1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin vai Venäjän valtakuntaan ovat pohjalaiset miehet palvelleet pohjalaisissa joukko-osastoissa ja tunteneet ne ylpeydellä omikseen. Sotilasyhteisöissä perinteitä on arvostettu hyvin korkalle. On osattu antaa arvoa menneitten polvien työlle ja taisteluille sekä ammentaa näistä voimaa vaikeina aikoina ja pyrittäessä kohti uusia saavutuksia rauhan aikana. Pohjan Prikaati -nimisenä joukko-osasto on hyvin nuori. Se sai nimensä vuonna 1957, kun joukko-osastoille annettiin maakunnalliset nimet, jotka yhdistivät nämä sijoituspaikkaansa ja varusmiesten rekrytointialueeseen. Pohjanmaan miehet ovat palvelleet yli 400 vuotta maakunnallisissa joukoissa ja näistä muodostuu, tosin paikoin natkuileva perinteiden ketju. Pääosa oheisista valokuvista on ot~ttu Pohjan Prikaatin perinnehuoneesta Hiukanhovissa. PEKKA ANTINPOIKA VESAINEN NOIN 1550. 1626 Pohjan Prikaatin perinnehenkilö on ylikiiminkiläissyntyinen Pekka Vesainen. Hän oli kuuluisin niistä talonpoikaispäälliköistä, jotka johtivat pohjalaisten kostoretkiä Vienan Karjalaan. Vesaisen huomattavin hyökkäys oli vuonna 1589 Kantalahteen tehty kostoretki, jolla hävitettiin venäläistä Vienan meren ranta-asutusta. Perimätiedon mukaan hän johti myös Petsamoon ja Kuolaan tehtyä hävitysretkeä. Vesainen on päähenkilönä Santeri Ivalon romaanissa "Juho Vesainen." KUNINKAALLINEN LKAVÄKIRYKMENTTI POHNMAAN 1626-1809 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf allekirjoitti 16.2.1626 suunnitelman maakunnallisesta rykmenttijaosta. Tällöin syntyi Kuninkaallinen Pohjanmaan Jalkaväkirykmentti, joka oli pitkäaikaisin kaikista tähänastisista pohjalaisista joukko-osastoista. Pohjanmaa, käytännössä koko Pohjois Suomi, tuli tämän rykmentin rekrytointialueeksi. Ruotsinvallan aikana olivat pohjalaiset sotilaat mukana luomassa Ruotsi - Suomen valtakunnan mahtavuutta ja taistelemassa vallan murenemista vastaan aina vuoden 1809 tappioon saakka. Ruotsi otti Suomesta sotilaita suhteessa viisinkertaisen määrän emämaahan verrattuna ja jätti Suomen puolustuksen usein hoitamatta. Kuninkaalli- Pekka Vesaisen muistopatsas Iissä. Patsaan veisti Kalervo Kallio vuonna 1941. Kuninkaallinen Pohjanmaan Jalkaväkirykmentti.
-------------- 6 nen Pohjanmaan Jalkaväkirykmentti osallistui 183 vuotisen historiansa aikana lähes kaikkiin Ruotsi - Suomen sotiin. Tuosta ajasta oli noin 120 vuotta sotaa ja yli 30 vuotta varuskuntapalvelua vieraalla maalla, ilman lomia. SUOMEN RUOTUKOINEN 3. OULUN TARKK'AMPUPATALJOONA 1854-1868 SUOMEN 4. OULUN TARKK'AMPU PATALJOONA 1881-1902 Venäjänvallan aikana 1809-1917 oli Pohjanmaalla kaksi kertaa pohjalaisia joukko-osastoja. Krimin sodan aikana perustettiin Ruotsinvallanaikaiseen ruotujakoisuuteen perustuva 3. Oulun Tarkk'ampujapataljoona, joka oli koossa 14 vuoden ajan. Pataljoona lakkautettiin Suomea kohdanneen pahan kadon ja nälänhädän vuoksi vuonna 1868. Vuonna 1881 perustettiin vastasäädetyn yleisen asevelvollisuuslain perusteella Pohjanmaalle kaksi tarkk' ampujapataljoonaa, jotka ryhmitettiin läänien pääkaupunkeihin Vaasaan ja Ouluun. Ouluun tuli Suomen 4. Oulun Tarkk'ampujapataljoona, joka sijoitettiin Oulun kasarmialueen juuri rakennettuihin puukasarmeihin. Nämä vieläkin käyttökelpoiset puukasarmit ovat nyt 117 vuotta vanhoja. Suomeen kohdistuneet venäläistämispyrkimykset aiheuttivat suomalaiskansallisen sotaväen lakkauttamisen vuonna 1902, jolloin kasarmit kalustoineen luovutettiin venäläiselle sotaväelle. Suomen 4. Oulun Tarkk'ampujapataljoonasta on sanottu, että "se on ollut monessa suhteessa huomattavampia pataljooniamme mitä siveelliseen ja uskonnolliseen vakavuuteen, säntilliseen reippauteen ja ampumataitoon tulee". Suomen 4:s Oulun Tarkk'ampujapatajoona. POHNMAAN JÄÄKÄRIPATALJOONA 1919-1933 Suomen ruotujakoinen 3:s Oulun Tarkk'ampujapataljoona.
-------------- Itsenäisyyden aika on ollut tähän mennessä lyhyin valtiollisista kausistamme, vain 81 vuotta. Se on ollut myös hyvin horjuva perinteiden kannalta. Vapaussodan aikaiset pohjalaiset joukko-osastot lakkautettiin ja Ouluun vuonna 1919 perustetulla Pohjanmaan Jääkäripataljoonalla ei ollut niihin yhtymäkohtia. Oulun kasarmialueelle sijoitetun Pohjanmaan Jääkäripataljoonan koulutus oli kovaa ja ruumiillista kuntoa vaativaa. Kaikki Harjoitukset pidettiin täysissä varusteissa, myös sulkeisjärjestys. Täyspakkaus oli aina kaapin päällä valmiina ja se seurasi miestä kaikissa harjoituksissa. Taistelukoulutuksen painopiste oli hyökkäyksessä, jolla pyrittiin juurruttamaan miehiin jääkärimäinen "päällekäyvä" henki. Pohjanmaan Jääkäripataljoona lakkautettiin armeijan uudelleen järjestelyjen yhteydessä vuonna 1933. Pohjalaiset joutuivat suorittamaan viimeisten rauhan vuosien aikana varusmiespalveluksensa maakunnan ulkopuolella. Tästä johtui, että pohjalaiset kävivät Talvisodan syksyllä 1939 perustetuissa kenttäarmeijan rykmenteissä, jotka kotiutettiin sodan päätyttyä. LKAVÄKIRYKMENTTI 11 1941-1944, LKAVÄKIRYKMENTTI 1 1944-1952 1. PRIKAATI 1952-1957 Sotilaspoliittisen tilanteen kiristyessä kesäkuussa 1941 perustettiin välirauhanaikaisesta 11. Prikaatista ja pohjalaisista reserviläisistä Jalkaväkirykentti 11. Pohjan Prikaatin yhtenäiset perinteet juontavat alkunsa Jalkaväkirykmentti ll:n perustamisesta. Rykmentti taisteli hyökkäysvaiheen ajan sekä Uhtuan että Kiestingin suunnilla. Kesällä 1944 rykmentti taisteli Karjalan kannaksella ja syksyllä 1944 saksalaisia vastaan Lapin sodassa. IIIIIr Puolustusvoimien asettuessa rauhan kannalle syksyllä 1944 - kesken Lapin sodan - muodostettiin rykmentistä Jalkaväkirykmentti 1,joka osallistui Lapin sotaan loppuun saakka Käsivarren Lapissa unohdettuna, sillä muu Suomi oli silloin jo palannut rauhan töihin. Jalkaväkirykmentti 1 palasi kesällä 1945 Ouluun, jossa se sijoitettiin osin Oulun kasarmialueelle ja pääosin saksalaisilta joukoilta jääneisiin parakkikasarmeihin Laanilaan, Iskoon ja Alppilaan. Uusien puolustusjärjestelyjen yhteydessä Jalkaväkirykmentti 1 muutettiin Jalkaväkeä ja tykistöä sisältäväksi 1. Prikaatiksi itsenäisyyspäivänä 1952. Vuonna 1955 aloitettiin Hiukkavaaran kasarmialueen rakentaminen. Päätöksen mukaan prikaati siirrettiin Hiukkavaaraan harjoitusmaastojensa laidalle ja helpommin liikkuva moottoroitu kenttätykistö sijoitettiin Oulun kasarmialueelle. Sodan jälkeen Puolustusvoimamme ei ollut vielä kypsä jatkamaan vanhoja kunniakkaita perinteitä. Joukko-osastot olivat pelkkiä numeroita, ja perinteitä vaalittiin joukoissa - mikäli rohkeutta ja intoa riitti. Vuonna 1957 joukot saivat maakunnalliset nimet ja vahvistetut perinteet. POHN PRIKAATI 1957-1998 Pohjan Prikaati syntyi 1. Prikaatista 1.1.1957. Joukkoosastoille annettiin omat perinteet, kun sodasta oli kulunut jo 12 vuotta. Pohjan Prikaatin vuosipäiväksi määrättiin helmikuun 16. päivä, jolloin samana päivänä vuonna 1626 Kustaa II Aadolf allekirjoitti Tallinnassa suunnitelman uudesta rykmenttijaosta. Pohjan Prikaatille luovutettiin entisen Pohjanmaan Jääkäripataljoonan lippu jo keväällä 1956. Prikaati sai muista jalkaväkijoukoista poiketen jääkärilipun. Prikaatin kunniamarssiksi vahvistettiin marraskuussa 1956 Robert Cajanuksen "Sankarilaulu", joka
IPOT 8 --------------- oli omistettu Vapaussodan ylipäällikölle kenraali Mannerheimille. Sanat on kirjoittanut P. J. Hannikainen. Vaiheahkon kunniamarssin lienee valinnut silloinen ylikapellimestari. Joukon oma ehdotus oli ollut Toivo Kuulan "Nuijamiesten marssi". Joukko-osastot joutuivat odottamaan vuoteen 1967 asti maakunnallisia joukko-osastotunnuksiaan. Pohjan Prikaatin tunnukseksi tuli lehväseppeleen keskellä juoksevat Pohjanmaan kärpät eli vaakunan symmetrinen puolikas, kolme kärppää. Pohjan Prikaatilla oli Hiukkavaaran alueella hyvät ja tilavat harjoitusmaastot sekä erinomaiset ampumaradat. Vaativimmat kovapanosammunnat prikaati ampui laajalla Sarriojärven ampuma-alueella, jonka prikaati rakensi itselleen omaksi korkeatasoiseksi leirialueeksi. 1. Prikaatija Pohjan Prikaati. Vuosikymmenien kuluessa Pohjan Prikaatin organisaatio on muuttunut puhtaaksi koulutusorganisaatioksi. Samanaikaisesti hevosvetoisesta jalkaväkijoukosta on tullut täysin moottoroitu jääkärijoukko. Pohjan Prikaatin toimintaan vaikutti perustaminen voimakkaasti 1.1.1990 ja Pohjan Pioneeripataljoonan Pohjois-Suomen Viestipatal-. joonan sekä Pohjan Sotilassoittokunnan liittäminen 1.1.1997. Jalkaväkijoukko-osasto muuttui vuosien aikana kolme aselajia käsittäväksi yhtymäksi. Tämä uusi suuruus oli vain kovin lyhytaikainen sillä Pohjan Prikaati lakkautetaan 31.12.1998. Pohjan Prikaatin perinteitä vaalii Jääkäriprikaatiin Sodankylään nimenä siirtyvä Pohjan Jääkäripataljoona. Pohjan Pioneeripataljoona ja Pohjois Suomen Viestipataljoona liitetään perinteineen Kainuun Prikaatiin 1.7.1998. Pohjan Prikaatin koulutusta 1980 luvulla. Maalaukset Hiukanhovin portaikossa.
1POT 9 Pohjan Prikaatin Killan Pohjan Prikaatille vuonna 1976 lahjoittama perinnekivi, jossa on hakattuna perinnejoukkojen nimet ja vuosiluvut. PERINTEIDEN VAALIMINEN Pohjan Prikaatin perinteet ovat pitkät ja kunniakkaat. Sen edeltäjät ovat tunnollisesti suorittaneet niille uskotut tehtävät niin vieraalla maalla kuninkaan käskystä kuin oman isänmaansa puolustamisessa. Prikaatin perinnejoukot ovat runsaan 400 vuoden aikana käyneet noin 100 kovaa taistelua, joihin liittyy suunnaton määrä kärsimystä, mutta myös ylpeyttä saavutetuista voitoista ja iloa aseveljeydestä. Kun kirjoitetaan vuosi 1999, niin Pohjan Prikaatia ei enää ole. Prikaatin perinteitä jää vaalimaan Pohjan Jääkäripataljoona Sodankylään ja Pohjan Prikaatin Kilta Ouluun. Pohjanmaalta häviävät maavoimien joukko-osastot nyt jälleen kuten 1930-luvulla. Pohjanmaan asevelvolliset joutuvat palvelemaan suomalaista isänmaata oman maakuntansa ulkopuolella, mutta uskon että nykypohjalaiset tekevät sen yhtä tunnollisesti ja päättäväisesti kuin aikaisemmatkin sukupolvet. Isänmaan asia on yhteinen. MAANSIIRTO- TURVEURAKOINTIA HYV ÄLLÄ KALUSTOLLA AMMATTITAI DOLLA EFORSS KY 92600 PULKKILA 08 8121 253, 0400-681 859