Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013
2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä peräisin Savukokeet viemäriverkostossa Suoritus Tiedottaminen Esimerkki Ongelmat savukokeiden suorittamisessa Raportointi Seuraamukset kiinteistön omistajalle Kuva savukonelaitteistosta
3/16 Taustaa 1/2 Vuonna 2005 tehty vuototutkimus viemäriverkostolle. Tutkimus tehty, koska jätevedenpuhdistamon tulovirtaama sade- ja sulamisaikana on ollut pahimmillaan 4000-5000m3/vrk. Kuivina aikoina virtaama ollut noin 650m3/vrk. Saatujen tuloksien perusteella aloitettiin verkoston saneeraus ongelmallisimmilta alueilta alkaen määrärahojen puitteissa vuonna 2006
4/16 Taustaa 2/2 Kunnan oma jätevedenpuhdistamo poistettu käytöstä vuonna 2010, jonka jälkeen kaikki jätevedet johdettu Porin kaupungin keskuspuhdistamolle siirtoviemärilinjaa pitkin (Harjavalta, Nakkila, Ulvila ja Pori) 2010 vuonna aloitettiin savukokeet. Kiinteistöjen laittomasti liitetyt sade- ja kuivatusvesijärjestelmät
Nakkilan kunnan vesihuoltolaitos osa 1/3 5/16 Vesihuoltolaitos toimii kunnan kirjanpidosta eriytettynä yksikkönä Keskitettyyn vesijohtoverkostoon liitettyjä kiinteistöjä vuonna 2012 oli 1757 eli noin 5067 asukasta ja viemäriverkostoon liittyneitä 1027 kiinteistöä. Talousvettä pumpattiin 551 871m3 vuonna 2012. Laskuttamatonta vettä kului 44 007m3. Laskuttamattoman vedenkulutuksen osuus on ollut yleensä 5-10%. (Viikkalan vedenottamon saneeraus 2012, vedenkäyttö)
Nakkilan kunnan vesihuoltolaitos osa 2/3 Laskuttamattoman jätevedenmäärä on ollut noin puolet Kiinteistöiltä tulee edelleen suuria määriä vesiä jätevesiviemäriin 6/16
Nakkilan kunnan vesihuoltolaitos osa 3/3 7/16 Keskitetyn vedenhankinnan ulkopuolella asuu noin 100 kiinteistöä. Keskitettyjen viemäröintijärjestelmien ulkopuolella asuu arviolta 2700 henkilöä (45-48% kunnan asukkaista). Vesijohtoverkostoa noin 113km, josta noin 85% muoviputkea ja loput valurautaa. Lisäksi noin 1000m3 vesitorni. Viemäriverkoston kokonaispituus noin 86km sisältäen noin 33km hulevesiverkostoa. Jätevesiverkosto kaivoineen noin 95%:sti muovitettu. Hulevesiverkostosta noin 70% muovia ja loput betonia. Viemäriverkostoon kuuluu 28 jätevedenpumppaamoa ja 3 sadevesipumppaamoa kaukovalvontaan kytkettynä. Viemärien saneerauksissa käytetty pääosin pätkäsujutusta. Lisäksi käytetty pitkäsujutusta sekä linjoja on myös uusittu.
Toiminta-alue vesi- ja 8/16 viemäriverkostolle Vesilaitoksen toiminta-alue ulottuu 100 metrin etäisyydelle laitoksen runkojohdosta Viemäriverkoston toiminta-alue asemakaava-alueella 20m etäisyydellä tontin rajasta.
9/16 Vuotovedet Vuotovesiksi lasketaan myös hulevedet! Vuotovesiä pääsee viemäriin mm: Rikkoutuneiden tai huokoisten putkien ja putkenseinämien, vuotavien putkiliitoksien ja vaurioituneiden tarkastuskaivojen tai putkien kautta. Hulevesiä pääsee viemäriverkostoon mm. tarkistuskaivojen kansien kautta mikäli niissä on vaurioita. Kaivon kannen kautta voi viemäriin päästä vuotovesiä jopa 150-430 dm3/d, mikä vastaa 1,7-5 l/s. Lisäksi merkittävä osuus on rakennusten laittomasti tai tarkoituksenmukaisesti ohjatut sade- ja kuivatusvedet jätevesiverkostoon
10/16 Savukokeet viemäriverkostossa Viemäreiden tiiviyttä voidaan tutkia savukokeilla, joka on yksinkertainen tapa selvittää viemäriin joutuvien vuotovesien alkuperä. Savukokeessa viemäriin ajetaan savua, esimerkiksi harmaata, joka muodostetaan voimakkaan puhaltimen ja savukehittimen avulla glykolipohjaisesta nesteestä. Savua saadaan myös muun värisenä, mutta harmaa on yleisesti todettu parhaaksi vaihtoehdoksi sillä se ei värjää pintoja ja se havaitaan helposti.
11/16 Savukokeen suoritus Viemärilinjaan savu ajetaan tarkastuskaivon kautta. On suositeltavaa ajaa savu kohti päätekaivoa, jolloin savu saadaan viemäriin vastavirtaan. Näin mahdollistetaan savun kulkeutumisen sääntely viemärissä. Kokoojaviemäristä savu leviää pienempiin talohaaroihin purkautuen viemäröinnin avoimista päistä kuten: kiinteistöjen tuuletusputkista, kaivon kansista, rikkoutuneen viemärin vuotokohdista ja muista viemärin mahdollisista vauriokohdista.
12/16 Savukokeesta tiedottaminen Savukokeesta on tiedotettava alueen kiinteistöjä sekä pelastuslaitosta. Kiinteistöjen tulee huolehtia, että käyttämättömien lavuaarien ja lattiakaivojen vesilukoissa on vettä. Kuivien vesilukkojen kautta savua saattaa päästä sisälle kiinteistöön.
Esimerkki eräästä savukoe 13/16 kohteesta
14/16 Ongelmat savukokeissa Mikäli putkilinja on notkolla ja täynnä vettä savu ei pääse kulkeutumaan eteenpäin Mahdolliset tukokset putkistossa estävät savun kulkeutumisen Savukokeella ei myöskään pystytä paljastamaan kiinteistöjä, joissa sade ja kuivatusvedet on liitetty jätevesiviemäriin ja sadevesikaivojen hajulukot on rakennettu oikein, jolloin hajulukossa oleva vesi estää savun kulkeutumisen eteenpäin! Kiinteistöjen käytössä olevat sakokaivot myös ongelma. Erilliset tutkimukset.
15/16 Raportointi/seuraamukset Jokaisesta kohteesta tehdään kirjallinen raportti!! Kiinteistön omistajalta pyydetään selvitystä tilanteesta. Kiinteistön omistajalle annetaan aikaraja korjaustoimenpiteille (Nakkilassa 8kk) Korjaustoimenpiteet tarkistetaan uusinta savukokeella. Jos ongelmia ei ole korjattu määrätään kiinteistön omistajalla korotettu jätevesimaksu (Nakkilassa kaksinkertainen jätevesimaksu)
16/16
Kiitoksia Kysymyksiä