MYLLYN PARAS -KONSERNI

TASEKIRJA 30.6.2014 Osoite: Verkatehtaankatu 6, Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0213815-0 Säilytettävä: 30.6.2024 asti

Tilinpäätös ja toimintakertomus tilikaudelta 1.7.2013-30.6.2014 Sisällys Sivu Toimintakertomus 1-4 Konsernin tuloslaskelma 5 Konsernin tase 6-7 Konsernin oman pääoman muutokset 8-9 Konsernin rahoituslaskelma 10 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 11-26 Liitetiedot 27-55 Tilinpäätöksen allekirjoitus 56 Tilinpäätösmerkintä 56 Tilintarkastuskertomus 57 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 58 Tositelajit ja säilyttämistapa 58 Tasekirja on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä (KPL 2:10 ). Tilikauden tositeaineisto on säilytettävä vähintään 6 vuotta sen vuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Tilinpäätöksen laati Tilistar Oy, auktorisoitu tilitoimisto Riihimäenkatu 87 05880 HYVINKÄÄ

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.7.2013 30.6.2014 Konsernirakenne ja organisaatio Tilikauden aikana (14.8.2013) lakkautettiin tytäryhtiö OOO Agro-7 Kurskissa Venäjällä. Yhtiöllä ei ollut liiketoimintaa. Toimintaympäristön kehitys Suomessa myllytuotteiden kysyntä säilyi entisellään. Leivonnaispakasteiden ja taikinoiden vähittäiskauppamarkkinat laskivat hieman. Venäjän talouden kehityksen näkymät ovat heikentyneet merkittävästi poliittisen tilanteen epävarmuuden takia. Ukrainan kriisi ja siitä seurannut pakotepolitiikka tulee muodostamaan jopa taloudellisen kriisin mahdollisuuden Venäjällä. Sen seurauksena tuonti Venäjälle tulee vaikeutumaan. Myllyn Paras toimii paikallisena toimijana peruselintarvikkeiden segmentillä ja tilanne voi kaiken kaikkiaan muodostua mahdollisuudeksi konsernille. Markkina-asema Viljatuotteiden myyntimäärä kasvoi 3 % ja oli 73,4 miljoonaa kiloa (71,4 miljoonaa kiloa 2012/2013). Vähittäiskaupassa yhtiön markkinajohtajuus pastatuotteissa vahvistui entisestään ja markkina-osuus oli noin 48 %. Vehnäjauhotuotteissa Myllyn Paras nousi markkinajohtajaksi. Hiutaletuotteissa myynti kasvoi lähes 10 %. Horeca- ja teollisuustuotemyynnissä kilpailutilanne kiristyi entisestään ja yhtiön myynti jauhoja hiutaletuotteissa hieman laski, pastatuotteissa myynti sen sijaan kasvoi. Myllyn Paras -pakastetuotteiden myynti vähittäiskaupassa kasvoi yli 20 %. Suurin kasvu tuli kaupan paistopistetuotteista. Myllyn Paras -pakastetaikinoiden markkinaosuus kasvoi entisestään ja se oli ympärivuotisessa kaupassa yli 60 % ja joulusesongissa noin 75 %. Horeca- ja leipomotuotteiden myynti pysyi entisellä tasolla. Konsernin liikevaihto ja tulos Konsernin liikevaihto oli 61,7 M. Liikevaihto koostui Suomen (84,8 %) ja Venäjän (13,2 %) myynnistä sekä viennistä. Viennin osuus liikevaihdosta oli 1,9 % ja vienti suuntautui lähinnä Ruotsiin ja Baltiaan. Liiketulos oli 2,8 M, 4,5 % liikevaihdosta. Tilikauden tulos oli 0,4 M, 0,7 % liikevaihdosta. 1

Investoinnit Suomen investointien määrä oli noin 1,8 M. Investoinnit muodostuivat pääosin tuotantokoneista ja -laitteista. Lisäksi on 0,5 M leasing-rahoituksella tehty pakastetehtaan tuotantokoneiden ja -laitteiden investointeja. Venäjällä Moskovan alueen Domodedovossa hiutalemylly on käyttöönottovaiheessa. Myllyrakennus on valmis ja koneet ja laitteet on asennettu. Investointi on merkittävä, noin 35 M. Kurskissa konsernilla on hallinnassaan noin 4 800 ha viljeltyä maanviljelysalaa. Viljankuivauskapasiteetti on kaksinkertaistettu. MYLLYN PARAS -KONSERNI 2012 IFRS 2013 IFRS 2014 IFRS Liikevaihto 52,0 M 59,5 M 61,7 M Liikevoitto 4,1 M 7,9 % 4,3 M 7,2 % 2,8 M 4,5 % Oman pääoman tuotto-% 5,0 % 4,6 % 0,7 % Omavaraisuusaste 54,6 % 52,2 % 48,5 % Henkilöstö 193 201 218 Palkat ja palkkiot 5,3 M 7,3 M 7,2 M Oman pääoman tuotto-% voitto/-tappio ennen satunnaisia eriä - verot oma pääoma + vähemmistöosuus x 100 Omavaraisuusaste Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot x 100 2

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomen kilpailutilanteessa ei odoteta tapahtuvan olennaisia muutoksia. Yhtiö jatkaa markkinointipanostuksia Myllyn Paras -tuotemerkkiin sekä tuo markkinoille uusia tuotteita ja tuoteryhmiä. Liikevaihdon ja tuloksen arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Yhtiö keskittyy Venäjän uuden tehtaan käyttöönottoon sekä tuotteiden myynti- ja markkinointitoimenpiteisiin. Yhtiö solmi yhteistyösopimuksen Rovion kanssa Angry Birds tuotemerkin käyttämisestä Venäjällä ja entisen IVY: n alueella. Tuotteiden myynti on aloitettu syksyllä 2014. Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät Pakasteliiketoiminnan osalta kilpailutilanne jatkuu erittäin haastavana ja erityinen ongelma on kauppojen rajallinen pakastetuotteiden myyntitila ja Private Label -tuotteiden kasvava osuus. Paistopistemarkkinan voimakas kehitys osaltaan muuttaa pakastemarkkinoiden painopistettä etenkin leipomomyynnissä. Vastaavasti myllyliiketoiminnan osalta kotimaisen kevätviljasadon laatuun liittyy epävarmuustekijöitä. Venäjän poliittinen ja taloudellinen tilanne on haastava, mutta sen ei nähdä välttämättä aiheuttavan merkittäviä ongelmia yhtiön liiketoiminnalle, mikäli tilanne ei kärjisty nykyisestä. Yhtiön kannalta tilanne vaikeutuu, mikäli esimerkiksi rahaliikenteeseen tai viisumien ja työlupien myöntämiseen tulee rajoituksia. Venäjän investointiin liittyy korkoriski, joka on pääosin suojattu. Hankkeessa on myös valuuttariski, joka ei suoranaisesti vaikuta yhtiön liiketoimintaan Venäjällä. Ajan kuluessa inflaatio pääosin kompensoi ruplan heikkenemisestä aiheutuvat valuuttakurssitappiot. Mahdolliset valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön omaan pääomaan ja niitä ei ole suojattu. Sen sijaan kassavirtavaikutteiset erät tullaan suojaamaan. Selvitys tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajuudesta Yhtiö on jatkanut panostustaan tuotekehitykseen molemmilla päätoimialoilla. Tilikauden aikana on markkinoille tullut yhteensä 6 uutta yhtiön itse valmistamaa tuotetta. Pakastetehtaan laatujärjestelmä on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta FSSC (Food Safety System Certificate) 22 000 ja ISO 22 000 standardien mukaisesti. Myllyn laatujärjestelmä (tuotanto ja myynti) on sertifioitu elintarviketurvallisuuden osalta FSSC (Food Safety System Certificate) 22 000 ja ISO 22 000 standardien mukaisesti helmikuussa 2014. 3

Ympäristötekijät Ympäristökysymykset ovat tärkeä osa yhtiön toimintajärjestelmää ja niiden kehittämisestä huolehditaan päivittäisen liiketoiminnan kaikilla osa-alueilla. Myllyn Paras Oy sai vuonna 2013 hyvinkääläisyritysten energiatehokkuuspalkinnon. Yhtiö huolehtii markkinoille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä EU direktiivin 94/62/EY ja valtioneuvoston päätöksen 962/97 mukaisesti. Yhtiö on sitoutunut Venäjän hankkeen rahoituksen yhteydessä FINNFUND:n ja NEFCO:n ympäristöä koskeviin vaatimuksiin. Hallinto Emoyhtiön hallitukseen ovat tilikaudella kuuluneet Maino Savela (puheenjohtaja), Pekka Savela, Aleksi Savela, Anni-Sofia Savela, Erno Savela ja Marko Savela. Yhtiön toimitusjohtaja on Pekka Savela. Tilintarkastajana on toiminut KHT Lauri Mäki. Emoyhtiön osakkeet Emoyhtiössä osakkeita on 5.180 kappaletta, kukin tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita rasittaa lunastuslauseke. Hallituksen esitys emoyhtiön voittoa ja tappiota koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on 27.983.994,31 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 57,90 euroa/osake eli 299.922,00 euroa ja vapaasta omasta pääomasta jäljelle jäävästä osasta 27.684.072,31 euroa jätetään käyttörahastoon 3.689.574,48 euroa ja kertyneiden voittovarojen tilille 23.994.497,83 euroa. 4

Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1.7.2013-30.6.2014 1.7.2012-30.6.2013 JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto 1 61 744 449 59 549 962 Liiketoiminnan muut tuotot 3 1 435 900 1 056 085 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 328 270 1 998 059 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -34 006 665-33 550 123 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6-8 691 009-8 380 761 Poistot ja arvonalentumiset 5-4 089 745-2 207 944 Liiketoiminnan muut kulut 4-13 953 567-14 205 191 LIIKEVOITTO 2 767 634 4 260 088 Rahoitustuotot 8 686 020 575 743 Rahoituskulut 9-3 081 174-2 278 747 VOITTO ENNEN VEROJA 372 480 2 557 084 Tuloverot 10 63 583-499 019 TILIKAUDEN VOITTO JATKUVISTA TOIMINNOISTA 436 063 2 058 065 LOPETETUT TOIMINNOT Tilikauden tappio lopetetuista toiminnoista 2-33 055-353 669 TILIKAUDEN VOITTO 403 008 1 704 396 Voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille 1 164 865 2 294 323 Voiton jakautuminen määräysvallattomille omistajille -761 857-589 927 403 008 1 704 396 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 10-227 630-313 277 Muuntoerot ulkomaisten yksikköjen nettosijoituksista -3 472 923-1 485 280 TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ -3 297 545-94 161 Laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille -1 420 128 1 066 601 Laajan tuloksen jakautuminen määräysvallattomille omistajille -1 877 417-1 160 762-3 297 545-94 161 5

Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE 30.6.2014 30.6.2013 VARAT PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 11 55 865 188 50 132 430 Liikearvo 12 1 448 033 3 172 260 Muut aineettomat hyödykkeet 12 440 994 313 860 Sijoituskiinteistöt 13 178 016 178 016 Muut rahoitusvarat 14 944 982 928 735 Saamiset 15 486 320 395 483 Laskennalliset verosaamiset 16 2 197 881 1 256 177 61 561 414 56 376 961 LYHYTAIKAISET VARAT Biologiset hyödykkeet 17 1 866 624 1 542 155 Vaihto-omaisuus 18 15 014 446 11 613 772 Myyntisaamiset ja muut saamiset 19 7 227 684 10 138 873 Ennakkomaksut 26 117 26 117 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat 0 rahoitusvarat 20 145 685 118 188 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 4 243 1 883 Rahavarat 20 419 582 4 492 320 24 704 382 27 933 308 VARAT YHTEENSÄ 86 265 796 84 310 269 6

Liitetieto (euroa) (euroa) KONSERNITASE 30.6.2014 30.6.2013 OMA PÄÄOMA JA VELAT EMOYRITYKSEN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 21 103 600 103 600 Ylikurssirahasto 21 16 400 16 400 Muuntoerot -3 896 756-1 311 763 Muut rahastot 21 4 303 278 4 303 278 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 21 2 418 000 0 Oman pääoman ehtoinen laina 21 14 925 000 14 925 000 Kertyneet voittovarat 20 297 045 20 432 154 MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS 3 648 688 5 526 106 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 41 815 255 43 994 775 PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat 16 1 685 042 1 696 841 Rahoitusvelat 22 29 340 716 26 453 333 Muut velat 256 3 256 31 026 013 28 153 430 LYHYTAIKAISET VELAT Ostovelat ja muut velat 23 9 102 999 7 181 289 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 259 052 65 196 Lyhtyaikaiset rahoitusvelat 22 4 062 477 4 915 579 13 424 528 12 162 065 VELAT YHTEENSÄ 44 450 541 40 315 494 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 86 265 796 84 310 269 7

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muunto- erot Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Kertyneet voittovarat Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.7.2013 103 600 16 400 4 303 278-1 311 763 20 432 154 0 14 925 000 38 468 669 5 526 106 43 994 775 Oikaistu oma pääoma 1.7.2013 103 600 16 400 4 303 278-1 311 763 20 432 154 0 14 925 000 38 468 669 5 526 106 43 994 775 Laaja tulos Tilikauden tulos 0 0 0 0 1 164 865 0 0 1 164 865-761 857 403 008 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 0 0 0-153 050 0 0 0-153 050-74 581-227 630 Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista 0 0 0-2 431 943 0-2 431 943-1 040 980-3 472 923 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0-2 584 993 1 164 865 0 0-1 420 128-1 877 417-3 297 545 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0 0 0 0-99 974 0 0-99 974 0-99 974 Osakaslainan konvertointi 0 0 0 0 0 2 418 000 0 2 418 000 0 2 418 000 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 0-99 974 2 418 000 0 2 318 026 0 2 318 026 Oman pääoman ehtoinen laina Lainasta maksettavat korot 0 0 0 0-1 200 000 0 0-1 200 000 0-1 200 000 Oma pääoma 30.6.2014 103 600 16 400 4 303 278-3 896 756 20 297 045 2 418 000 14 925 000 38 166 567 3 648 688 41 815 255 8

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muunto- erot Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Kertyneet voittovarat Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Oman pääoman ehtoinen laina Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.7.2012 103 600 16 400 4 303 278-44 645 19 554 619 0 14 925 000 38 858 251 6 675 154 45 533 405 Laskennallinen vero oikaistu 0 0 0 0 354 257 0 0 354 257 1 215 355 472 Laskentaperiaatteiden oikaisu 0 0 0-39 395-800 295 0 0-839 690 10 499-829 191 Oikaistu oma pääoma 1.7.2012 103 600 16 400 4 303 278-84 040 19 108 580 0 14 925 000 38 372 818 6 686 867 45 059 685 Laaja tulos Tilikauden tulos 0 0 0 0 2 294 323 0 0 2 294 323-589 927 1 704 396 Muut laajan tuloksen erät Muuntoerot 0 0 0-227 761 0 0 0-227 761-85 516-313 277 Muuntoerot ulkom. yksik. nettosijoituksista 0 0 0-999 961 0-999 961-485 318-1 485 280 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 0-1 227 722 2 294 323 0 0 1 066 601-1 160 762-94 161 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako 0 0 0 0-64 750 0 0-64 750 0-64 750 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 0-64 750 0 0-64 750 0-64 750 Oman pääoman ehtoinen laina Lainasta maksettavat korot 0 0 0 0-906 000 0 0-906 000 0-906 000 Oma pääoma 30.6.2013 103 600 16 400 4 303 278-1 311 763 20 432 154 0 14 925 000 38 468 669 5 526 106 43 994 775 9

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Liiketoiminta Tilikauden voitto 403 008 1 704 396 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 4 089 745 2 207 944 Käyttömaisuuden myyntivoitto/ -tappio -50 498-11 526 Valuuttakurssimuutos -84 699 152 715 Varastojen muutos -324 469 559 559 Rahoitustuotot ja -kulut 2 395 842 1 703 003 Verot -19 496 492 343 Muut erät 0 1 212 Nettokäyttöpääoman muutos: Varastojen muutos -3 400 674-728 793 Korottomien saamisten muutos 2 867 658 2 847 586 Korottomien velkojen muutos 2 383 203 1 146 084 Korollisten saamisten muutos (lyhytaik.) 67 475-7 831 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -1 207 126-1 124 920 Saadut korot ja muut rahoitustuotot 165 426 259 460 Maksetut verot -742 513-705 610 Liiketoiminnan rahavirta 6 542 880 8 495 621 Investoinnit Osakeinvestoinnit -189 059-231 717 Investoinnit aineell. ja aineett.hyödykkeisiin -7 180 203-18 235 032 Muuntoerojen vaikutusten oikaisu -3 803 163 0 Aineell. ja aineett. hyödykkeiden luovutustulot 11 500 30 800 Investointien rahavirta yhteensä -11 160 926-18 435 949 Rahavirta ennen rahoitusta -4 618 046-9 940 328 Rahoitus Pitkäaikaisten lainojen nostot 6 724 535 1 000 621 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -4 464 368-3 299 774 Pitkäaikaisten saamisten lisäys -107 637-36 123 Pitkäaikaisten saamisten vähennys 16 800 32 900 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 200 000 1 165 000 Lyhytaikaisten lainojen vähennys -2 337 498-243 188 Rahoitusleasingvelkojen maksut -183 039-115 210 Voitonjako -1 299 974-1 264 750 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 2 000 000 0 Rahoituksen rahavirta yhteensä 548 820-2 760 523 Rahavarojen muutokset Valuuttakurssierot -31 010 133 114 Käypään arvoon arvostetut rahavarat 27 498-49 515 Rahavarojen muutokset yhteensä -3 512 83 598 Rahavarojen lisäys/vähennys -4 072 738-12 617 252 Rahavarat 1.7. 4 492 320 17 109 573 Rahavarat 30.6. 419 582 4 492 320 (euroa) (euroa) 10

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 1. Perustiedot Myllyn Paras konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Sen rekisteröity osoite on Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää. Konserni valmistaa, myy ja markkinoi jauhoja, hiutaleita, suurimoita ja pastaa sekä pakastetaikinoita ja leivonnaispakasteita. Näistä muodostuu kaksi konsernin erillistä toimialaa, jotka muodostavat omat segmenttinsä: Mylly ja Pakaste. MP Russia Oy muodostaa alakonsernin Venäjällä sijaitsevien tytäryritysten kanssa. Näistä muodostuu segmentti: Hankeyhtiöt. Myllyn Paras Oy Konserni muodostaa segmentin emo. Konsernilla on yhtiöitä Suomessa, Venäjällä, Kazakstanissa ja Virossa. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta: www.myllynparas.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta: Verkatehtaankatu 6, 05830 Hyvinkää. Myllyn Paras Oy Konsernin hallitus on kokouksessaan 20.9.2014 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. 2. Laatimisperiaatteet 2.1. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 30.6.2014 voimassa olevia IAS ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja velkoja sekä johdannaisinstrumentteja, jotka on arvostettu käypään arvoon. 11

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.1.1. Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa 2.1.1.1. Uudet standardit ja tulkinnat Konserni ei ole tässä tilinpäätöksessä soveltanut tilinpäätöshetkeen mennessä julkaistuja standardeja, standardien muutoksia tai tulkintoja, joiden soveltaminen ei vielä tässä vaiheessa ole ollut pakollista. Seuraavilla vuonna 2014 voimaan tulleilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen: IFRS 10 Konsernitilinpäätös-standardi IFRS 11 Yhteisyritykset -standardi IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä -standardi IAS 27 Erillistilinpäätös -standardi IAS 28 Sijoitukset osakkuusyrityksiin ja yhteisyrityksiin -standardin muutos IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa -standardin muutos IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin muutos IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin muutos IFRIC 21 Julkiset maksut -tulkinta IASB:n vuosittaiset päivitykset eri standardeihin Konserni on selvittämässä vuonna 2015 ja sen jälkeen käyttöönotettavien standardimuutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen. 2.2. Konsernitilinpäätöksen laatiminen 2.2.1. Konsolidointiperiaatteet 2.2.1.1. Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty konsernin emoyritys Myllyn Paras Oy Konserni ja sen suoraan tai välillisesti omistamat tytäryritykset, joissa konsernilla on tosiasiallinen määräysvalta. Yleensä määräysvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Määräysvallan olemassaolo arvioidaan myös silloin, kun konsernilla on vähemmän kuin puolet äänivallasta mutta se pystyy määräämään sijoituskohteen talouden ja hallinnon periaatteista de facto määräysvallan perusteella. De facto -määräysvalta voi syntyä esimerkiksi, kun konsernin äänivalta suhteutettuna muiden osakkeenomistajien äänivaltaan ja omistuksen hajaantumiseen on sellainen, että konsernilla on oikeus määrätä talouden ja hallinnan periaatteista. 12

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääomanehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut omistusosuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankintaajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan IAS 39:n mukaisesti joko tulosvaikutteisesti tai muihin laajan tuloksen eriin. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan. Liikearvona kirjataan alun perin määrä, jolla luovutettu vastike ja määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen nettomäärän. Jos vastike on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä tuotot ja kulut eliminoidaan. Myös omaisuuserän kirjaamiseen johtavista konsernin sisäisistä liiketoimista johtuvat voitot ja tappiot eliminoidaan. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Konsernitilinpäätös sisältää seuraavat kotimaiset tytäryhtiöt: Myllyn Paras Oy, Myllyn Paras Oy Pakasteet, MP Russia Oy, MP Tehdaspalvelut Oy ja MP Pakastetehdaspalvelut Oy. Lisäksi konsernitilinpäätökseen sisältyvät seuraavat ulkomaiset tytäryhtiöt: OÜ Myllyn Paras ja OÜ Seventeen Virossa, OOO Kolos-Holding, OOO Kolos-Ekspress, OOO Mir, OOO Myllyn Paras Kursk sekä sen tytäryhtiö OOO Uva ja lisäksi ZAO Erpolar Venäjällä, tytäryhtiö TOO MP Apanovka ja sen tytäryhtiö TOO Nurly Dala Kazakstanissa. Venäjällä sijainnut tytäryhtiö Agro-7 on yhdistetty lakkauttamiseensa 14.8.2013 asti. 13

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.2.1.2. Tytäryrityksistä omistettavien osuuksien muutokset, jotka eivät johda määräysvallan muutokseen. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. 2.2.1.3. Luopuminen tytäryrityksistä Kun konsernin määräysvalta lakkaa, jäljelle jäänyt omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi. 2.2.1.4. Osakkuusyritykset Konsernissa ei ole osakkuusyhtiötä. 2.2.2. Segmenttiraportointi Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Kustannukset ja tuotot sekä omaisuus- ja velkaerät on jaettu segmenteille yhtenäisin periaattein. Kaikki segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin, ja kaikki segmenttien väliset myynnit eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä. 2.2.3. Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen 2.2.3.1. Toimintavaluutta Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii ( toimintavaluutta ). Konsernin toimintavaluutat ovat euro, rupla ja tenge. Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. 14

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.2.3.2. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin. 2.2.3.3. Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätöksen muuntaminen Ulkomaisten yksikköjen tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi yhdistämisajan keskikurssin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssin mukaan. Kurssiero, joka johtuu tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, on kirjattu omana eränään omaan pääomaan ja niiden muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaukseksi määritetyistä lainoista ja muista valuuttainstrumenteista syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. 2.2.4. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Kun käyttöomaisuushyödykkeen osaa käsitellään erillisenä hyödykkeenä, osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Hankintamenoon luetaan hyödykkeiden hankinnasta välittömästi aiheutuvat menot. Ehdot täyttävän hyödykkeen, kuten tuotantolaitoksen, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuneet vieraan pääoman menot silloin, kun on todennäköistä, että ne kerryttävät vastaista taloudellista hyötyä, ja kun menot on luotettavasti määritettävissä. Vieraan pääoman menot aktivoidaan siltä ajalta, joka tarvitaan investointihankkeen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ja taideteoksista ei tehdä poistoja. 15

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat: Rakennukset ja rakennelmat 15-30 vuotta Rakennusten tekniset osat 15 vuotta Tuotantokoneet 2 20 vuotta Konttori- ja atk-kalusto, konttorikoneet 3-15 vuotta Autot 2-7 vuotta Muut koneet ja laitteet 2 10 vuotta Myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena, ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Myytävänä olevat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan niiden kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myyntikustannuksilla vähennettyyn käypään arvoon. Omaisuuserän jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. 2.2.5. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua. Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoonsa. 2.2.6. Biologiset hyödykkeet Biologiset hyödykkeet koostuvat viljellystä auringonkukasta, soijasta, kaurasta, ohrasta, maissista ja tattarista. Viljelytuotteet arvostetaan tilinpäätöshetken käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myynnistä aiheutuvilla menoilla. Viljelytuotteiden arvostus perustuu johdon laatimiin laskelmiin, joiden pohjana ovat ajankohdan vallitseva hintataso ja satokehitys. Biologisista hyödykkeistä ei tehdä poistoja. 2.2.7. Aineettomat hyödykkeet 2.2.7.1. Liikearvo Liikearvo syntyy tytär-, osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan yhteydessä. Se on määrä, jolla suoritettu vastike ylittää osuuden hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon ja määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon. 16

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittu liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisen tuottamista synergioista. Jokainen yksikkö tai yksikköjen ryhmä, jolle liikearvoa kohdistetaan, on alin taso, jolla liikearvoa seurataan sisäisesti johdon tarkoituksia varten. Liikearvoa tarkistetaan arvonalentumisen varalta vuosittain tai tätä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteet viittaavat mahdolliseen arvonalentumiseen. Kirjanpitoarvoa verrataan käytettävissä olevaan rahamäärään, joka on käyttöarvo tai myynnistä aiheutuvalla menolla vähennetty käypä arvo sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. 2.2.7.2. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa ja sitä voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja yhteisö pystyy määrittämään luotettavasti menot, jotka johtuvat aineettomasta hyödykkeestä sen kehittämisvaiheen aikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhempinä tilikausina. Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole kehittämismenoja aktivoituna taseessa. 2.2.7.3. Tavaramerkit Tavaramerkit merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Tavaramerkit kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Tavaramerkkien poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Tavaramerkit 5 vuotta 2.2.7.4. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotettavasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat lähinnä tietokoneohjelmistoista. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: 17

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Muut aineettomat hyödykkeet 5 7 vuotta 2.2.8. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen tai vaihtoehtoisesti vastaavalla painotetulla keskimääräisellä kustannuksella. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raakaaineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaaliin toiminta-asteeseen perustuen. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. 2.2.9. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuden myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Tällöin myynnin katsotaan olevan erittäin todennäköinen, omaisuuserä on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan, johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät, jotka on luokiteltu myytävänä oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä johtuneilla menoilla. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät ja niihin liittyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä. Konsernilla ei ole ollut myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä. Lopetetut toiminnot sisältävät venäläisen tytäryhtiön Agro-7, joka on yhdistetty lakkauttamiseensa 14.8.2013 asti. 2.2.10. Vuokrasopimukset 2.2.10.1. Konserni vuokralle ottajana Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoituksen korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen aikana siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta 18