PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 190/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- yhdellä vuodella siten, että laki olisi voimassa 31 päivään joulukuuta 2006.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE '1JJ7 ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅL TÖ PERUSTELUT

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

LA 142/1998 vp. Virpa Puisto /sd ym.: Lakialoite laeiksi lastensuojelulain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta.

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

HE 193/2000 vp. muuttamisesta ESITYKSENPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

2000 alusta miljoonan markan. HE 79/1999 vp. Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 6/2008 vp. sakon täytäntöönpanosta annettua lakia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 34/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansanterveyslakia

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 156/2009 vp. Lisäksi esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi elatustukilain siirtymäsäännöstä, joka koskee kumottuun elatusturvalakiin perustuvien

HE 50/2000 vp ESITYKSEN PÅÅASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Lääkelaitos

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 178/2005 vp. Työeläkejärjestelmän mukaista palkkakerrointa, tarkoitettuja eri vuosien ansiotuloja vahinkovuoden tasoon korvausta määrättäessä.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi

1992 vp - HE 297 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÅLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 102/2001 vp. 2. Ehdotetut muutokset

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tiedonantajapalaute 21/2002

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

Transkriptio:

HE 29/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain 5 c :n, lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 30 c :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ja tarkennettavaksi eräitä lastensuojelulain, lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain säännöksiä, jotka koskevat lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmää. Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmää koskee lastensuojelulain 5 c :ään liittyvä voimaantulosäännös. Siinä säädetään valtion korvauksen erityisistä jakoperusteista kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymien kesken siirtymävaiheessa. Kyseisen voimaantulosäännöksen 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ että lastensuojelulain 5 c :ssä säädettyjä jakoperusteita noudatettaisiin vasta, kun valtion korvaus kuntayhtymien kesken vuodelle 2003 jaetaan. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi määräaikoja, joihin mennessä erityishuoltopiirien kuntayhtymien tulee toimittaa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 30 c :n mukaiset seurantatiedot edellisenä kalenterivuonna maksettujen tasauskorvausten määristä sekä tasauskorvausten perusteina olleista lastensuojelutoimenpiteistä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. PERUSTELUT 1. Johdanto Eduskunnan lakialoitteen (LA 142/1998 vp) pohjalta säädettiin kaikkia kuntia koskeva lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä. Tämä toteutettiin muuttamalla lastensuojelulakia (683/1983, muut. 123/1999), lakia kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977, muut. 124/1999) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (733/1992, muut. 125/1999). Järjestelmän tarkoituksena on tasata kuntien kesken taloudellista rasitusta, joka aiheutuu yksittäisten lastensuojeluperheiden kunnille aiheuttamista lastensuojelun suurista kustannuksista. Tavoitteena on myös ohjata kuntien voimavaroja siten, että lastensuojelun asiakkaat saavat tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut riippumatta asuinkunnan koosta ja vakavaraisuudesta. Tasausjärjestelmä on ollut voimassa 1 päivästä maaliskuuta 1999. 2. Nykytila ja ehdotetut muutokset 2.1. Tasausjärjestelmän keskeiset periaatteet Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmässä kunnalla on 150 000 markan vuotuinen perhekohtainen omavastuu lastensuojelun kustannuksista. Omavastuurajan ylittävistä perhekohtaisista kustannuksista kunta saa tasausjärjestelmästä korvauksena 219089X

2 HE 29/2001 vp 70 prosenttia ja kunnan itse maksettavaksi jää siten 30 prosenttia. Vuosittaiset perhekohtaiset kustannukset lasketaan siitä päivästä alkaen, jona perheen lapselle laaditaan ensimmäinen lastensuojelulain 11 :n mukainen huoltosuunnitelma. Korvaukseen oikeuttavia ovat sellaiset kustannukset, jotka aiheutuvat huoltosuunnitelmaan kirjatuista lastensuojelutoimenpiteistä. Tasausjärjestelmän kustannuksista noin puolet rahoitetaan valtion korvauksella ja loput kunkin erityishuoltopiirin kuntayhtymän sisällä jäsenkuntien keskinäisin maksuin. Valtion korvaukseen varataan osa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 10 :n mukaisesti määräytyvästä käyttökustannusten valtionosuudesta. Eduskunta päättää vuosittain valtion talousarvion yhteydessä valtion korvauksen määrän. Tämä korvaus jaetaan sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä erityishuoltopiirien kuntayhtymien kesken ja suoritetaan niille kuukausittain tasaerinä. Kuntayhtymät puolestaan suorittavat jäsenkunnilleen tasauskorvaukset perhekohtaisten laskujen perusteella sekä perivät jäsenkunnilta järjestelmään kerättävät maksuosuudet. Erityishuoltopiirien kesken valtion osuus tasauskorvaukseen määräytyy erityishuoltopiirin jäsenkuntien alle 21-vuotiaiden asukkaiden lukumäärän ja jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten määrän perusteella. Laskennan perustana on kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden aikana maksettujen tasauskorvausten määrä. 2.2. Valtion korvauksen jakoperusteet siirtymävaiheessa Lastensuojelulain tasausjärjestelmää koskevan voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaan puolet valtion korvauksesta toimintavuosille 1999, 2000 ja 2001 määräytyi lastensuojelulain 5 c :n 2 momentissa tarkoitettujen erityishuoltopiirin jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten sijasta niiden lasten ja nuorten lukumäärän mukaan, jotka erityishuoltopiirin jäsenkunnat ovat vuoden aikana sijoittaneet lastensuojelulain nojalla kodin ulkopuolelle. Voimassa olevan voimaantulosäännöksen mukaan vuodelle 2002 jakoperusteena käytettäisiin siten jo lastensuojelulain 5 c :n 2 momentissa säädettyjä perusteita. Niiden mukaan kunkin kuntayhtymän osuus valtion korvauksesta määräytyy puoliksi lastensuojelulain 5 a :ssä tarkoitetun erityishuoltopiirin jäsenkuntien alle 21-vuotiaiden asukkaiden lukumäärän ja puoliksi erityishuoltopiirin jäsenkunnilleen maksamien tasauskorvausten määrien perusteella. Tasausjärjestelmän toteutus on käynnistynyt eri alueilla ja kunnissa eri aikaan. Tästä syystä järjestelmästä kunnille maksetut tasauskorvaukset ovat ajoittuneet eri kunnissa ja kuntayhtymissä eri tavoin vuosina 1999 ja 2000. Suomen Kuntaliitto on kerännyt järjestelmää koskevia tietoja ja analysoinut niitä. Kyseisten tietojen sekä erityishuoltopiirien kanssa järjestettyjen työkokousten perusteella voidaan arvioida, että siirtymävaihetta tulisi jatkaa vuodella ja muuttaa sen kuluessa käytettäviä valtion tasauskorvauksen jakoperusteita. Kuntien tasapuolisen kohtelun vuoksi tulisi korvaukset jakaa kuntayhtymien kesken vuodelle 2002 käyttäen jakoperusteena niiden kunnille maksettujen tasauskorvausten yhteenlaskettuja määriä, jotka on kuntayhtymien tilinpäätösten mukaan kirjattu kuntayhtymien maksettaviksi vuosina 1999 ja 2000 syntyneistä lastensuojelukustannuksista. Tästä syystä ehdotetaan, että lastensuojelulain 5 c :ää koskevaa voimaantulosäännöksen 2 momenttia muutettaisiin siten, että kuntayhtymille suoritettavien valtion korvausten jakoperusteena vuodelle 2002 käytettäisiin vuoden 2000 aikana maksettujen tasauskorvausten määrien sijaan vuosina 1999 ja 2000 maksettujen tasauskorvausten yhteenlaskettuja määriä. Ehdotettu muutos ei enää vaikuttaisi siihen, miten vuodelle 2003 maksettava valtion korvaus tasausjärjestelmään jaettaisiin kuntayhtymien kesken, vaan jako määräytyisi tuolloin lastensuojelulain 5 c :n 2 momentin mukaan. 2.3. Kuntayhtymien ilmoitusvelvoitteet Tasausjärjestelmään liittyy kuntayhtymille säädetty velvoite ilmoittaa sosiaali- ja terveysministeriölle maaliskuun loppuun mennessä, paljonko ne ovat maksaneet tasauskorvauksia jäsenkunnilleen edellisen kalenterivuoden aikana. Säännös sisältyy sosiaali- ja ter-

HE 29/2001 vp 3 veydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 30 c :ään (125/1999). Tietoa maksetuista korvauksista tarvitaan, kun sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan seuraavan vuoden talousarviota. Siinä lastensuojelun suuren kustannusten tasausjärjestelmää varten varataan puolet siitä rahamäärästä, jonka kuntayhtymät ovat 30 c :n mukaisesti ilmoittaneet ministeriölle kunnille maksaminaan tasauskorvauksina. Tietoa käytetään myös, kun sosiaali- ja terveysministeriössä päätetään, miten valtion korvaus jaetaan kuntayhtymien kesken lastensuojelulain 5 c :n 2 momentin mukaisesti. Sen seikan varmistamiseksi, että kaikista kuntayhtymistä saadaan keskenään vertailukelpoiset tiedot maksetuista korvauksista, tulisi kyseisten säännösten muotoilua tältä osin tarkentaa. Siksi lastensuojelulain 5 c :n 2 momentin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksista annetun lain 30 c :n ilmaisut vuoden aikana maksettujen tasauskorvausten määrää korvattaisiin ilmaisulla vuoden aikana kuntayhtymien tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten määrää. Samansisältöisen tiedon turvaavana seurantatietona käytetään kuntayhtymien tilinpäätöksiin kirjattuja tasauskorvausten määriä. Tällöin sosiaali- ja terveysministeriölle ilmoitettava määrä sisältää sekä kassasta maksetut tasauskorvaukset että kuntayhtymän kirjanpidossa olevat ao. tilivuoteen kohdistuvat siirtovelat kuntien lastensuojelukustannuksiin. Joillekin erityishuoltopiireille tuottaa vaikeuksia toimittaa tiedot maksetuista tasauskorvauksista maaliskuun loppuun mennessä. Tästä syystä 30 c :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että erityishuoltopiirit voisivat toimittaa tiedot kalenterivuoden ajalta kuntayhtymien tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten määristä seuraavan vuoden maaliskuun lopun sijasta huhtikuun loppuun mennessä. Kuntayhtymien tulee myös ilmoittaa sosiaali- ja terveysministeriölle tiedot niistä toimenpiteistä, jotka ovat olleet maksettujen tasauskorvausten perusteina. Koska sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisena tilastoviranomaisena, on tarkoituksenmukaista, että nämä seurantatiedot toimitetaan ministeriön sijasta Stakesille. Niitä ei tarvita talousarviota laadittaessa. Tästä syystä kuntayhtymille voidaan myös antaa nyt 30 c :ssä säädettyä pidempi aika toimittaa nämä seurantatiedot. Tässä tarkoituksessa 30 c :ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kuntayhtymien tulee toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa määrätyt tiedot tasauskorvausten perusteina olleista toimenpiteistä Stakesille kalenterivuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. 3. Esityksen vaikutukset 3.1. Taloudelliset vaikutukset Esityksellä ei ole valtiontaloudellisia vaikutuksia. Sen sijaan lastensuojelulain 5 c :ää koskevan voimaantulosäännöksen 2 momentin muutoksella turvataan se, että valtion korvaus vuodelle 2002 jakautuu mahdollisimman oikeudenmukaisesti kuntayhtymien kesken. Tämä on tärkeää, koska kuntayhtymien kesken jaettua valtion korvausta ei oikaista jälkikäteen. Jos kuntayhtymä saa valtiolta selvästi vähemmän kuin puolet sen maksettaviksi kertyvistä korvauksista, on puuttuva määrä kerättävä erityishuoltopiirin jäsenkunnilta maksuina. Jos taas jokin kuntayhtymä saa selvästi enemmän kuin puolet kalenterivuonna maksettaviksi tulevista tasauskorvauksista, jää kyseisen kuntayhtymän jäsenkunnille vastaavasti vähemmän keskinäisiä maksuosuuksia. Muutoksella olisi tästä syystä osin merkittäviäkin vaikutuksia siihen kuntien keskinäiseen maksurasitukseen, joka niille tasausjärjestelmästä aiheutuu. Jos ehdotettua voimaantulosäännöksen muutosta ei toteuteta, saavat järjestelmän nopeasti käynnistäneet erityishuoltopiirit suhteellisesti vähäisemmän osan vuoden 2002 valtion korvauksesta kuin ne erityishuoltopiirit, joissa maksettiin tasauskorvauksia vuonna 1999 vain vähän tai ei lainkaan ja joissa niitä vastaavasti vuonna 2000 maksettiin suhteellisesti enemmän. Sanamuodon muutokset, joita ehdotetaan lastensuojelulain 5 c :n 2 momenttiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 30 c :ään, turvaavat mahdollisimman yhtenäiset ja ver-

4 HE 29/2001 vp tailukelpoiset tiedot erityishuoltopiirien maksamista tasauskorvauksista. Myös ne turvaavat siten osaltaan sen, että valtion korvaus jakautuu oikeudenmukaisesti kuntayhtymien kesken. Samalla saadaan luotettavat seurantatiedot tasausjärjestelmän seurantaa ja arviointia varten. 4. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu virkamiestyönä. Suomen Kuntaliitto on osallistunut tiivisti tasausjärjestelmän toimeenpanoon ja seurantaan sekä tämän lakiesityksen valmisteluun. 5. Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavat lakiehdotukset:

HE 29/2001 vp 5 ehdotukset 1. lastensuojelulain 5 c :n muuttamisesta muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 123/1999, seuraavasti: (683/1983) 5 c :n 5c Tasausjärjestelmän rahoitus Valtio osallistuu tasauksen rahoitukseen siten, että valtion korvaus on puolet tasauksen arvioidusta kokonaismäärästä. Valtion korvauksesta puolet määräytyy 5 a :ssä tarkoitetun erityishuoltopiirin jäsenkuntien alle 21- vuotiaiden asukkaiden lukumäärän ja puolet erityishuoltopiirin jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten määrän perusteella. Laskettaessa valtion korvausta käytetään kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden aikana kuntayhtymien tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten määrää.

6 HE 29/2001 vp 2. lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/1983) voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 123/1999, seuraavasti: Puolet valtion korvauksesta toimintavuosille 1999, 2000 ja 2001 määräytyy lastensuojelulain 5 c :n 2 momentissa tarkoitettujen erityishuoltopiirien jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten sijasta niiden lasten ja nuorten lukumäärän mukaan, jotka erityishuoltopiirin jäsenkunnat ovat vuoden aikana sijoittaneet lastensuojelulain nojalla kodin ulkopuolelle. Laskettaessa valtion korvausta käytetään tällöin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määränä kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden lastensuojelutilaston mukaista määrää. Toimintavuodelle 2002 käytetään jakoperusteena lastensuojelulain 5 c :n 2 momentissa tarkoitettujen tasauskorvausten sijasta erityishuoltopiirien vuosien 1999 ja 2000 tilinpäätöksiin kirjattujen tasauskorvausten yhteenlaskettuja määriä.

HE 29/2001 vp 7 3. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 30 c :n muuttamisesta muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 30 c, sellaisena kuin se on laissa 125/1999, seuraavasti: 30 c Tasauksen seuranta Erityishuoltopiirin kuntayhtymän on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna kuntayhtymän tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten kokonaismäärä. Kuntayhtymän tulee lisäksi toimittaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle tiedot tasauksen perusteena olleista toimenpiteistä vuosittain viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat määräykset ilmoitettavista tiedoista. Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

8 HE 29/2001 vp Liite Rinnakkaistekstit 1. lastensuojelulain 5 c :n muuttamisesta muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/1983) 5 c :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 123/1999, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 5c Tasausjärjestelmän rahoitus Valtio osallistuu tasauksen rahoitukseen siten, että valtion korvaus on puolet tasauksen arvioidusta kokonaismäärästä. Valtion korvauksesta puolet määräytyy 5 a :ssä tarkoitetun erityishuoltopiirin jäsenkuntien alle 21-vuotiaiden asukkaiden lukumäärän ja puolet erityishuoltopiirin jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten määrän perusteella. Laskettaessa valtion korvausta käytetään kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden aikana maksettujen tasauskorvausten määrää. Valtio osallistuu tasauksen rahoitukseen siten, että valtion korvaus on puolet tasauksen arvioidusta kokonaismäärästä. Valtion korvauksesta puolet määräytyy 5 a :ssä tarkoitetun erityishuoltopiirin jäsenkuntien alle 21-vuotiaiden asukkaiden lukumäärän ja puolet erityishuoltopiirin jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten määrän perusteella. Laskettaessa valtion korvausta käytetään kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden aikana kuntayhtymien tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten määrää.

HE 29/2001 vp 9 2. lastensuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta muutetaan 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/1983) voimaantulosäännöksen 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 123/1999, seuraavasti: Voimassa oleva laki Puolet valtion korvauksesta toimintavuosille 1999, 2000 ja 2001 määräytyy lastensuojelulain 5 c :n 2 momentissa tarkoitettujen erityishuoltopiirien jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten sijasta niiden lasten ja nuorten lukumäärän mukaan, jotka erityishuoltopiirin jäsenkunnat ovat vuoden aikana sijoittaneet lastensuojelulain nojalla kodin ulkopuolelle. Laskettaessa valtion korvausta käytetään tällöin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määränä kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden lastensuojelutilaston mukaista määrää. Ehdotus Puolet valtion korvauksesta toimintavuosille 1999, 2000 ja 2001 määräytyy lastensuojelulain 5 c :n 2 momentissa tarkoitettujen erityishuoltopiirien jäsenkunnille maksettujen tasauskorvausten sijasta niiden lasten ja nuorten lukumäärän mukaan, jotka erityishuoltopiirin jäsenkunnat ovat vuoden aikana sijoittaneet lastensuojelulain nojalla kodin ulkopuolelle. Laskettaessa valtion korvausta käytetään tällöin kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määränä kaksi vuotta ennen toimintavuotta alkaneen vuoden lastensuojelutilaston mukaista määrää. Toimintavuodelle 2002 käytetään jakoperusteena lastensuojelulain 5 c :n 2 momentissa tarkoitettujen tasauskorvausten sijasta erityishuoltopiirien vuosien 1999 ja 2000 tilinpäätöksiin kirjattujen tasauskorvausten yhteenlaskettuja määriä.

10 HE 29/2001 vp 3. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 30 c :n muuttamisesta muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 30 c, sellaisena kuin se on laissa 125/1999, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 30 c Tasauksen seuranta Erityishuoltopiirin kuntayhtymän on ilmoitettava asianomaiselle ministeriölle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä edellisenä vuonna maksettujen tasauskorvausten kokonaismäärä ja tiedot tasauksen perusteena olleista toimenpiteistä. Asianomainen ministeriö antaa tarkemmat määräykset ilmoitettavista tiedoista. 30 c Tasauksen seuranta Erityishuoltopiirin kuntayhtymän on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisenä vuonna kuntayhtymän tilinpäätökseen kirjattujen tasauskorvausten kokonaismäärä. Kuntayhtymän tulee lisäksi toimittaa sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle tiedot tasauksen perusteena olleista toimenpiteistä vuosittain viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat määräykset ilmoitettavista tiedoista.