Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Esipuhe Suomalainen yhteiskunta ja kuntasektori ovat monien haasteiden edessä. Työttömyys, väestön ikääntyminen ja mahdollisesti hidastuva talouskasvu ovat sellaisia haasteita, että yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän. Maan hallitus on kiinnittänyt yrittäjyyden edellytysten kehittämiseen paljon huomiota. Valtakunnallisen talous- ja elinkeinopolitiikan ohessa kuntien päätöksillä on keskeinen rooli siinä, miten yrittäjyys kehittyy kunnissa, alueilla ja koko maassa. Kunnan menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus ja elinkeinoelämän vireys sekä ylipäänsä yksityinen yrittäjyys. Kunnat kohtaavat yrittäjän ja elinkeinoelämän kaikilla eri kunnallishallinnon sektoreilla. Jokainen viranhaltija ja luottamushenkilö voi omalla sarallaan tehdä arvokasta elinkeinopolitiikkaa. Se ei ole pelkästään kunnanjohtajan ja elinkeinoasiamiehen yksinoikeus. Yrittäjät paikallisyhdistyksineen on lähellä kuntasektoria. Paikalliseen elinkeinopolitiikkaan vaikuttaminen on yksi Yrittäjien paikallisyhdistysten tärkeimmistä tehtävistä. On runsaasti esimerkkejä kunnan ja paikallisen yrittäjäyhdistyksen yhteistyöstä ja sen hyvistä tuloksista. Tämä kädessäsi oleva Elinkeinopolitiikan mittaristo -raportti on yksi työkalu kunnan elinkeinopolitiikasta käytävään keskusteluun ja sen kehittämiseen. Mittariston avulla Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenet ovat analysoineet omien kuntiensa elinkeinopolitiikkaa. Tällä kertaa kysyttiin myös kuntien hankintapolitiikasta ja -osaamisesta. Edellinen kysely tehtiin keväällä. Kysely toteutettiin maalis-huhtikuun 2006 aikana. Kohderyhmänä olivat Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenet, yhteensä noin 3500 yrittäjää. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1800 hallituksen jäsentä, joten vastausprosentti nousi yli 50:en. Arvioita saatiin riittävästi yhteensä noin 240 kunnasta. Näin ollen kysely kattoi edustavasti 57 prosenttia kunnista. Raportissa on valtakunnallista ja alueellista vertailutietoa sekä parhaat arviot alueellaan saaneen kunnan tulokset suorana raporttina. Kaikille paikallisyhdistyksille on toimitettu niitä itseään koskeva tulosraportti. Toivomme, että Elinkeinopolitiikan mittaristo muodostaa hyvän työkalun, kun kuntatasolla pohditaan jatkotoimenpiteitä elinkeinopolitiikan kehittämiseksi. Kuntien haasteet ja niiden ratkaiseminen ovat erityisen ajankohtaisia kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen sekä kevään 2007 eduskuntavaalien myötä. Toivomme kyselyn tulosten antavan virikkeitä keskusteluun. Helsingissä 11.5.2006 Jussi Järventaus toimitusjohtaja
Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 Sisällysluettelo Esipuhe...0 Tulokset...2 Tulokset kysymysryhmittäin...4 A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA...4 B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS...4 C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT...5 D. KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN...5 E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA...5 F. KOULUTUS...6 G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNTIEN HANKINTAPOLITIIKKA...6 H. INFRASTRUKTUURI...6 Tärkeimmiksi katsotut kysymysryhmät...8 LIITTEET Ranuan raportti Pk-yritykset kansantaloudessa -tilastoja 1
Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 Tulokset Lapin Yrittäjien alueella kyselyyn vastasi yhteensä 63 paikallisyhdistysten hallituksen jäsentä. Paikallisyhdistyskohtaiseen raporttiin vaadittava minimimäärä vastauksia eli vähintään neljä vastausta saatiin 9 paikallisyhdistyksestä. Tämä vastausmäärää katsottiin riittävän edustavaksi yhteisen näkemyksen pohjaksi kunnan elinkeinopolitiikasta. Kokonaistulos negatiivinen Lapissa tulos heikompi kuin koko maassa keskimäärin Kysely koostui 37 väittämän muodossa esitetystä kysymyksestä, jotka oli jaettu 8 kysymysryhmään. Vastausvaihtoehdot olivat täysin eri (-2 pistettä); jokseenkin eri (-1 piste); neutraali mielipide (0 pistettä); jokseenkin (1 piste); täysin (2 pistettä). Teoreettinen minimipistemäärä on siten -74 pistettä ja maksimipistemäärä 74 pistettä. Tutkimusraporteissa vastaukset on skaalattu asteikolla 0 100. Koko maan kaikkien kuntien saama pistekeskiarvo on 46 pistettä. Tämä merkitsee sitä, että yrittäjät ovat suhtautuneet kuntien elinkeinopolitiikkaan verrattain kriittisesti. Asteikolla 0 100 neutraali taso olisi ollut 50 pistettä, joten kuntien kokonaistulos on negatiivinen. Lapissa kaikkien vastausten yhteenlaskettu pistekeskiarvo on 44, eli hiukan alle koko maan keskiarvon. Kuntakohtaiset erot suuria Lapissakin kuntien saamissa arvioissa on reiluja eroja. Parhaat arviot saaneen kunnan pistemäärä oli 74 pistettä ja heikoin oli 36 pistettä. Viisi parasta kuntaa ja niiden pisteet olivat: Ranua 74 pistettä Inari 54 pistettä Posio 52 pistettä Kemijärvi 43 pistettä Salla 42 pistettä Varsinkin Ranua mutta myös Inari olivat nostaneet pistemääräänsä selvästi kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna. 2
Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 kohtaiset tulokset Selvityksen tulokset ajettiin seutukunnittain sen selvittämiseksi, onko seutukuntien saamissa arvioissa olennaisia eroja eri alueiden sisällä. Erityisesti vertailtiin vastauksia kysymyksiin kuntien yhteistyöstä seutukunnassa ja maakunnassa sekä kysymyksiin elinkeinotoimen resursseista, sillä elinkeinotoimen palvelut on jo monessa tapauksessa organisoitu seutukunnittain kuntien yhteistyönä. Lapissa seutukuntien välillä ei ollut olennaisia piste-eroja kokonaistuloksissa. Elinkeinotoimen resurssien osalta vähemmän negatiivinen arvio annettiin Rovaniemen ja Tunturi-Lapin seutukunnille. Pääsääntöisesti kaikkien seutukuntien tulokset olivat näiltä osin koko maan keskiarvojen alapuolella. yhteistyön arvioissa ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja seutukuntien välillä. Negatiivisimmat vastaukset Lapissa kuntien tiedottamisesta ja viestinnästä sekä elinkeinotoimen resursseista Tarkasteltaessa annettuja vastauksia koko aluejärjestön tasolla negatiivisimmat arviot koskivat kuntien tiedottamista ja viestintää sekä elinkeinotoimen resursseja. Näiltä osin arviot olivat selkeästi koko maan keskimääräisiä arvioita negatiivisemmat eikä ta edelliseen kyselyyn ollut nähtävissä. Myös kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyyttä arvioitiin kriittisesti. Tästä osaalueesta Lapissa annetut vastaukset ovat yhdensuuntaiset koko maan keskiarvon kanssa ja parantuneet hiukan kahden vuoden takaisesta. Kriittinen yksittäinen palaute saatiin kysymykseen kunnan hankintaosaamisesta. Positiivisimmat arviot infrastruktuurista Lapissa annettiin koko aluejärjestön tasolla entistä useampaan kysymykseen positiivista palautetta. Parhaat arviot saivat Lapissa liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, kaavoitus (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä molemmissa kysymyksissä), yrittäjien tila- ja tonttitarpeiden huomioon ottaminen (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä) sekä kunnallistekniikka (vastauskeskiarvo 0,5 pistettä). Paikallisilla yrittäjillä arvioitiin olevan mahdollisuus osallistua kunnan kaikkiin tarjouskilpailuihin, oppilaitosten ja yritysten välillä katsottiin olevan riittävästi yhteistyötä sekä yrittäjien ja kunnan välisen yhteistyön katsottiin olevan yleisesti hyvää (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä kaikissa kysymyksissä). Kaikissa positiivisen arvion saaneissa kysymyksissä viimeistä kysymystä lukuun ottamatta arviot ylittivät koko maan keskimääräisen tason. 3
Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 Tulokset kysymysryhmittäin A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Tässä osiossa vähiten positiivisen arvion sai kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön yleinen laatu (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä). Tämä oli kuitenkin maan keskiarvotason alapuolella. Neutraalin arvion sai kysymys, tukeeko elinkeinopolitiikka yritysten toimintaympäristön ja yritysten toiminnan kehitystä. Negatiivisimmin suhtauduttiin asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen (vastauskeskiarvo -0,4 pistettä), elinkeinopolitiikan tulosten seurantaan (vastauskeskiarvo -0,4 pistettä) ja elinkeinopoliittisten ohjelmien ajantasaisuuteen (vastauskeskiarvo -0,4 pistettä). Kysymysryhmässä arviot olivat parantuneet kahden vuoden takaisesta kysymyksessä, asettavatko kunnat ja yrittäjät elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä (vastauskeskiarvo -0,1 pistettä). Osion kolme parasta kuntaa: Ranua Inari Salla B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Tämä kokonaisuus sai osakseen kauttaaltaan kritiikkiä. Huonoimman arvion tuotti kysymys kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten johdonmukaisesta selvittämisestä (vastauskeskiarvo -0,6 pistettä). Kaikkiin muihinkin kysymysryhmän väittämiin annetut arviot olivat kriittisiä, mutta kuitenkin lähellä maan keskiarvoja (vastauskeskiarvo -0,3-0,5 pistettä). Osion arviot olivat parantuneet hiukan edellisestä kyselystä. Osion kolme parasta kuntaa: Ranua Inari Posio 4
Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Tästä osiosta annettiin Lapissa hyvin kriittistä palautetta vielä koko maata kriittisempääkin. Muutosta kahden vuoden takaiseen kyselyyn ei ollut havaittavissa. Huonoimmat pisteet sai kysymys elinkeinotoimen ammattimaisuudesta (vastauskeskiarvo molemmissa -0,6 pistettä). Lähes yhtä kriittisiä olivat arviot elinkeinotoimen resursseista, elinkeinotoimen resurssien kohdentamisesta oikeisiin asioihin ja konkreettisten panostusten kohdentamisen oikeudenmukaisuudesta (vastauskeskiarvo -0,5 pistettä kaikissa kysymyksissä). Osion kolme parasta kuntaa: Ranua Inari Posio D. KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Kunnan viestintä ja tiedottaminen sai osakseen voimakkainta kritiikkiä kokonaisuutena: tiedottaminen yrittäjiä koskevista päätöksistä ja suunnitelmista (vastauskeskiarvo -0,7 pistettä), elinkeinopolitiikan tavoitteiden saatavuus internetin välityksellä (vastauskeskiarvo -0,4 pistettä) ja kunnan imagomarkkinoinnin tuloksellisuus (vastauskeskiarvo -0,7 pistettä). Tulokset olivat selkeästi negatiivisempia kuin koko maassa keskimäärin. Muutosta kahden vuoden takaiseen ei ollut. Osion kolme parasta kuntaa: Ranua Posio Rovaniemi E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Kunnan yhteistyötä muiden kuntien kanssa arvioitiin paikallisen yrittäjätoiminnan näkökulmasta. yhteistyön yrittäjälähtöisyyteen (vastauskeskiarvo -0,4 pistettä), yritysten mahdollisuuteen vaikuttaa seudulliseen elinkeinopolitiikkaan ja ylikunnallisten yhteistyöhankkeiden paikallista yrittäjyyttä tukevuuteen (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä molemmissa kysymyksissä) suhtauduttiin kriittisesti. Nämä arviot olivat samoja kuin koko maassa keskimäärin. Osion kolme parasta kuntaa: Ranua Posio Inari 5
Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 F. KOULUTUS Lievästi positiivinen arvio saatiin kysyttäessä oppilaitosten ja yritysten yleisen yhteistyön riittävyydestä (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä). Neutraali arvio annettiin kysymykseen oppilaitosten riittävästä kannustuksesta yrittäjyyteen. Tältä osin kysymysryhmän arvio poikkesi positiivisesti maan keskiarvosta. Muihin kolmeen osion kysymykseen saatiin negatiivinen arvio. Vastausten tulokset olivat parantuneet edellisestä kyselystä ja olivat lähellä koko maan keskimääräisiä arvioita edellä mainittua poikkeusta lukuun ottamatta. Osion kolme parasta kuntaa: Posio Ranua Rovaniemi G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNTIEN HANKINTAPOLITIIKKA Kysymyksiin yrittäjien mahdollisuuksista osallistua kunnan järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottamiseen sekä hankintapolitiikan paikallisten yritysten kasvua ja kehitystä tukevuudesta (vastauskeskiarvo -0,5 pistettä) saatiin osion kriittisimmät vastaukset. Tulokset olivat tältä osin hiukan huonommat kuin koko maassa keskimäärin. Kysymykseen kunnan palvelujen tehokkaasta ja laadukkaasta järjestämisestä saatiin neutraali arvio. Hiukan positiivinen arvio annettiin paikallisten yritysten mahdollisuudesta osallistua kunnan tarjouskilpailuihin (vastauskeskiarvo 0,1 pistettä). Tältä osin arviot olivat parantuneet edellisestä kyselystä. Jälkimmäisen kysymyksen osalta arviot olivat koko maan arvioita paremmat. Osion kolme parasta kuntaa: Ranua Utsjoki Useita kuntia samalla pistemäärällä H. INFRASTRUKTUURI Infrastruktuurijaksossa kysyttiin melko heterogeenisia kysymyksiä, joten vastausten keskiarvot vaihtelivat koko maassa enemmän kuin muissa kysymysryhmissä. Positiivisimmat ja selvästi paremmat arviot kuin koko maassa keskimäärin annettiin kunnallistekniikasta (vastauskeskiarvo 0,5 pistettä) sekä tontti- ja tilatarpeiden huomioon ottamisesta (vastauskeskiarvo 0,3 pistettä). Myös kaavoituksesta (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä) sekä kunnan aktiivisuudesta liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien järjestämisessä (vastauskeskiarvo 0,2 pistettä) annettiin positiivinen arvio. Kunnallisveroasteita koskevista päätöksistä annettiin neutraali arvio. 6
Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 Negatiiviset arviot annettiin kiinteistöveron suuruutta koskevista päätöksistä (vastauskeskiarvo -0,2 pistettä) ja kunnan hankinta osaamisesta (vastauskeskiarvo -0,7 pistettä). Osion arviot olivat koko maata korkeammat lukuun ottamatta hankintaosaamista. Selvä parannus arvioissa oli tapahtunut koskien kunnallis- ja kiinteistöveroasteita sekä liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien järjestämistä. Osion kolme parasta kuntaa: Ranua Kemijärvi Inari 7
Yrittäjät ry, Lapin Yrittäjät ry Elinkeinopolitiikan mittaristo, kevät 2006 Tärkeimmiksi katsotut kysymysryhmät Yrittäjiä pyydettiin osana tutkimusta määrittelemään kysytyistä osa-alueista kolme tärkeintä. Tästä kysymyksestä jätettiin pois infrastruktuuriosio, koska se sisälsi niin heterogeenisia kysymyksiä. Lapissa kolme eniten mainintoja saanutta osa-aluetta olivat kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, yleinen elinkeinopolitiikka sekä julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka. Edellisessä kyselyssä järjestys oli kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys, yleinen elinkeinopolitiikka ja elinkeinotoimen resurssit. Kärki oli siten muuttunut ja poikkesi kahden ensimmäisen järjestyksen osalta maan keskiarvosta. A. Yleinen elinkeinopolitiikka 71,4 % B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 63,5 % C. Elinkeinotoimen resurssit 47,6 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 22,2 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 27, F. Koulutus 14,3 % G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 54, 0, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 70, 80, 90, 100,0 % % 8
Yrittäjät Lapin Yrittäjät Liite 1 KUNTIEN ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO Paikallisyhdistys: Aluejärjestö: Tulostettu: Ranuan Yrittäjät ry Lapin Yrittäjät ry 8-touko-2006 Vastausten lukumäärät Kunta: Alue: : Koko maan vastausten määrä: Kyselyyn vastanneiden paikallisyhdistysten määrä : : 4 kpl 63 kpl 13 kpl 1 803 kpl 228 kpl Rovaniemen seutukunta Rovaniemi Asteikko Kunnan tilastotiedot -2 = eri -1 = eri 0 = Neutraali mielipide 1 = 2 = Vuosi: Kunta: Ranua Toimipaikkojen lukumäärä: 214 kpl Henkilöstö: 418 henkilöä Yritysten liikevaihto: 63 637 euroa (1000) Lähde: Tilastokeskus
Yrittäjät Lapin Yrittäjät luvut keskiarvoja KOKO AINEISTO Kunta Alue Keskiarvot 1,0-0,3 1,3 0,1-0,5 1,5 0,0 1,0-0,2 1,2 0,0 Kokonaistulos pisteytettynä asteikolla 0-100 75 44 31 4 38 37 49 76 46 28-1 A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Kunta Alue Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on hyvää 1,3 0,1 1,2 0,2 0,1 1,2 0,5 0,8 0,4 0,9 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 1,5-0,1 1,6 0,5-0,4 1,9 0,2 1,3-0,1 1,6-0,1 Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toimintaympäristön ja yritystoiminnan kehittämistä 1,3 0,0 1,3 0,3-0,4 1,7 0,1 1,2 0,1 1,2 0,1 Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 1,5-0,4 1,9 0,0-0,7 2,2 0,0 1,5 0,0 1,5 0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 1,0-0,4 1,4 0,1-1,0 2,0-0,4 1,4-0,2 1,2 0,0 Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 1,0-0,4 1,4 0,1-1,1 2,1-0,5 1,5-0,1 1,1 0,1 B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Kunta Alue Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä 1,0-0,5 1,5 0,2-1,0 2,0-0,4 1,4-0,3 1,3 0,2 Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta riittävän nopeaa 1,0-0,5 1,5 0,2-1,1 2,1-0,5 1,5-0,4 1,4 0,1 Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat edistävät toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä 1,0-0,4 1,4 0,1-0,9 1,9-0,3 1,3-0,3 1,3 0,1 Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä 0,5-0,3 0,8 0,2-0,7 1,2-0,3 0,8-0,1 0,6 0,1 Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen 1,0-0,6 1,6 0,2-1,1 2,1-0,5 1,5-0,5 1,5 0,0 C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Kunta Alue Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti 0,5-0,6 1,1 0,1-1,1 1,6-0,6 1,1-0,3 0,8 0,0 Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit 0,5-0,5 1,0 0,2-0,1 0,6 0,1 0,4-0,2 0,7 0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikeisiin asioihin 0,5-0,5 1,0 0,1-0,9 1,4-0,5 1,0-0,3 0,8-0,4 Kunnan konkreettiset panokset yritystoiminnan kehittämiseen tehdään oikeudenmukaisesti 1,0-0,5 1,5 0,0-0,6 1,6-0,1 1,1-0,3 1,3 0,0 D. KUNNAN VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Kunnan ka ka Kuntakeskuks en ka Suome n ka Kunta antaa riittävästi ja ajoissa tietoa päätöksista ja suunnitelmista, jotka koskevat yrittäjiä 1,8-0,7 2,5-0,1-0,7 2,5 0,1 1,7-0,4 2,2 0,0 Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta 1,8-0,4 2,2 0,0-0,4 2,2 0,2 1,6-0,2 2,0 0,0 Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista 0,5-0,7 1,2 0,1-0,2 0,7 0,0 0,5-0,4 0,9 0,0
Yrittäjät Lapin Yrittäjät luvut keskiarvoja E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Kunta Alue Erotu s Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrittäjälähtöistä 1,5-0,4 1,9-1,0 2,5-0,2 1,7-0,3 1,8 Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yrittäjien toiminnan kehittämistä 0,8-0,2 1,0 1,1-0,4 1,2-0,1 0,9-0,2 1,0-0,1 Yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen. 0,8-0,2 1,0-1,0 1,8-0,5 1,3 0,4 0,4 F. KOULUTUS Kunta Alue Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 0,5 0,1 0,4 0,3 0,7-0,2 0,6-0,1 0,0 0,5 0,1 Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 0,3 0,0 0,3 0,5 0,6-0,3 0,5-0,2-0,2 0,5 0,1 Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa 0,3-0,4 0,7 0,1-0,6 0,9-0,3 0,6-0,4 0,7 0,0 Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 0,3-0,2 0,5 0,3 0,4-0,1 0,4-0,1-0,1 0,4 0,1 Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa 0,8-0,2 1,0-0,3 1,1 0,0 0,8-0,3 1,1 G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Kunta Alue Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 1,3 0,0 1,3 0,1-0,4 1,7 0,1 1,2 0,0 1,3-0,1 Kunta antaa yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 0,5-0,5 1,0-0,1-1,0 1,5-0,5 1,0-0,4 0,9 0,0 Kunta tarjoaa paikallisille yrittäjille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 1,0 0,1 0,9 0,4 0,1 0,9 0,4 0,6-0,2 1,2 0,0 Kunnan hankintapolitiikka tukee myös pk-yritysten kasvua ja kehittymistä 0,5-0,5 1,0-0,8 1,3-0,4 0,9-0,5 1,0 H. INFRASTRUKTUURI Kunta Alue Kunta on aktiivisesti huolehtinut yrittäjien tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 1,0 0,2 0,8 0,6 0,1 0,9 0,4 0,6-0,1 1,1 0,2 Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yrittäjien tarpeet 1,3 0,2 1,1 0,1 0,1 1,2 0,5 0,8 0,1 1,2 0,1 Kunta on huolehtinut yrittäjien tontti- ja tilatarpeista 1,8 0,3 1,5 0,1 0,1 1,7 0,6 1,2 0,1 1,7 0,0 Kunnallistekniikka on järjestetty yrittäjien kannalta tehokkaasti 1,3 0,5 0,8 0,1 0,1 1,2 0,5 0,8 0,3 1,0 0,1 Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yrittäjien toimintaa 1,3 0,0 1,3 0,6-0,7 2,0-0,1 1,4 0,0 1,3 0,2 Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yrittäjien toimintaa 1,8-0,2 2,0 0,5-0,8 2,6 0,0 1,8-0,3 2,1 0,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla. 0,5-0,7 1,2-1,3 1,8-0,8 1,3 0,0 0,5
Yrittäjät Lapin Yrittäjät luvut keskiarvoja Kunta Alue KOKO AINEISTO 1,0-0,3 1,3 0,1-0,5 1,5 0,0 1,0-0,2 1,2 0,0 A. YLEINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Kunta Alue Erotu s Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on hyvää 1,3 0,1 1,2 0,2 0,1 1,2 0,5 0,8 0,4 0,9 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 1,5-0,1 1,6 0,5-0,4 1,9 0,2 1,3-0,1 1,6-0,1 Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toimintaympäristön ja yritystoiminnan kehittämistä 1,3 0,0 1,3 0,3-0,4 1,7 0,1 1,2 0,1 1,2 0,1 Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 1,5-0,4 1,9 0,0-0,7 2,2 0,0 1,5 0,0 1,5 0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 1,0-0,4 1,4 0,1-1,0 2,0-0,4 1,4-0,2 1,2 0,0 Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 1,0-0,4 1,4 0,1-1,1 2,1-0,5 1,5-0,1 1,1 0,1 Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on hyvää Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 5 5 Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yritysten toimintaympäristön ja yritystoiminnan kehittämistä Kunnassa on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma 5 5 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita määrätietoisesti 5 Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia 10 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 eri eri Neutraali mielipide
Yrittäjät Lapin Yrittäjät luvut keskiarvoja B. KUNNAN PÄÄTÖKSENTEON YRITYSLÄHTÖISYYS Kunta Alue Erotu s Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä 1,0-0,5 1,5 0,2-1,0 2,0-0,4 1,4-0,3 1,3 0,2 Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta riittävän nopeaa Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat edistävät toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä 1,0-0,5 1,5 0,2-1,1 2,1-0,5 1,5-0,4 1,4 0,1 1,0-0,4 1,4 0,1-0,9 1,9-0,3 1,3-0,3 1,3 0,1 0,5-0,3 0,8 0,2-0,7 1,2-0,3 0,8-0,1 0,6 0,1 Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen 1,0-0,6 1,6 0,2-1,1 2,1-0,5 1,5-0,5 1,5 0,0 Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä 5 Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta riittävän nopeaa 10 Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat edistävät toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä 5 Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen ja analysoimiseen 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 eri eri Neutraali mielipide
Yrittäjät Lapin Yrittäjät luvut keskiarvoja C. ELINKEINOTOIMEN RESURSSIT Kunta Alue Erotu s Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti 0,5-0,6 1,1 0,1-1,1 1,6-0,6 1,1-0,3 0,8 0,0 Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit 0,5-0,5 1,0 0,2-0,1 0,6 0,1 0,4-0,2 0,7 0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikeisiin asioihin 0,5-0,5 1,0 0,1-0,9 1,4-0,5 1,0-0,3 0,8-0,4 Kunnan konkreettiset panokset yritystoiminnan kehittämiseen tehdään oikeudenmukaisesti 1,0-0,5 1,5-0,6 1,6-0,1 1,1-0,3 1,3 Kunta hoitaa elinkeinotointa ammattimaisesti Kunnalla on riittävät elinkeinotoimen resurssit Kunnan elinkeinotoimen resurssit on kohdennettu oikeisiin asioihin Kunnan konkreettiset panokset yritystoiminnan kehittämiseen tehdään oikeudenmukaisesti 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 eri eri Neutraali mielipide
Yrittäjät D. KUNNAN MARKKINOINTI, VIESTINTÄ JA TIEDOTTAMINEN Kunta antaa riittävästi ja ajoissa tietoa päätöksista ja suunnitelmista, jotka koskevat yrittäjiä Lapin Yrittäjät Kunta Alue luvut keskiarvoja 1,8-0,7 2,5-0,1-0,7 2,5 0,1 1,7-0,4 2,2 0,0 Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta 1,8-0,4 2,2 0,0-0,4 2,2 0,2 1,6-0,2 2,0 0,0 Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista 0,5-0,7 1,2 0,1-0,2 0,7 0,0 0,5-0,4 0,9 0,0 Kunta antaa riittävästi ja ajoissa tietoa päätöksista ja suunnitelmista, jotka koskevat yrittäjiä Kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteet ovat näkyvästi esillä ja helposti saatavilla kunnan internet-sivuilta Kunnan panostus imagomarkkinointiin on riittävää ja tuloksellista 5 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 eri eri Neutraali mielipide
Yrittäjät Lapin Yrittäjät luvut keskiarvoja E. KUNNAN YHTEISTYÖ SEUTUKUNNASSA JA MAAKUNNASSA Kunta Alue Erotu s Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrittäjälähtöistä 1,5-0,4 1,9-1,0 2,5-0,2 1,7-0,3 1,8 Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yrittäjien toiminnan kehittämistä 0,8-0,2 1,0 1,1-0,4 1,2-0,1 0,9-0,2 1,0-0,1 Yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen. 0,8-0,2 1,0-1,0 1,8-0,5 1,3 0,4 0,4 Kunnan seudullinen yhteistyö on riittävän yrittäjälähtöistä 5 5 Kunnan osallistuminen ylikunnallisiin kehittämishankkeisiin tukee paikallisten yrittäjien toiminnan kehittämistä Yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa seudullisen elinkeinopolitiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen. 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 eri eri
Yrittäjät Lapin Yrittäjät luvut keskiarvoja F. KOULUTUS Kunta Alue Erotu s Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä 0,5 0,1 0,4 0,3 0,7-0,2 0,6-0,1 0,0 0,5 0,1 Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 0,3 0,0 0,3 0,5 0,6-0,3 0,5-0,2-0,2 0,5 0,1 Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa 0,3-0,4 0,7 0,1-0,6 0,9-0,3 0,6-0,4 0,7 0,0 Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 0,3-0,2 0,5 0,3 0,4-0,1 0,4-0,1-0,1 0,4 0,1 Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa 0,8-0,2 1,0-0,3 1,1 0,0 0,8-0,3 1,1 Oppilaitosten ja yritysten välillä on kunnassa riittävästi yhteistyötä Oppilaitokset kunnassa kannustavat riittävästi yrittäjyyteen 5 Kunta toimii aktiivisesti, jotta yritykset saavat ammattitaitoista työvoimaa Yrittäjillä on kunnassa riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisensa kehittämiseen 5 Yrittäjyyskasvatus on osa kunnan elinkeinopolitiikkaa 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 eri eri Neutraali mielipide
Yrittäjät Lapin Yrittäjät luvut keskiarvoja G. JULKISTEN PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA KUNNAN HANKINTAPOLITIIKKA Kunta Alue Erotu s Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 1,3 0,0 1,3 0,1-0,4 1,7 0,1 1,2 0,0 1,3-0,1 Kunta antaa yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 0,5-0,5 1,0-0,1-1,0 1,5-0,5 1,0-0,4 0,9 0,0 Kunta tarjoaa paikallisille yrittäjille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 1,0 0,1 0,9 0,4 0,1 0,9 0,4 0,6-0,2 1,2 0,0 Kunnan hankintapolitiikka tukee myös pk-yritysten kasvua ja kehittymistä 0,5-0,5 1,0-0,8 1,3-0,4 0,9-0,5 1,0 Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti Kunta antaa yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 5 5 Kunta tarjoaa paikallisille yrittäjille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin 10 Kunnan hankintapolitiikka tukee myös pk-yritysten kasvua ja kehittymistä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 eri eri Neutraali mielipide
Yrittäjät Lapin Yrittäjät luvut keskiarvoja H. INFRASTRUKTUURI Kunta Alue Kunta on aktiivisesti huolehtinut yrittäjien tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 1,0 0,2 0,8 0,6 0,1 0,9 0,4 0,6-0,1 1,1 0,2 Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yrittäjien tarpeet 1,3 0,2 1,1 0,1 0,1 1,2 0,5 0,8 0,1 1,2 0,1 Kunta on huolehtinut yrittäjien tontti- ja tilatarpeista 1,8 0,3 1,5 0,1 0,1 1,7 0,6 1,2 0,1 1,7 0,0 Kunnallistekniikka on järjestetty yrittäjien kannalta tehokkaasti 1,3 0,5 0,8 0,1 0,1 1,2 0,5 0,8 0,3 1,0 0,1 Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yrittäjien toimintaa 1,3 0,0 1,3 0,6-0,7 2,0-0,1 1,4 0,0 1,3 0,2 Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yrittäjien toimintaa 1,8-0,2 2,0 0,5-0,8 2,6 0,0 1,8-0,3 2,1 0,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla. 0,5-0,7 1,2-1,3 1,8-0,8 1,3 0,0 0,5 Kunta on aktiivisesti huolehtinut yrittäjien tarvitsemista liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 10 Kunnan kaavoituksessa otetaan huomioon yrittäjien tarpeet Kunta on huolehtinut yrittäjien tontti- ja tilatarpeista Kunnallistekniikka on järjestetty yrittäjien kannalta tehokkaasti Kunnan päätökset kunnallisveroprosentista tukevat yrittäjien toimintaa Kunnan päätökset kiinteistöveron suuruudesta tukevat yrittäjien toimintaa Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla. 5 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 eri eri Neutraali mielipide
Yrittäjät Lapin Yrittäjät KOLME TÄRKEINTÄ OSA-ALUETTA: MAININTOJEN LUKUMÄÄRÄ A. Yleinen elinkeinopolitiikka B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys C. Elinkeinotoimen resurssit D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa F. Koulutus G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka % 75, 25, 75, 0, 75, 25, 25, f 3 1 3 0 3 1 1 A. Yleinen elinkeinopolitiikka 75, B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 25, C. Elinkeinotoimen resurssit 75, D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 0, E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 75, F. Koulutus 25, G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka 25, 0, 10, 20, 30, 40, 50, 60, 70, 80, 90, 100,0 %
Yrittäjät Lapin Yrittäjät ALUEEN TOP 5 KUNNAT PISTEIDEN PERUSTEELLA Lapin Yrittäjät ry Pisteet 1. Ranuan Yrittäjät ry 75 2. Inarin Yrittäjät ry 54 3. Posion Yrittäjät ry 52 4. Kemijärven Yrittäjät ry 43 5. Sallan Yrittäjät ry 42 ALUEEN TOP 3 KUNNAT KYSYMYSRYHMITTÄIN A. Yleinen Elinkeinopolitiikka keskiarvo Ranuan Yrittäjät ry 1,3 Ivalon Yrittäjät ry Sallan Yrittäjät ry B. Kunnan Päätöksenteon Yrityslähtöisyys Ranuan Yrittäjät ry Ivalon Yrittäjät ry Posion Yrittäjät ry C. Elinkeinotoimen Resurssit Ranuan Yrittäjät ry Ivalon Yrittäjät ry Posion Yrittäjät ry D. Kunnan Viestintä Ja Tiedottaminen Ranuan Yrittäjät ry Posion Yrittäjät ry Rovaniemen Yrittäjät ry E. Kunnan Yhteistyö Seutukunnassa Ja Maak Ranuan Yrittäjät ry Posion Yrittäjät ry Ivalon Yrittäjät ry F. Koulutus Posion Yrittäjät ry Ranuan Yrittäjät ry Rovaniemen Yrittäjät ry G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kun Ranuan Yrittäjät ry Tenonlaakson Yrittäjät ry Useita kuntia H. Infrastuktuuri Ranuan Yrittäjät ry Kemijärven Yrittäjät ry Ivalon Yrittäjät ry 0,7 0,1 keskiarvo 0,9 0,2 0,0 keskiarvo 0,6 0,2-0,4 keskiarvo 1,3-0,4-0,4 keskiarvo 1,0 0,5 0,2 keskiarvo 0,6 0,4 0,2 keskiarvo 0,8 0,3 0,0 keskiarvo 1,3 0,4 0,2
Yrittäjät Lapin Yrittäjät AIKASARJAT Kunta Ranua 1993 219 Toimipaikat kpl Henkilöstö henkilöä 577 Liikevaihto EUR (1.000) 64 546 1994 222 1 % 557-3 % 69 592 8 % 1995 208-6 % 513-8 % 68 469-2 % 1996 226 9 % 519 1 % 69 941 2 % 1997 221-2 % 540 4 % 74 688 7 % 1998 213-4 % 454-16 % 61 412-18 % 1999 218 2 % 466 3 % 62 047 1 % 2000 215-1 % 460-1 % 62 841 1 % 2001 219 2 % 460 67 767 8 % 2002 217-1 % 416-1 61 462-9 % 2003 209-4 % 404-3 % 64 565 5 % 214 2 % 418 3 % 63 637-1 % Lähde: Tilastokeskus
Liite 2 Pk-yritykset kansantaloudessa 1 Suomessa oli 232 305 yritystä vuonna Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin mukaan. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten osuus koko yrityskannasta oli 93,1 prosenttia. Alle 250 henkilöä työllistävien pk-yritysten osuus oli puolestaan 99,8 prosenttia. Suomalaisten yritysten liikevaihto nousi vuonna noin 300 miljardiin euroon. Mikroyritysten osuus tästä oli vajaat 18 prosenttia. Koko pk-sektorin liikevaihto-osuus ylitti puolestaan 52 prosenttia. Suomalaiset voittoa tavoittelevat yritykset (pl. maatalous) työllistivät vuonna yli 1 312 000 henkilöä. Mikroyritysten osuus tästä työllisten määrästä oli 24,6 prosenttia ja koko pk-sektorin 61,7 prosenttia. Pk-sektori on vastannut 80 prosentista yrityksissä vuoden 1994 jälkeen syntyneistä uusista työpaikoista kahdesta kolmasosasta kaikista uusista työpaikoista. Kaikkein voimakkaimmin henkilöstö on lisääntynyt vuoden 1994 jälkeen pienissä, 10 49 henkilöä työllistävissä, yrityksissä yhteensä 48 prosenttia. Keskisuuret yritykset ovat kasvattaneet henkilöstöään 34 prosentilla ja mikroyrityksetkin 27 prosentilla. Suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä, yrityksissä kumulatiivinen henkilöstön lisäys on jäänyt 12 prosenttiin. Kuvio: Työllisten määrän erikokoisissa yrityksissä, indeksi 1990=100. 120 110 100 90 80 70 60 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Mikroyritykset Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Isot yritykset 1 Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri.
YRITYSTEN MÄÄRÄ Yhteensä 232 305 vuonna mikroyritykset (1-9 hlöä) 216 215 eli 93,1 % pienyritykset (10-49 hlöä) 13 231 eli 5,7 % keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 295 eli 1, suuryritykset (250- hlöä) 564 eli 0,2 % YRITYSTEN HENKILÖSTÖ Yhteensä 1 312 245 työntekijää vuonna suuryritykset (250- hlöä) 502 503 eli 38,3 % mikroyritykset (1-9 hlöä) 322 577 eli 24,6 % keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 230 890 eli17,6 % pienyritykset (10-49 hlöä) 256 274 eli 19,5 % YRITYSTEN LIIKEVAIHTO Yhteensä n. 300 mrd euroa vuonna mikroyritykset (1-9 hlöä) n. 53 mrd eli 17,6 % suuryritykset (250- hlöä) n. 143 mrd eli 47,7 % pienyritykset (10-49 hlöä) n. 46 mrd eli 15,6 % keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) n. 57 mrd eli 19,1 %