Pähkinäsaaresta rajat kolmen kuninkaan Lapinmaahan Ruotsin itärajan synty Suomessa ja Lapinmaassa Esitelmiä verkossa Inarin, Kittilän, Sodankylän ja METLAN (Lustiag) sivuilla. Haku: Lapin rajahistoria; tekijä (VVV) Teksti, kuvat ja editointi: Voitto Valio Viinanen Osakopio kartasta: MERGATOR, GERARD1595, RUSSIA CUM CONFINIJS. Aineen kokoelma, Tornio. 1
Voitto Valio Viinanen: INARIN RAJAHISTORIA I, 2002; vvv TOINEN OSA, 2006 Rahoitusta ja toimintatukea rajahistoriatutkimukseen Inarin, Kittilän ja Sodankylän kunnat Kustantaja: Pohjois- Suomen Historiallinen Yhdistys. Kirjatilaukset: Oulun yliopisto, Historian laitos, PL 1000, FI 90014 Oulun yliopisto. Fax: +358-8-5533315. Http://www.pro.tsv.fi/pshy Asiantuntijatiimi: Kyösti Julku Heikki Kirkinen Olavi Korhonen Mauri Timonen Christian Carpelan Pekka Tätilä Steinar Wikan Samuli Aikio Ilmari Mattus Työn tieteelliset tarkastajat: Kaisa Korpijaakko-Labba Pekka Sammallahti Tutkimus-yhteistyötä: METLA Rovaniemen ja Kolarin tutkimusyksiköt http://lustiag.pp.fi 2
Dendrokronologialla vuodentarkkaa ilmastotietoa. - Menetelmä on vielä kovin uutta historiantutkimuksessa Suomessa ja maailmalla Metsänrajamännyn kasvu vaihtelee rytmikkäästi Inarin Kyynelniemessä. Käyrän noin satavuotisten jaksojen maksimit ovat sattuneet vuosille 1660, 1760, 1860 ja 1935. MT & VVV Vuosilustosarja korreloi hyvin esim. vuosittaiseen Inarin lapinkylän verollisten lukumäärään. Kyynelniemen 404-vuotinen mänty on luonnon lämpömittari, jonka lustosarjassa näkyy auringonpilkkujen noin satavuotiset vaihtelujaksot. 3
Nils Snellman Talvisodan ihme Kauranviljelyä Inarijärven pohj.pääsä 1955-60 1918 espanjantauti; maailmassa 21 milj. kuollutta, Suomessa 25 000. 1757 ensimmäinen suomalainen uudisasukas saapuu Inariin. Lustokalenterista selityksiä historiallisille tapahtumille Uudistalonpoikainen asutus vakiintuu Kittilässä ja Sodankylässä Kaarle IX:n unelmat Kuolan ja Vienan valtaamisesta hyytyvät. 1500-luku: maailman valloituksen vuosisata 1478 Moskovan tsaari Iivana III valtaa Novgorodin. Surmatöihin johtaneita eturistiriitoja norjalaisten ja karjalaisten kesken Kuolassa ja Ruijassa Kylmän ilmastojakson seurauksena 1600-luvulla saamelaisilla turkistalous vaihtuu haukitalouteen ; Uhreja Ukolle Nanguniemen hopea-aarre kätketään. Marja Helander, Siida. Hopeakorujen kätkemisaikaa Pohjois-Suomessa. Metlan 1911-vuotinen lustosarja Ristiretkien aikaa Viikinkien aikaa ja peuranpyynnistä siirrytään poronhoitoon. 4
Kolmen kuninkaan Lapinmaa Yhteisesti verotettavan Lapinmaan lähtökohdat juontuvat 1200- ja 1300- luvuilta norjalaisten ja karjalaisten (Novgorodin) toimeenpanemasta lapinkylien verotuksesta ja keskinäisistä rajasopimuksista. Novgorodin lähetystö vieraili 1251 Norjan kuninkaan Haakon Haakonssonin luona valittamassa Kuolan niemimaalla norjalaisten ja karjalaisten verottajien kesken pitkään jatkuneita ja surmatöihinkin johtaneista vihollisuuksista. Samana vuonna solmittiin rauha osapuolten välillä. (Johnsen, O. A. 1923) Kolme vuotta Pähkinäsaaren rauhasta vihollisuuksien jälkeen 1326 solmittiin rauha Norjan ja Novgorodin välille. Sovittiin, että vastedeskin vanhat rajat jäisivät voimaan. Vuoden 1326 sopimuksessa vahvistettiin verorajat ja tunnustettiin yhteisalue, jossa alettiin verottaa puolin ja toisin. Selvästikin Norja ja Novgorod sovelsivat Pähkinäsaaren rauhan mallia. Vähitellen myös Ruotsi, lapinkävijöinään pohjanperän birkarlit, alkoi saada vaikutusvaltaa alueella. Syntyi käsite kolmen kuninkaan eli kolmen kruunun Lapinmaasta. Yhteisalueen eteläraja työntyi 1500-luvulla Inarijärvelle. 5
Kolmen kuninkaan Lapinmaa 6
Kolmen kuninkaan yhteisesti verottama osa Lapinmaata 1635 Osakopio kartasta Isaaco Massa 1635, Aineen kokoelma, Tornio 7
1. Novgorodin Karjala 1500-luvulla 2. Moskovan valtion luoteisosa 16. 17. vuosisadoilla 2. 1. Kartat teoksesta: Hrestomatija po istorii Karelii s drevneishih vremen do kontsa XVII veka; A. Linevskij, V. Mashezerskij, V. Pegov. Petroskoi 1939. Prof. Arvi Korhonen toi sotaaikana kirjat Suomeen Petroskoista. K. Julkun kokoelma. 8
Ruotsin itärajan kehitys Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Varkaus, Haukiveden Sithi Kemin Lappi Lapin raja Kuolan Lappi Oletetaan, että Pähkinäsaaren raja (1323) olisi muodostunut Varkauden linjalle, sieltä Rautalammen reitin suuntaan ja Petajokeen - - - (Julku, Vilkuna, Jaakkola) Täyssinän rauhassa (1595), rajankäynnin jälkeen Ruotsin tuli luovuttaa Venäjälle Käkisalmen lääni ja Inkeri. Ruotsin ja Venäjän (Moskovan valtion) välinen raja työntyy Savosta itään ja pohjoiseen levittäytyneen asutuksen mukaisesti - - - Stolbovan rauhassa (1617) Venäjä luopuu Käkisalmen läänistä ja Inkerinmaan länsiosasta - - - Iivaara Kainuun-maa Pisa X Maanselkä X Ohtaansalmi Varkauden Kämärissä Ämmäkoskella on ennen tuntemattomia muinaismuistoja. Kuvassa niistä kaksi erityyppistä kivillä verhottua kaivantoa. Kohteet: VVV Sihti o Varkaus Varpavuori Osakopio kartasta Blaeu, Johannes 1662 Aineen kokoelma, Tornio X Siestarjoki 9
Juojärvi idän ja lännen rajalla Luutsalo-saari Savon puolella Laitasaari Karjalan puolella Täyssinän raja halkoo Juojärveä Jarl Gallenin ja John Lindin mukaan yhtenäinen Pähkinäsaaren rajalinja haarautui kahtia jättäen väliin laajan yhteisverotettavan alueen. Ruotsin ja Novgorodin yhteisverotettavan alueen vasen haara päättyi Perämereen, jonka eteläpuolelle karjalaisilla ja Novgorodilla ei ollut asiaa, ja oikea haara Pohjoiseen mereen, joka oli siis länsisuomalaisten eli Kainuun ruotsalaisten valtapiirin itäraja. Teorian mukaan raja olisi voinut kulkea joko Varkauden Sihtin tai Juojärven kautta Kallaveden Iisalmen linjaan, mistä haarautui yhteisesti verotettava alue. Yhteisalue rajautui idässä Akkaluoto Maanselän vedenjakajaan. Sitä, että raja olisi päättynyt Vienanmereen lienee kovin vaikea perustella. Todennäköisempi rajan suunta on Varanginvuono. 10
Täyssinän rauhan rajamerkki Ohtaansalmella Ruotsin ja Venäjän välinen raja Suomessa oli ollut epäselvä ja riidanalainen Pähkinäsaaren rauhasta lähtien. Rajan tuntumassa selkkauksia ja hävitysretkiä - - - Täyssinän rauhassa 1595 rajankulku määriteltiin keskeisellä alueella Varpavuoresta Pisamäkeen. Rajamaakunnan Savon raja vakiintuu Oriveden Juojärven Pisan linjaan. Rajalinjan päätepisteiden lisäksi tärkeitä rajapaikkoja olivat Somertaipale ja Ohtaansalmi, joissa rajamerkit tehtiin huolellisesti. CF = Claus Hermanninpoika Fleming AT = Arvid Henrikinpoika Tavast GF = Gödik Fincke IH = Yrjö Henrikinpoika Horn Venäläisten risti 11
Täyssinän rajakivi ja paikannimistöä muinaisrajalla Juojärven Jäätsalon ympäristössä Jäätsalo-saari Ukkovalkamo Rajakivenlahti Taikakivi Rajasaari Rajalahti; Kolmikanta Myhkyrä-saari Akkaluoto Jäätsalon rajamerkkejä: Vuosiluku 1595 ja kruunumerkki. Vuosiluku 1769 on tehty lääninrajan tarkastuksessa ; Suuntanuoli todennäköisesti jo Täyssinän rajankävijöiden tekemä. (Julku 1987 ) (x) Rajakivi (x) Jäätsalon reunassa. Rajan suunta Juojärven ulapalle ja Ohtaansalmeen. 12
Taikakivi Karjalan puolella rajaa Maljasalmen kylässä Juojärven Konttilanniemen tyvessä Taikakivi lienee saamelaisaikojen seita. Perusteet tähän tulevat paitsi kiven nimityksestä myös sen keskeisestä sijainnista entisaikain pyyntikohteessa. Järvestä Taikakiven maastoon työntyvä vuopaja on ollut edullinen kevätkalastukseen. Se oli myös luonnollinen este esimerkiksi Konttilanniemestä ajettujen peurojen ohjaamisessa tappopaikalle kapeikkoon, joka niemen tyvessä rajautuu kivilouhikkoon. Pyyntionnea sääteli seita, jolle kuului antaa asianmukaiset uhrit. 13
Täyssinän rauhan raja Lapinmaassa Rajoiltaan organisoituneina lapinmaat ja niiden lapinkylät vakiintuivat ehkä varhemmin kuin Ruotsin valtakunnassa löysästi heimorajoihin perustuvat Suomen läänit ja niiden rajat. Lapin rajan perusteet lähtevät ainakin 1300-luvulta. Moskovan suuriruhtinaan Vasili Ivanovitšin privilegiokirja v:lta 1517 Norjan rannikon lappalaisten verotuksesta sisältää yksityiskohtaiset ohjeet venäläisten veronkannosta rannikon ja sisämaan lapinkylistä kuten esim. AKKALA, SUONIKYLÄ, VARANKI, UTSJOKI, ITÄ-INARI - - - Pohjoisen rajakomission tehtävä oli rajankäynti Repolasta aina Jäämereen. Valtuuskunnat kokoontuivat 1596 Maanselässä vanhalla rajalla, missä syntyi rajakirjaa täydentävä Rajasuon sopimus. Täyssinän rauhan raja perustui pohjoisessa Kemin ja Kuolan Lappien väliseen Lapin rajaan. Rajaa käytiin Savon Pisasta Iivaaraan. Mutta sen jälkeen toimitus keskeytyi eturistiriitoihin. Aineen kokoelma, Tornio. Kaarle IX:n toimeksiannosta Andreas Bureus alkoi 1603 laatia karttaa koko Pohjolasta. Vuonna 1611 hän kaiversi Lapponiakartan. Seuraavalla vuosikymmenellä Bureuksesta tuli Ruotsin maanmittauslaitoksen päällikkö Rajakylät olivat kuitenkin pitkään venäläisen sanonnan mukaan Villiä Lappia jonne minkään kruunun yksinvalta ei ulottunut. 14
Kemin Lapin Sompio idän ja lännen rajalla Rajapyykki B/33:n maastoa Puolipää-tunturin helmassa; taustalla Nuortijärveen laskevan Anterijoen laaksoa Venäjän puolella rajaa. Rajalentäjät ovat laskeutuneet Sodankylän Talkkunapäähän, joka oli Kemin Sompion ja Kuolan Nuortijärven kolttakylän rajapaikka. Suomen ja Venäjän valtakunnanraja noudattaa muinaista Kemin Lapin ja toisaalta Kuolan Lapin välistä rajaa (vanha raja). Ilmakuvan vasemmassa reunassa näkyy kolkka entistä Sompion lapinkylän aluetta; rajan takana oli Nuortijärven kolttasiita. Saariselältä aloittavan Anterijoen laakso oli peuraviljavaa seutua. Se antoi takuuvarmasti sompiolaisille myös nousevaa suurtaimenta Ruotsin ja Venäjän kesken ei koskaan saatu aikaan rajankäyntiä Lapin rajalla. Sen sijaan Rajankäynti toimitettiin 1829 30 Suomen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän Arkangelin kuvernementin välillä. Täyssinän rajasopimuksen mukaisesti Lapin rajalle käyty Suomen ja Venäjän valtakunnanraja suuntaa Talkkunapäästä linjasuoraan taustalla näkyvän Korvatunturin keskimmäiseen huippuun. 15
Täyssinän raja vanhaa valtarajaa keskelle Inarijärveä Inarijärvi, Konesniemi Läntinen Inari Inarinkylä Ukonjärvi Sovintovaara Ukko Sietsualui ~ Sovintosaari Itä-Inari Paatsjoenniskan kylä Inarin seidoista keskeisin on Inarin kyläkuntia sekä idän ja lännen valtaetupiirejä erottanut Ukko (Äijih). Uhrilöytöjen ajoitukset 1000-luvun puolimaista 1400-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle varmistavat Ukon historiallista merkitystä. VVV Inariin ja sieltä Jäämereen johtavan idän ja lännen valtaetupiirirajan perusteet lähtevät ilmeisesti 1100 1200-luvuilta, Rooman ja Bysantin uskontokuntien pohjoiseen levittäytymisen alkuajoista. 16
Seitoja muinaisrajalla Inarissa Nanguniemen seita. Hopea-aarteen kätkö seitapahdassa. Seitasaaren seita Suolisvuonon suulla. Identifiointi 2000, VVV Nitsijärven seita Näätämön ja Inarin kylien rajalla. Ukonsaari, Ukonkivi. Antero Sarre keittää perinteistä kalakeittoa, josta seitakin sai osansa. 17
Täyssinän rajan suunta Inarissa ja sieltä Jäämereen Ceavccageadgi on uhripatsas, jota ympäröi 12 kivistä ladottua rengasta. Louhikkoisessa rantavyöhykkeessä sijaitsee muinaisia hautauksia. Kuvassa näkyy kivenlohkareista puolikaaren ladottu valli, jota pidetään eräänä Mortensnesin uhripaikoista. Varanginvuonon Uuniemen pitäjässä Ceavccageadgi eli Mortensnes on eräs Skandinavian merkittävimmistä historiallisista kulttuurikohteista. Seudun kulttuurimuistot ovat sekä asumis- että uskonnollisrituaalisia jäännöksiä. Alueen yhtämittainen asutus palautuu noin 10 000 vuoden taakse. Saamelaiselta rautakaudelta olevat hautalöydöt osoittavat yhteyksien ulkomaailmaan alkaneen ainakin 800-luvulta. Haudoista on löydetty metalliesineitä, jotka kuuluvat aikakauteen 800 1200 jkr. Esineet Novgorodista ja Baltiasta. Ceavccageadgin hautalöydöt ovat osa sitä arkeologista todistusaineistoa, minkä perusteella voimme muodostaa käsityksen Inaria jakaneesta vanhasta idän ja lännen välisestä valtarajasta. Haudoista löydetyt muinaisesineet ovat kiistaton todiste itäisestä vaikutuksesta tuona aikakautena Varangissa. Ilmeisesti kysymys on karjalaisten lapinkävijöiden Ruijan rannikolle ulottuneesta kaupasta ja verotuksesta. Varangin Uuniemen seutu kuului ilmastollisesti vaikeina aikoina asuin- ja pyyntipaikkana myös inarilaisten vuodenkiertoon. (Huomaa Täyssinän rauhan rajan suunta) 18
Vanhaa rajalinjan viitoitusta Inarissa Perusteita: Idän ja lännen etupiiriraja; paikannimistö; Inarin sukualueet; Ruotsin ja Venäjän rajasopimus, Inarin kahtiajako; vanhat kivipyykit; seidat ja muut pyhitykset... 4 Inarinkylä 3 Paatsjoenniska Näkymä Kaunispäältä 2 3 4 Ennen tuntemattomia (VVV, 2006) kivipyykkejä 1 Täyssinän rajan suunta Inarissa: 1. Kiilopää 2. Urupää 3. ja 4. Paalupäät Sovintovaara 5. Kaamassaari. Kaamassaaresta muinaisraja kävi Inarijärven halki pohjoiseen pyhityksinään mm. Seitaluoto ja Nitsijärven Seita. 5 19
Jäämereen johtava Ruotsin aluekäytävä Kun Täyssinän rauhan ehdot olivat tulleet eräiden johtavien hollantilaisten kartantekijöiden tietoon, niin varsin pian kiistanalainen yhteisalue merkittiin Ruotsin valtakuntaan kuuluvaksi kuten J. Hondius, Ortelius 1632 kartassa Von Norwegen vnd Schweden. Oikealla tunnetun ranskalaisen kartografin N. de Fer in kartta v:lta 1704 Alkuperäinen kartta: Aineen kokoelma, Tornio Alkuperäinen kartta: Aineen kokoelma, Tornio. 20
Ruotsin ja Venäjän välisen valtarajan merkkiviittoja Koillis-Inarissa Kallopää Kallopään suuntaviisari osoittaa 30 km päässä näkyvän Nammivaaran kivipyykkiin. Ennen (VVV, 2006) tuntemattomia kivilatomuksia. Kallopää Näkymä Kallopään viittapyykiltä Pakanavaaraan. Valtarajalle pystytetty suurikokoinen kivipyykki ja suuntaviisarilatomus sijaitsevat Inarin Nammivaarassa. 21
Inarista Jäämereen johtavat valtarajat Isovuono eli Karlebotn Täyssinän raja (1595) Ruotsin ja Venäjän valtaraja Kallopää Paatsjoenniska Nammivaara Lapinkylien rajaa Inarinkylä Itä-Inari Näkymä Sovintovaarasta Ukon ylitse Inarijärvelle Nykyisiä pitäjänrajoja 22
Wahlenbergin kartta 1 2 3 4 (5) 1 Kittilä, 2 Sodankylä, 3 Sompio, 4 Keminkylä, (5) Kuolajärvi (Salla) Kemin Lapin maantieteellinen ja taloudellinen kartta, Georg Wahlenberg 1804 (osakopio). Näköispainos: Karttakeskus Kartan Nuorttitunturi Kahden kyläkunnan Inari alkaa yhdistyä 1630-luvulla, kun Ruotsi saa verolle myös Itä-Inarin yhdeksän (9) jousenmaata (24 28 verollista). 1740 Ruotsi määrittelee Inarin lapinkylän itärajan Itä-Inarin ja sitä vasten olevien kolttasiitojen väliselle rajalle. Mutta edelleen Inari on yhteisesti verotettavana. Valtapoliittista lähtökohdista Georg Wahlenbergin kartassa (1804) Inarin lapinkylä on jaettu ruotsalaista kirkkopitäjän mallia tavoitellen kaavamaisesti neljään kyläkuntaan, jotka eivät kuitenkaan vastaa niiden maantieteellistä todellisuutta. Muut Kemin lapinkylät kuvataan kaavamaisesti lapinkyläkokonaisuuksina. Kartassa esitetyt lapinkylien rajat eivät monissakaan kohdissa likimainkaan vastaa niiden tosiasiasiallista asemaa. Esimerkiksi rajakylä Sompio (3) jää Wahlenbergin kartassa kauas itärajasta, mikä tietenkään ei voi pitää paikkaansa. Vrt. myös Nuorttitunturi, jonka sijainti tulee kartassa 60 km liikaa pohjoiseen. Lapin maaoikeuskysymyksissä usein lähteenä käytetty Wahlenbergin kartta on ilman asiantuntevaa kritiikkiä lähes arvoton. Mutta juuri sen valtapoliittisessa sisällössä piilee kartan merkitys historiallisena lähteenä. 23
Kiitokset kenttätyön onnistumisesta Lapin rajavartiosto/ivalon rajavartioalue Raja-Joosepin, Virtaniemen, Näätämön ja Nuorgamin rajamiehet Rovaniemen vartiolentue rajalentäjät Rajavartiolaitos RVL Nellimin, Näätämön, Vätsärin, Sallivaaran, Kuivasalmen, Pokan poromiehet Kansanperinteen tallentajat 24