon johtavan koulutuksen uudet opiskelijat, joilla on suomalainen henkilötunnus. Perusjoukkoon eivät kuulu lukiokoulutuksen osalta aikuisten opetussuunnitelman mukainen koulutus, ammatillisen koulutuksen osalta näyttötutkintoon valmistava ammatillinen peruskoulutus, lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus ja ammattikorkeakoulukoulutuksen osalta aikuiskoulutus. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja työssäkäyntitietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. 11
Opintojen kulkua seurataan eri vuosien tilastoaineistojen avulla. Mikäli aineistoissa, luokituksissa tai tilastoinnissa on seuranta-aikana tapahtunut paljon muutoksia, ne voivat vaikeuttaa vertailua ja estää joidenkin tietojen tuottamisen. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto opiskelijoiden opintojen kulusta on lopullinen ja ilmestyy vuosittain. Tiedot ilmestyvät runsas vuosi seuranta-ajan päättymisen jälkeen. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen internetsivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Koulutustilastot-vastuualueelta, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä. Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä ja luokituksista löytyy Tilastokeskuksen internetsivuilta. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Tilastoa on laadittu yliopistokoulutuksen opintojen kulusta 1980- ja 1990-luvulta lähtien määrävuosin. Kaikkien koulutussektoreiden uusien opiskelijoiden opintojen kulkua seurataan tilastovuodesta 2000 lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, tilastoinnissa ja käytetyissä luokituksissa tapahtuneet muutokset sekä tilastoaineiston laadun paraneminen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen koulutussektoreittain laaditut tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet. Mikäli opintojen kulkua kuvaavissa tilastoissa on käytetty toisistaan poikkeavia käsitteitä ja määritelmiä, saattavat ne tuottaa samastakin koulutuksesta erilaisia tietoja. 12
Koulutus 2017 Lisätietoja Anna Loukkola Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 3678 www.tilastokeskus.fi Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-1005 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi