TILINPÄÄTÖS 2013
Sisältö Konsernin tilinpäätös Elenia-konsernin hallituksen toimintakertomus 2013 1 Konsernin tuloslaskelma 3 Konsernitase 4 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 5 Konsernin rahavirtalaskelma 6 Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet 7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 15 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tulos 33 Emoyhtiön tase 34 Rahoituslaskelma 36 Liitetiedot tilinpäätökseen 31.12.2013 37 Tilintarkastuskertomus 46
Konsernin tilinpäätös Elenia-konsernin hallituksen toimintakertomus 2013 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Elenian liiketoiminta Elenia-konserni koostuu sähköverkko- (Elenia) ja lämpöliiketoiminnasta (Elenia Lämpö). Sähköverkkoliiketoiminta Elenia on Suomen toiseksi suurin sähkönjakeluverkon haltija. Sen markkinaosuus on 12 % asiakasmäärästä. Elenia on alueellinen monopoli, joka palvelee kaikkia asiakkaita energiaviranomaisen myöntämän sähköverkkolupansa alueilla. Energiavirasto määrittää verkonhaltijan vastuualueen. Sähköverkkoluvan haltijalla on yksinoikeus rakentaa ja ylläpitää jakeluverkko vastuualueellaan. Elenialla on noin 412 000 asiakasta. Kotitalouksien lisäksi yhtiö toimittaa sähköä teollisuuteen, palvelu- ja rakennusaloille sekä yhteiskunta-asiakkaille. Yritys toimii yli sadan kunnan alueella. Sen noin 65 600 kilometriä pitkä jakeluverkko kattaa lähes 600 kilometrin pituisen alueen. Vuonna 2013 yrityksen sähkönjakelun kokonaisvolyymi oli 6 228 gigawattituntia (6 391 GWh vuonna 2012). Elenia haluaa tuottaa edistyksellisiä sähköverkkopalveluja asiakkailleen ja ylläpitää yhteiskunnan keskeytyksetöntä toimintaa päivittäisessä elämässä. Yhtiön päätavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta lisäämällä maakaapelointia ja kehittää asiakaspalvelua hyödyntämällä älykkäitä automaattisia palveluja, kuten automaattinen mittarinluenta. Sähkökatkoissa Elenian älykäs sähköverkko rajaa vikapaikkoja automaattisesti ja sähkönjakelu ohjautuu verkon normaalisti toimiviin osiin. Asiakkaat saavat sähkökatkojen aikana tilannetietoja tekstiviestien, sähköpostin, verkkopohjaisen karttapalvelun ja puhelinpalvelun välityksellä. Vuodesta 2009 alkaen Elenia on rakentanut vain säänkestäviä maakaapeloituja jakeluverkkoja. Vuoden 2013 lopussa 27,6 % yhtiön verkostosta oli maakaapeliverkkoa. Vuonna 2013 Elenia investoi sähköverkkojen kehittämiseen yli 80 miljoonaa euroa eli noin 20 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Lämpöliiketoiminta Kaukolämpö on keskitetysti tuotetun lämmön jakelujärjestelmä. Järjestelmän välityksellä jaetaan lämpöä koteihin ja kaupallisiin kiinteistöihin. Suomessa kaukolämpö on suosituin lämmitysratkaisu. Sen markkinaosuus on noin 47 % loppukäyttäjistä. Vaihtoehtoihin verrattuna kaukolämpö on luotettava ja kustannustehokas lämmitystapa, jonka korvaaminen on kallista. Elenia Lämpö on Suomen toiseksi suurin yksityinen kaukolämmön myyjä ja yhdeksänneksi suurin kaukolämmön myyjä. Vuonna 2013 yhtiö myi yhteensä 1,1 terawattituntia (TWh) lämpöä, kaasua ja sähköä. Elenia Lämpö tuottaa jakamansa lämmön pääasiassa itse puusta, turpeesta, maakaasusta ja öljystä. Yhtiö ostaa noin 30 % jakamastaan lämmöstä kolmansilta osapuolilta, kuten energiayhtiöiltä ja paikalliselta teollisuudelta. Elenia Lämmön vakaa liiketoiminta on olennainen osa hyödykkeiden palvelumarkkinoita yhtiön toiminta-alueilla. Yhtiön omistuksessa ja hoidossa on 16 kaukolämpöverkkoa eri puolilla Suomea, pääasiassa Hämeessä ja Keski-Suomessa. Liiketoimintakatsaus Uusi sähkömarkkinalaki tuli voimaan 1.9.2013. Lain mukaan verkonhaltijalla on velvollisuus kehittää jakeluverkkoja sähkönsaannin turvaamiseksi. Verkonhaltijalla on myös velvollisuus laatia järjestelmällinen pitkän ajan kehittämissuunnitelma sähkönsaannin varmistamiseksi. Uuden sähkömarkkinalain tavoitteet ovat Elenian pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisia. Vuodesta 2009 alkaen Elenia on rakentanut vain säänkestävää maakaapeloitua sähköverkkoa. Maakaapelointi parantaa sähkönjakelun varmuutta ja asiakastyytyväisyyttä sekä pienentää toimintakuluja ja sähkökatkoksista aiheutuvia lakisääteisiä korvauksia ja hyvityksiä. Huhtikuussa 2013 yhtiö avasi verkkosivuillaan (www.elenia.fi) Elenia Säävarma -karttapalvelun, josta asiakkaat saavat tietoa käynnissä olevista ja suunnitelluista maakaapelointihankkeista. Matalana pysynyt korkotaso aiheuttaa haasteita verkonhaltijoille, sillä korkotaso on keskeisiä tekijöitä luvanvaraisen sähkönjakelun kohtuullisen tuoton määrittelyssä. Kohtuullinen tuotto on nyt pienempi kuin koskaan aiemmin. Verkonhaltijoiden odotetaan kuitenkin investoivan entistä enemmän verkkoihinsa sähkönsaannin turvaamiseksi. Alhainen kohtuullinen tuotto alentaa sähköverkkoyhtiöiden mahdollisuuksia investointien toteuttamiseen. Tämä aiheuttaa yhtiöille haasteita saavuttaa sähkömarkkinalain tavoitteita. Vuoden 2013 myrskyt osoittivat, että sähkön toimitusvarmuutta on parannettava. Viisi myrskyä (yksi kesäkuussa ja neljä marras-joulukuussa) vaikuttivat merkittävästi liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen vuonna 2013. Nämä voimakkaat myrskyt pienensivät käyttökatetta noin 13,5 miljoonaa euroa, josta 11,2 miljoonaa euroa oli poikkeuksellista myrskyjen voimakkuuden luokittelun perusteella. Lisäksi lämpötilat olivat hieman keskimääräistä korkeammat, mikä vähensi sähkön siirtomääriä ja pienensi liikevaihtoa. Vuoden kohokohtia oli Elenian saama Publicly Available Specification 55 -sertifiointi sähköverkon hallinnan laadusta. Elenia on ensimmäinen pohjoismainen sähkönjakeluyhtiö, jolle brittiläinen Lloyd s Register on myöntänyt PAS 55 -sertifioinnin. Elenia Lämpö saavutti vuonna 2013 hyvän tuloksen ja sai paljon uusia asiakkaita, vaikka rakentaminen jatkui vähäisenä. Lämmön myynti jäi pienemmäksi kuin vuonna 2012 lämpimän sään seurauksena, mutta lämpötilan muutoksilla oikaistu kaukolämmön kokonaisvolyymi oli tavanomaisella tasolla. Elenia Lämpö nosti kaukolämmön hintaa 3 % syksyllä. Korotus oli pienempi kuin Suomen lämpöteollisuuden keskimääräinen hinnankorotus. Rahoitus Elenia Oy perusti 21.11.2013 täysin omistetun tytäryhtiön Elenia Finance Oyj:n. Yhtiön tarkoituksena on harjoittaa rahoitustoimintaa ja tuottaa kassanhallinta- ja rahoituspalveluja Elenia-konsernin yrityksille ja emoyhtiöille. Joulukuussa Elenia Finance laski liikkeeseen 500 miljoonan euron kiinteäkorkoisen (2,875 %) joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy joulukuussa 2020, sekä 150 miljoonan euron kiinteäkorkoisen (4,102 %) joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy joulukuussa 2030. Joukkovelkakirjat laskettiin liikkeeseen joukkovelkakirjalainaohjelman puitteissa, ja ne on listattu Lontoon pörssissä. Nostetut joukkovelkakirjalainat käytettiin Elenian pankkilainan maksuun. Tilinpäätös 2013 1
Henkilöstö Elenia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 380 työntekijää vuonna 2013 (350 vuonna 2012). Tiivis yhteistyö paikallisten kumppaniyhtiöiden kanssa on olennainen osa konsernin toimintaa. Elenian ja sen kumppaniyhtiöiden liiketoiminta työllistää noin 1 000 henkilöä. Taloudellinen tulos Elenia-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 293,7 miljoonaa euroa (299,6 miljoonaa euroa vuonna 2012). Käyttökate vuonna 2013 oli 140,8 miljoonaa euroa (127,8 miljoonaa euroa). Käyttökate ilman kertaluonteisia eriä ja poikkeuksellisen voimakkaiden myrskyjen vaikutusta oli 152,4 miljoonaa euroa (157,4 vuonna 2012). Liikevoitto oli 69,8 miljoonaa euroa (53,5 miljoonaa euroa), ja tilikauden tappio oli 8,4 miljoonaa euroa (44,2 miljoonaa euroa). Investoinnit ja yrityskaupat Tilikaudella ei ollut merkittäviä yritysostoja eikä yritysmyyntejä. Liiketoimintayksiköt: keskeiset tunnusluvut ja toiminnan taloudellinen kehitys Sähkönjakelun liikevaihto oli 215,9 miljoonaa euroa (221,7 miljoonaa euroa), ja käyttökate oli 121,6 miljoonaa euroa (133,6 miljoonaa euroa). Kaukolämmön liikevaihto oli 74,7 miljoonaa euroa (78,8 miljoonaa euroa), ja käyttökate oli 18,8 miljoonaa euroa (20,9 miljoonaa euroa). Hallinnointi Elenian hallitus kokoontui 21 kertaa vuonna 2013. Hallituksen jäsenet tilikaudella olivat Timo Rajala (puheenjohtaja), Heidi Koskinen, Kunal Koya (9.9.2013 alkaen), Tapani Liuhala, Peter Lyneham, Scott Moseley (27.6.2013 saakka), Aapo Nikunen, Anirudha Satchcroft (6.9.2013 saakka), Timothy Short (23.8.2013 alkaen) ja Philip White. Osakkeet Yhtiöllä on 100 osaketta, joista jokainen antaa haltijalleen yhden äänen yhtiökokouksessa ja yhtäläiset oikeudet osinkoon. Negatiivinen pääoma ja kirjauksen poistaminen Negatiivisen pääoman kirjaus poistettiin 27.5.2013. Kirjauksen poistaminen perustui Elenian omaisuuden toteutuneiden ja suunniteltujen poistojen väliseen eroon (poistoero), joka otetaan negatiivisen pääoman kirjauksen osalta huomioon oman pääoman lisäyksenä. Yritysvastuu Elenia-konsernin työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden mukaan yhtiön työntekijöille ja liikekumppaneille on tarjottava turvallinen, terveellinen ja kannustava työympäristö. Toimintaan liittyvien lakien, säännösten, toimintakäytäntöjen ja alan vaatimusten lisäksi Elenia-konserni edistää työterveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta korostavaa kulttuuria kaikissa toiminnoissaan asettamalla jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisia tavoitteita ja toimintaohjelmia. Elenia Oy:n työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmälle myönnettiin OHSAS 18001 -sertifiointi vuonna 2009. Elenia Lämpö Oy sai OHSAS 18001 -sertifioinnin vuonna 2010. Elenia-konserni seuraa yhtiön ja sen kumppanien työturvallisuustavoitteiden toteutumista. Onnettomuuksien, läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuusriskien seurannan tavoitteena on oppia virheistä kumppaniverkostossa ja estää niiden toistuminen tai lieventää niiden vaikutuksia tulevaisuudessa. Työntekijöille järjestetään säännöllisesti turvallisuuskoulutusta, ja siihen osallistumista seurataan. Elenia-konserni kirjasi omaa henkilöstöä koskien kaksi tapaturmaa vuonna 2013, yksi tapaturma vuonna 2012 ja yksi tapaturma vuonna 2011. Ympäristö Elenia-konsernin toimintojen merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät maankäyttöön, maaperän ja vesialueiden suojeluun, jätteiden käsittelyyn, luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja kasvihuonepäästöjen hallintaan sekä materiaali- ja energiatehokkuuteen. Elenia-konserni ottaa strategiansa mukaisesti turvallisuuden ja ympäristön huomioon kaikessa päätöksenteossaan, kuten kestävän kehityksen ympäristöohjelmansa kehittämisessä ja toteutuksessa. Elenialla on ollut ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä vuodesta 2005. Myös Elenia Lämmöllä on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä Suomessa (pois lukien osakkuusyhtiö Oriveden Aluelämpö Oy). Investoinnit tuotantokapasiteettiin ovat pienentäneet Elenia Lämmön oman lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä tuotettua yksikköä kohti. Elenia Lämmön keskimääräiset hiilidioksidipäästöt vuonna 2013 olivat 121 grammaa kilowattituntia kohti eli 7 % vähemmän kuin edellisvuonna. Elenia Lämpö on jatkanut investointejaan uusiutuviin polttoaineisiin fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi, uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseksi ja operatiivisen toiminnan parantamiseksi lämmöntuotannossa. Vuonna 2013 ei sattunut ympäristövahinkoja ja Elenia Lämpö noudatti lämmöntuotannolle asetettuja ympäristölupavaatimuksia. Yhtiön työterveys-, työturvallisuus- ja ympäristöjärjestelmälle tehtiin sekä ulkoisia että sisäisiä tarkastuksia. Riskit ja riskienhallinta Elenia-konserni kehitti edelleen riskienhallintaorganisaatiotaan vuonna 2013. Riskienhallinnan koordinoinnista vastaa konsernin hankintojen koordinointi ja riskienhallinta. Sen tehtäviä ovat riskien tunnistaminen, priorisointi ja pienentäminen yhteistyössä Elenian ja Elenia Lämmön liiketoimintayksiköiden ja konsernitoimintojen kanssa. Hankintojen koordinointi ja riskienhallinta vastaa myös Elenia-konsernin vakuutuksista ja niihin liittyvien korvaushakemusten käsittelystä vakuutusmeklarin avulla. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. Tulevaisuuden näkymät Häiriöttömän sähkönsaannin odotetaan olevan asiakkaiden ehdoton edellytys tulevaisuudessa. Elenia on laatinut investointisuunnitelman vuoteen 2027 saakka. Suunnitelma korostaa maakaapeloinnin merkitystä sähkönsaannin turvaamiseksi. Tavoitteena on nostaa maakaapeloinnin osuus sähkönjakeluverkosta 70 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Säävarman sähköverkon rakentamisen lisäksi investoinnit keskittyvät liiketoiminnan kasvuun yhtiön strategisten tavoitteiden mukaisesti. Elenian asiakasmäärän odotetaan vuonna 2014 kasvavan samalla tavalla kuin vuonna 2013, edellyttäen että rakentaminen pysyy vuoden 2013 tasolla. Talouden epävarmuus on vähentänyt rakentamista, mikä rajoittaa mahdollisuuksia liittää uusia asiakkaita kaukolämpöverkkoon. Elenia Lämpö on silti onnistunut hankkimaan uusia asiakkaita, ja sillä on merkittävä markkinaosuus toiminta-alueillaan. Käynnissä olevat investoinnit lisäävät biopolttoaineiden käyttöä ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden tarvetta. Tämä luo merkittäviä mahdollisuuksia ylläpitää kaukolämpöä kilpailukykyisenä lämmitysratkaisuna. Hallituksen ehdotus osingonjaoksi Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2013 ei jaeta osinkoa. 2 Elenia
Konsernin tuloslaskelma 1 000 euroa Liitetieto 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 Liikevaihto 293 693 299 559 Muut liiketoiminnan tuotot 3 3 119 7 912 Materiaalit ja palvelut -110 975-106 598 Työsuhteista johtuvat kulut 4-20 253-19 554 Poistot 5-71 055-74 250 Muut liiketoiminnan kulut 3-24 814-53 805 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 6 45 266 Liikevoitto 69 759 53 530 Rahoitustuotot 349 832 Rahoituskulut -129 267-105 256 Rahoitustuotot ja -kulut 7-128 918-104 424 Tappio ennen veroja -59 158-50 894 Tuloverot 8 50 759 6 697 Tilikauden tappio -8 399-44 196 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1 000 euroa 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 Tilikauden tappio -8 399-44 196 Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät -143-534 Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi -4 131 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi Rahavirran suojaukset 25 400-34 949 Myytävissä olevat rahoitusvarat -65 1 175 Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi -6 587 8 275 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 18 601-25 902 Tilikauden laaja tulos yhteensä 10 202-70 099 Johdannaissopimusten sulkemisesta aiheutuneet kulut 13,6 miljoonaa euroa on siirretty laajasta tuloksesta tulosvaikutteisiin eriin. Tilinpäätös 2013 3
Konsernitase 1 000 euroa Liitetieto 31.12.2013 31.12.2012 Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 9 1 166 060 1 147 754 Aineettomat hyödykkeet 10 95 356 95 208 Liikearvo 10 515 606 515 606 Sijoitukset osakkuusyrityksiin 6 407 407 Muut rahoitusvarat 249 246 Muut korolliset saamiset 19 0 16 298 Muut pitkaaikaiset saamiset 694 0 Laskennalliset verosaamiset 8 1 081 5 792 Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 779 453 1 781 311 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 11 16 518 14 954 Myyntisaamiset 12 23 086 23 962 Muut lyhytaikaiset saamiset 12 51 081 56 902 Rahavarat 63 077 26 564 Lyhytaikaiset varat yhteensä 153 761 122 381 Varat yhteensä 1 933 213 1 903 692 Oma pääoma ja velat Oma pääoma Osakepääoma 3 3 Sijoitettu vapaa pääoma 2 000 2 000 Suojausrahasto -7 639-26 386 Käyvän arvon rahasto 888 887 Kertyneet voittovarat -55 443-46 896 Oma pääoma yhteensä -60 190-70 393 Pitkäaikaiset velat Lainat rahoituslaitoksilta 13, 23 389 098 947 701 Joukkovelkakirjalainat 13, 23 645 278 0 Muut pitkäaikaiset lainat 13, 23 638 728 590 775 Rahoitusleasingvelat 19 26 919 30 888 Eläkevelvoitteet 17 818 734 Johdannaiset 13, 23 10 152 34 949 Varaukset 14 12 354 11 681 Laskennalliset verovelat 8 161 233 210 277 Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 884 581 1 827 006 Lyhytaikaiset velat Rahoitusleasingvelat 19 4 208 4 150 Ostovelat 15 14 727 16 223 Muut lyhytaikaiset velat 15 89 889 126 707 Lyhytaikaiset velat yhteensä 108 823 147 079 Oma pääoma ja velat yhteensä 1 933 213 1 903 692 4 Elenia
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1 000 euroa Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Käyvän arvon rahasto Suojausrahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Oma pääoma 1.1.2012 3 37 0 0-2 297-2 258 Laaja tulos Tilikauden tulos - - - - -44 196-44 196 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) Rahavirran suojaukset - - - -26 386 - -26 386 Myytävissä olevat rahoitusvarat - - 887 - - 887 Eläkevastuiden muutos -403-403 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 887-26 386-44 599-70 099 Liiketoimet omistajien kanssa Lisäys - 1 964 - - - 1 964 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 1 964 0 0 0 1 964 Oma pääoma 31.12.2012 3 2 000 887-26 386-46 896-70 393 Oma pääoma 1.1.2013 3 2 000 887-26 386-46 896-70 393 Laaja tulos Tilikauden tulos - - - - -8 399-8 399 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) Rahavirran suojaukset - - - 18 748-18 748 Myytävissä olevat rahoitusvarat - - 1 - - 1 Eläkevastuiden muutos - - - - -147-147 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 0 1 18 748-8 546 10 202 Liiketoimet omistajien kanssa Lisäys - 0 - - - 0 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 0 0 0 Oma pääoma 31.12.2013 3 2 000 888-7 639-55 443-60 190 Tilinpäätös 2013 5
Konsernin rahavirtalaskelma 1 000 euroa 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tappio -8 399-44 196 Oikaisut Poistot 71 055 74 250 Muut oikaisut 78 061 105 013 Käyttöpääoman muutokset Vaihto-omaisuuden muutos -1 573-1 395 Korottoman vieraan pääoman muutos 8 152-277 593 Myynti- ja muiden saamisten muutos 6 761 113 621 Varausten muutos 673 0 Saadut osingot 45 0 Saadut korot 349 872 Maksetut korot ja muut rahoituskulut -36 738-33 657 Muiden pitkäaikaisten lainojen maksetut korot -69 668 0 Koronvaihtosopimuksen sulkemisesta aiheutuneet kulut -13 560 0 Maksetut verot -2 775-19 211 Liiketoiminnan nettorahavirta 32 384-82 295 Investointien rahavirrat Tytäryritysten hankinta 0-1 335 008 Investoinnit käyttöomaisuuteen -88 209-64 421 Sijoitusten muutos -2 3 829 Investointien nettorahavirta -88 210-1 395 599 Rahoituksen rahavirta Osakeannista saadut maksut 0 1 963 Lainojen nostot 1 045 000 1 561 692 Lainojen nostokulut -5 301-24 261 Lainojen takaisinmaksu -959 747-15 253 Rahoitusleasingvelkojen maksut -3 911-3 682 Pitkäaikaisten saamisten muutos 16 298-16 298 Rahoituksen nettorahavirta 92 339 1 504 162 Rahavirtojen muutos 36 513 26 267 Rahavarat tilikauden alussa 1.1. 26 564 297 Rahavarat tilkauden lopussa 31.12. 63 077 26 564 Rahavirtojen muutos 36 513 26 267 Rahavaroihin luetaan likvidit varat konserniyhtiöiden pankkitileillä. 6 Elenia
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET 2 Liiketoiminnan kuvaus Elenia Oy on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Tampere (os. Patamäenkatu 7). Elenia Oy:n emoyhtiö on Elenia Holdings S.à.r.l., jonka kotipaikka on Luxemburg (os. 2, rue du Fossé L - 1536 Luxemburg). Elenia Holdings S.à.r.l.:n emoyhtiö on Lakeside Network Investments Holding B.V., jonka kotipaikka on Hollanti. Konsernitilinpäätös yhdistellään Lakeside Network Investments S.à.r.l.:n konsernitilinpäätökseen ja se on saatavilla osoitteesta 2, rue du Fossé L - 1536 Luxemburg. Elenia tuottaa sähkönjakelu- ja lämmitysratkaisuja sekä asiakaspalvelutoimintoja. Elenia konserni on muodostunut 10.1.2012 tehdyllä osakekaupalla, jossa Vattenfall AB myi Suomen sähkönjakelu ja lämpöliiketoiminnat. Hallitus on hyväksynyt tilinpäätöksen 26.3.2014. Osakkeenomistajilla on yhtiökokouksessa mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös. Tilinpäätöstä voidaan yhtiökokouksessa myös muuttaa. 2.1 Laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja niitä koskevien tulkintojen (IFRIC) mukaan. Tilinpäätös täyttää Suomen kirjanpitolain säännökset ja muut Suomessa voimassa olevat tilinpäätöksen laadintaa koskevat säännökset ja määräykset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja sekä kassavirran suojaukseen käytettäviä johdannaisia. Konsernin kaikkien yhtiöiden toiminta- ja raportointivaluutta on euro ja konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina. Esitystavasta johtuen taulukoiden yhteissummissa saattaa olla pyöristyksistä johtuvia eroja. 2.2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat asiat Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat kertaluonteiset erät, joiden määrä vaihtelee vuosien välillä. Kertaluonteiset erät on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. 2.3 Uudet standardit sekä muutokset ja tulkinnat käytössä oleviin standardeihin Uudet standardit sekä muutokset ja tulkinnat käytössä oleviin standardeihin otetaan käyttöön konsernissa silloin, kun ne tulevat pakollisiksi lukuun ottamatta uudistettua IAS 19 työsuhde-etuudet standardia, jota on sovellettu jo tilikaudella 2012. 2.4 Yhdistely konsernitilinpäätökseen Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Elenia Oy:n ja tytäryrityksinä kaikki ne yritykset, joissa Elenia Oy:llä on välittömästi tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista. Lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdistelty osakkuusyrityksinä ne yritykset, joissa konsernin osuus äänimääristä on 20 50 % tai joissa konsernilla muutoin on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankintamenoksi muodostuu hankintahetken käypiin arvoihin arvostettujen vastikkeeksi annettujen varojen ja syntyneiden tai vastuulle otettujen velkojen yhteissumma. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu tuloslaskelmaan muihin liiketoiminnan kuluihin. Liikearvoksi kirjataan se hankintamenon osuus, joka ylittää konsernin osuuden hankittujen nettovarojen käyvästä arvosta. Tytäryritykset yhdistellään täysimääräisesti konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lähtien, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu konsernin laadintaperiaatteiden mukaisiksi, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. Tytäryrityksissä ei ole määräysvallattomia omistajia. Osakkuusyhtiöön tehty sijoitus arvostetaan hankintahetken hankintamenoon. Osakkuusyhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin osuus osakkuusyhtiön hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista verojen jälkeen kirjataan tuloslaskelmaan. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeisillä oman pääoman muutoksilla. Osakkuusyhtiösijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Liikearvosta ei tehdä poistoja eikä sitä testata erikseen arvonalentumisen varalta. Jos konsernin osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyhtiön velvoitteiden täyttämiseen. Yhdistelyn jälkeen konserni arvioi sisältyykö osakkuusyhtiöön arvonalentumistarvetta. Mikäli on viitettä siitä, että sijoituksen arvo on alentunut, konserni laskee arvonalentumistappion ja kirjaa käyttöarvon ja kirjanpitoarvon välisen eron tappioksi tuloslaskelmaan. Konsernin ja osakkuusyhtiön väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa konsernin omistusosuutta vastaavalla osuudella. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiön tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteita on tarvittaessa muutettu, jotta voidaan varmistua niiden yhdenmukaisuudesta konsernin noudattamien laadintaperiaatteiden kanssa. 2.5 Laskentaperiaatteet 2.5.1 Kurssierot Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset saatavat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Mahdolliset kurssierot sisältyvät rahoituksen tuottoihin ja kuluihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin erän luonteen mukaisesti. 2.5.2 Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan tulosvaikutteisesti kuluksi sinä vuonna, jonka aikana ne ovat syntyneet. Tutkimus- ja kehittämismenoja sisältyy konsernituloslaskelmassa henkilöstö- ja liiketoiminnan muihin kuluihin. Menot ovat luonteeltaan tutkimusta, joten ne eivät täytä aktivointikriteerejä. Tilinpäätös 2013 7
2.5.3 Julkiset avustukset Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun avustuspäätös on saatu. Avustukset tuloutuvat tällöin pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisena pitoaikana. Muut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelman muihin tuottoihin niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut ovat syntyneet ja avustuspäätös on saatu. 2.5.4 Myyntituottojen määrittäminen Sähkön ja lämmön myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan toimituksen perusteella. Asiakaspalvelutoiminnan myyntituotot kirjataan sille kaudelle jona palvelut on tuotettu. Maksut, jotka asiakas maksaa liittyessään sähkö- tai lämpöverkkoon kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan. Ne sähköverkon liittymismaksut, jotka asiakas on suorittanut ennen vuotta 2008, on maksettava takaisin asiakkaille purkukuluilla vähennettynä, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua sähköliittymästä kokonaan. Myös kaukolämpöverkon liittymismaksuihin sisältyy palautusvelvollisuus, mikäli asiakas haluaa irtisanoutua lämpöliittymästä kokonaan. Tulevaisuuden palautuksia varten on tehty pakollinen varaus. 2.5.5 Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy tavanomaisia liiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja, kuten vakuutuskorvauksia ja vuokratuottoja. Vuokratuotot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin vuokra-ajan kuluessa. Rakennukset ja rakennelmat 15 50 vuotta Sähkön siirtoverkko 25 40 vuotta Sähkön jakeluverkko 10 30 vuotta Kaukolämpö- ja maakaasuverkko 30 vuotta Koneet ja kalustot 3 30 vuotta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat arvioidaan ja oikaistaan tarvittaessa jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on sen arvioitua kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi, kyseisen omaisuuserän kirjanpitoarvoa alennetaan välittömästi siten, että se vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot määritetään myyntihinnan ja kirjanpitoarvon erotuksena ja myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. 2.5.7.1 Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat suoraan sellaisen omaisuuserän hankinnasta tai rakentamisesta, jonka käyttötarkoitukseen valmistumiseen tai myyntiin kuluu välttämättä huomattavan pitkä aika, aktivoidaan osana omaisuuserän kustannuksia. Kaikki muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pääoman menot koostuvat koroista ja muista yhtiölle pääoman lainaamisen yhteydessä koituvista kuluista. Tällä hetkellä Elenia ei ole aktivoinut vieraan pääoman menoja, sillä ehdot täyttäviä omaisuuseriä ei ole ollut. 2.5.6 Päästöoikeudet Ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin hankintahintaansa lisättynä kaupankäyntikuluilla. Vastikkeetta saatuja päästöoikeuksia, joita ei ole käytetty, ei kirjata taseeseen. Mikäli palautettavien päästöoikeuksien määrä ylittää vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien määrän, kirjataan varaus päästöoikeuksien markkina-arvolla tilinpäätöshetkellä. Varauksesta johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kuluihin. Päästöoikeuksien myyntituotot sisältyvät muihin tuottoihin. 2.5.7 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa sähkön- ja lämmönjakeluverkoista sekä koneista, laitteista ja rakennuksista. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on merkitty konsernitaseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot on soveltuvin osin kirjattu taseeseen erillisenä omaisuuseränä vain silloin, kun on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja että hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Kun käyttöomaisuushyödykkeestä ei ole enää odotettavissa tuottovirtoja, hyödyke romutetaan ja jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin. Uuden tytäryrityksen hankinnan yhteydessä hankitut omaisuuserät merkitään taseeseen niiden hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Kaikki muut korjaus- ja ylläpitokulut kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin sinä tilikautena, jonka aikana ne ovat syntyneet. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja, koska niiden taloudellista vaikutusaikaa ei voida määrittää. Poistot muista omaisuuseristä lasketaan tasapoistoina kirjaamalla hankintamenot kuluksi arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa seuraavasti: 2.5.8 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet, paitsi liikearvo ja maksetut liittymismaksut, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Aineettomat oikeudet poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 2.5.8.1 IT-ohjelmat Hankittujen ohjelmien lisenssit aktivoidaan hankinnasta ja käyttöönotosta johtuvien menojen määräisinä. Näistä menoista tehdään poistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa (3 5 vuotta). IT-ohjelmien kehittämiseen tai ylläpitoon liittyvät kustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. 2.5.8.2 Johtoaluekorvaukset Maanomistajille maksettavat kertakorvaukset haitasta ja vahingosta, jotka verkkoyhtiön johdot ja laitteet aiheuttavat, aktivoidaan. Ne korvaukset, jotka maksetaan vuotuisina korvauksina, kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. 2.5.8.3 Sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut sopimuksiin perustuvat asiakassuhteet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Niiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, joten ne merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla. Asiakassuhteista kirjataan tasapoistot niiden odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikana. 2.5.8.4 Liikearvo Liikearvo on se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankitun tytäryhtiön tai osakkuusyhtiön nettovarojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Tytäryhtiöiden hankinnoista syntynyt liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Erikseen taseeseen merkityt liikearvot testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja ne on merkitty taseeseen hankintamenoon 8 Elenia