Sisällysluettelo. Toimitusjohtajan katsaus... 4 Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro... 5

FinnHEMS Oy Vuosikertomus 2016

Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus... 4 Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro... 5 OPERATIIVINEN TOIMINTA FinnHEMS lyhyesti... 6 Lunta lonkkiin asti ensihoidon pohjoinen ulottuvuus... 8 Lääkärihelikopteritoiminta 2016... 13 Lentotoiminta lukuina... 14 FinnHEMSin viisivuotiskatsaus... 16 Sinä päivänä... 17 Hälytyskoodi A747: Otto... 19 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Kohti laadukkaampaa ensihoitoa... 20 Katsaus tutkimusprojekteihin... 21 Jari Kalliomäki tutkii peruselintoimintojen häiriöitä ensihoidossa... 23 TALOUS JA HALLINTO Talouskatsaus 2016... 24 Tilinpäätös 2016... 26 Omistajuus ja hallinto... 27 Julkaisija: FinnHEMS Oy Toimitus: Laura Lindlöf / FinnHEMS, Terhi Rauhala ja Anna Saarenoja / Viestintätoimisto Ground Communications Taitto: Toni Laiho Piirroskuvitukset: Elina Jasu Valokuvat: Jouni Porsanger, Matias Lahti, Tero Karvinen, Olli-Pekka Latvala Painopaikka: Euraprint Oy Paperi: Scandia 115 g / 300 g FinnHEMS Vuosikertomus 2016 3

Toimitusjohtajan katsaus Ensihoitopalvelu on osa yhteiskunnan turvaverkkoa Jokaisella suomalaisella on oikeus ensiluokkaiseen ensihoitoon. Tästä lähtökohdasta FinnHEMS on kehittänyt valtakunnallista lääkärihelikopteritoimintaa viiden vuoden ajan hyvin tuloksin. Edessä on hallinnollisia muutoksia, jotka eivät saa vaarantaa kansainvälisestikin korkeatasoisen palvelun jatkuvuutta ja laatua. FinnHEMSin toiminta käynnistyi vuonna 2011. Viidessä vuodessa ensihoidon tueksi on saatu aikaan läpinäkyvä, luotettava ja vakaa palvelu, joka on tasalaatuista ja nykyisten resurssien puitteissa mahdollisimman yhdenvertaista. Lääkärihelikopteritoiminta on suomalaisen ensihoitopalvelun keihäänkärki. Vuonna 2016 kaikista kriittisimmät potilaat tavoitettiin paremmin kuin koskaan aiemmin. Vuosi vuodelta toiminnassa on onnistuttu pelastamaan yhä enemmän potilaita, jotka ilman lääkintä- tai lääkärihelikopterin tuomaa apua olisivat todennäköisesti menehtyneet ennen sairaalaan pääsyä. Viidessä vuodessa tällaisten potilaiden määrä on kaksinkertaistunut 103:sta 205:een. Terveydenhuoltoviranomaisen järjestämä ensihoitopalvelu on tärkeä osa yhteiskunnan ylläpitämää turvaverkkoa. Hätäkeskuslaitoksen välittämistä tehtävistä suurin osa, vuosittain noin 730 000 tehtävää, osoitetaan terveydenhuollon hoidettavaksi. Näistä kiireellisimpiä A-tehtäviä on vuosittain noin 55 60 000. Riskinarvion perusteella ensihoitolääkärille näistä tulisi ohjata noin 30 000. Kuitenkin FinnHEMSin yksiköt hälytetään vuodessa noin 15 000 tehtävälle, muut lääkäriyksiköt arviolta 5000 tehtävälle. Vuodessa on noin 7000 10 000 A-tehtävää, joihin nykyiset ensihoitolääkäripäivystyspisteet eivät kykene vastaamaan. Nämä tehtävät välitetään muiden ensihoitoyksiköiden hoidettaviksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on järjestää palvelut uudella tavalla. Myös FinnHEMSin on vastattava parhaalla mahdollisella tavalla siihen tarpeeseen, mitä sote-uudistus ja kentällä tapahtuvat muutokset meiltä edellyttävät. Se voi tarkoittaa palvelujen laajentamista uusille alueilla tai jopa kokonaan uusia toimintoja. Vähimmillään se edellyttää nykyisten toimintatapojen tarkastelua sekä lentotoiminnan että ensihoitopalvelun osalta. dollisesti johtuviin, ihmishenkiä ja terveyttä uhkaaviin seurauksiin, on varauduttava valtakunnallisesti. Terveydenhuollon turvaverkosto on mitoitettava oikein ja järjestettävä siten, että kansalaisten oikeus ensiluokkaiseen hoitoon pystytään turvaamaan riittävässä laajuudessa kaikilla terveydenhuollon tasoilla myös kriisi- tai suuronnettomuustilanteissa. Muuttuvia tarpeita pyrimme ennakoimaan muun muassa tutkimuksen kautta. Ensihoidon valtakunnallista kehittämistä varten perustettiin vuonna 2015 FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö, joka on lyhyessä ajassa tehnyt merkittävää työtä. Vuonna 2016 yksikkö toteutti sosiaali- terveysministeriön toimeksi antaman valtakunnallisen ensihoitoselvityksen. Vuonna 2017 valmistuu lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan ensihoidon standardi, jolla turvataan valtakunnallisesti yhdenvertainen HEMS-palvelu. Standardi valmistuu t&k-yksikön ja toimialueiden vastuulääkäreiden yhteistyönä. FinnHEMSin tavoitteena on panostaa tutkimukseen entistä laajemmin ja sitä kautta kehittää HEMS-toimintaa sekä ensihoitoa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Miltä FinnHEMSin tulevaisuus sitten näyttää? Pyörää ei pidä keksiä uudelleen, eivätkä hallinnolliset muutokset saa vaarantaa toiminnan jatkuvuutta tai sen korkeaa laatua. Valtakunnallisen lääkärihelikopteritoiminnan kannalta paras ratkaisu on, että hallinnointi tapahtuisi jatkossakin yhdestä pisteestä ja yksikanavarahoituksella. Kyse ei ole pelkästään kustannustehokkuuden parantamisesta vaan myös toiminnasta, jonka tavoitteena on inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Autettava ihminen kun voi olla kuka tahansa jompikumpi meistä tai joku läheisistämme. Järjestelmiä uudistettaessa ei voida sivuuttaa Euroopan muuttunutta turvallisuustilannetta: yllättäviin turvallisuusuhkiin, sekä niistä mah- Jyri Örri Toimitusjohtaja, FinnHEMS Oy 4 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro Lääkärihelikopteritoiminta on tärkeä osa ensihoitojärjestelmää Ensihoitopalvelu on osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Palvelu on merkittävässä muutoksessa osana sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysuudistusta ja laajempaa rakenneuudistusta. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu on nykyisin 20 sairaanhoitopiirillä. Viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin tehtävänä on muun muassa vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä sekä suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan. Ensihoitolääkäritoiminta on asukkaiden kattavan ja yhdenvertaisen palvelun saamiseksi erittäin tärkeää. Ensihoitolääkärit sekä osallistuvat kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden arviointiin ja hoitoon että ohjaavat ensihoitojärjestelmää yhteistyössä sairaanhoitopiirien kenttäjohtajien kanssa. Jälkimmäinen ohjaustehtävä tarkoittaa esimerkiksi hoito-ohjeiden antamista etämenetelmin ensihoitohenkilöstölle ja ensihoitoresurssien tarkoituksenmukaisen käytön ohjausta. Vuonna 2010 perustettiin FinnHEMS Oy organisoimaan valtakunnallisesti lääkärihelikopteripalvelua. Yhtiön toiminnan avulla ensihoitolääkäritoiminta on saatu varsin kattavaksi koko maata ajatellen. FinnHEMSin työ on ollut erittäin arvokasta ensihoitopalvelujen saatavuuden ja tasalaatuisuuden kehittämisessä ja luotaessa palvelun valtakunnallista kokonaisuutta. Tulevassa maakuntajärjestelmässä ensihoitopalvelun järjestävät kaikki 18 maakuntaa. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä kiireellistä hoitoa antavien sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Nykyisten viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin rakenteeseen muodostetaan viisi ensihoitokeskusta, joilla on nykyistä laajempia tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan päivystystoiminnan ja varautumis- ja valmiustehtävien ohjauksessa. Viisi ensihoitokeskusta tukevat maakuntien ensihoidon suunnittelua ja kehittämistä sekä hoitavat maakuntien yhteisiä tietojärjestelmiä ja vastaavia palveluja. Lääkärihelikopteritoiminta on osoittanut tarpeellisuutensa ensihoitojärjestelmän tärkeänä osana. FinnHEMSin lentotoimintaa koskeva valtionrahoitus on julkisen talouden suunnitelmassa vuoden 2018 loppuun. Muuttuneen toimintaympäristön vuoksi tarvitaan selvitys toiminnan parhaasta organisaatiomallista uudessa sote-rakenteessa vuoden 2019 alusta alkaen. Toiminnasta ollaan parhaillaan tekemässä tulevaisuuden strategiatyötä sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Tulevan maakunta- ja sote-uudistuksen myötä lentotoiminnan järjestämisessä ja tuottamisessa voi olla useita eri mahdollisuuksia, joita analysoidaan ja punnitaan. On tärkeää kehittää toimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan tärkein sisältö eli ensihoitolääkäripalvelun toteuttaminen mahdollisimman vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla, tulee olemaan jatkossakin keskeinen osa toimialan ensihoito- ja päivystysjärjestelmää. Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM, sosiaali- ja terveyspalveluosasto FinnHEMS Vuosikertomus 2016 5

FinnHEMS lyhyesti FinnHEMS vastaa valtakunnallisesti lääkärihelikopteritoiminnasta Suomessa yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. FinnHEMS on voittoa tavoittelematon yhtiö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP), Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP), Pohjois- Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP). Toiminnan rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. HEMS-toiminnan tarkoitus on tehohoitotasoisen ensihoidon vieminen potilaan luo. Se tarkoittaa erikoiskoulutetun ensihoitohenkilöstön nopeaa kuljettamista kriittisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan avuksi. Lääkärihelikopterin tärkein tehtävä on tuoda tehohoitotasoinen ensihoito mahdollisimman nopeasti potilaan luo. Näin hoito voi alkaa jo tapahtumapaikalla. Lääkärihelikopteritoiminta mahdollistaa paremman ja varhaisemman diagnostiikan, paremman ja varhaisemman TRIAGE -luokituksen (arvio avun tarpeen kiireellisyysjärjestyksestä), sekä varhaisemman ja vaikuttavamman hoidon. HEMS-toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida niin sanottuina saavutettuina elinvuosina (LYG, Life Years Gained). Noin 88 % arvioidusta hyödystä syntyy erikoiskoulutetun ensihoitohenkilöstön antamasta ensihoidosta ja noin 12 % nopeasta kuljetuksesta tapahtumapaikalta sairaalaan (Lossius et al. 2002). Maaseudulla onnettomuuksiin joutuvien riski kuolla saamiinsa vammoihin on jopa kolmanneksen suurempi kuin kaupungeissa. Näistä potilaista suurempi osa myös kuolee jo ennen sairaalaan pääsyä. HEMS-toiminnan avulla voidaan kustannustehokkaasti tasoittaa maaseutukuntien ja kaupunkien terveyseroja. Vuonna 2016 lääkärihelikopteri toi kriittisen avun 1548 potilaalle (HEMS score 6-8). 205 potilasta olisi todennäköisesti kuollut ilman lääkärihelikopterin tuomaa apua. 6 tukikohtaa: Vantaa, Pirkkala, Turku, Kuopio, Oulu, Rovaniemi Tukikohdissa päivystää vuorollaan kolme miehistön jäsentä. Rovaniemellä päivystävä miehistö on nelihenkinen. Yhteensä kussakin tukikohdassa on töissä keskimäärin 25 henkilöä. Päivystys 24 h vuoden jokaisena päivänä FinnHEMSin hallinto on organisoitu viiteen yksikköön H Helicopter i FINNHEMSIN TEHTÄVÄT: E M S Emergency Medical Services valtakunnallisen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointi ympärivuorokautisen ensihoitolääkäripäivystyksen tuottaminen yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa tukikohtainfrastruktuurin rakentaminen ja ylläpitäminen tukikohtapalveluiden hallinnointi lentopalvelun kilpailuttaminen ja sopimukset, laadun ja turvallisuuden valvonta ensihoidon tutkimus- ja kehitystoiminta kansainvälinen yhteistyö lääkärihelikopteritoiminnassa 6 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Operatiivinen toiminta HEMS-toiminnan avulla voidaan kustannustehokkaasti tasoittaa maaseutukuntien ja kaupunkien terveyseroja. FinnHEMS Vuosikertomus 2016 7

Lunta lonkkiin asti Arktiset olosuhteet haastavat FH51:n toiminnan FinnHEMSin helikopteri tuo Lapissa vuosittain avun yli 500 henkilölle. Pohjoisen potilasmäärät eivät ole suuria koko maan lukuihin suhteutettuna, mutta palvelulla on sitäkin suurempi merkitys harvaan asutun seudun väestölle, heidän omaisilleen, elinkeinolleen sekä Lapin lomamatkailijoille. 8 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Operatiivinen toiminta FinnHEMS Vuosikertomus 2016 9

FinnHEMSin pohjoisin tukikohta sijaitsee Rovaniemellä, mistä helikopteri lennättää avun yli 400 kilometrin päähän aina Utsjoelle ja Enontekiön luoteiskulmaan Kilpisjärvelle asti. Alue on enimmäkseen harvaanasuttua maaseutua ja suurilta osin erämaata. Sairaalaverkosto on harva, etäisyydet ovat pitkiä ja avun saaminen voi kestää. Esimerkiksi Ivalon tehtävä voi tarkoittaa neljää lentotuntia, lähes 900 lentokilometriä ja seitsemän, jopa kahdeksan tunnin reissua, kuvailee FH51-lääkintähelikopteritukikohdan ensihoitaja Simo Tukia. PIMEÄÄ JA KYLMÄÄ Joulukuussa aurinko paistaa Rovaniemellä keskimäärin kolmen tunnin ajan. Muoniossa tammikuun keskilämpötila on yli 14 pakkasastetta. Kylmyys on hoitotyön suurin uhka Lapissa. Se vaikuttaa veren hyytymiseen ja potilaan stressitasoon. Vaikka potilaalla ei tilan perusteella olisi kova hätä, avun odottaminen 30 asteen pakkasessa voi olla kohtalokasta, Tukia tietää. Potilas voi jäähtyä jo pelkästään siinä, kun hänet siirretään ambulanssista kopteriin. Myös lumi asettaa omat haasteensa. Yhdelläkin tehtävällä oli lunta lonkkiin asti, mikä vaikeutti potilaan siirtämistä, Tukia muistelee. Tasoitusta onneksi tarjoaa Lapin kesä yöttömine öineen, mikä vastaavasti helpottaa hoitotyötä. ITSENÄISIÄ PÄÄTÖKSIÄ FH51 on Suomen ainoa ensihoitajavetoinen tukikohta eli siellä ei ole päivystävää ensihoitolääkäriä. Tehtävälle lähtee kahden lentäjän lisäksi aina kaksi ensihoitajaa, jotka konsultoivat lääkäriä puhelimitse. Arvostan ensihoitohenkilöstön rautaista ammattitaitoa. He joutuvat kaukana sairaalasta tekemään hyvin itsenäisiä päätöksiä ja kuljettamaan potilasta tunteja sairaalaan. Ensihoitolääkärinä on tärkeää voida antaa tuki ensihoitajien päätöksille puhelimessa. Ehkäpä tulevaisuudessa voitaisiin hyödyntää jopa videokuvaa puhelinkonsultaatioiden lisäksi, Oulussa päivystävä ensihoitolääkäri Lasse Raatiniemi pohtii. Lappi kuuluu Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen, joka ulottuu Keski-Pohjanmaalta aina käsivarteen saakka. Valtaosa Rovaniemen tehtävistä on keskeisiä hoitotason ensihoitotehtäviä, jotka eivät edellytä lääkärin läsnäoloa, Lapin sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Antti Saari selvittää. Yleisimpiä lääkintähelikopterin tehtäviä ovat aivohalvaukset ja esimerkiksi pallolaajentamalla hoidettavat sydäninfarktit. Molemmissa tapauksissa potilas on toimitettava nopeasti sairaalaan jatkohoitoon. Lentäminen Lapissa välillä vaikeaa, välillä mahdotonta Täällä on maailman kauneimmat maisemat ja tilaa lentää. Toukokuun alusta elokuun loppuu on aina valoisaa. Näin FinnHEMSin helikopterilentäjä Pekka Autere vastaa, kun häntä pyytää kuvailemaan Pohjois-Suomen lento-olosuhteita. Mutta muun ajan vuodesta onkin sitten pimeää. Pimeys itsessään ei estä lentämistä, mutta se edellyttää parempaa säätä kuin päivälentäminen. Ja esimerkiksi laskupaikan valitseminen on hitaampaa pimeässä kuin valoisalla, kertoo Autere, joka on työskennellyt helikopterilentäjänä Lapissa 30 vuoden ajan. Oman haasteensa tuo valtavan suuri toiminta-alue, joka ulottuu aina Kilpisjärvelle ja Utsjoelle asti. Satunnaistapauksissa keikkoja tulee joskus myös Ruotsin ja Norjan puolelle. Lentomatkat ovat pitkiä, ja lentosää yhden tehtävän aikana voi vaihdella paljon. Huonon lentosään takia Rovaniemellä joudutaan vuosittain perumaan noin 200 lähtöä eli keskimäärin joka kymmenes lento. Marraskuun ja helmikuun välisenä aikana yleisin syy perumiseen on sääennuste, joka lupaa ajoittain jäätävää sumua tai tihkua. 10 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Operatiivinen toiminta Lentotoimintaa Lapissa leimaavat ääriolosuhteet: pimeys ja kylmyys, toisaalta yötön yö. Välimatkat ovat pitkät kelistä riippumatta. Tammikuussa lentosäätä haittaavat makaava sumu ja pakkasen aiheuttamat alapilvet. Mikäli FinnHEMSin helikopterilla ei päästä ilmaan, tehtävälle lähtee maayksikkö tai Rajavartiolaitokselta pyydetään virka-apua. Rajavartiolaitoksella on yleiseurooppalaista HEMSiä pienempi sääminimi, jolloin helikopteri voi lentää huonommallakin säällä. Joskus lentosää voi olla suotuisampi pohjoisen suunnasta, jolloin tehtävälle pyydetään apua Norjasta. Auteren mukaan pohjoisen olot vaativat mutta myös antavat paljon. Vaihtelevat olosuhteet tekevät lentämisen välillä vaikeaksi, välillä mahdottomaksi. Pohjoisessa lentäminen on kuitenkin kiehtonut minua aina. Vielä palkitsevampaa on viedä apua syrjäseuduille, jonne ilman helikopteria olisi mahdotonta päästä, Rovaniemen tukikohdan vastuulentäjänä toimiva Autere summaa. FinnHEMS Vuosikertomus 2016 11

Lapissa potilaita kuljetetaankin selkeästi enemmän kuin muualla Suomessa. Rovaniemellä potilaskuljetuksia on yli neljä kertaa enemmän kuin vaikkapa Turussa, Saari vertaa. POTILAAN ETU RATKAISEE Lapin ensihoidossa korostuu Suomen, Ruotsin ja Norjan välinen yhteistyö. Pohjoiskalotin alueelle solmittu sopimus mahdollistaa ensihoitoresurssien käytön maiden rajojen yli. Yhteistyö Ruotsin kanssa on päivittäistä ja Norjankin kanssa viikoittaista. Erityisesti Utsjoen, Enontekiön ja Inarin länsiosan raja-alueilla hälytetään apua sieltä, mistä sitä nopeimmin saa, kertoo Raatiniemi, joka osan työajastaan työskentelee HEMS-lääkärinä Norjan puolella. Tarvittaessa potilaita myös hoidetaan ulkomailla. Esimeriksi aivohalvauspotilas saatetaan liuotushoitoon Norjan puolelle, jos se on nopein vaihtoehto. Tilanteet ratkaistaan aina potilaan edun mukaisesti, Saari summaa. TOTUTTU IMPROVISOIMAAN Rajayhteistyön lisäksi pohjoisessa puhalletaan muutenkin yhteen hiileen. Päivittäisen ensihoitotyön lisäksi siitä on hyötyä etenkin monipotilastilanteissa ja suuronnettomuuksissa. Täällä on totuttu improvisoimaan. Yhteistyö viranomaisten, kuten rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen sekä vapaaehtoisten ensivasteyksikköjen kanssa on äärimmäisen tärkeää, Raatiniemi sanoo. Muista poiketen yksiköllämme on pintapelastusvalmius. Pintapelastus kuluu rajavartiolaitoksen tehtäviin, mutta tarvittaessa voimme suorittaa sen jos olemme ensimmäisenä kohteessa, Tukia kertoo. FH51 on ainutlaatuinen työpaikka ensihoitajalle, sillä Suomessa vain ensihoidon kenttäjohtajilla on vastaavanlainen työnkuva. Ja täällä ilmailu tuo työhön vielä oman lisähaasteensa. Vähemmällä vastuulla ja työkuormallakin voisi työtä tehdä, mutta tämä myös palkitsee enemmän, Tukia miettii. i Vuonna 2016 Rovaniemen helikopterilla oli 2027 hälytystä. 1=5 Rovaniemellä kuljetetaan potilaita lähes yhtä paljon kuin muissa viidessä tukikohdassa yhteensä. 3 h 23 min on yhden potilaskuljetustehtävän keskimääräinen kesto Rovaniemellä. Lapin helikopterilentäjät lentävät huomattavasti muita enemmän. Vuoden keskilämpötila Rovaniemellä on 0,9 C. 2 miljoonaa matkailijaa lisää erityisesti porokolareita sekä moottorikelkka- ja lasketteluonnettomuuksia. Suomen ensimmäinen helikopterivauva syntyi Lapin lääkintähelikopterissa matkalla Ranualta Rovaniemelle elokuussa 2013. FH51 LUKUINA Työ FH51:ssä on erilaista ja siksi erityistä.

Operatiivinen toiminta Lääkärihelikopteritoiminta 2016 Kriittisimmät potilaat tavoitetaan yhä paremmin FinnHEMSin lääkärihelikoptereilla oli vuoden 2016 aikana 14 690 hälytystä. Määrä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Samalla kaikista kiireellisimmin apua tarvitsevat potilaat tavoitettiin paremmin kuin koskaan aiemmin. Lääkärihelikoptereiden hälytysmäärä nousi kaikkialla maassa, mutta suhteellisesti eniten Vantaan tukikohdassa, jossa näkyi lääkärihelikopterin käytön tehostaminen toiminta-alueen reuna-alueilla eteläisessä Kanta- Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Vastaava parannus reuna-alueiden palveluissa vaikutti hälytysmääriin myös muissa tukikohdissa. KRIITTISIMPIEN POTILAIDEN OSUUS KASVOI FinnHEMSin tehtävätietokannasta ilmenee, että lääkärihelikopteritoiminta kohdistuu yhä paremmin palvelua kiireellisimmin tarvitseviin potilaisiin. Kriittisimpien potilaiden osuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes yhdeksäntoista prosenttia. FinnHEMSin t&k-yksikön laatiman valtakunnallisen ensihoitoselvityksen loppuraportti julkaistiin joulukuussa. STM:n toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä on analysoitu lähes 4,5 miljoonaa ensihoitotehtävää käsittävä hätäkeskusaineisto. Viime vuonna kriittisen avun sai 1 548 potilasta. 205 potilasta olisi todennäköisesti menehtynyt ennen sairaalaan pääsyä ilman lääkäritai lääkintähelikopterin tuomaa apua. Vuonna 2012 tällaisia potilaita oli 103, eli viidessä vuodessa määrä on kaksinkertaistunut. FinnHEMS tekee jatkuvaa yhteistyötä yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja hätäkeskuksen kanssa hälytysohjeiden täsmentämiseksi. Kriittisimpien potilaiden määrän kasvu, sekä kentältä tulevien lisäapupyyntöjen väheneminen osoittavat, että työssä on myös onnistuttu. Tavoitteena on kohdistaa apu potilaille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Rovaniemen FH 51 -lääkintähelikopterin päivystys muutti uuteen, pysyvään tukikohtaan heinäkuussa. Uusi miehistötila vastaa aiempaa paremmin ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeita. POTILASKULJETUSTEN MÄÄRÄ JATKAA KASVUAAN Potilaskuljetukset lisääntyivät valtakunnallisesti noin kymmenen prosenttia. Merkittävintä kasvu oli eteläisellä toiminta-alueella esimeriksi Vantaan tukikohdassa lisäystä oli peräti 427 prosenttia. Potilaskuljetusten lisääntymisen taustalla on monta syytä. Helikopterikuljetuksesta saatava aikasäästö ja potilaan hoitomahdollisuudet lennon aikana ovat prosessien ja teknologian kehityksen myötä parantuneet. Turvallinen helikopterikuljetus sairaalaan vapauttaa myös tapahtumapaikalla olleen ensihoitoyksikön seuraavalle tehtävälle. Lisäksi nopea kuljetus sairaalaan voi tulevaisuudessa olla kriittinen tekijä yhä useammalle potilaalle, esimerkiksi aivoinfarktien uusien hoitomuotojen myötä. FinnHEMS Vuosikertomus 2016 13

Ilmassa 2473 tuntia FinnHEMS vastaa lääkärihelikopteripalvelun lentotoiminnan hankinnasta ja valvonnasta. Varsinaisesta lentotoiminnasta vastaa kaksi lentopalvelun tuottajaa: eteläisellä alueella Skärgårdshavets Helikoptertjänst AB (SHT) ja pohjoisella alueella Babcock Scandinavian AirAmbulance AB. FinnHEMS valvoo lentopalvelun laatua ja sopimuksenmukaisuutta säännöllisin auditoinnein sekä tiiviillä yhteistyöllä lentoyhtiöiden kanssa. i ETELÄINEN ALUE: AIRBUS EC135P2 i POHJOINEN ALUE: AIRBUS EC145T2 TYYPPI: Kaksimoottorinen kevyt siviilihelikopteri MIEHISTÖ HEMS-TOIMINNASSA: lentäjä ja lentoavustaja (HCM) sekä eh-lääkäri PITUUS: 12,16 m ROOTTORIKEHÄN HALKAISIJA: 10,20 m KORKEUS: 3,62 m TYHJÄPAINO: 1750 kg MAKSIMI LENTOONLÄHTÖPAINO: 2950 kg VOIMALÄHDE: 2 * Pratt & Whitney (634 hv) LENTOMATKA (ILMAN HEMS-VARUSTELUA): 600 km Vantaalla, Turussa ja Tampereella käytettävät koneet on otettu käyttöön vuonna 2013. TYYPPI: Kaksimoottorinen kevyt helikopteri MIEHISTÖ HEMS-TOIMINNASSA: lentäjä ja lentoavustaja (HCM) tai 2 lentäjää sekä eh-lääkäri tai 2 ensihoitajaa PITUUS: 13,03 m ROOTTORIKEHÄN HALKAISIJA: 11,0 m KORKEUS: 3,45 m TYHJÄPAINO: 2000 kg MAKSIMI LENTOONLÄHTÖPAINO: 3650 kg VOIMALÄHDE: 2 * Turboméca Arriel 2E turboshafts LENTOMATKA (ILMAN HEMS-VARUSTELUA): 680 km Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä käytettävät koneet on otettu käyttöön vuonna 2015. 14 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Operatiivinen toiminta 99,67 % on FinnHEMS-ilma-alusten tekninen luotettavuus keskimäärin. Tekninen luotettavuus kuvaa kuinka paljon ilma-alus on poissa käytöstä ennakoimattoman rikkoontumisen tai muun teknisen vian takia. Mitä korkeampi luku, sen vähemmän vikaantumisia. LENTOTUNNIT JA TEHTÄVÄMÄÄRÄT VUONNA 2016 Lentotunnit: 2473 h Lentotehtävät: 6212 kpl Lentotuntien määrä nousi valtakunnallisesti 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lentotuntimäärän kasvu korreloi tehtävämäärän kasvun kanssa. 4 5 min / 24 h Helikopterit ja miehistö ovat ympäri vuorokauden välittömässä (4 5 minuutin) lähtövalmiudessa. Lentoaika kohteeseen on yleensä 10 30 minuuttia. Apu on paikalla keskimäärin alle 15 minuutissa hälytyksestä. Erot tukikohtien välillä ovat suuret. Maayksiköllä hoidetaan hälytystehtävät sellaisissa kohteissa, joihin ei helikopterilla voida lentää tai jotka tavoitetaan maayksiköllä nopeammin. Vuonna 2016 maayksiköllä hoidettiin 4951 tehtävää. Lentäjiä HEMS- 50 toiminnassa noin VAATIMUKSET HEMS-LENTÄJÄLLE: Lupakirja Mittarilentokelpuutus Pimeännäkölaitekoulutus Psykologinen testaus Käytössä olevan helikopterin tyyppikelpuutus Täytettävä tiukat kokemusvaatimukset Jokaisen FinnHEMSin tukikohdassa työskentelevän lentäjän on harjoiteltava paljon. Heidän on vuosittain suoritettava mm. tietty tuntimäärä lentämistä NVG-laitteilla (Night Vision Goggles eli yönäkökiikarit), jotka mahdollistavat lentämisen ja laskeutumisen pimeällä sekä mittarilentoja, jotka mahdollistavat lentämisen näkyvyyden ollessa erityisen huono. FinnHEMS Vuosikertomus 2016 15

FinnHEMSin viisivuotiskatsaus 2012 Tammikuussa 2012 HEMS-toiminnan valtakunnallinen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan FinnHEMS Oy:lle. Lentotoiminta alkaa Tays ERVA -alueen FH30-tukikohdassa Pirkkalassa syyskuussa. Samalla vakiintuu kuuden HEMS-tukikohdan malli, jonka avulla saavutetaan 70 % suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Ensimmäinen nykyaikaisella toimintaan suunnitellulla hoitotilalla varustettu helikopteri otettiin käyttöön FinnHEMSin eteläisellä alueella syyskuussa. 2013 Vuosi 2013 on ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jona kaikki FinnHEMSin kuusi tukikohtaa päivystävät ympärivuorokautisesti. Maaliskuussa otetaan käyttöön uusi Q Pulse -ohjelma, jonka avulla neljä kertaa vuodessa toteutettava lentotoiminnan auditointi sujuu aiempaa nopeammin. Suomen ensimmäinen helikopterisynnytys tapahtuu elokuussa Finn- HEMSin Rovaniemen FH51-lääkintähelikopterissa. Uudet EC135P2-helikopterit otetaan käyttöön FinnHEMSin eteläisellä toiminta-alueella Vantaalla, Turussa ja Tampereella. Joulukuussa Vantaan FH10-tukikohta muuttaa uusiin toimitiloihin Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyyteen. Uusien tukikohtien investointeihin osoitettiin valtionapupäätöksellä yhteensä 3,8 miljoonaa euroa. Investointien myötä FinnHEMS käynnisti tukikohdan rakennustyöt Turussa ja otti käyttöön omat polttoainejärjestelmät Vantaan, Tampereen, Kuopion ja Rovaniemen tukikohdissa. 2015 Tammikuussa FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö perustetaan. Sen tavoitteena on organisoida ensihoidon lääketieteellistä tutkimustoimintaa yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa, sekä verkostoitua kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa. Helmikuussa FinnHEMSin pohjoisen alueen tukikohdissa Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä otetaan käyttöön uudet Airbus EC145T2 -helikopterit. Helikopterien käyttöönotto laajentaa toiminta-aluetta Oulussa ja Kuopiossa merkittävästi. Turkuun valmistuu kesäkuussa ensimmäinen FinnHEMSin suunnittelema ja rakennuttama tukikohta, joka on suunniteltu vastaamaan ympärivuorokautisen päivystyksen tarpeita. Marraskuussa Tays ERVA -alueen lääkärihelikopteri, FinnHEMSin FH30, aloittaa ensimmäisenä Suomessa hätäveren jatkuvan kuljettamisen yksikön mukana. 2016 Valtakunnallisen lääkärihelikopteritoiminnan viisivuotista taivalta juhlistetaan helmikuussa Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. 2014 Tammikuussa FinnHEMSin Itä-Suomen FH60-tukikohta muuttaa Joroisista Kuopion lentoaseman yhteyteen Rissalaan. Muuton myötä aiempaa suurempi osa alueen asukkaista on lääkärihelikopteripalvelun piirissä. Uudet MB Vito -alustalle rakennetut maayksiköt otetaan käyttöön FinnHEMSin tukikohdissa toukokuussa, ja heinäkuussa Rovaniemelle valmistuu uusi pysyvä miehistötila. Marraskuussa FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalvelut yksikön sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta tekemä Selvitys ensihoitopalvelun toiminnasta -raportti valmistuu. Selvitys on suurin Suomessa ensihoitopalveluista koskaan tehty tutkimus. 16 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Operatiivinen toiminta Sinä päivänä Otto on kuin kuka tahansa 12-vuotias poika. Hän pelaa jalkapalloa ja käy läheisessä kaukalossa lämimässä kiekkoa kavereidensa kanssa. Koulussa kivointa on liikunta ja puukäsityöt. Ja kaverit etenkin se kaikkein paras, joka punnersi raskaan maalin hänen päältään syyskuisena perjantaina 2016. Ruotsin tunti kärköläläisessä alakoulussa oli juuri loppunut, ja kuudesluokkalainen Otto potki välitunnilla palloa parhaan ystävänsä kanssa. Pelin tiimellyksessä Otto hyppäsi ja tarttui jalkapallomaalin ylärimaan, kasvot maaliverkkoon päin kääntyneinä niin kuin lapset yhtenään tekevät. Teräsrunkoinen jalkapallomaali antoi kuitenkin periksi ja lähti kaatumaan pojan päälle. Ylärima osui häntä voimalla kasvoihin. Otto muistaa, että kipu oli kova. Pelottiko häntä? Todennäköisesti. Hän muistaa, että ensimmäiseksi auttamaan tulleilla oli mustat takit ja että pihalla oli useita ambulansseja. Oikea silmä oli muurautunut umpeen, eikä Otto nähnyt sillä mitään. Hän kuitenkin tunsi, pikemmin kuin näki, kuinka hänelle laitettiin kaularankatuki. Hän kuuli jonkun sanovan, että helikopteri on tulossa. Korvista valui verta, joten hän ei ole varma kuuliko oikeasti helikopterin säksätyksen vai kuvitteliko sen jälkeenpäin. Ottoa väsytti, mutta ensihoitohenkilöstö käski häntä pysymään hereillä. Se oli vaikeaa. Ensimmäisestä soitosta hätäkeskukseen oli kulunut puolisen tuntia, kun FinnHEMSin Vantaan tukikohdan FH10-lääkärihelikopteri laskeutui tapahtumapaikalle. Otto oli jo siirretty koulun pihamaalta ambulanssiin, jossa Lahden lääkäriyksikön ensihoitolääkäri oli tutkinut hänet. Helikopterin paikalle tuoma HYKS Akuutin ensihoitolääkäri arvioi pojan tilan, minkä jälkeen tämä nukutettiin ja intuboitiin. Otto on toipunut hienosti viimesyksyisestä tapaturmasta. Oton tilanne arvioitiin niin kriittiseksi ja pikaisen leikkauksen tarve niin ilmeiseksi, että hänet päätettiin kuljettaa sairaalaan kopterilla. Kuljettamisen aikasäästö arvioitiin potilaan turvallisuuden kannalta olennaiseksi. FinnHEMS Vuosikertomus 2016 17

Lentomatka Kärkölästä Helsinkiin kesti 22 minuuttia. FH10-helikopteri laskeutui Meilahden kolmiosairaalan katolla sijaitsevalle helikopterikentälle, josta matka jatkui ambulanssilla Lastenklinikalle. Otto valmisteltiin leikkaukseen ja vietiin leikkaussaliin klo 15.30. Hänellä oli kallonpohjan murtuma, ja oikean silmäkuopan pohja oli murtunut. Leikkaus kesti 4 tuntia. Lastenklinikan teho-osastolla vierähti kaksi vuorokautta ja vuodeosastolla vielä neljä lisää. Aktiivisen pojan mielestä sairaalassa oli tylsää, vaikka hoitajat ja lääkärit olivatkin kovin mukavia. Onneksi on kännykkä, jolla pystyi pitämään yhteyttä ystäviin. Luokan yhteisen Whatsapp-ryhmän kautta Otto jakoi kuvia ja tunnelmia kavereilleen, joilla oli luokkatoveristaan kova huoli. Seitsemäntenä päivänä Otto pääsi takaisin kotiin Kärkölään. Poika oli mielissään: hän kaipasi paluuta normaaliin rytmiin. Arkeen. Kouluunkin. Sen sijaan äiti ei kahden sairaslomaviikon aikana tahtonut saada nukuttua. Mitä jos Otolle tulisi huono olla? Tai hänen tajunnantasonsa laskisi? Ensimmäisenä koulupäivänä jännitti. Otto sai kertoa luokkakavereilleen tapahtuneesta, ja kaverit saivat esittää hänelle mieltään askarruttaneita kysymyksiä. Jännitys kaikkosi luokkakavereiden huomatessa, että kouluun oli palannut sama tuttu Otto. Otto puolestaan huomasi, että luokkakaverit kohtelivat häntä kuten ennenkin. Kuuden viikon liikuntakielto tuotti hankaluuksia, mutta kaverit jarruttelivat menoa silloin, kun se toipilaalta itseltään tahtoi unohtua. Viiden kuukauden jälkeen Otto ei enää aktiivisesti muistele tapahtunutta: mennyt on mennyttä, ja kriittisestä tilanteesta huolimatta kaikki päättyi hyvin. Tapahtuneesta muistuttaa tuuhean tukan alta pilkistävä punainen, kalloa kiertävä arpi. Toinen arpi komeilee oikean silmän yläpuolella. Kaikesta huolimatta Otto kertoo olevansa ennallaan. Äiti vahvistaa: poika on se sama Otto kuin ennen onnettomuuttakin. 13.2.2017 Otto perheineen vieraili Vantaan FH10-lääkärihelikopteritukikohdassa. Paikalla oli Ottoa syyskuussa hoitanut lääkärihelikopterin miehistö: lääkäri Maria Kaista, lentäjä Petteri Jokinen ja HCM Petteri Rusi. Helikopteri, maayksiköt ja kaikki niiden laitteet kiinnostivat poikaa, tapahtunut ja hoidon lääkinnällinen puoli taas äitiä. Lääkärihelikopterin lähtökin nähtiin, kun miehistölle tuli iltapäivällä hälytys Porvoon suunnalle. 18 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Operatiivinen toiminta Hälytyskoodi A747: Otto Perjantaina 16. syyskuuta 2016 HYKS Akuutin ensihoitolääkäri Maria Kaista oli aloittanut vuoronsa aamukahdeksalta FinnHEMSin FH10-tukikohdassa Vantaalla. Päivä oli tavanomainen, joskin kiireinen. Kello 11.31 tukikohdan päivystävän miehistön Virve-puhelimet hälyttivät. Ensitietojen mukaan 12-vuotias poika oli jäänyt kaatuvan jalkapallomaalin alle koulun pihalla Kärkölässä. Hälytyskoodi oli A747, vamma, muu. Etäisyyden takia matkaan lähdettiin helikopterilla. Hälytyksestä meni kuusi minuuttia siihen, että helikopteri oli ilmassa ja matkalla kohti onnettomuuspaikkaa. Matkalla kommunikoin jo paikalla olevien yksiköiden sekä onnettomuuspaikalle matkalla olleen Lahden lääkäriyksikön kanssa. Olimme perillä alle puoli tuntia hälytyksestä, Kaista kertaa. Korkeariskisissä ja aikakriittisissä tehtävissä pelastus- ja ensihoitohenkilökuntaa hälytetään paljon. Helikopterin tullessa koulun pihalla oli kolme ambulanssia, paikallinen ensivasteyksikkö, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hoitotason ambulanssi sekä samana päivänä aloittaneen Lahden Akuutti 24:n lääkäriyksikkö. Poikkeuksellisesti paikalla oli peräti neljä lääkäriä: Janne Eerola sekä tämän mukana kulkenut erikoistuva lääkäri Katrina Kokkov, FinnHEMS 10:n erikoislääkäri Maria Kaista sekä perehtymässä erikoistuva lääkäri Risto Viitanen. Eerola teki Otosta alkuarvion, ja lääkärihelikopterin saapuessa paikalle johtovastuu siirtyi etukäteen sovitun menettelyn mukaisesti FinnHEMSin lääkäriyksikölle. Samalla Lahden lääkäriyksikkö irrottautui tehtävältä. Kaistan saapuessa paikalle Otto oli kovin unelias ja tokkurainen, vaikka kykenikin pyydettäessä kertomaan nimensä. Kyseessä oli vakava pään vamma. Intuboimalla varmistettiin hengitys ja vakautettiin potilaan tila nopean ja turvallisen kuljetuksen varmistamiseksi. Kentällä me voimme tehohoidon keinoin parantaa potilaan selviytymismahdollisuuksia ja ehkäistä jo tapahtuneen aivovamman pahenemista. Lopullinen korjaava hoito annetaan aina sairaalassa, Kaista selvittää. Lasten aivovammoja hoidetaan ainoastaan Lastenklinikalla, joten Päijät-Hämeen keskussairaalan sijaan Otto vietiin Helsinkiin. 35 minuuttia sen jälkeen, kun FH10:n oli saapunut Kärkölään, kopteri nousi jälleen ilmaan ja Oton matka kohti sairaalaa alkoi. Saatoimme Riston kanssa potilaan perille ja luovutimme sairaalan hoitavalle henkilökunnalle. Epäonnestaan huolimatta, voi sanoa, että Otolla oli myös onnea matkassa. Ainekset paljon pahempaankin olivat olemassa, Kaista miettii. Viisi kuukautta onnettomuuden jälkeen Otto pääsi toivomuksensa mukaisesti vierailemaan FinnHEMSin Vantaan FH10-tukikohdassa. Vierailu oli merkityksellinen paitsi Otolle myös tukikohdan henkilöstölle. Kyllä vierailu meitäkin vähän jännitti. Me hoidamme potilaat sairaalaan asti, jossa hoidon ketju jatkuu monesti viikkojakin. Me emme kuitenkaan välttämättä saa tietää, miten potilaan on käynyt. On todella hienoa, kun hoitamamme potilas tulee käymään kaiken lisäksi näin hyvin toipuneena, Ottoa hoitanut ensihoitolääkäri Maria Kaista iloitsee. Tämä on tiimityötä, jossa jokaisella on tehtävänsä. Myös Ottoa onnettomuuspaikalla hoitaneilla ensivasteyksikön palomiehillä, ensihoitajilla ja Lahden lääkäreillä on ollut tärkeä rooli Oton selviämisessä, hälytyksen tehneistä ja maalin Oton päältä nostaneista paikallaolijoista puhumattakaan, Kaista muistuttaa.

Tutkimus- ja kehitystoiminnalla kohti laadukkaampaa ensihoitoa Kahdessa vuodessa FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksiköstä on rakennettu kansainvälisestikin noteerattu tutkimustoimija. Sen toiminta on valtakunnallisesti ensihoidon kannalta merkittävää, läpinäkyvää ja tehokasta. FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön perustaminen vuonna 2015 oli merkittävä askel ensihoidon laadun ja lääkärihelikopteripalvelun parantamiseksi. Yksikkö koordinoi, rahoittaa ja toteuttaa ensihoidon ja HEMS-toiminnan tutkimus- ja kehitysprojekteja. Toiminnan tavoitteena on ensihoitopalvelun kehittäminen yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa. Kyse ei ole pelkästään lääketieteellisten toimenpiteiden tutkimuksesta. Ensihoitoa tarkastellaan kokonaisuutena, myös järjestelmän näkökulmasta. Tutkimusta tehdään monipuolisesti koko ensihoitokentän hyödyksi ja eri tieteenaloilta, selvittää projektipäällikkö Anna Olkinuora FinnHEMSistä. Anna Olkinuora Ilkka Virkkunen Yksikön toiminta rahoitetaan Kelasta saatavilla potilaskuljetustuotoilla. Vuonna 2016 niiden osuus oli noin 1,1 miljoonaa euroa. ENSIHOIDON TUTKIJAT YHTEEN Olkinuoran lisäksi t&k-yksikkö työllistää täysipäiväisesti kaksi muuta vakituista työntekijää sekä kolme määrä- ja/tai osa-aikaista työntekijää. Vuonna 2016 työn alla oli 16 eri projektia tai hanketta. FinnHEMS rahoitti 10 tutkijalähtöistä ensihoidon projektia, joissa oli mukana 11 tutkijaa. Muuta projektihenkilöstöä yksikön hankkeissa työskenteli yhteensä kymmenen hengen verran. Yksikölle teki töitä kaikkiaan 26 henkilöä. Kokoamme eritaustaisia tutkijoita yhteen ensihoidon tutkimuksen pariin ja kannustamme heitä toimimaan entistä tiiviimmin yhdessä Ensihoidon tutkimusta tehdään ympäri maata, mutta kansallisessa yhteistyössä on vielä parannettavaa. Me kokoamme eritaustaisia tutkijoita yhteen ensihoidon tutkimuksen pariin ja kannustamme heitä toimimaan entistä tiiviimmin yhdessä, Olkinuora kertoo. Vuonna 2016 yksikkö keskittyi kansainväliseen verkostoitumiseen. Siinä missä kansallisella tasolla olennaisia kumppaneita ovat FinnHEMStukikohdat ja erva-ensihoitokeskukset, pohjoismaista yhteistyötä on vahvistettu ruotsalaisten, tanskalaisten ja norjalaisten HEMS-organisaatioiden ja kansainvälisten tutkimus- ja kehitysyhteistyöverkostojen kanssa. KANSAINVÄLISESTI KIINNOSTAVA HEMS-TIETOKANTA Kansainvälistä kiinnostusta on herättänyt FinnHEMSin ainutlaatuinen HEMS-tehtävätietokanta, johon kerätään tietoa kaikista suoritetuista tehtävistä. Tavoitteena on luoda sen pohjalta yhteispohjoismainen tietokanta, jota voitaisiin hyödyntää yhteispohjoismaiseen tutkimukseen, maiden väliseen vertailuun ja ensihoidon kehittämiseen koko alueella, kertoo FinnHEMSin tutkimusjohtaja Ilkka Virkkunen. Muiden Pohjoismaiden käytännöistä poiketen Suomessa t&k-toiminta on FinnHEMSin kautta sidoksissa operatiiviseen toimintaan, ja tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö koordinoi säännöllisiä tapaamisia tukikohtien operatiivisten vastuuhenkilöiden sekä tutkimusvastaavien kanssa. Tämä on kansainvälisesti ainutlaatuista. Valmiiden kontaktien ansiosta esimerkiksi monikeskustutkimusten toteuttaminen on helppoa, Virkkunen kehuu. T&k-yksikön pyrkimyksenä on tukea ensihoidon tutkimusta entistä laajemmin ja sitä kautta kehittää HEMS-toimintaa sekä ensihoitoa niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. 20 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Tutkimus ja kehitys Tuloksekasta tutkimusta FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikön kaksivuotisen historian merkittävimpiä aikaansaannoksia ovat olleet ensihoitoselvityksen valmistuminen ja HEMS-standardityön käynnistäminen. Kansainvälistä tutkimusta edustaa pohjoismainen laatututkimus. Kaiken aikaa yksikön tuella on lisäksi edistetty useita tutkijalähtöisiä tutkimusprojekteja. Ensihoitoselvitys MIKÄ? FinnHEMS sai sosiaali- ja terveysministeriöltä kesällä 2015 toimeksiannon ensihoitopalvelun toimintaa koskevan valtakunnallisen selvityksen toteuttamisesta. Tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö johti asiantuntijatyöryhmää, johon kuului FinnHEMSin edustajien lisäksi asiantuntijoita ministeriöstä, Hätäkeskuslaitokselta sekä Helsingin ja Uudenmaan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä. MITEN? Toimeksiannossa luotiin yleiskuvaus kansallisen ensihoitopalvelun toiminnasta ja roolista osana terveydenhuoltoa sekä kuvattiin ensihoitotehtävien alueellista ja ajallista vaihtelua. Samalla linjattiin tulevaisuuden näkymiä ensihoidon tiedonhallinnan, palveluroolin ja resursoinnin osalta. Pääasiasiallisena aineistona käytettiin Hätäkeskuslaitoksen tehtävätietoja viiden vuoden ajalta. TULOKSET Loppuraportti julkaistiin joulukuussa 2016. Selvitys osoitti, että nykyinen ensihoitopalvelun järjestämismalli ei kykene vastaamaan yhteiskunnan muuttuneisiin tarpeisiin. Asiantuntijaryhmän mukaan toiminnan kehittämistä haittaa kansallisen tiedonhallinnan puuttuminen. Puuttuvan tiedon vuoksi ei pystytä arvioimaan ensihoidon potilasvirtoja ja potilaiden hoitoprosessien kokonaisuutta. Loppuraportissa mm. esitettiin, että hätäkeskusnumeron rinnalle perustettaisiin kansalaisia palveleva neuvontanumero, jossa terveydenhuollon ammattilaiset arvioisivat hoidon tarpeen ja ohjaisivat potilaan tarkoituksenmukaisen hoidon piiriin. MIKSI? Tuloksia hyödynnetään sote-uudistuksen suunnittelussa. FinnHEMS Vuosikertomus 2016 21

HEMS-standardi MIKÄ? Vuonna 2016 käynnistyneessä hankkeessa lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnalle luodaan kansallinen standardi. MIKSI? Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa yhtiön rahoittajana yhtenäistää toimintatapoja ja varmistaa HEMS-toiminnan valtakunnallisen tasalaatuisuuden. FinnHEMSissä on jo käytössä standardi lentotoiminnan turvallisuuden takaamiseksi. Valtionapupäätökseen perustuen FinnHEMS tähtää aktiivisesti ja määrätietoisesti kaikessa toiminnassaan suomalaisten mahdollisimman yhdenvertaiseen kohteluun. Se tarkoittaa toimintatapojen ja laatutason tehokasta yhteensovittamista operatiivisen toiminnan rinnalla. MITEN? HEMS-standardissa määritellään lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan toimintaohjeita kolmessa eri pääkategoriassa. Niitä ovat tukikohtien hallinto, operatiivinen toiminta sekä lääketieteellinen ja operatiivinen kompetenssi. Standardissa käsitellään niin viikkorutiineja ja varusteita, viestiliikennettä kuin henkilökunnan koulutusta ja pätevyyttä. Hankkeen ohjausryhmänä toimii FinnHEMSin ensihoidon asiantuntijaryhmä. Työ toteutetaan yhteistyössä tukikohtien operatiivisten vastuuhenkilöiden, sairaanhoitopiirien ja operaattoreiden kanssa. Lopullisen standardin hyväksyy yhtiön hallitus. AIKATAULU HEMS-standardin ensimmäinen luonnos valmistui loppuvuodesta 2016. Standardin on määrä olla valmis ja implementoitu vuoden 2017 aikana. Ensimmäinen auditointi suoritetaan viimeistään keväällä 2018. 22 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Tutkimus ja kehitys Laatu lääkäriyksikössä MIKÄ? FinnHEMSin lääkäritukikohdat (Vantaa, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu) osallistuvat kesäkuussa 2016 käynnistyneeseen kansainväliseen monikeskustutkimukseen, jossa tutkitaan ensihoidon lääkäriyksiköiden palvelun laadun mittaamista Pohjoismaissa. Kyseessä on ensihoidon alalla harvinaisen laaja monikeskustutkimus, jonka päätutkija on norjalainen Helge Haugland (Norwegian Air Ambulance Foundation). Tutkimukseen osallistuu yhteensä 14 lääkäriyksikköä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Projektipäällikkönä ja Suomen vastuututkijana toimii FinnHEMSin Anna Olkinuora. MITEN? Tutkimuksen pohjana on kansainvälisen asiantuntijapaneelin lääkä- riyksiköille määrittämät laadun mittarit. Tavoitteena on mitata palvelun laatua sekä testata laatuindikaattoreiden toimivuutta ja paikkansapitävyyttä mm. vertaamalla niiden antamia tuloksia kuolleisuuteen. Tutkimusaineisto kerättiin tukikohtien tehtävistä kolmen kuukauden ajalta. MIKSI? Tutkimus tuottaa arvokasta tietoa laadun tarkkailuun ja HEMS-toiminnan kehittämiseen. Samalla projekti toimii monella tapaa pohjoismaisen tutkimusyhteistyön pilottiprojektina. Tavoitteena on tulevaisuudessa tiivistää pohjoismaisten toimijoiden välistä yhteistyötä entistä laadukkaamman tutkimuksen tuottamiseksi. AIKATAULU Tulokset aiotaan julkaista kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa vuoden 2017 aikana. Väitöstutkimus peruselintoimintojen häiriöistä ensihoidossa Jari Kalliomäki aloitti FinnHEMS-tutkijana syksyllä 2016, kun hänen väitöskirjatyölleen myönnettiin vuoden tutkimusrahoitus. Harvinaista herkkua, Kalliomäki kuvailee. FinnHEMSin tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikkö tukee vuosittain erilaisia ensihoidon tutkimus- ja kehitysprojekteja kuten esimeriksi Jari Kalliomäen väitöskirjatutkimusta. Kalliomäki tutkii peruselintoimintojen häiriöiden esiintyvyyttä ensihoidossa, ensihoidon vaikuttavuutta todettuihin peruselintoimintojen häiriöihin sekä ensihoidossa todetun elintoimintahäiriön vaikutusta myöhempään sairaalajaksoon. Tutkimuksen aineisto käsittää kaikki hätäkeskuksen välittämät ensihoitopalvelun tehtävät Pirkanmaalla kesäkuussa 2014. Ensihoidossa kohdattiin tuolloin 4 500 potilasta. PISTEYTYSJÄRJESTELMÄ ENSIHOITOON? Sairaaloissa on käytössä erilaisia aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmiä, joilla voidaan tunnistaa kriittisesti sairas potilas. Parhaaksi menetelmäksi on osoittautunut National Early Warning Score -pisteytysjärjestelmä (NEWS). Järjestelmässä potilaat pisteytetään kuuden fysiologisen kriteerin hengitystiheyden, valtimoveren happisaturaation, lisähapen tarpeen, lämpötilan, systolisen verenpaineen, pulssin ja tajunnan tason mukaan. Pisteet lasketaan yhteen, ja pistearvon avulla arvioidaan muun muassa potilaan tehohoidon tarvetta ja kuolemanriskiä. Haluan väitöstutkimuksessani selvittää järjestelmän toimivuutta ensihoidossa. Sen käytöstä ensihoidossa ei ole vielä kokemuksia, vaikka asiasta on viime vuosina puhuttu paljon, Kalliomäki kertoo. Lisäksi hän selvittää kriittisen sairauden esiintyvyyttä ensihoidossa. Tutkimus valmistuu vuonna 2018. MAHDOLLISUUS KESKITTYÄ KUNNOLLA Kalliomäki työskentelee anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärinä TAYS:ssa. Hän on vuodesta 2012 lähtien toiminut myös ensihoitolääkärinä Pirkkalassa FinnHEMS 30 -tukikohdassa. Työaika jakautuu suunnilleen puoliksi kahden toimenkuvan kesken. FinnHEMSin myöntämä tutkimusrahoitus tarkoittaa käytännössä sitä, että Kalliomäki on palkattu tutkimus- ja kehityspalveluiden yksikköön vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen. Hän on jakanut pestin kahteen osaan siten, että ensimmäisen puolivuotisjakso sijoittui loppuvuoteen 2016 ja jälkimmäinen loppuvuoteen 2017. Halusin välillä mahdollisuuden tehdä myös kliinistä työtä. Kaiken kaikkiaan järjestely on hieno. Vuoden työsuhde antaa erinomaisen mahdollisuuden keskittyä tutkimuksen tekemiseen. Kalliomäen mukaan FinnHEMSin rahoitusmalli on ammattikunnan sisällä saanut osakseen kehuja ja kiinnostusta. Harvinaista herkkua, Kalliomäki tiivistää. FinnHEMS Vuosikertomus 2016 23

Talouskatsaus 2016 Vuonna 2016 yhtiölle myönnettiin ja maksettiin talousarvioesityksissä kolmen vuoden siirtomäärärahoihin luettavaa valtionavustusta 28 990 000 euroa (29 071 000 euroa). Valtionavustus oli sosiaali- ja terveysministeriön laatiman aiemman rahoituskehyksen mukainen. Kansaneläkelaitos maksoi yhtiölle korvauksia helikoptereilla jatkohoitoon kuljetetuista potilaista 1 162 627 euroa (1 136 079 euroa). Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan kyseiset tuotot tulee käyttää tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Tämän lisäksi tuloutettiin 125 563 euroa (234 151 euroa) investointiavustusta tukikohtien rakentamiseen. Tilikauden rahoitustuotot olivat 2 015 euroa (22 416 euroa). Yhtiön tilikauden operatiivisen toiminnan kulut olivat 25 144 690 euroa (25 194 818 euroa), joista lentotoiminnan osuus oli 23 665 441 euroa (23 463 993 euroa). Lentotuntimäärien kasvu aiheutti 6,4 % nousun lentotoiminnan muuttuviin kuluihin kiinteiden kulujen pysyessä edellisen vuoden tasolla. Öljyn useita vuosia jatkunut alhainen maailmanmarkkinahinta näkyi keskimääräistä tasoa matalampina lentopolttoainekuluina. Liiketoiminnan muut kulut olivat 2 130 421 euroa (1 836 535). Merkittävin kulujen kasvu aikaisempaan vuoteen verrattuna aiheutui normaalia huomattavasti korkeammista juridisista kuluista; 441 624 euroa. Henkilöstökulut sivukuluineen olivat 1 779 214 euroa (1 431 004 euroa). Henkilöstökulujen kasvu aiheutui henkilöstömäärän kasvusta aiempaan vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 yhtiön suunnitelman mukaiset poistot olivat 1 639 655 euroa (1 661 907 euroa). Yhtiö muutti 2016 aiempia poistosuunnitelmiaan, koska yhtiö arvioi tulevien toimintaedellytystensä olevan kokonaisuudessaan vakaammat kuin aiempina vuosina. Rahoituskulut olivat 1 996 euroa (1 468 euroa). Tilikauden tulos osoittaa tappiota 204 500 euroa (422 233 euroa). Tilikauden 2016 tappio kirjataan yhtiön omaan pääomaan. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiö ei voi jakaa osinkoja omistajille. 24 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Talous ja hallinto FinnHEMS Oy:n kulujen jakauma 2016 Lentotoiminta 77,1 % Maayksiköt 0,4 % Tukikohdat 4,4 % Henkilöstö 5,8 % Poistot 5,3 % ICT 1,9 % Muut kulut 5,1 % Lentopolttoaineen kulutus / tukikohta kuukausittain 1 12 2016 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Vantaa Turku Tampere Oulu Rovaniemi Kuopio Oulun tukikohdan polttoainekulutusta lisäävät tukikohdassa suoritettavat koulutuslennot sekä Rovaniemen FH51-yksikön tankkaukset Oulussa potilaan OYS:aan kuljettamisen jälkeen. FinnHEMS Vuosikertomus 2016 25

Tilinpäätös Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 LIIKEVAIHTO 30 152 629 30 207 080 Liiketoiminnan muut tuotot 338 515 322 510 Materiaalit ja palvelut -25 144 691-25 194 818 Palkat ja palkkiot -1 456 359-1 160 861 Eläkekulut -265 163-224 443 Muut henkilösivukulut -57 693-45 700 Henkilöstökulut -1 779 215-1 431 004 Poistot ja arvonalentumiset -1 639 655-1 661 908 Liiketoiminnan muut kulut -2 130 421-1 836 536 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) -202 838 405 324 Rahoitustuotot 2 015 22 416 Rahoituskulut -1 996-1 468 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -202 819 426 272 Tuloverot -1 681-4 038 Tilikauden voitto (tappio) -204 500 422 234 Tase 31.12.2016 31.12.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 2 122 667 2 831 717 Aineelliset hyödykkeet 6 051 908 4 556 161 Sijoitukset 500 500 Pysyvät vastaavat yhteensä 8 175 075 7 388 378 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 122 707 118 072 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 583 054 335 177 Saamiset yhteensä 705 762 453 250 Rahat ja pankkisaamiset 3 117 829 2 909 768 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 3 823 590 3 363 017 VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 998 666 10 751 395 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 7 643 066 7 847 566 Pakolliset varaukset yhteensä 0 96 920 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 3 297 651 2 023 069 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 057 949 783 840 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 355 600 2 806 909 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 998 666 10 751 395 26 FinnHEMS Vuosikertomus 2016

Talous ja hallinto Omistajat, tilintarkastaja ja hallitus FINNHEMS OY:N OMISTAJAT Yhtiön osakekanta on 100 osaketta. Yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan yhtiön osakkeen hankkimiseen tarvitaan yhtiön suostumus. Osakkeet jakautuvat omistajien kesken seuraavasti: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta 20 osaketta TILINTARKASTAJAT Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin yhtiökokouksessa Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Samuli Perälä. HALLITUS SARI HAATAJA, VT, OTK hallintolakimies PPSHP KARI-MATTI HILTUNEN, LT johtajaylilääkäri PSHP TIMO IIROLA, LT, anest el ensihoidon ylilääkäri VSSHP AKI LINDÉN, LL, VTM toimitusjohtaja HUS JORMA PENTTINEN, LKT, professori johtajaylilääkäri PSSHP MATTI SORSA, lentokapteeni, valintapsykologi lentotoiminnan asiantuntija Pilot Select Oy FinnHEMS Vuosikertomus 2016 27