Resurssiviisaus ja kiertotalous

Samankaltaiset tiedostot
Resurssiviisas kaupunki

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Kaikkien osaaminen käyttöön

KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Kiertotalous lyhyesti. Riitta Silvennoinen

Trendit ja toimintamalleja monimutkaiseen maailmaan

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Elinkeinoelämän foorumi Joensuussa - Barometrituloksia ja kiertotaloutta Kiertotalouden kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet

Kiertotalous koulutuksessa mitä ja miksi?

Ruokajärjestelmän kestävyys ja tulevaisuusnäkymät Hanna Mattila,

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Kiertotalouden edistäminen

Kiertotalouden mahdollisuudet. Kiertotalous kuntien maarakentamisessa Seminaari Lappeenranta Nani Pajunen, Sitra

Ruoan kiertotalous-verkosto. Lähiruokafoorumi,

Tervetuloa tilaisuuteen

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Hiilineutraali kiertotalous

SUOMEN KIERTOTALOUSTIEKARTAN TOIMEENPANO Mari Pantsar, Johtaja, Sitra

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kiertotalous ei pelkkä mahdollisuus vaan myös välttämättömyys. Betonipäivät Kari Herlevi,

Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös Kuuleminen eduskunnassa

Päijät-Hämeen alue osana kansallista kiertotaloustyötä Laura Järvinen Sitra

Globaalit megatrendit biotalouden kasvun ajureina. Janne Peljo Sitra

Minkälainen on tulevaisuutemme?

KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET JA MAA-AINES FT Mari Pantsar Johtaja, Sitra

Kestävän tulevaisuuden ja kiertotalouden tekijät osaamistarpeet ja koulutus

Miltä tulevaisuus näyttää ja miten sinne mennään?

Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra

Haastekilpailu: Kestävä liikkuminen suurtapahtumissa

Tulevaisuuden maatilat. Hanna Mattila, Heureka

Hiilineutraali kiertotalous

Läpivirtauksesta kiertotalouteen!

KIERROLLA KÄRKEEN Vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Kiertotalous. kuinka ilmiö etenee. Green Keyte tapäivä Merja Rehn - Sitra

Ruokapoliittinen selonteko. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Hanna Mattila, Sitra

KIERTOTALOUDEN EDISTÄMINEN Johtaja Mari Pantsar, Sitra

Muuttuvat mallit yhdyskunnan ja asumisen näkökulmasta. ARA - Yhdyskuntien uudistaminen Jukka Noponen

Kokeillen kohti City On resurssiviisautta Hyvän elämän kokeilut, JAMK Pirkko Melville, FT, KTM tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Kiertotalouden kulmakivet ja mitä on vielä tekemättä? Hanna Mattila,

VASTUULLINEN YRITYS 2.0

Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle. Kari Herlevi, johtava asiantuntija, Sitra

Biotalouden kestävyyshaasteet

Kiertotalous ei kierrätystä, vaan systeemitason muutos

Kasvuyrityksillä on suuri merkitys Suomelle. Kasvun tekevät ihmiset.

Kysymykset. Lari Rajantie - Sitra

Tulevaisuus tulee kylään: metsällisiä kiertotalousajatuksia. Eeva Hellström Lapin metsätalouspäivät

Kiertotalouden Suomen Tiekartta

Yhteistyöllä ja yhteiskuntasitoumuksella kohti hiilineutraalia Suomea

KANSALLINEN KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA: KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Tampere Projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra

Kokeillen kohti City On resurssiviisautta Digikuntakokeilu Pirkko Melville, FT, KTM tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jyväskylän kaupunki

Rakentaminen ja kiertotalous. Rakentamisen materiaalitehokkuus ja kiertotalous ajankohtaisseminaari Nani Pajunen, Sitra

City On the Move. Resurssiviisaus Jyväskylässä - tiekartta hiilineutraaliin energiaan

KIERTOTALOUS. Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

Ota ennakointi osaksi yrityksen menestystä

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Työelämän osaamistarpeet ja muutostrendit

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kohti resurssiviisautta Jyväskylän kaupungin ja Sitran yhteishanke

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Lahja Suomelle. Digi tuli, ura suli. Vai suliko? Eduskunta perusti Sitran lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Strategiasta käytäntöön ilmastotyö kansalaisen arjessa

Megatrendit ja työn tulevaisuus. Perttu Jämsén

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

RESURSSIVIISAUS RAKENTAMISESSA TkT Johanna Kirkinen, Sitra

Kiertotalouden mahdollisuudet Pohjois-Afrikan kaupungeissa. Lari Rajantie

HIILINEUTRAALI KIERTOTALOUS

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

Kiertotaloustoimet erilaisissa arvoketjuissa I Ilkka Hippinen, Motiva Oy

City On the Move. Kiertotalous uuden mahdollistajana

Biokiertotalouden tulevaisuus


Resurssiviisauden tiekartta Vantaalle

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

KESTÄVÄ PIRKANMAA. Pilkahdus, Pirkanmaan ennakointiyhteistyö Kari Herlevi Projektijohtaja Sitra

Mitä päätöksiä kiertotalous edellyttää Oras Tynkkynen

Elinkaaritarkastelu osana materiaaliviisasta tuotekehitystä

Etelä-Karjala: Kiertotalouden tiekartta

Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä. Järvi-Saimaa Merja Rehn Sitra. Sitra Merja Rehn

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

Suunnitteleminen kiertäväksi: Kiertotalous keskeisissä arvoketjuissa

KIERTOTALOUSMAAKUNNASSA kaikille riittää tekemistä

Purkukatselmus ja valtakunnallinen jätesuunniltema. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Kiertotalouden mahdollisuudet teollisuudelle. Riitta Silvennoinen

Kiertotalous- Suunta tulevaisuudelle Mari Pantsar, Johtaja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Sitra

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Resurssitehokkuus ja kiertotalous markkinoiden näkökulmasta

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kestävän hyvinvoinnin visio ja Uusi juoni lukupiirit. Jenna Sitra #uusijuoni #nextera

Ruokaketjun kiertotalous - vaikutus maatiloihin. KTT, HM Ville Tuomi

Transkriptio:

Järkivihreät keksintöpäivät Resurssiviisaus ja kiertotalous Lari Rajantie, Sitra 27.4.2017

5 tärkeää Sitrasta +1 erittäin tärkeä 1. Eduskunnan lahja 50-vuotiaalle Suomelle. 2. Riippumaton tulevaisuustalo: ennakoija, herättelijä, visionääri, kehittäjä, kokeilija, yhteistyökumppani, kouluttaja ja verkottaja. Tulevaisuustyö on yhteistyötä! 3. Toiminta rahoitetaan peruspääoman ja sijoitusten tuotoilla. 4. Visiona Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. 5. Vision alla kolme teemaa, 7 avainaluetta ja kymmeniä hankkeita.

V I S I O Suomi menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Hyvinvointi ja talous H I S T O R I A L L I N E N M U R R O S Teollisen ajan yhteiskuntamalli ei takaa menestymistä muuttuneessa maailmassa Kestävän hyvinvoinnin yhteiskunta Teollisen ajan hyvinvointiyhteiskunta ALHAALTA ETEEN 1980 1990 2000 2015

Sitra tulevaisuustalona Suljettu teollisuusyhteiskunta 2017? 2000 1990 1970 1980 Globaali palveluyhteiskunta T&K-rahoittaja Pääomasijoittaja ja yhteiskunnallinen kouluttaja Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja muutosagentti

Kestävyyskriisi nyt! Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet Teknologia muuttaa kaiken Megatrendit 2016

Kestävyyskriisi nyt! Ilmastonmuutos ja resurssien niukkuus Resurssien dramaattinen niukkeneminen ja ilmastonmuutos määrittävät tulevaisuuden. Meidän on toimittava nyt. 4 6 C-asteen nousu! olisi katastrofaalista Aikamme suurin haaste Ratkaisut: Teknologia + ihmiset 1 Energiavallankumous: fossiilisten polttoaineiden käyttö laskussa, uusiutuvat kasvussa 2 Kiertotalouden mahdollisuudet Heräämmekö? Teknologia ei voi yksin ratkaista haastetta. Muutokseen tarvitaan aina myös ihminen. Teknologia Ihmiset Ilmassa 1500 miljardin euron markkinat cleantechratkaisuille vuoteen 2020 mennessä Tarvitaan täysin uusi tapa nähdä planeetta, talous ja hyvinvointi Talouskasvun ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä 3 Älykkäät tuotteet ja palvelut löytävät asiakkaansa 4 Älykäs ja saumaton liikenne 5 Kaupungit vaikeiden ongelmien ratkaisijoina: paikallisuuteen uutta elinvoimaa teknologiasta Ratkaisut ovat jo käsissämme! Onko trendi myös mahdollisuus ihmiskunnalle toimia yhdessä?

Geotalouden nousu Globaali keskinäisriippuvuus voimistuu edelleen. Se näkyy arjessa ja siihen liittyy myös voimistuvia reaali- ja voimapoliittisia jännitteitä sekä ennustamattomia käänteitä. "The language is trade, the logic is war" Kaupalliset intressit eivät takaa vakaata globaalia kehitystä Globaali keskinäisriippuvuus Arvaamaton globaali toimintaympäristö VOITTAJAT USA, KIINA, EU Resilienssi ja kyky navigoida monimutkaisessa toimintaympäristössä Multilateraali maailma on palvellut Suomea hyvin Mihin EU kuuluu tulevaisuudessa? Tärkeät hetket käsillä Meidän pitää etsiä toimintatapamme uudessa ympäristössä! Monimuotoisuus oletusarvona Kaupungit ratkaisijoina Suomi on ollut globalisaation suurin voittaja Fokuksessa sekä globaali että lokaali MITÄ NYT? + ne menestyvät jotka kykenevät itse muovaamaan tulevaisuutensa ONGELMISSA Kansainväliset järjestöt

KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana kuin viimeisen 300 vuoden aikana?" Teknologia-alan visionäärit: Ihmisestä tulee moniplanetaarinen laji Kuoleman mysteeri voidaan ratkaista Keinoäly on jo täällä Ihminen ja kone voidaan yhdistää Virtuaalitodellisuus muuttaa pelin KUKA OMISTAA TULEVAISUUDEN? Kasvu, innovaatiot ja kestävät elämäntavat Nuoret eivät voi ratkaista tulevaisuuden haasteita ilman muita sukupolvia! Länsimaiden demografia Inhimilliset, sosiaaliset, taloudelliset Työ VAIKUTUKSET Missä kipupisteet nyt? Polarisaatio + muut sivuvaikutukset Teknologia kestävän hyvinvoinnin mahdollistajana Inhimillisyys ja ihmisen kyvyt korostuvat Tarvitaan keskustelua etiikasta Uusi sukupolvi löytää tapansa Media Jakamistalous ja vaurauden jako olennaisia Laajempi käsitys hyvinvoinnista Uudet organisaatiot, identiteetit ja alustat Teknologia muuttaa kaiken Virtualisoituminen, digitalisaatio, keinoäly, kaiken instrumentointi, robotisaatio, nanomateriaalit, bioteknologia, farmakologia, energiateknologia, globaalit ICT-rakenteet, globaalit joukkoalustat, blockchain-teknologia Teknologia haastaa uudistumiskykymme mutta tarjoaa myös huikeita mahdollisuuksia

Maailma on täynnä hukkaa vaikka ylitämme jo maapallon kantokyvyn Miksi heitämme pois noin 80 % kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista ja käytämme niitä tehottomasti? Raaka-aineiden tarve kasvaa 2030 mennessä Keskimäärin materiaaleja käytetään Euroopassa vain kerran 10-15 % rakennusmateriaaleista menee jätteeksi rakennusaikana 31 % ruuasta menee hukkaan. Suomessa määrä tarkoittaa noin 300-400 miljoonaa kg/v. Lähteet: EEA, GSA, UN FAO, EU, McKinsey, Luke Autojen keskimääräinen käyttöaste on noin 8 % Toimistojen käyttöaste on noin 40 % Viljelysmaa, yli + 200 % Vesi + 137 % Teräs + 57 % Energia + 32 %

Kiertotalous on vastaus kestävyyskriisiin ja talouskasvun lähde Kiertotalouden periaatteet tähtäävät luonnonvarojen ylikulutuksen irtikytkentään talouskasvusta. Kiertotalous maksimoi tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen suurimman mahdollisimman arvon säilymistä taloudessa mahdollisimman pitkään, jolloin materiaaleille saadaan katetta useaan kertaan. Jakamistalous on osa kiertotaloutta. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Usein tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä. EU-komissio on arvioinut kiertotalouden tuovan Euroopalle nettosäästöjä vuosittain jopa 600 miljardia euroa. Tämä on kahdeksan prosenttia EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta. Lisäksi se loisi miljoonia työpaikkoja. Kiertotalouden globaali markkina on 1800 miljardia euroa vuodessa. Yhden prosentin osuus tästä olisi 18 mrd euroa vuodessa.

Elinkaari jatkuu uudessa kierrossa 1 Kestävä ruokajärjestelmä 2 Metsäperäiset kierrot 3 Tekniset kierrot Käyttö Tuotteiden käyttö jatkuu mahdollisimman pitkään, niitä huolletaan ja tarvittaessa korjataan. Kuluttaja Kuluttajien kysyntä synnyttää kestävien tuotteiden ja hyödykkeiden tarjonnan. Yritykseltä yritykselle Yritykseltä yritykselle hankinnoissa painottuvat helposti vaihdettavat ja huollettavat osat kertakäyttöisten sijaan. Kauppa Kauppa myy palveluita tavaroiden sijaan ja kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista, materiaaleista ja elinkaaren loppuvaiheen jatkokäytöstä. Jakelu Jakelussa käytetään eri sektoreiden yhteiskuljetuksia ja kuljetusvälineitä sekä uusiutuvia polttoaineita. 4 Liikkuminen ja logistiikka 5 Yhteiset toimenpiteet Alkutuotanto Alkutuotannon raaka-aineet ovat pääomaa, jonka hyvä huolenpito on kestävien ratkaisujen edellytys. Materiaalien prosessointi Materiaaliprosessien suunnittelulla vähennetään valtavien raaka-ainemäärien jalostuksen energiantarvetta ja tehdään sivuvirtojen hyödyntäminen mahdolliseksi. Valmistava teollisuus Valmistava teollisuus tarjoaa pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan korjata, huoltaa ja joiden materiaalit erotellaan elinkaaren lopussa.

Kiertotalouden viisi liiketoimintamallia Tuote-elinkaaren pidentäminen Tuotteita pidetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. korjaamisen ja kunnostuksen keinoin, jolloin uusien tuotteiden ostamisen ja valmistamisen tarve vähenee. Tuote palveluna Asiakas maksaa tietystä toiminnosta tai suorituskyvystä ja välttyy omistamisen riskeiltä. Omistajuuden kokonaiskustannukset säilyvät palveluntarjoajalla, ja tuloja kertyy esim. liisaus- tai vuokrasopimuksesta. Jakamisalustat Digipohjaisilla alustoilla edistetään tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattamista ja elinkaaren pidentämistä mm. vuokrauksen, myymisen, jakamisen ja uudelleenkäytön myötä. Uusiutuvuus Tuotteissa ja niiden suunnittelussa suositaan uusiutuvia, kierrätettäviä ja biohajoavia materiaaleja sekä ekosuunnittelun periaatteita. Fossiilisia energianlähteitä korvataan uusiutuvilla. Resurssitehokkuus & kierrätys Teknologinen kehitys mahdollistaa resurssitehokkuuden kasvun arvoketjuissa, prosesseissa ja tuotteissa sekä tehokkaamman kierrätyksen. Sivuvirrat ovat arvokasta raaka-ainetta uusiotuotteisiin ja -materiaaleihin.

Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan esimerkkejä

Eräitä kiertotalouden mahdollisuuksia Suomelle Mahdollisuuksien vuosittainen arvo Milj. euroa vuoteen 2030 mennessä 255 310 450 1785 230 165 375 Konepajateollisuus Ruokahävikin minimointi Rakennusala Metsäteollisuus Jakamistalous & second hand Ravinteiden kierto Yhteensä ~ 1.8 mrd

Kohti resurssiviisautta - Kaupunkien vastaus ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen - Aluetalous, työllisyys, kilpailukyky - Hauskempi, viihtyisämpi, elinvoimainen kaupunki - Työkalut laaja-alaiseen päätöksentekoon ja osallistavaan suunnitteluun - Resurssiviisaiden kaupunkien verkosto: tiedonvaihto, parhaat käytännöt, yhteistyömahdollisuudet - Pilottikaupungit: Jyväskylä, Forssa, Lappeenranta, Turku

FISU-verkosto - Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien verkosto - Finnish Sustainable Communities - www.fisu-verkosto.fi RESURSSIVIISAUS Kestävää hyvinvointia Kilpailukykyä yrityksille Elinvoimaa alueille

Resurssiviisaus-tavoitteet EI PÄÄSTÖJÄ Kaupungissa ei tuoteta ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä EI JÄTETTÄ Kaupunki toimii kiertotaloudessa, jossa kaikki materiaali hyödynnetään ja kierrätetään. EI YLIKULUTUSTA Kaupungissa eletään yhden maapallon kantokyvyn rajoissa niin, että luonnonvarojen kulutus on globaalisti kestävällä tasolla.

Forssa Helsinki Joensuu Jyväskylä Lahti Lappeenranta Pori Tampere Turku Resurssiviisaus-indikaattorit 10 8 6 4 2 0 CO2-päästöt 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Materiaalihäviöt, kiinteä yhdyskuntajäte 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Ekologinen jalanjälki Jätehuolro Maatalous Tieliikenne Fossiiliset polttoaineet, muut Kaukolämpö Sähkö - teollisuus Sähkö - palvelut ja rakentaminen Sähkö - asuminen ja maatalous Kaatopaikka Poltto Ruoka Rakennettu maa Metsä CO2

Resurssiviisauden periaatteet Kestävä hyvinvointi Yritysten kilpailukyky Alueen elinvoimaisuus Energian tuotanto ja kulutus Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Kulutus ja materiaalikierrot Ruoan tuotanto ja kulutus Veden käyttö ja luonnonvedet Resurssiviisaus EI PÄÄSTÖJÄ EI JÄTETTÄ EI YLIKULUTUSTA

Energiantuotanto ja -kulutus Fossiiliton ja hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto Energian säästäminen kotitalouksissa, julkisella sektorilla ja yrityksissä. Energiatehokkuus. Tilatehokkuus. Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Kestävä hyvinvointi Älykäs, uusiutuvilla polttoaineilla toimiva liikenne Turvallisen, terveellisen ja kestävän liikkumisen mahdollistava yhdyskuntarakenne. Kulutus ja materiaalikierrot Ei ylikulutusta Neitseellisten raaka-aineiden kulutus kestävää ja kierrätysmateriaalien käyttö maksimoitu. Uudelleenkäyttö ja uusiokäyttö otettu huomioon jo tuotesuunnittelussa. Uudet kulutusmallit kotitalouksissa ja julkisessa taloudessa: tuote-palvelut, yhteisomistaminen ja vuokraus ja lainaus Ruoantuotanto ja -kulutus Yhden maapallon rajoissa tuotettu ja kulutettu ruoka luo hyvinvointia, terveyttä ja taloudellista kasvua Ei ilmastopäästöjä Veden käyttö ja luonnonvedet Ei jätettä Puhtaat luonnonvedet, kestävä vedenkulutus, ravinteiden talteenotto ja kierrätys

Resurssiviisaus-tiekartta 2016-17 2017-21 2021-25 2025-29 Energian tuotanto ja kulutus Visio 2050 Kestävä hyvinvointi EI PÄÄSTÖJÄ Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Kulutus ja materiaalit Ruoan tuotanto ja kulutus EI JÄTETTÄ EI YLI- KULUTUSTA Vedenkäyttö ja luonnovedet

Resurssiviisaiden ratkaisujen vaikutuksia Puupolttoaineet Rakennusten energiatehokkuus Ruokahävikin vähentäminen Lähiruoka Vedenkulutuksen vähentäminen joukko- ja kevyt liikenne Biokaasun tuotanto biojätteestä Biokaasun liikennekäyttö Maamassojen optimointi 100 M 1 000 työpaikkaa -500 kt CO 2 Sitra 10.8.2015

Resurssiviisaat kokeilut - Kokeilu on nopea, edullinen ja kevyt tapa testata ideaa käytännössä - Ideahaku keväällä 2013: 212 ideaa asukkailta, yrityksiltä ja yhteisöiltä - Tavoitteena vähentää luonnonvarojen käyttöä ja päästöjä, ja samalla lisätä hyvinvointia - 14 toteutunutta kokeilua kriittisten resurssien - jätteen, veden, energian, liikkumisen ja ruuan parissa - Kokeilujen pohjalta viisi suurempaa pilottia

Resurssiviisaat kokeilut Tähdelounas Massainfo paikkatietopalvelu Korjaustori Klubitila kaikille! Kokeile edes kerran! Resurssirinki lasten ja nuorten urheiluun Lähi-Apu Nuoret Ekoagentit Naurettavat/ naurattavat matkat Green care toimintaympäristö Viisaasti valaistu taloyhtiö Vesipihi kerrostalo Lähiruokataksi Resurssitehokkuuden myytinmurtajat

Ruokahävikki / Tähdelounas-kokeilu Kokeilu: Ylijääneen ruoan myynti linjastosta lounaan jälkeen 1,50 hinnalla Kokeilu Keljon palvelutalossa ja Vaajakummun koulussa, kesto 2 viikkoa Kokemukset ja johtopäätökset: kysyntä, palaute, työmäärä, rahan käsittely, ulkopuolisten liikkuminen, säännökset, muiden reaktiot, vaikutus hävikkiin Laajeneminen ja vaikutukset: Jyväskylässä laajennettu muihinkin kouluihin Vastaavia kokeiluja ja toteutuksia kymmenissä kunnissa Ruokahävikin nostaminen yleiseen keskusteluun, kansanedustajien aloitteet eduskunnassa Hävikkiruokasovellukse t: ResQ, Lunchie jne. Hävikkiruokaravintola Loop

Suomalaisen ympäristövaikutukset 7 6 5 4 3 2 1 0 Ekologinen jalanjälki gha/hlö 0,5 3,01 0,27 1,53 0,85 gha/hlö Asuminen Liikkuminen Rakentaminen 1,8 Kestävä taso Tavarat ja palvelut Ruoka Kestävä taso 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Asuminen Hiilijalanjälki kgco2/hlö/v Liikkuminen 1700 1900 2000 3100 kgco2/hlö/v Tavarat ja palvelut Ruoka - Syke Ekokoti-hanke http://www.syke.fi/download/noname/%7b31ff6724-d57e-4145-9757-af18011d2472%7d/99909 - http://www.sll.fi/mita-me-teemme/kohtuutalous/mips/kotimips/rucksack-of-a-finn.pdf - Kuntajälki 2010 http://www.forssa.fi/userfiles/forssa/file/ymparistonsuojelu/kuntajalki_raportti_forssa_v10.pdf Materiaalijalanjälki kg/hlö/v 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Asuminen Liikkuminen Harrastukset 1400 2000 5900 17300 3000 10800 kg/hlö/v Kestävä taso Tavarat Ruoka ja juoma Muu

Suomi & Vihinen Vartia Pehkonen Simola & Keinonen Laukkarinen Tulevaisuuden kotitalous-hanke - Viisi kotitaloutta - Materiaalijalanjälken laskenta - Tiekartta vuoteen 2030 - Uusien arjen ratkaisuijen kokeilut 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Materiaalijalanjälki t/hlö/v Matkailu Arkiliikkuminen Vapaa-aika Tavarat Ruoka Asuminen 28

Tulevaisuuden kotitalous -kokeilut - Räätälöidyt kokeilut kullekin kotitaloudelle, esim. Muutto pienempään asuntoon Kasvis- ja vegaaniruoka Yhteiskäyttöauto, kimppakyydit Ostosten kotiinkuljetus Joustava kutsujoukkoliikenne - Oppeja Kestävät elämäntavat kiinnostavat Kotitalouksilta löytyy vahvaa halua muuttaa elämäntapojaan, erityisesti kun valinnat ovat helppoja ja vaihtoehtoja on tarjolla Kokeilukulttuuri käytäntöön: Kokeilujen avulla voidaan etsiä ja testata täysin uudenlaisia ratkaisuja ja erilaisia lähestymistapoja

Esimerkkejä kestävistä kuluttajaratkaisuista

Tiedostava kuluttaja vastuulliset kulutusmotiivit Kuva: Kuudes kerros

Suomi kiertotalouden globaaliksi kärkimaaksi 2025 Tiekartan tahtotila: Kiertotalouden skaalautuvista kokonaisratkaisuista yrityksille vientiä ja kasvua. Talous, ympäristö & yhteiskunta: Kiertotalous Suomen talouden uusi tukijalka. Kotimarkkina kuntoon. Toimenpiteiden ja konkreettisten kokeilujen avulla vauhtiin ja kiertotalous valtavirtaan. Suomesta niukkuuden haasteen mallimaa. Sopeutujasta edelläkävijäksi.

sitra.fi seuraavaerä.fi @sitrafund