OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2008

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2008 OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut ISBN 978-952-13-3560-0

ESIPUHE...4 1. OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ...5 1.1. Yhteys kuntien valtionosuusjärjestelmään...5 1.2. Käyttökustannusten valtionosuus...5 1.2.1. Valtionosuuden laskennallinen peruste...5 1.2.2. Kunnan asukasperusteinen rahoitusosuus ja kunnan valtionosuus...7 1.2.3. Keskimääräiset yksikköhinnat...8 1.2.4. Keskimääräisten yksikköhintojen kustannuspohja...8 1.2.5. Koulutuksen järjestäjä-/ylläpitäjäkohtaisten yksikköhintojen määräytyminen...9 1.2.6. Valtionosuusrahoituksessa yksikköhinnan kertojana käytettävät suoritteet...9 1.2.7. Tiedonkeruu ja seuranta...10 1.2.8. Rahoitusjärjestelmän hallinto...10 1.3. Perustamishankkeen valtionosuus ja avustus sekä muut erityiset valtionavustukset...11 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA...12 2.1. Rahoitettava toiminta...12 2.2. Rahoituksen määräytyminen...12 2.3. Suoritteiden määräytyminen...12 3. PERUSOPETUS...14 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet...14 3.2. Yksikköhinnan määräytyminen...14 3.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet...14 3.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...14 3.2.3. Yksityiskohtaiset yksikköhinnan laskentaperusteet...15 3.2.4. 18 vuotta täyttäneen yksikköhinta...17 3.2.5. Yksityisten opetuksen järjestäjien ja kuntayhtymien yksikköhinnat...17 3.3. Perusopetuksen rahoituksen määräytyminen...18 3.4. Esiopetuksen rahoitus...18 4. LUKIOKOULUTUS...19 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet...19 4.2. Yksikköhinnan määräytyminen...19 4.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet...19 4.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...19 4.2.3. Tunnusluvun laskenta...20 4.2.4. Yksikköhinnan laskenta...20 4.2.5. 18-vuotiaana opintonsa aloittaneiden yksikköhinta...20 4.3. Lukiokoulutuksen rahoituksen määräytyminen...21 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS...22 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet...22 5.2. Yksikköhinnan määräytyminen...22 5.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet...22 5.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...22 5.2.3. Yksikköhinnan laskenta...23 5.3. Ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytyminen...27 6. OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA TOTEUTETTAVA AMMATILLINEN PERUS- JA LISÄKOULUTUS...28 6.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet...28 6.2. Yksikköhinnan määräytyminen...28 6.2.1. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta.28 6.2.2. Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta...28 6.3. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen määräytyminen...29 1

6.3.1. Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus...29 6.3.2. Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus...29 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS...30 7.1. Rahoitettava toiminta...30 7.2. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen yleiset perusteet...30 7.3. Yksikköhinnan määräytyminen...30 7.3.1. Yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet...30 7.3.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...30 7.3.3. Yksikköhinnan laskenta...30 7.4. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytyminen...31 8. AMMATILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET...33 8.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet...33 8.2. Suoritteiden määräytyminen...33 8.3. Yksikköhintojen määräytyminen ja laskenta...33 9. AMMATTIKORKEAKOULUT...35 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet...35 9.2. Yksikköhinnan määräytyminen...35 9.2.1. Ammattikorkeakoulukohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet...35 9.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...35 9.2.3. Yksikköhinnan laskenta...35 9.3. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen määräytyminen...38 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ...39 10.1. Rahoitettava toiminta...39 10.2. Vapaan sivistystyön rahoituksen yleiset perusteet...39 10.3. Kansanopistot...39 10.3.1. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...39 10.3.2. Yksikköhinnan laskenta...40 10.3.3. Rahoituksen määräytyminen...40 10.4. Kansalaisopistot...41 10.4.1. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...41 10.4.2. Yksikköhinnan laskenta...41 10.4.3. Rahoituksen määräytyminen...41 10.5. Kesäyliopistot...42 10.5.1. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...42 10.5.2. Yksikköhinnan laskenta...42 10.5.3. Rahoituksen määräytyminen...42 10.6. Liikunnan koulutuskeskukset...42 10.6.1. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...43 10.6.2. Yksikköhinnan laskenta...43 10.6.3. Rahoituksen määräytyminen...43 10.7. Opintokeskukset...44 10.7.1. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...44 10.7.2. Yksikköhinnan laskenta...44 10.7.3. Rahoituksen määräytyminen...44 11. KIRJASTOT...45 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet...45 11.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen...45 11.3. Yksikköhinnan laskenta...45 11.4. Rahoituksen määräytyminen...46 12. TAITEEN PERUSOPETUS...47 2

12.1. Rahoitettava toiminta...47 12.2. Rahoituksen yleiset perusteet ja rahoituksen määräytyminen...47 12.2.1. Asukasmäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus...47 12.2.2. Opetustuntimäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus...47 13. KUNTIEN KULTTUURITOIMINTA...49 13.1. Rahoitettava toiminta...49 13.2. Valtionosuuden määräytyminen...49 14. KUNTIEN LIIKUNTATOIMI...50 14.1. Rahoitettava toiminta...50 14.2. Valtionosuuden määräytyminen...50 15. KUNTIEN NUORISOTYÖ...51 15.1. Rahoitettava toiminta...51 15.2. Valtionosuuden määräytyminen...51 16. MUSEOT...52 16.1. Rahoitettava toiminta...52 16.2. Rahoituksen määräytyminen...52 16.3. Yksikköhinnan määräytyminen...53 16.4. Muu kuin valtionosuusrahoitus...53 17. TEATTERIT JA ORKESTERIT...54 17.1. Rahoitettava toiminta...54 17.2. Rahoituksen määräytyminen...54 17.3. Yksikköhinnan määräytyminen...54 17.4. Muu kuin valtionosuusrahoitus...55 3

4 ESIPUHE Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Kuntien lisäksi rahoitusjärjestelmä kattaa kuitenkin myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista peruskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta sekä kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa järjestettyä vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi järjestelmä kattaa ammatillisten erikoisoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen toiminnan sekä taiteen perusopetuksen, kirjastotoiminnan, kuntien kulttuuritoiminnan, liikuntatoimen ja nuorisotyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden toiminnan. Ahvenanmaalla järjestetty koulutus ei kuulu opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän piiriin. Tämä julkaisu sisältää tiedot opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintojen määräytymisperusteista vuodelle 2008. Lisäksi kuvataan koulutus- ja kulttuuripalvelujen rahoituksen perusteet. Kuntien valtionosuusjärjestelmää koskevia säännöksiä uudistettiin vuoden 2006 alusta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevia muutoksia tuli seuraaviin lakeihin: Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1998/635 Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1998/806 Laki vapaasta sivistystyöstä 632/1998 Asetus vapaasta sivistystyöstä 805/1998 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 Museolaki 1992/729 Asetus museoista 1192/2005 Teatteri- ja orkesterilaki 730/1992 Muuttuneessa lainsäädännössä on uudistuksia, joista osa tulee voimaan ensimmäisen kerran vuonna 2008. Näitä ovat: - Kustannusten nousun huomioiminen täysin indeksein - Kuntien valtionosuusprosentin säätäminen lailla 4 vuodeksi - Yksikköhintojen laskenta kustannuspohjasta 4 vuoden välein tapahtuu seuraavan kerran vuoden 2005 kustannusten pohjalta vuodelle 2008 - Toiminnan järjestäjien tulojen huomioon ottaminen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa, ns. nettouttaminen. Opetusministeriö tekee vähennyksen kustannuspohjasta kustannusten laskemisvuonna asianomaista toimintaa varten myönnettyjen avustusten määrän mukaisesti - Museoiden, teattereiden ja orkestereiden henkilötyövuosien yksikköhinnan sitominen toteutuneisiin kustannuksiin vuodesta 2008 alkaen kolmen vuoden siirtymäajalla Toivomme, että julkaisu antaa tarvittavat tiedot opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän toiminnasta ja sen ajankohtaisista muutoksista sekä tarjoaa taustatietoa julkaisemillemme opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen liittyville raporteille, joihin voi tutustua osoitteessa http://vos.uta.fi/rap/. Julkaisun ovat kirjoittaneet Opetushallituksen rahoitus- ja kustannustietopalveluiden asiantuntijat. Yhteystietomme löytyvät osoitteesta www.oph.fi/info/rahoitus. Raakel Tiihonen Kouluneuvos

5 1. OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ 1.1. Yhteys kuntien valtionosuusjärjestelmään Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kolmen hallinnonalan lainsäädännön kokonaisuudesta. Sisäasiainministeriö vastaa kuntien yleisestä valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta ja kunnille myönnettävästä yleisestä harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta. Valtionosuusjärjestelmän muut osat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää, mutta se kattaa myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan koulutuksen ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä aiheutuneita käyttökustannuksia ja pieninvestointeja. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta rahoitetaan myös investointeja. Valtion ylläpitämän ja järjestämän koulutuksen rahoitus määräytyy valtion talousarvion perusteella. Lisäksi kunnat osallistuvat rahoitukseen kunnan rahoitusosuuden muodossa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon kuntien rahoitusosuus palveluista siten, että kunnille määritellystä valtionosuuden perusteesta vähennetään kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus. Maksatuksessa otetaan huomioon myös sisäministeriön hallinnoimat kuntien valtionosuuksiin vaikuttavat verotulojen tasaukset ja valtionosuusuudistuksesta johtuvat siirtymätasaukset. Kuntayhtymä ja yksityinen koulutuksen järjestäjä saavat valtiolta rahoituksena valtionosuuden perusteen (opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan tulo) kokonaisuudessaan. Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta ei ole korvamerkitty, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä. 1.2. Käyttökustannusten valtionosuus 1.2.1. Valtionosuuden laskennallinen peruste Opetus- ja kulttuuritoimessa rahoitus muodostuu koulutusmuodoittain rahoituksen perusteena olevien suoritteiden ja laskennallisten yksikköhintojen tulosta. Suoritteita ovat tyypillisesti opiskelijamäärät, opetustunnit, opiskelijatyövuodet, -vuorokaudet tai -viikot ja kulttuuritoimessa kunnan asukasmäärä tai henkilötyövuodet. Eri palvelumuodoissa yksikköhinnan muodostumisperiaatteet vaihtelevat. Yksikköhinta voi olla koulutuksen järjestäjäkohtainen, ryhmittelyyn perustuva tai valtakunnallinen. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin, ammattikorkeakoulun osalta laskennallisiin opiskelijamääriin ja opetusministeriön kullekin koulutuksen järjestäjälle määräämiin laskennallisiin yksikköhintoihin. Yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin

6 toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Koulutuksen järjestäjien yksikköhinnoissa otetaan huomioon erilaiset palveluiden kustannuksiin vaikuttavat olosuhde- ja muut tekijät, jotka vaihtelevat koulutusmuodoittain, kunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin. Opetusministeriö voi korottaa yksikköhintaa myös harkinnanvaraisesti. Korotukset eivät lisää kyseisen koulutusmuodon kokonaisrahoituksen määrää. Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, ammatillisen lisäkoulutuksen sekä kulttuuri- ja taidelaitosten rahoitus perustuu opetusministeriön myöntämiin suoritteiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhintoihin. Yksikköhinnat lasketaan periaatteiltaan yhdenmukaisesti kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Lisäksi kunnat saavat kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja kirjastotoimeen sekä taiteen perusopetukseen rahoitusta, joka perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohti määrättyyn yksikköhintaan. Taulukko 1. Valtionosuuden perusteen muodostuminen toimintamuodoittain Rahoitettava koulutusmuoto Yksikköhinta Euroa / Yksikköhinnan määräytyminen Yksikköhintatyyppi Aamu- ja iltapäivätoiminta ohjaustunti Valtakunnallinen Talousarvioon perustuva Esiopetus oppilas Järjestäjä- Sidottu järjestäjän kohtainen perusopetuksen hintaan Perusopetus oppilas Järjestäjä- Kustannussidonnainen kohtainen Lukiokoulutus opiskelija Järjestäjä- Kustannussidonnainen kohtainen Ammatillinen opiskelija Järjestäjä- Kustannussidonnainen peruskoulutus kohtainen Oppisopimuskoulutus, opiskelija Valtakunnallinen Sidottu amm. koul. peruskoulutus keskim. yksikköhintaan Oppisopimuskoulutus, opiskelija Valtakunnallinen Talousarvioon lisäkoulutus perustuva Ammatillinen opiskelija- Valtakunnalliset Talousarvioon lisäkoulutus työvuosi hintaryhmät Ammattikorkeakoulut opiskelija Ammattikorkeakoulukohtainen perustuva Kustannussidonnainen -valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset Valtakunnallinen Ammatilliset erikoisoppilaitokset opetustunti Valtakunnalliset hintaryhmät Talousarvioon perustuva Vapaa sivistystyö - kansanopistot opiskelijaviikko Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opiskelijavuorokausi Kustannussidonnainen - kansalaisopistot opetustunti Valtakunnallinen -asukastiheys Kustannussidonnainen - kesäyliopistot opetustunti Valtakunnallinen Kustannussidonnainen - opintokeskukset opetustunti, Valtakunnallinen opintokerhotunti Kustannussidonnainen (op.tunti), talousarvioon perustuva Rahoituksen suoritteen määräytyminen opm myöntää tilastointi 20.9 tilastointi 20.9 tilastointi 20.1 ja 20.9 tilastointi 20.1 ja 20.9 tilastointi 20.1 ja 20.9 tilastointi 20.1 ja 20.9. (kiintiö) opm myöntää laskennalliset opiskelijat ja toteutuneet tutkinnot opm myöntää opm myöntää opm myöntää opm myöntää opm myöntää opm myöntää

7 Taiteen perusopetus -tuntiperusteirnen rahoitus opetustunti Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää -asukasperusteinen asukas Valtakunnallinen Talousarvioon kunnan asukkaat rahoitus perustuva Kirjasto asukas Valtakunnallinen Kustannussidonnainen kunnan asukkaat -asukastiheys Kulttuuritoiminta asukas Valtakunnallinen Talousarvioon kunnan asukkaat perustuva Liikuntatoiminta asukas Valtakunnallinen Talousarvioon kunnan asukkaat perustuva Nuorisotyö asukas Valtakunnallinen Talousarvioon perustuva < 29-v. kunnan asukkaat Museo henkilötyövuosi Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää Teatteri henkilötyövuosi Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää Orkesteri henkilötyövuosi Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää Esimerkki kunnan rahoitusraportista 1.2.2. Kunnan asukasperusteinen rahoitusosuus ja kunnan valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen kustannusten rahoitukseen osallistuvat kunnat ja valtio yhdessä. Kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus saadaan laskemalla yhteen kuntien, kuntayhtymien, yksityisten ja valtion järjestämän perusopetuksen, lukiokoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten kirjastojen, asukasperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen sekä kulttuuritoiminnan valtionosuuden perusteista lasketut, kunnan rahoitusosuutta vastaavat osuudet ja jakamalla saatu euromäärä maan asukasmäärällä. Kunnan rahoitusosuuteen ei lasketa perusopetukseen valmistavaa opetusta saaneita eikä ilman kotikuntaa Suomessa olevia oppilaita tai opiskelijoita. Rahoitusosuuteen ei lasketa myöskään perusopetuksen ja lukion oppilaita/opiskelijoita, joille järjestetään opetusta ulkomailla, eikä ammatillisessa opettajankoulutuksessa olevia opiskelijoita tai tästä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin vuonna 2008 on 58,11 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Kunnan rahoitusosuus kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin on 70,30 prosenttia vastaavalla tavalla lasketusta euromäärästä. Taulukko 2. Asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus vuosina 2003 2008, euroa/asukas 2003 2004 2005 2006 2007 2008 580,59 590,75 607,42 620,86 634,81 772,89 Vuoden 2008 laskelma on ennakollinen.

8 Yksittäisen kunnan rahoitusosuus saadaan kertomalla valtakunnallinen kunnan rahoitusosuus kunnan asukasmäärällä. Laskelma kunnan rahoitusosuudesta Kunnalle maksettavan valtionosuuden määrä saadaan, kun kunkin koulutusmuodon valtionosuusperuste kerrotaan kyseessä olevan koulutusmuodon rahoitusosuudella ja lasketaan näin saadut koulutusmuodoittaiset luvut yhteen ja sen jälkeen vähennetään saadusta summasta kunnan rahoitusosuus. Kunnan valtionosuus = Σ (valtionosuusperuste x rahoitusprosentti) i kunnan rahoitusosuus 1.2.3. Keskimääräiset yksikköhinnat Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettävät keskimääräiset yksikköhinnat. Keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Vuoden 2008 yksikköhinnat perustuvat vuoden 2005 kustannuksiin, jotka on tarkistettu indeksikorotuksella. Keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan arvonlisäverottomina. Yksikköhintoihin tehdään vuosittain tarkistukset, jotka aiheutuvat valtion toimenpiteistä seuraavista toiminnan laadun ja laajuuden arvioiduista muutoksista, kuten kunnille annetuista uusista tai laajennetuista tehtävistä. Taulukko 3. Valtioneuvoston vahvistamat keskimääräiset yksikköhinnat vuosina 2004 2008 2004 2005 2006 2007 2008 Perusopetus, euroa/oppilas 4863,43 5043,15 5201,14 5343,30 6219,48 Lukiokoulutus, euroa/opiskelija 4288,10 4476,68 4643,14 4796,31 5692,81 Ammatillinen peruskoulutus, 7406,51 7640,28 8268,27 8498,08 9623,04 euroa/opiskelija Ammattikorkeakoulut, euroa/opiskelija 6209,36 6408,52 6264,20 6427,66 7071,84 Vapaa sivistystyö 62,08 63,52 65,07 66,39 72,37 kansalaisopistoissa, euroa/opetustunti Taiteen perusopetus, 53,55 54,97 56,43 57,69 64,73 euroa/opetustunti Kirjasto, euroa/asukas 43,11 44,31 45,52 46,58 52,06 1.2.4. Keskimääräisten yksikköhintojen kustannuspohja Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen ja kunnallisten kirjastojen yksikköhinnat perustuvat kunkin koulutusmuodon valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Käyttökustannuksiin ei kuitenkaan lasketa (RahL 635/1998, 23 ): - perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia;

9 - opiskelijoiden kuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia perusopetusta lukuun ottamatta - tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa - lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja - poistoja ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakouluja lukuun ottamatta - kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta - maksuja toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa; - maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia - muita kuin välittömästi koulutuksen järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia. Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, luetaan käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata. 1.2.5. Koulutuksen järjestäjä-/ylläpitäjäkohtaisten yksikköhintojen määräytyminen Yksikköhinnat määrää opetusministeriö. Yksikköhinnat määrätään siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä lukuun ottamatta oppisopimuskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä taiteen perusopetusta. Perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa yksikköhinnat on laskettu syksyn 2007 opiskelijamääristä. Toiminnan käynnistyessä vuoden 2008 alusta rahoitus lasketaan arvioidun opiskelijamäärän mukaan. Ammattikorkeakoulun yksikköhinta muodostuu laskennallisen opiskelijamäärän ja ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen määrän perusteella. Ammatillinen opettajankoulutus on mukana laskennassa liikenneopettajan koulutusta lukuun ottamatta. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintoja korotetaan siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta. Yksikköhintojen määräytyminen selostetaan yksityiskohtaisemmin toimintamuodoittain seuraavissa luvuissa. 1.2.6. Valtionosuusrahoituksessa yksikköhinnan kertojana käytettävät suoritteet Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena käytettävät opiskelijatiedot kerätään kahden ajankohdan tilastointipäivän (20.1. ja/tai 20.9.) tietoina. Rahoituksen perusteena oleviksi opiskelijoiksi voidaan ilmoittaa päätoimisesti tutkintoa opiskelevat opiskelijat. Samana tilastointipäivänä opiskelija voidaan ilmoittaa opiskelijamääriin vain yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusasetuksessa tarkoitetussa koulutuksessa. Osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa käytetyistä suoritteista määräytyy suoraan valtion talousarvion perusteella.

10 Varainhoitovuoden alusta rahoitus määräytyy ennakollisena edellisvuoden opiskelijamäärän perusteella. Niissä koulutusmuodoissa, joissa rahoitus perustuu tilastointipäivien oppilas- ja opiskelijamääriin, lopullinen tarkistettu rahoitus määräytyy varainhoitovuoden päättyessä, kun varainhoitovuoden toteutuneet opiskelijamäärät ovat selvillä. Opetusministeriön päättämiin suoritemääriin perustuvaa rahoitusta ei tarkisteta varainhoitovuoden päättyessä. 1.2.7. Tiedonkeruu ja seuranta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän laskenta perustuu koulutuksen järjestäjien ilmoittamiin tietoihin koulutuksen taloudesta ja toiminnasta. Koulutuksen järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot (RahL 635/1998, 54 ). Opetusministeriö päättää tietojen oikeellisuuden toteamiseksi suoritettavista rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista. Opetusministeriö voi antaa tarkastuksen suorittamisen myös Opetushallituksen tehtäväksi. 1.2.8. Rahoitusjärjestelmän hallinto Valtionapuviranomaisena toimii opetusministeriö. Opetusministeriön toimeksiannosta Opetushallituksen rahoitus- ja kustannustietopalvelut -yksikkö vastaa valtionosuusjärjestelmän tietojen keruusta ja laskentapalveluista. Laskennan tietojärjestelmäpalvelut ostetaan Tampereen yliopiston tietokonekeskukselta ja osa tiedonkeruusta Tilastokeskukselta. Kuva 1. Rahoitusjärjestelmän hallinto Opetusministeriö budjetti päätökset Tulossopimus Sopimus Opetustoimen rahoitusjärjestelmä Opetushallitus Rahoitus- ja kustannustietopalvelut Tampereen yliopiston tietokonekeskus - Valos tiedonkeruut, tietopalvelu ja asiakkaiden neuvonta tietojärjestelmien ylläpito rekisterien ylläpito ja päätösten valmistelu laskenta ja raportointi 12 henkilöä 6 henkilöä

11 1.3. Perustamishankkeen valtionosuus ja avustus sekä muut erityiset valtionavustukset Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Vapaan sivistystyön osalta perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetusministeriön vahvistaman euromäärän mukaiset. Toimitiloja rakennettaessa tai uusia tiloja hankittaessa valtionosuuden perusteena käytetään hankkeelle vahvistetun tilamäärän ja asianomaista tilaa varten vahvistetun yksikköhinnan tuloa. Opetusministeriö vahvistaa vuosittain perustamishankkeiden yksikköhinnat. Yksikköhinta vahvistetaan neliömetriä tai muuta mittayksikköä kohden. Peruskorjaushankkeiden osalta valtionapuviranomainen vahvistaa hankekohtaisesti valtionosuuden perusteena käytettävät kustannukset. Yleissivistävän koulutuksen ja yleisen kirjaston perustamishankkeen rahoitukseen valtio osallistuu myöntämällä hankkeelle valtionosuutta 25-50 % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Vapaan sivistystyön perustamishankkeen rahoitukseen valtio osallistuu myöntämällä hankkeelle harkinnanvaraista valtionavustusta valtion talousarvion tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Vuoden 2006 alusta luovuttiin ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta hankekohtaisesta perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionosuudesta. Lisätietoja perustamishankkeiden rahoituksesta Opetushallituksen www-sivuilta osoitteesta: www.oph.fi/info/rakentaminen. Opetus- tai kulttuuritoiminnan järjestäjälle voidaan valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa myöntää ylimääräistä valtionavustusta toiminnan kehittämiseksi järjestettävää kokeilua, toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä ja toiminnan käynnistämistä varten. Lisätietoja antaa tarvittaessa Sirpa Kesti (09) 7747 7311.

12 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 2.1. Rahoitettava toiminta Valtionosuutta myönnetään kunnille, jotka toteuttavat perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kullekin toimintaan osallistuvalle oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua joko 570 tuntiin tai vaihtoehtoisesti 760 tuntiin aamu- ja iltapäivätoimintaa koulun työvuoden aikana. Toimintaan osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista (L 628/1998, 8a luku, muutettu 1081/2006). Kunnat voivat käyttää saamaansa rahoitusta aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvien palvelujen järjestämiseen tai hankkimiseen. Kunta voi järjestää toimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Yksityisten ja valtion koulujen oppilaiden osalta ei myönnetä erillistä valtionosuusrahoitusta vaan myös heille järjestetyn toiminnan rahoitus ohjataan kuntien kautta. Vuonna 2008 rahoitusta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen saa 386 kuntaa. 2.2. Rahoituksen määräytyminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus perustuu kunnille myönnettyyn suoritepäätökseen. Valtionosuuden peruste muodostuu suoritteina käytettävien ohjaustuntien lukumäärän ja ohjaustunnin yksikköhinnan tulosta. Yksikköhinta on kaikille kunnille sama. Vuonna 2008 se on 21,37 euroa /ohjaustunti. Suorite- ja yksikköhintapäätös tehdään valtion talousarvion rajoissa. Käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Rahoituspäätös tehdään varainhoitovuotta edeltävän vuoden joulukuussa. Suoritepäätös ja valtionosuuspäätös tehdään vain kerran. Rahoitusta ei tarkisteta toteutuneen tuntimäärän perusteella. Toteutunut tuntimäärä otetaan kuitenkin huomioon tehtäessä seuraavan vuoden suoritepäätöstä. 2.3. Suoritteiden määräytyminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoden 2008 rahoituksen perusteena käytettävät suoritepäätökset perustuvat toteutuneisiin ohjaustunteihin, jotka kunta ilmoitti syksyn 20.9. tilastointipäivänä jälkikäteen edelliseltä lukuvuodelta. Tilastointipäivänä 20.9.2007 kunnat ilmoittivat toteutuneet ohjaustunnit lukuvuodelta 2006-2007 (syyslukukausi 2006 ja kevätlukukausi 2007). Kunnat ilmoittivat 1.8.2007 alkaen käynnistämästään aamu- ja iltapäivätoiminnasta arvioidut ohjaustuntimäärätiedot lukuvuodelta 2007-2008 ja 1.8.2008 alkaen käynnistettävästä toiminnasta arvioidut tiedot syyslukukaudelta 2008.

13 Lähtökohtaisesti vuoden 2008 valtionosuuden perusteeksi aamu- ja iltapäivätoimintaan kunnille on myönnetty ohjaustuntien määrä, joka perustuu kunnan syyslukukauden 2006 toteutuneisiin tuntimääriin (keskimäärin 3 tuntia/päivä), ottaen huomioon kunnan sitä laajempana järjestämä toiminta, korkeintaan rahoitettavaan määrään asti (keskimäärin 4 tuntia/päivä) sekä kevätlukukauden 2007 toteutuneisiin tuntimääriin (keskimäärin 3 tai 4 tuntia/päivä) seuraavasti: Kevään 2008 ohjaustunnit = kevätlukukauden 2007 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 ja/tai 4 tuntia/päivä). Syksyn 2008 ohjaustunnit = syksyn 2006 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 tuntia/päivä) lisättynä 1/3:lla, kuitenkin korkeintaan ohjaustuntien kokonaismäärä. Mikäli kunta ei ole toteuttanut aamu- ja iltapäivätoimintaa syyslukukaudella 2006 tai kevätlukukaudella 2007, niin silloin syksyn 2006 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää syksylle 2007. Vastaavasti kevään 2007 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää keväälle 2008. Jos kunta ei ole arvioinut toteuttavansa kevätlukukauden 2008 aikana aamu- ja iltapäivätoimintaa niin vuoden 2008 valtionosuuden perustetta laskettaessa on käytetty kevään 2007 ohjaustuntien määränä arvoa nolla. Vastaavasti jos kunta on arvioinut toteuttavansa aamu- ja iltapäivätoiminnan syksystä 2008 alkaen, niin syksyn 2006 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää syksylle 2008. Raportti aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisesta perusteesta Lisätietoja antaa tarvittaessa Heli Lehtonen (09) 7747 7319.

14 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut muulta opetuksen järjestäjältä. Kuntien välistä yhteistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä. Lisäksi valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Vuonna 2008 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 497. Perusopetuksen rahoitus määräytyy oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan ja perusopetusta saavien oppilaiden tulosta. 3.2. Yksikköhinnan määräytyminen 3.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Perusopetuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskenta lähtee perusopetuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskennasta (RahL 635/1998, 16 ). Valtioneuvosto vahvistaa perusopetuksen arvonlisäverottoman keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Vuonna 2008 perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 6 219,48 euroa/oppilas. Yksikköhintaa laskettaessa oppilasmääränä käytetään edellisen syksyn oppilasmäärää (20.9.2007 oppilasmäärä), joka sisältää alle 18-vuotiaat perusopetuksen oppilaat ja perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetut pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat esiopetusoppilaat sekä perusopetuslain 5 :n mukaiset lisäopetuksen oppilaat. 3.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Ei muutoksia.

15 3.2.3. Yksityiskohtaiset yksikköhinnan laskentaperusteet Yksikköhinnan perusosa Kunnan perusopetuksen yksikköhinnan perusosa saadaan kertomalla perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,77. Yksikköhinnan perusosaan tehtävät korotukset Asukastiheysosa Kouluverkkotunnusosa Yksikköhinnan perusosaa korotetaan kunnille, joiden asukastiheys on alle 40 asukasta/km2 seuraavasti: 0,1 x keskimääräinen yksikköhinta x asukastiheyden korotustekijä. Asukastiheyden korotustekijä saadaan luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksena. Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään sen jäsenkunnista perusopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Yksikköhinnan perusosaa korotetaan kunnille, joiden - asukastiheys on alle 3 asukasta/km2 sekä saaristokunnille seuraavasti: 0,003 x keskimääräinen yksikköhinta x kouluverkkotunnus - asukastiheys on 3 4 asukasta/km2 seuraavasti: 0,003 x keskimääräinen yksikköhinta x kouluverkkotunnus x (4 kunnan asukastiheys). Kouluverkkotunnus lasketaan vuosittain oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona. Kouluverkkotunnuksen oppilaskohtainen luku 1) Alle 80 oppilaan koulussa 1-6 vuosiluokilla opetusta ja esiopetusta (11-vuotinen oppivelvollisuus) saavan oppilaan osalta oppilaskohtainen luku lasketaan seuraavasti: (80 - koulun kokonaisoppilasmäärä) x 1,2. 2) Kunnalle ja kuntayhtymälle, joka järjestää samankielistä opetusta alle 180:lle 7-9 vuosiluokan oppilaalle oppilaskohtainen luku lasketaan seuraavasti: (180 - suomen- tai ruotsinkielisen opetuksen 7-9 vuosiluokan oppilasmäärä) x 0,6. Korotus voi kuitenkin olla enintään 60. Oppilasmäärään sisältyy perusopetuslain 5 :n mukaiset lisäopetuksen oppilaat.

16 Kaksikielisyyskorotus Saaristokuntakorotus 3) muiden kuin 1 ja 2 kohdissa mainittujen oppilaiden osalta luku on nolla. Perusopetuslain 17 :n 2 momentin mukaista erityisopetusta saavia erityisoppilaita ei huomioida kouluverkkotunnuksen oppilaskohtaisen luvun laskennassa. Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan kaksikielisessä kunnassa luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,04. Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan saaristoisuuden perusteella seuraavasti: - jos kunnan väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,25 - muissa saaristokunnissa yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,06. Oppilasmääriin perustuvat korotukset Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan oppilaskohtaisella luvulla, joka saadaan: 1) kertomalla luvun 0,3 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo 7-9 vuosiluokkien ja lisäopetuksen oppilaiden määrällä 2) kertomalla luvun 4,0 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrällä (11-vuotinen oppivelvollisuus) 3) kertomalla luvun 2,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo muiden vammaisoppilaiden määrällä (11-vuotinen oppivelvollisuus) 4) kertomalla luvun 0,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo muiden erityisoppilaiden määrällä (9-vuotinen oppivelvollisuus, POL 17 2 mom.) 5) kertomalla luvun 0,12 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo ruotsinkieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden määrällä 6) kertomalla luvun 0,2 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo vieraskielisten oppilaiden lukumäärällä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi, saame). Saadut luvut jaetaan lisäksi kokonaisoppilasmäärällä. Opetusministeriö voi korottaa yksikköhintaa harkinnanvaraisesti erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta syystä. Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrätty järjestää opetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville

17 oppilaille, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta kohtien 2 ja 3 mukaisesti. Perusopetusta sisäoppilaitosmuotoisesti järjestettäessä yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka on 27 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tähän korotukseen ei sovelleta tasauskerrointa. Koulukodissa perusopetusta järjestettäessä yksikköhintaan lisätään 1,5 kertaa keskimääräinen perusopetuksen yksikköhinta. Tähän korotukseen ei sovelleta myöskään tasauskerrointa. Tasauskerroin Tasauskertoimella tasataan korotusten vaikutus perusopetuksen keskimääräiseen yksikköhintaan (6 219,48), koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta em. oppilasta kohti lasketusta keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tasauskertoimella (0,960077) kerrotaan edellä kerrotulla tavalla laskettu yksikköhinta lukuun ottamatta sisäoppilaitos- ja koulukotikorotusta. 3.2.4. 18 vuotta täyttäneen yksikköhinta Jos perusopetuksen koko oppimäärää suorittava oppilas on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 60 prosenttia koulutuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätystä yksikköhinnasta (aikuiskoulutus). Myös tätä yksikköhintaa voidaan korottaa harkinnanvaraisesti, mikäli opetusministeriö niin päättää. Jos koulutuksen järjestäjän erityisenä tehtävänä on järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa (esim. kansanopistossa), sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin samaa yksikköhintaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin. 3.2.5. Yksityisten opetuksen järjestäjien ja kuntayhtymien yksikköhinnat Yksityisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhinta on sen kunnan yksikköhinta, jossa opetus pääasiassa järjestetään tai 90 prosenttia kunnan hinnasta, jos opetuksen järjestäjä ei ole ennen 31.7.1998 ylläpitänyt perusopetusta tai sitä vastaavaa opetusta antavaa oppilaitosta. Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrätty järjestää opetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta. Yksityisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osuudella, joka on 3,53 prosenttia vuonna 2008 (RahL 635, 23a ). Kuntayhtymälle yksikköhinta lasketaan kuten kunnalle. Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään sen jäsenkunnista perusopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Opetusministeriö voi harkinnanvaraisesti korottaa yksityisen opetuksen järjestäjän ja kuntayhtymän yksikköhintaa vuosittaisella päätöksellä. Esimerkki järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennasta

18 3.3. Perusopetuksen rahoituksen määräytyminen Perusopetuksen ennakollinen rahoitus määräytyy edellä kerrotulla tavalla oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan ja arvioidun perusopetusta saavien oppilaiden tulosta. Arvioituna oppilasmääränä käytetään 20.9.2006 ja 20.9.2007 tilanteiden mukaan perusopetusta saaneiden oppilaiden keskiarvoa, johon lisätään 20.9.2006-19.9.2007 maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden oppilaiden määrä. Rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden (20.9.2007 ja 20.9.2008) oppilasmäärien keskiarvon mukaiseksi vuoden 2008 loppuun mennessä, jolloin oppilasmäärää oikaistaan myös perusopetuksen aikuisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden osalta. 3.4. Esiopetuksen rahoitus Esiopetusta varten myönnetään rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti oppilaskohtaisesti. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on 91 prosenttia asianomaisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinnasta niille esiopetusoppilaille, joiden oppivelvollisuus on 9 vuotta. Yksikköhinta esiopetusoppilaalle, jonka oppivelvollisuus kestää 11 vuotta, on opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinta. Lisätietoja antaa tarvittaessa Heli Lehtonen (09) 7747 7319.

19 4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lisäksi lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Vuonna 2008 lukiokoulutuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 300. Lukion rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. 4.2. Yksikköhinnan määräytyminen 4.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lukion keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Keskimääräinen yksikköhinta vahvistetaan arvonlisäverottomana. Vuonna 2008 lukion keskimääräinen yksikköhinta on 5692,81 euroa/opiskelija. Kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan koulutuksen järjestäjän lukioopiskelijoiden kokonaismäärän perusteella, kuten jäljempänä tunnusluvun laskennan yhteydessä selvitetään. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa järjestetään. Jos kunta ei järjestä lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Yksityisten koulutuksen järjestäjien yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron osuus, joka vuonna 2008 on 3,55 prosenttia yksikköhinnasta. 4.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen - Mikäli kunnan tai kuntayhtymän lukio-opiskelijoiden lukumäärä on alle 200 ja kunta yhdistyy toiseen kuntaan tai koulutuksen järjestämisluvan muutoksella lukiokoulutus siirtyy osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta vuosien 2008-2012 aikana, niin yksikköhintojen laskennassa käytettävä tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona.

20 4.2.3. Tunnusluvun laskenta Lukioiden yksikköhintojen laskentaa varten määritellään koulutuksen järjestäjän tunnusluku. Tunnusluku lasketaan lukion opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella. Laskennassa käytetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20.9. tilastointipäivän opiskelijamäärää eli vuoden 2008 yksikköhintoja laskettaessa tilastointipäivän 20.9.2007 opiskelijamäärää. Mikäli koulutuksen järjestäjä järjestää lukiokoulutusta sekä suomen- että ruotsinkielellä, niin tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tunnusluku on 100, mikäli koulutuksen järjestäjän lukion opiskelijoiden lukumäärä on vähintään 200. Mikäli opiskelijoiden määrä on alle 200 opiskelijaa ja vähintään 60 opiskelijaa, niin tunnuslukua korotetaan opiskelijaa kohti luvulla, joka saadaan kaavasta 0,4 x (200- lukiossa opiskelevien määrä). Jos opiskelijoiden määrä on alle 60 opiskelijaa, tunnuslukua korotetaan lisäksi luvulla, joka saadaan kaavasta 2,1 x (60 - lukioissa opiskelevien määrä). Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Mikäli kunnan tai kuntayhtymän lukio-opiskelijoiden lukumäärä on alle 200 ja kunta yhdistyy toiseen kuntaan tai koulutuksen järjestämisluvan muutoksella lukiokoulutus siirtyy osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta vuosien 2008-2012 aikana, niin tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. 4.2.4. Yksikköhinnan laskenta Lukion yksikköhinta lasketaan kertomalla koulutuksen järjestäjän tunnusluku lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla ja jakamalla luvulla 100. Näin saatu yksikköhinta kerrotaan valtakunnallisella tasauskertoimella, jolla tasataan tunnusluvusta aiheutuvien korotusten vaikutus lukion keskimääräiseen yksikköhintaan, koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2008 tasauskerroin on 0,9193199. Laskentakaava koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan laskentaan on seuraava: tasauskerroin (0,9193199) x keskimääräinen yksikköhinta (5692,81) x tunnusluku : 100. Mikäli lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 27 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Opetusministeriö voi lisäksi korottaa yksikköhintaa erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta erityisestä syystä (harkinnanvarainen korotus). Mahdollinen korotus lisätään tunnusluvun mukaiseen tasattuun yksikköhintaan. 4.2.5. 18-vuotiaana opintonsa aloittaneiden yksikköhinta Mikäli lukion koko oppimäärää suorittava opiskelija on aloittanut opintonsa sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 60 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa

21 kohden määrätystä yksikköhinnasta. Myös tätä yksikköhintaa voidaan korottaa harkinnanvaraisesti, jos opetusministeriö niin päättää. Mikäli kunnan tehtävänä on järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa (kansanopistossa), yksikköhintana 18 vuotta täyttäneen opiskelijan osalta käytetään kuitenkin koulutuksen järjestäjän alentamatonta yksikköhintaa. Esimerkki järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennasta 4.3. Lukiokoulutuksen rahoituksen määräytyminen Lukiokoulutuksen ennakollinen rahoitus määräytyy edellä mainitulla tavalla opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus lasketaan erikseen aikuiskoulutukseen (18 vuotiaana lukiokoulutuksen aloittaneille opiskelijoille) ja muille lukion koko oppimäärää suorittaville opiskelijoille. Rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden oppilasmäärän mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Kertojaopiskelijamäärät painotetaan siten, että tilastointipäivän 20.1. opiskelijamäärä painotetaan luvulla 7/12 ja tilastointipäivän 20.9. opiskelijamäärä luvulla 5/12. Lisätietoja antaa tarvittaessa Sirpa Kesti (09) 7747 7311.

22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta ja kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena voidaan järjestää järjestämisluvan mukaisesti ja siten kuin asetuksella säädetään. Lisäksi voidaan järjestää järjestämisluvan mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen. Lisäksi koulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää määräykset koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 164. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulosta. 5.2. Yksikköhinnan määräytyminen 5.2.1. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella (RahA 806/1998, 8 ). Valtioneuvosto vahvistaa ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Vuonna 2008 ammatillisen koulutuksen keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on 9 623,04 euroa/opiskelija. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron osuus, joka vuonna 2008 on 5,2 %. 5.2.2. Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen - Alakohtaisiin yksikköhintoihin sisältyy toteutuneet alakohtaiset poistot ja takuusumman osa. Takuusumman osa on laskettu samassa suhteessa kuin alakohtaisesti toteutuneet poistot.