LÄNSI- SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 116/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-116 Annettu julkipanon jälkeen 5.10.2005 ASIA Isonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Vöyri LUVAN HAKIJA Keskis Torv Ay Keskisvägen 470 66820 KOMOSSA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Isonevan turvetuotantoalue sijaitsee Vöyrin kunnan Kaurajärven kylän itäpuolella. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on 146,5 ha. Hankealueeseen kuuluu myös 39,8 ha:n suuruinen Porrasnevan turvetuotantoalue, jolle on myönnetty aikaisemmin ympäristölupa. Keskis Torv Ay on 3.5.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 30.12. 2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Isonevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c)-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 7.5.2002 Andreas Renfeltille ympäristöluvan nro 30/2002/3 Porrasnevan 39,8 ha:n suuruiselle turvetuotantoalueelle. Hakija omistaa suunnitellusta tuotantoalueesta noin 17 ha. Muut alueet hakija on vuokrannut yksityisiltä maanomistajilta.
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vaasan rannikkoseudun seutukaavassa hankealueen soilla ei ole erityisiä aluevarauksia. Myöskään maakuntakaavaluonnoksessa (16.2.2004) Isonevan alueella ei ole merkintöjä. Tuotantoalue Turvetuotantoalueiksi suunnitellut suot on nykyisin ojitettu ja noin puolet maapinta-alasta on myös avohakattu. Vesistön tila ja käyttö Isoneva sijaitsee Kimojokeen (43) kuuluvan Aknusbäckenin (43.004) valuma-alueella. Isonevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskenttien kautta alapuoliseen vesistöön seuraavasti: Kronodiket Aknusbäcken Röykasjärvi Kimojoki. Aknusbäcken (yläosastaan Kronodiket) on pääasiassa peltoalueiden läpi virtaava luoma. Valuma-alueen laajuus on 25,0 km 2, josta suunnitellun turvetuotantoalueen osuus on 5,9 %. Aknusbäcken laskee Röykasjärven eteläpäähän 4,8 km:n päässä Isonevasta. Röykasjärven pinta-ala on 2,2 ha ja tilavuus 3,0 milj. m 3. Se on rehevöitynyt järvi, joka sijaitsee Vöyrin ja Oravaisten kuntien rajalla. Järven valuma-alueen pinta-ala on 49,07 km 2 ja Isonevan tuotantoalueen osuus siitä 3,0 %. Kimojoki saa alkunsa Röykasjärven pohjoisosasta. Sen pituus on 18,4 km ja se laskee Perämereen Oravaisten pohjoispuolella. Kimojoen valuma-alue on 196,19 km 2 ja suunnitellun turvetuotantoalueen osuus siitä on 0,7 %. Vesistöt ovat tummavetisiä, ravinteikkaita ja ajoittain happamia. Ainoastaan Röykasjärvellä on merkitystä kalastuksen tai muun virkistyskäytön kannalta. Kalastoon kuuluvat ainakin ahven, hauki, särki ja kiiski. Röykasjärvellä on harvakseltaan sekä vakinaista että huvilaasutusta. Järven pohjoisosassa on myös yleinen uimaranta ja leirikeskus. Kimojoessa olevat padot estävät kalojen nousun merestä. Suojeltavat kohteet Isonevan välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Hankkeen länsipuolella Kaurajärvellä noin 1 km:n päässä Isonevalta on alueellisesti merkittävä pohjavesialue, jolla on useita vedenottamoita. Asutus ja maankäyttö Isoneva on pääosin metsämaihin rajoittuva suo. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Toivolan kylässä noin 700 m Isonevalta pohjoiskoilliseen ja Prooterinmäellä noin 200 m Lekmossenin pohjoispuolella. Yksi asuinkiinteistö sijaitsee alle 0,5 km:n etäisyydellä. Ki-
3 mojoen valuma-alueella on yksi yksityinen 2,5 ha:n laajuinen turvetuotantoalue. TURVETUOTANTO Porrasnevan kuntoonpano on aloitettu kesällä 2003 lohkojen 6 ja 7 ojituksilla. Porrasnevan 39,8 ha:n suuruinen tuotantoalue liitetään osaksi nyt kyseessä olevaa hanketta, jolloin koko tuotantokelpoinen pinta-ala on 146,5 ha. Tuotantoalueen kunnostus on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2005 tai 2006. Isonevalla on tarkoitus tuottaa pääasiassa energiaturvetta Alholmens Kraftin Pietarsaaren voimalaitokselle ja lähialueen pienasiakkaille. Tuotannon määrä on noin 73 000 m 3 vuodessa. Pietarsaareen kuljetetaan noin 760 rekkakuormaa ja yksityisasiakkaille noin 200 traktorikuormaa vuodessa. Tuotannon arvioidaan kestävän 15-25 vuotta eli päättyvän vuonna 2030. Tuotantoalueen jälkikäyttömuotona on metsitys tai maanviljelys. Mikäli mahdollista, elvytetään matalimmalle kohdalle luonnonjärvi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Porrasneva - Isonevan tuotantolohkojen 1-11 ja Lekmossenin tuotantolohkojen 12-13 kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Lisäksi alueelle rakennetaan perustason vesiensuojelurakenteet eli sarkaoja-altaat, sarkaojien päihin asennetut siiviläputkelliset päisteputket sekä Porrasneva Isonevalle neljä laskeutusallasta ja Lekmossenille yksi laskeutusallas. Lohkojen 1-8 kuivatusvedet johdetaan keskitetysti erillistä putkea pitkin Kronodiketin ali lohko 9:n kokoojaojaan ja edelleen pintavalutuskentälle. Lohkojen 9-11 kuivatusvedet johdetaan kokoojaojien kautta suoraan pintavalutuskentälle. Pintavalutuksen jälkeen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Kronodiketiin. Isonevan vesistökuormituksen on arvioitu olevan kunnostusvaiheessa seuraava: kokonaisfosfori 15 kg/a, kokonaistyppi 480 kg/a ja kiintoaine 1200 kg/a. Tuotantovaiheessa se on arvioitu seuraavasti: kokonaisfosfori 4 kg/a, kokonaistyppi 240 kg/a ja kiintoaine 1100 kg/a. Pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoja vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Pölyhaitta-alueeseen sisältyvät laajemmat peltoalueet sijaitsevat pääosin Isonevan poh-
4 joispuolella. Prooterinmäen luoteispuolella on lisäksi pienempi peltoalue, johon pölyä saattaa ainakin ajoittain kulkeutua. Melua syntyy työkoneista, työmaaliikenteestä ja kuljetustoiminnasta. Isonevan lähimmät rakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä tuotantolohko 13:n pohjoisreunasta. Noin 300-1000 metrin päässä tuotantoalueesta sijaitsee seitsemän muuta kiinteistöä. Turvetta kuljetetaan ympärivuotisesti noin 760 rekkakuormaa ja noin 200 traktorikuormaa vuodessa. Kuljetus tapahtuu Isonevalta joko Aknusvägenin tai Härmävägenin kautta Ylihärmään ja edelleen Ytterjepon sekä Edsevön kautta Pietarsaareen. Varastointi ja jätteet Isonevan huoltoalueille perustetaan erilliset jätehuoltopisteet. Mahdollinen hyödynnettävä jäte otetaan uusiokäyttöön ja käyttökelvottoman jätteen kuljettaa pois kunnallinen jätehuoltoyhtiö sopimuksen mukaisesti. Jäteöljy sekä muut mahdolliset ympäristölle haitalliset kemikaalit ja jätteet toimitetaan Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 240 kg, kiinteää öljyjätettä 70 kg ja akkujätettä 11 kg. Käytetyt moottoriöljyt yms. toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Polttoaineita säilytetään kahdella, kovalla maapohjalla sijaitsevalla huoltoalueella. Voiteluaineita ja muita kemikaaleja säilytetään vähäisessä määrin hakijan kotona sijaitsevassa varastossa. Mikäli öljyn tms. säilyttäminen turvetuotantoalueella osoittautuu tarpeelliseksi, huoltoalueille rakennetaan tätä varten sopivat varastotilat. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Hakijan käsityksen mukaan turvetuotannolla ei ole vaikutusta luontoarvoihin. Suomaiseman muutokset ovat varsin selviä, vaikka Isoneva on jo nykyisinkin ojitettu ja avohakattu. Hankealueen eteläpuolella kulkee maantie, jolta on esteetön näkyvyys turvetuotantoalueelle. Tuotantoalueen reunoille jätettävien suojapuustovyöhykkeiden avulla tuotantokenttien näkyvyyttä voidaan tarvittaessa vähentää niillä alueilla, joilla turvetuotantoalue rajoittuu metsään.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön 5 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Pienestä kuormitusosuudesta johtuen Isonevan turvetuotannolla ei arvioida olevan haitallista merkitystä alapuolisten vesistöjen veden laadun tai virkistyskäytön kannalta. Turvetuotantoalueen kunnostusvaiheessa laskennalliset vaikutukset alapuolisten vesistöjen ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin ovat varsin pieniä. Kronodiket Aknusbäckenissä fosforipitoisuuksien arvioidaan kasvavan 1 7 µg/l, typpipitoisuuksien 30 230 µg/l ja kiintoainepitoisuuksien 0 0,4 mg/l. Röykasjärvessä ja Kimojoen yläosassa pitoisuuksien kasvu on Aknusbäckeniä pienempää. Tuotantovaiheessa Kronodiket Aknusbäckenissä fosforipitoisuuksien arvioidaan kasvavan 0 2 µg/l, typpipitoisuuksien 15 260 µg/l ja kiintoainepitoisuuksien 0 0,6 mg/l. Kesällä 2002 tehtiin Etelä-Pohjanmaalla kymmenellä turvesuolla selvitys, jossa mm. kartoitettiin kiintoaineen kulkeutumista tuotantoalueiden alapuolisissa virtavesissä. Selvityksen perusteella pääosa kiintoaineesta sedimentoitui alle 1,5 km:n etäisyydelle turvetuotantoalueesta (Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy 2003). Siten Isonevan turvetuotannosta johtuvaa pohjan liettymistä voidaan arvioida esiintyvän korkeintaan Kronodiketissä ja Aknusbäckenin yläosassa. Hankealueen vesistöistä vain Röykasjärvellä on kalataloudellista merkitystä. Turvetuotantohankkeen arvioidut vesistövaikutukset eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että ne heikentäisivät kalastusedellytyksiä järvessä. Koska rapu ei kuulu hankealueen vesieläimistöön, ei hankkeella ole merkitystä ravustuksen kannalta. Turvetuotantoalueen ei arvioida vaikuttavan Kaurajärven pohjavesiesiintymään. Suon syrjäisestä sijainnista johtuen turvetuotannosta ei hakijan mukaan aiheudu kohtuuttomia pöly- tai meluhaittoja lähiympäristön asuinkiinteistöille. Pölystä epäedullisissa olosuhteissa aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla ja huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana sekä tarvittaessa keskeyttämällä tuotanto, kunnes haittaa ei muodostu.
6 Meluhaittojen vähentämiseksi alueella käytetään uudenaikaisia koneita ja laitteita. Melua voidaan myös vähentää jättämällä kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä asutuksen ja tuotantokentän välille. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma. Vaikutustarkkailu Hankkeen vaikutuksia vesistöön on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla. Kalataloudellisia vaikutuksia selvitetään määrävuosin toistettavilla koekalastuksilla ja kalastustiedusteluilla. KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Oravaisten ja Vöyrin kunnissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 22.2. 23.3.2005 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 15.2.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Oravaisten ja Vöyrin kunnan ympäristönsuojelusuojeluviranomaisilta sekä Oravaisten ja Vöyrin kunnilta. Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Pohjalainen ja Vasabladet -nimisissä sanomalehdissä. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on mm. todennut, että Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava on valmisteilla. Sitä ei ole vielä vahvistettu. Ympäristökeskus on kannanottonaan esittänyt, että Isonevan luonnontilaisesta suoalueesta ei ole tehty riittävää luonnonarvoja osoittavaa selvitystä suunnitellulta ottoalueelta eikä tulevista vaikutuksista lähiympäristöön. Täten arviointia ojittamattoman kohteen soveltuvuudesta turvetuotantoon ympäristön kannalta ei voida tehdä. Haki-
Muistutukset ja mielipiteet 7 jan tulee täydentää hakemustaan luontoselvityksellä, jonka jälkeen Länsi-Suomen ympäristökeskus ottaa kantaa luonnonarvoihin. Vesiensuojelun kannalta ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen mukaan vesien puhdistaminen Isonevalla pintavalutuksella on riittävä puhdistusmenetelmä. Turvetuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitustarkkailu, vaikutustarkkailu ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu täytyy aloittaa ennen ojien kaivamista. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesiensuojelurakenteet maastossa, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että Isonevan turvetuotannolle voidaan myöntää lupa. Luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Koekalastuksessa on ehdottomasti käytettävä Nordicyleiskatsausverkkoa ja Kalataloustarkkailu-Periaatteet ja menetelmät kirjan (Böhling ja Rahikainen, 1999) ohjeita on noudatettava. Ainakin alkuvaiheessa on tarkistettava Aknusbäckenin mahdollinen kalakanta sähkökalastuksella. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Luvansaajan on suoritettava kuntoonpanovaiheessa 1500 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu Pohjanmaan TE-keskukselle käytettäväksi kalataloudelle aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty turvesuolta tulevan kiintoaine-, humus- ja ravinnekuorman suuruutta suhteutettuna purkuvesistön kalataloudelliseen arvoon. 3) Oravaisten kunta on ilmoittanut, ettei sillä ollut huomauttamista hakemuksen johdosta. 4) Rökiö-Röukas fiskelag niminen osakaskunta on vaatinut, että suunniteltu turvetuotanto ei saa vaikuttaa haitallisesti osakaskunnan vesialueeseen. Osakaskunnan käsityksen mukaan hakijan esittämät kuormitusarvot ovat alimitoitettuja ja virheellisiä. Osakaskunta on vaatinut, että mikäli lupa myönnetään, hakijalle on asetettu velvoite tarkkailla vesistökuormitusta alapuolisessa vesistössä ja Röykasjärvessä. Kuormitustarkkailu pitää tehdä myös ennen tuotannon aloittamista. Mikäli vesistövaikutuksia on havaittavissa, pitää lupa harkita uudelleen. Myös vaikutuksia Röykasjärven kalakantoihin pitää seurata.
Hakijan lisäselvitys ja vastine 8 Hakija pitää velvoittaa kalkitsemaan vettä, mikäli happamoitumista mitataan kuormitustarkkailussa ennen tuotannon aloittamista. Osakaskunta on pidättänyt oikeuden vaatia korvausta, mikäli toiminta vaikuttaa haitallisesti sen vesialueeseen. 5) Pohjois-Merenkurkun kalastusalue on huomauttanut, että Röykasjärvessä harjoitetaan aktiivista vapaa-ajankalastusta ja paikallinen kalastusorganisaatio on myös istuttanut kalaa. Vesialue Röykasjärvessä ja Kimojoelta merelle on hyvin happamoitumisherkkää. Kimojoella sinänsä ei ole suurempaa kalataloudellista merkitystä tänä päivänä, mutta suistoalue on merkittävä kalan uusiutumisalue. Kun yläpuoliset vesistöt happamoituvat, on myös Kimojoen suisto hapan. Tämän vuoksi kalastusalue katsoo, että happamuus ja kiintoainepitoisuus eivät saa lisääntyä. Kuivatusvesien käsittelyllä tulee kyetä huolehtimaan myös suuremmista vesimääristä. Hapanta vettä ei saa johtaa ilman, että se ensin neutralisoidaan. Kalastusalue toivoo saavansa raportit vesinäytteistä ja vedenlaadusta. 6) AA on kesän 2004 tulviin viitaten huomauttanut, että monet Kimojoen ja Oravaisten sillat ovat alimitoitettuja eivätkä ne kestä suurempia vesimääriä. Siltojen suhteen pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin ja Kimojoki puhdistaa, ennen kuin Kimojokea ja sen lähiympäristöä kuormittava soiden ja metsien lisäojitus sallitaan. Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä täydentänyt hakemustaan 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa tarkoitetulla luonnonarvoja osoittavalla selvityksellä. Muutoin hakija on ilmoittanut noudattavansa ympäristökeskuksen vaatimuksia. 2) Pohjanmaan TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on ilmoittanut jättävänsä TE-keskukselle lupahakemuksen liitteenä olevan tarkkailuohjelman. Ohjelmaa tullaan noudattamaan. Ohjelman mukaan koekalastukset Röykasjärvessä tehdään Nordic-verkoilla tai vastaavalla menetelmällä. Nordic-verkot ovat hyvin herkkiä, joten ne eivät mahdollisesti sovi Röykasjärven olosuhteisiin, koska siellä on paljon kasvillisuutta sekä kantoja ja ryteikköä, jotka voivat repiä rikki herkät verkot. Siksi saattaa käydä niin, että koekalastukset täytyy suorittaa standardiverkoilla. Hakija ei tule koekalastamaan Aknusbäckenissä tutkiakseen mahdollista kalakantaa. Hakija Andreas Renfelt on asunut koko ikänsä Aknusbäckenin vieressä. Kesän kuivimpana aikana Aknusbäcken on vain kapea puronen, jossa on vettä niin vähän, että sen yli voi helposti hypätä eikä siellä varmasti ole yhtään kalaa. Hakija on paljoksunut vaadittua kalatalousmaksua, kohtuullinen maksu olisi 150 euroa. Hakija on katsonut, että sillä on oikeus vaatia
Ympäristökeskuksen lausunto YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu 9 tämä maksu takaisin, ellei voida osoittaa turvetuotannolla olevan haitallisia seurauksia kalakannoille. 4) Rökiö-Röukas fiskelag nimisen osakaskunnan muistutuksen johdosta hakija on ilmoittanut, että lupahakemuksessa esitetyt kuormitusarviot perustuvat neljän Etelä-Pohjanmaan pintavalutuksella varustetun turvetuotantoalueen valvontaohjelmista vuosina 2000-2002 saatuihin tuloksiin. Mitään varmempaa perustetta Isonevan vesistökuormituksen arvioimiseksi ei ole. Kalastusalueen esittämiä kuormituslukuja on mahdotonta kommentoida, koska ei ilmoiteta mistä lähteestä luvut on saatu eikä myöskään mitä vesiensuojelurakenteita on käytetty. Isonevan turvetuotantoalueen osuus Röykasjärven valunnasta on vain 3 %, joten vain turvetuotannosta tulevien valumavesien kalkitseminen ei ole riittävä keino estää Röykasjärven happamoitumista. Sitä paitsi Kronodiketin vesi on ajoittain valtavan happamoitunutta myös turvetuotantoalueen yläpuolella eikä tähän voi turvetuotannon vesienkäsittely vaikuttaa millään tavoin. 5) Pohjois-Merenkurkun kalastusalueen muistutuksen johdosta hakija on huomauttanut, että voidakseen käsitellä sateen aiheuttamia suurempia vesimääriä hakija rakentaa laskuojiin säätöpatoja, jotka jarruttavat virtaamaa. Näiden vesiensuojelurakenteiden avulla voidaan käsitellä suurempia vesimääriä. Isonevan osuus virtaamasta Röykasjärveen on vain 3 % sekä Kimojokeen vain 0,72 %. Niin pieni osuus ei tule vaikuttamaan merkittävästi veden laatuun jo happamassa Röykasjärvessä eikä Kimojoessa. Kalastusalue tulee toiveensa mukaan saamaan raportit vesinäytteistä. 6) AA:n muistutuksen johdosta hakija on huomauttanut, että koska Isoneva on jo melkein kokonaan ojitettu, ei todellinen sieltä lähtevä vesimäärä lisäänny merkittävästi kun turvetuotanto aloitetaan. Sitä paitsi laskuojiin rakennetaan säätöpadot, jotka jarruttavat veden virtaamaa ja siten säätelevät valumaa esimerkiksi voimakkaan sateen sattuessa. Ympäristölupavirasto on varannut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle tilaisuuden lausunnon antamiseen hakijan esittämän luonnonarvoselvityksen johdosta viimeistään 31.7.2005. Ympäristökeskus ei ole antanut lausuntoa. Ympäristölupavirasto myöntää Keskis Torv Ay:lle luvan Isonevan turvetuotantoon Vöyrin kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman
10 ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tämä lupa korvaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 7.5.2002 antaman päätöksen nro 30/2002/3. Lupa koskee 157 ha:n suuruista hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman ja sen täydennysten mukaiselta 146,5 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen tuotannon aloittamista ja esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Vöyrin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti.
11 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Vöyrin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vöyrin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde,
12 josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on suoritettava toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenveto on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vöyrin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mitattava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa kahtena tuotantokautena kolmen vuoden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Vöyrin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen tai ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 900 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuk-
13 selle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tuotannon aloittamisesta siltä vuodelta, jona tuotanto aloitetaan. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Isoneva on uusi tuotantoalue, jonka on tarkoitus olla käytössä vuoteen 2030 asti. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutus tai teholtaan sitä vastaava menetelmä. Hakijan esittämä vesien johtaminen pintavalutuskentän kautta vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kun otetaan huomioon Isonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi.
14 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesienkäsittelyä ja tarkkailuja koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 2), 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä ja kalataloustarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksissä 2) ja 14) ja vaatimus kalatalousmaksusta lupamääräyksessä 16). Ympäristölupavirasto katsoo, että tuotantoalueelta johdettavista vesistä aiheutuu yhdessä muiden päästöjen kanssa vahinkoa purkuvesistön kalastolle ja kalastukselle, joten on tarpeen ja tarkoituksenmukaista asettaa luvansaajalle kalatalousmaksu. Tehostettu vesienkäsittely huomioon ottaen maksu on määrätty vaadittua pienempänä. Rökiö Röukas fiskelag nimisen osakaskunnan vesienkäsittelyä ja tarkkailuja koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 2), 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Pohjois-Merenkurkun kalastusalueen vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 2). AA:n tulvavaaraa koskeva muistutus on huomioitu lupamääräyksissä 2) ja 15). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2015 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
15 Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpano saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Kristiina Toivila Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Kristiina Toivila.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.11.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
LIITE 2
ISONEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA LIITE 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteitä otetaan laskuojasta ja pintavalutuskentän yläpuolelta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4.-15.5.) marras-huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa: kolmasti sulan maan aikana (huhtitoukokuu, kesä-heinäkuu ja syys-lokakuu) ja kerran talvikautena (joulu-helmikuu). Näytteitä otetaan kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit:
Raportointi Laadunvarmistus kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueelle sijaitsevien vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan laskuojasta pintavalutuskentän jälkeen. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet myös ennen pintavalutuskenttää. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vöyrin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan em. viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.