Miksi teollisuus tarvitsee puuta tasaisena virtana?, Stora Enso Wood Supply Finland FORBIO-hankkeen metsäbiotalouskohtaamo: Resurssitehokkuutta puuhuoltoon Puuta liikkeelle tasaisesti 11.4.2017, Metla-talo, Joensuu
Alustuksen sisältö Miksi metsäteollisuus tarvitsee puuta tasaisena virtana? Kausivaihtelu puunhankinnassa 2010-luvulla Puunkorjuun kausivaihtelu ja sen vähentäminen -tutkimuksen tuloksia. 2
Miksi metsäteollisuus tarvitsee puuta tasaisena virtana?
Miksi tarvitsemme puuta tasaisena virtana? Metsäteollisuuden, erityisesti kuiduttavan metsäteollisuuden kuukausittaiset tuotantomäärät ovat hyvin samalla tasolla (esim. 2010 2016): Sellun tuotanto (t/kk): 583 000 541 000 625 000 Paperin ja kartongin tuotanto (t/kk): 896 000 822 000 970 000 Sahatavaran tuotanto (m 3 /kk): 854 000 661 000 1 047 000 Lomat sahoilla heinäkuussa: tuotanto jää alle puoleen (heinäkuussa keskimäärin 402 000 m 3 ). 4
Sellun tuotanto (Mt) Sellun tuotantomäärät kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 0,8 0,7 0,6 Keskimäärin 583 000 t 0,5 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0,4 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: Metsäteollisuus ry.. 5
Paperin ja kartongin tuotanto (Mt) Paperin ja kartongin tuotantomäärät kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 1,2 1,1 1,0 0,9 Keskimäärin 896 000 t 0,8 0,7 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0,6 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: Metsäteollisuus ry.. 6
Sahatavaran tuotanto (Mm 3 ) Sahatavaran tuotantomäärät kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 1,2 1,0 0,8 Keskimäärin 854 000 m 3 0,6 0,4 0,2 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähteet: Metsäteollisuus ry & Suomen Sahat ry. 7.
Osuus vuoden tuotannosta (%) Osuus koko vuoden sellun tuotantomäärästä kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 13 11 9 Keskimäärin 8,33 % 7 5 3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: Metsäteollisuus ry.. 8
Osuus vuoden tuotannosta (%) Osuus koko vuoden paperin ja kartongin tuotantomäärästä kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 13 11 9 Keskimäärin 8,33 % 7 5 3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: Metsäteollisuus ry.. 9
Osuus vuoden tuotannosta (%) Osuus koko vuoden sahatavaran tuotantomäärästä kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 13 11 9 Keskimäärin 8,33 % 7 5 3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähteet: Metsäteollisuus ry & Suomen Sahat ry. 10.
Kausivaihtelu puunhankinnassa 2010-luvulla
Vuonna 2016 puunkorjuukaluston käyttö tasaisinta 2010-luvulla Suomessa Kausivaihtelua puunkorjuussa on ollut niin kauan kuin teollista puunkorjuutakin: puunkorjuuta on perinteisesti tehty talvisaikaan ja hakattu puutavara on uitettu tehtaille vesistöjen sulettua. 2010-luvulla puuta on korjattu talvikuukausina (tammi-maaliskuu) sekä syksyllä (elo-marraskuu) yli 3 000 puunkorjuukoneella eli hakkuukoneella ja kuormatraktorilla Suomessa. Keväällä, huhtikuussa puunkorjuukaluston määrä on tippunut noin 2 500 koneeseen, ja pysynyt sillä tasolla elokuuhun asti. Viime vuonna metsäkonekaluston käyttö puunkorjuussa oli tasaisinta 2010-luvulla. Eniten kausivaihtelua puunkorjuussa 2010-luvulla on ollut vuonna 2014 sekä kaluston käytöllä että korjuumäärillä mitaten. Onni Oja: Metsätyö, 1953. Stora Enso Finland s Art Foundation. 12
Puutavara-autokalusto tasaisemmassa käytössä kuin puunkorjuukalusto 2010-luvulla puuta on kuljetettu keskimäärin runsaalla 1 300 puutavara-autolla. Käytössä olleen puutavara-autokaluston määrä kuukausittain on ollut huomattavasti tasaisempaa kuin puunkorjuukaluston määrä. Viime vuosina (2015 ja 2016) kaksisataa puutavara-autoa ei ole ollut puutavaran ajossa heinäkuussa. 13
Hakkuut (Mm 3 ) Teollisuuspuun hakkuut kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 7 6 5 4 3 2 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 14.
Osuus vuoden hakkuumäärästä (%) Osuus koko vuoden teollisuuspuun hakkuumäärästä kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 13 11 9 Keskimäärin 8,33 % 7 5 3 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 15.
Korjuukoneiden lukumäärä (kpl) Käytössä ollut puunkorjuukalusto kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 000 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 16.
Puutavara-autojen lukumäärä (kpl) Käytössä ollut puutavara-autokalusto kuukausittain 2010-luvulla Suomessa 1 600 1 500 1 400 1 300 1 200 1 100 1 000 900 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 800 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 17.
Käytössä ollut / keskimääräinen kalusto (%) Käytössä ollut puunkorjuukalusto kuukausittain suhteessa keskimääräiseen kalustoon vuosittain 2010-luvulla 140 130 120 110 100 90 80 100 = Puunkorjuukalusto keskimäärin kunakin tarkasteluvuonna 70 60 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 50 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 18.
Käytössä ollut / keskimääräinen kalusto (%) Käytössä ollut autokalusto kuukausittain suhteessa keskimääräiseen autokalustoon vuosittain 2010-luvulla 140 130 120 110 100 90 80 100 = Puutavara-autokalusto keskimäärin kunakin tarkasteluvuonna 70 60 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 50 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima. 19.
Puunkorjuun kausivaihtelu ja sen vähentäminen -tutkimuksen tuloksia
Kausivaihtelun vähentäminen on meille tärkeä kehittämisalue! Pidämme Stora Enso Metsässä kausivaihtelun vähentämistä yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista puunhankinnassa. Olemme Stora Enso Metsässä pyrkineet panostamaan kausivaihtelun vähentämiseen yhdessä yhteistyökumppaniemme koneyrittäjien (Tähtiyrittäjien), metsänomistajien, kone- ja laitevalmistajien sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa viime vuosina. Kausivaihtelun vähentämiseksi tähtäävän T&Ktyön suuntaamiseksi Stora Enso Metsässä halusimme kuulla yhteistyökumppaneiltamme, mihin meidän tulee suunnata T&K-paukkuja lähivuosina. 21
Selvityksen tavoitteet Määritettiin kuvaavimmat mittarit kausivaihtelun mittaamiseen. Listattiin, mitkä ovat tärkeimmät syyt kausivaihteluun. Kartoitettiin tärkeimmät keinot torjua kausivaihtelua. Tarkasteltiin, miten eri keinoja hyödynnetään tällä hetkellä kausivaihtelun torjumiseksi. Mitattiin kausivaihtelun eri torjuntakeinojen tulevaisuuden hyödyntämispotentiaali. Selvitettiin, minkälaista kausivaihtelua pidetään häiritsevänä ja mitä pahana kausivaihteluna. 22
Selvityksen toteutus (1/2) Selvitys tehtiin Webropol-kyselynä joulukuussa 2016. Seuraavat ryhmät osallistuivat kyselyyn: Stora Enso Metsän Tähtiyrittäjät (otos: 38) (myöhemmin: Metsäkoneyrittäjät) Stora Enso Metsän korjuun toimihenkilöt (56) (Korjuun toimihenkilöt) Tornator Oyj:n toimihenkilöt (10) (Metsänomistajat (Tornator)) Kone- ja laitevalmistajat (45) ja T&K- ja koulutusorganisaatioiden edustajat (44) (T&K). Kyselyssä oli tarjolla yhteensä 32 mahdollista syytä kausivaihteluun ja 39 potentiaalista keinoa kausivaihtelun torjumiseksi. 23 Tornatorilaisille suunnatussa kyselyssä oli tarjolla hieman vähemmän syitä ja keinoja.
Selvityksen toteutus (2/2) Kunkin listatun kausivaihtelun torjuntakeinon lähitulevaisuuden hyödyntämispotentiaali määritettiin vähentämällä kunkin keinon tärkeydestä sen nykyinen hyödyntämistaso. Vastauslinkki kyselyyn lähetettiin kaikkiaan 193 henkilölle. Vastausprosentti oli hyvä: 77,2 % (149 vastannutta). Tiina Tamminen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) teki selvityksestä opinnäytetyönsä. Selvitys oli osa Stora Enso Metsän in kind -rahoitusta Bio-based Industries -konsortion EFFORTE-hankkeelle. 24
Mikä tärkein mittari puunkorjuun kausivaihtelun mittarointiin? Metsäkoneyrittäjien mielestä parhain mittari kausivaihtelun mittaamiseen on puunkorjuun liikevaihto kuukausittain. Korjuun toimihenkilöt, kone- ja laitevalmistajat sekä T&K-organisaatioiden edustajat nimesivät kuvaavimmaksi mittariksi puukorjuukoneiden käyttöasteen kuukausittain. Metsänomistajat (Tornator) arvioivat parhaimmaksi mittariksi puunkorjuumäärän kuukausittain. Lisäksi kolmen tärkeimmän kausivaihtelumittarin joukkoon vastaajat listasivat: Puunkorjuukoneiden seisokkien pituus Suunnitellun puunkorjuutavoitteen pitäminen. 25
Tärkeimmät mittarit puunkorjuun kausivaihtelun kuvaamiseen Vastaajaryhmä 1. tärkein 2. tärkein 3. tärkein Metsäkoneyrittäjät Puunkorjuun liikevaihto (kk) Koneiden seisokkien pituus (v) Koneiden käyttöaste (kk) Korjuun toimihenkilöt Koneiden käyttöaste (kk) Suunnitellun puunkorjuutavoitteen pitäminen (kk) Puunkorjuumäärä (kk) Metsänomistajat (Tornator) Puunkorjuumäärä (kk) Suunnitellun puunkorjuutavoitteen pitäminen (kk) Koneiden seisokkien pituus (kk) Koneiden käyttöaste (v) Kone- ja laitevalmistajat Koneiden käyttöaste (kk) Koneiden käyttöaste (v) Koneiden seisokkien pituus (kk) T&K Koneiden käyttöaste (kk) Puunkorjuumäärä (kk) Koneiden käyttöaste (v) Kaikki Koneiden käyttöaste (kk) Puunkorjuumäärä (kk) Koneiden käyttöaste (v) 26 (kk) = kuukausittain (v) = vuositasolla
Säät merkittävin syy kausivaihteluun Koko aineistossa vastaajien mielestä säät (kevätja syyskelirikot sekä lyhyet ja lauhat talvet) aiheuttavat eniten kausivaihtelua Suomessa. Metsäkoneyrittäjien mukaan suppea pystyvaranto aiheuttaa eniten kausivaihtelua. Korjuun toimihenkilöiden sekä kone- ja laitevalmistajien mielestä kevätkelirikot aiheuttavat eniten kausivaihtelua. Metsänomistajat nimesivät merkittävimmäksi syyksi kausivaihteluun koneenkuljettajien vähäisen kokemuksen vaativissa korjuuoloissa työskentelystä. T&K-organisaatioiden edustajat näkivät, että lyhyet talvet aiheuttavat eniten kausivaihtelua. 27
Myös muilla tekijöillä merkittävä vaikutus kausivaihteluun Vastaajaryhmät nostivat merkittävimmiksi syiksi kausivaihteluun myös muita tekijöitä: Teiden huono kunto ja erityisesti huono tieto metsäautoteiden liikennöitävyydestä Vaihtelut tehtaiden puunkäytössä sekä metsäteollisuustuotteiden kysynnän vaihtelut Metsänomistajien ennakkoluulot kuusikoiden kesäharvennuksia ja turvemaiden kesäkorjuuta kohtaan sekä puunhankintaorganisaatioiden toimihenkilöiden ennakkoluulot Sateiset kesät Metsäkoneyrityksellä vain yksi asiakas Heikko leimikon korjuusuunnittelu Puunkorjuukaluston heikko varustelutaso Kesäaikaisen puunkorjuun heikko osaaminen Vuoden lopun tilinpäätöskatkot. 28
10 merkittävintä syytä puunkorjuun kausivaihteluun kaikkien vastanneiden mukaan Kevätkelirikko Lyhyet talvet Syyskelirikko Lauhat talvet Suppea pystyvaranto Teiden huono kunto Vaihtelut tehtaiden puunkäytössä Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Metsänomistajien ennakkoluulot kuusikoiden kesäharvennuksia kohtaan Metsänomistajien ennakkoluulot turvemaiden kesäkorjuuta kohtaan Sateiset kesät 1 2 3 4 5 1=Ei lainkaan merkittävä 5=Erittäin merkittävä 29
Koneenkuljettajan hyvä ammattitaito merkittävin keino kausivaihtelun vähentämiseksi Selvityksen koko vastaajajoukon mielestä puunkorjuukoneiden kuljettajien hyvä ammattitaito on merkittävin keino torjua kausivaihtelua. Tämän jälkeen toiseksi ja kolmanneksi merkittävimmät keinot olivat riittävät pystyvarannot sekä tarkka ja ajantasainen tieto pystyvarannosta. Puunkorjuuyrittäjät arvioivat, että riittävät pystyvarantotasot ovat merkittävin keino kausivaihtelun vähentämiseksi. Kaikki muut vastaajaryhmät sanoivat, että puunkorjuukoneiden kuljettajien hyvä ammattitaito on tärkein keino torjua kausivaihtelua. 30
Myös tieinfran kunnostamisella ja korjuukoneiden varustamisella kausivaihtelun torjuntaan Kyselyyn vastanneet sanoivat, että on myös muita keinoja torjua kausivaihtelua: 31 Tieinfran kunnostaminen ja metsäautoteiden liikennöitävyyden parempi ennustaminen Puunkorjuukoneiden varustaminen kantavilla teloilla ja pintapaineiden vähentäminen Leimikoiden korjuukelpoisuuden tarkempi luokittelu, tarkempi leimikkosuunnittelu sekä metsäkoneyrityksen tekemä leimikon korjuusuunnittelu Helppokäyttöiset ja yhteiset puunkorjuun suunnitteluja ohjausjärjestelmät (WoodForce) Suunnitelluissa korjuumäärissä pysyminen kuukausittain ja puunkorjuumäärien parempi ennustettavuus Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittäminen ja erityisesti maaperä- ja säätiedon hyödyntäminen puunkorjuussa Monipuolinen korjuukalusto metsäkoneyrityksellä Metsäkoneyrityksen osallistuminen urakanantajan vuosisuunnitteluun.
10 merkittävintä keinoa torjua kausivaihtelua kaikkien vastanneiden mukaan Puunkorjuukoneiden kuljettajien hyvä ammattitaito Riittävät pystyvarantotasot Tarkka ja ajantasainen tieto pystyvarannosta Tieinfran kunnostaminen Puunkorjuukoneiden pintapaineen vähentäminen Puunkorjuukoneiden varustaminen kantavilla teloilla Leimikoiden korjuukelpoisuuden tarkempi luokittelu Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Helppokäyttöiset puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmät Tarkempi leimikkosuunnittelu Suunnitelluissa puunkorjuumäärissä pysyminen kuukausittain 1 2 3 4 5 1=Ei lainkaan merkittävä 5=Erittäin merkittävä 32
Osaa torjuntakeinoista hyödynnetään nykyisin hyvin, osaa ei Kyselyyn vastanneet arvioivat, että parhaiten tällä hetkellä (selvityksen tekohetki 12/2016) kausivaihtelun torjunnassa käytetään keinoista: Koneenkuljettajien hyvää ammattitaitoa Puunkorjuumäärät vastaavat tehtaiden puutilauksia ja suunnitelluissa korjuumäärissä pysytään kuukausittain Tieto pystyvarannosta on tarkkaa ja ajantasaista Puunkorjuukoneiden varustaminen kantavilla teloilla. Vastaavasti selvitykseen osallistuneet näkivät, että heikoiten tällä hetkellä kausivaihtelun torjuntakeinosta hyödynnetään seuraavia keinoja: 33 Lavetti- ja puutavara-autojen varustaminen rengaspaineiden säätöjärjestelmällä (CTI) Yhteinen puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä (WoodForce) Pienpuun korjuu Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittäminen.
10 kausivaihtelun torjuntakeinoa, jotka vastanneiden mielestä parhaiten käytössä tällä hetkellä Puunkorjuukoneiden kuljettajien hyvä ammattitaito Puunkorjuunmäärät tehtaiden puutilausten mukaan Suunnitelluissa puunkorjuumäärissä pysyminen kuukausittain Tarkka ja ajantasainen tieto pystyvarannosta Puunkorjuukoneiden varustaminen kantavilla teloilla Tarkempi leimikkosuunnittelu Monipuolinen korjuukalusto metsäkoneyrityksellä Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Tasaiset katkotun puutavaran varastotasot kuukausittain Puunkorjuukoneiden varustelutason parantaminen Metsäkoneyrityksen tekemä leimikonkorjuusuunnittelu 1 2 3 4 5 1=Ei lainkaan käytössä 5=Kiitettävästi käytössä 34
10 kausivaihtelun torjuntakeinoa, jotka vastanneiden mielestä heikoiten käytössä tällä hetkellä Lavettiautojen varustaminen CTI-järjestelmällä Puutavara-autojen varustaminen CTI-järjestelmällä Yhteinen puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä (WoodForce) Pienpuun korjuu Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittäminen Koneelliset metsänhoitotyöt metsäkoneyrityksen palveluvalikoimassa Metsäkoneyrityksen osallistuminen urakanantajan vuosisuunnitteluun Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Kooltaan pienemmät korjuukoneet Metsäautoteiden liikennöitävyyden parempi ennustaminen Tieinfran kunnostaminen 1 2 3 4 5 1=Ei lainkaan käytössä 5=Kiitettävästi käytössä 35
WoodForcella, tieinfran kunnostamisella ja riittävillä pystyvarannoilla suurin hyödyntämispotentiaali (1/3) Metsäkoneyrittäjät ja korjuun toimihenkilöt ennustivat, että suurimmat mahdollisuudet kausivaihtelun vähentämisessä lähivuosina ovat: Yhteisellä puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmällä eli WoodForcella Riittävillä pystyvarannoilla ja Tieinfran kunnostamisella. Metsänomistajat puolestaan arvioivat, että isoimmat hyödyntämispotentiaalit ovat: Korjuukoneiden pintapaineiden pienentämisessä ja varustamisessa kantavilla teloilla Puunkorjuukoneen kuljettajien hyvällä ammattitaidolla Sää- ja maaperätiedon hyödyntämisessä puunkorjuussa. 36
WoodForcella, tieinfran kunnostamisella ja riittävillä pystyvarannoilla suurin hyödyntämispotentiaali (2/3) Kone- ja laitevalmistajien listalla suurimmat hyödyntämispotentiaalit olivat: Yhteisellä puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmällä (WoodForce) Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittämisellä Korjuukoneiden pintapaineiden vähentämisellä Metsäkoneyrityksen osallistumisella urakanantajan vuosisuunnitteluun ja Turvemaiden kesäkorjuulla. 37
WoodForcella, tieinfran kunnostamisella ja riittävillä pystyvarannoilla suurin hyödyntämispotentiaali (3/3) Vastaavasti T&K-organisaatioiden edustajat arvioivat isoimmat hyödyntämispotentiaalit olevan: Metsäautoteiden liikennöitävyyden paremmassa ennustamisessa Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittämisessä Tieinfran kunnostamisessa Leimikoiden korjuukelpoisuuden tarkemmassa luokittelussa ja Maaperätiedon hyödyntämisessä puunkorjuussa. Kuva: Jussi Peukurinen, Arbonaut Oy. 38
10 keinoa, joissa arvioitiin olevan suurin hyödyntämispotentiaali kausivaihtelun vähentämisessä lähivuosina Yhteinen puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä (WoodForce) Tieinfran kunnostaminen Riittävät pystyvarantotasot Kuljettajaa opastavien järjestelmien kehittäminen Metsäautoteiden liikennöitävyyden parempi ennustaminen Leimikoiden korjuukelpoisuuden tarkempi luokittelu Metsäkoneyrityksen osallistuminen urakanantajan vuosisuunnitteluun Metsäkoneyrittäjät Korjuun toimihenkilöt Metsänomistajat (Tornator) Kone- ja laitevalmistajat T&K Kaikki Maaperätiedon hyödyntäminen puunkorjuussa Puunkorjuukoneiden pintapaineen vähentäminen Helppokäyttöiset puunkorjuun suunnittelu- ja ohjausjärjestelmät 0 1 2 3 4 0=Ei potentiaalia 4=Erittäin suuri potentiaali 39
Mikä häiritsevää? Entä mikä pahaa kausivaihtelua? Selvityksessä yleisimmin vastanneiden mielestä häiritsevää kausivaihtelua (josta selvitään työaika- ja lomajärjestelyillä) on sellainen kausivaihtelu, jossa metsäkoneyrityksen puunkorjuukalustosta 10 40 prosenttia seisoo 3 4 viikkoa. Pahaksi kausivaihteluksi (eli joudutaan lomauttamaan) moni vastannut nimesi kausivaihtelun, jossa metsäkoneyrityksen puunkorjuukalustosta 30 50 prosenttia seisoo 5 8 viikkoa. Osuus puunkorjuukalustosta seisoo (%) Seisokin pituus (vko) <10 10 19 20 29 30 39 40 49 50 59 60 69 >69 <1 1,4 1 2 2,8 8,5 1,4 0,7 3 4 2,1 13,4 12,7 9,2 0,7 1,4 2,1 5 6 4,9 7,7 5,6 1,4 1,4 7 8 0,4 3,5 3,5 3,2 1,8 2,5 1,4 9 10 0,4 1,1 0,4 1,1 0,7 0,7 >10 0,7 1,4 Osuus puunkorjuukalustosta seisoo (%) Seisokin pituus (vko) <10 10 19 20 29 30 39 40 49 50 59 60 69 >69 <1 4,9 0,7 1 2 0,7 1,4 3 4 0,7 0,7 4,9 0,7 1,4 0,7 1,4 0,7 5 6 0,7 4,9 8,5 2,1 4,2 0,7 0,7 7 8 1,8 6,3 10,6 7,7 6,7 2,8 1,4 9 10 0,4 4,2 2,1 3,9 0,7 2,1 >10 3,5 0,7 1,4 2,8 40
Kiitos! kalle.karha@storaenso.com