Hinnat ja kustannukset 2012 Kuluttajahintaindeksi 2012, tammi Inflaatio kiihtyi tammissa 3,2 prosenttiin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi tammissa 3,2 prosenttiin Joulussa se oli prosenttia Inflaatiota kiihdytti ennen kaikkea alkoholiveron ja liikenteen polttoaineverojen nosto Suomen inflaatiomittarit, tammi 2012 Pisteluku Vuosimuutos Kuukausimuutos Kuluttajahintaindeksi 2010=100 105,0 3,2 % % Elinkustannusindeksi 1951:10=100 1 840 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100 115,9 3,0 % % Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100 114,3 2,2 % 0,0 % Tammissa kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta eniten asumisen ja ravinnon kallistuminen Asumisen hintaa nostivat erityisesti korkojen nousu sekä vuokrankorotukset Elintarvikkeiden hintoja nosti taas ennen kaikkea alkoholittomien juomien, makeisten ja jäätelön, lihan sekä maito- ja viljatuotteiden kallistuminen Myös alkoholijuomien ja ravintola- ja kahvilapalvelujen hintojen nousu vaikutti inflaatioon Tammin inflaatiota hillitsi eniten kulutuselektroniikan ja matkaviestintäpalvelujen halpeneminen edellisestä vuodesta Joulusta tammihun kuluttajahinnat nousivat prosenttia, mikä johtui ennen kaikkea valmisteverojen nostosta Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 483 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kauden puolivälissä Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti Kuluttajahintaindeksin 2005=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskusfi-palvelusta Uusi, kuluttajahintaindeksin 2010=100, käyttäjän käsikirja julkaistaan myöhemmin Euroalueen inflaatio tammissa ennakkotietojen mukaan 2,7 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli tammissa sama kuin viime vuoden joulussa, 2,7 prosenttia Suomen vastaava inflaatio oli tammissa 3,0 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin sekä kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin painorakenne on tammin 2012 indeksistä alkaen uudistettu vastaamaan vuoden 2011 kulutusrakennetta Helsinki 2022012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus
Lisäksi on otettu käyttöön kausipainotus, missä kausituotteiden paino myyntikauden ulkopuolella jaetaan muille saman ryhmän hyödykkeille Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovatusta eikä ajoneuvoveroa Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin luvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen Eurostat julkaisee tammin yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 29 helmita Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://eceuropaeu/eurostat) Kiinteäveroisen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos tammissa 2,2 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli tammissa 3,0 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 2,2 prosenttia Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli näin ollen prosenttiyksikköä Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kausimuutos oli tammissa ja kiinteäveroisen indeksin 0,0 prosenttia Tammissa nostettiin liikenteen polttoaineiden, alkoholin, tupakan, makeisten, jäätelön, virvoitusjuomien, kampaamopalveluiden ja pienten korjauspalveluiden sekä sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen veroja Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden Veromuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veromuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin Veromuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin4 Liitetaulukko 2 Elinkustannusindeksi 1951:10=1005 Liitetaulukko 3 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset7 Liitetaulukko 4 Kuluttajahintaindeksi 2000=1008 Liitetaulukko 5 Kuluttajahintaindeksi 2005=1008 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1 Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammi 2001 - tammi 20129 Liitekuvio 2 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, tammi 20129 Liitekuvio 3 Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammi 2007 - tammi 201210 Liitekuvio 4 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU10 Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit11 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Kuluttajahintaindeksi 2010=100 hyödykeryhmittäin Hyödykeryhmä Kuukausi Vuosi 12 11 10 09 08 07 06 05 04 03 02 01 0 Kokonaisindeksi 67,4 7 5,1 123,9 24,0 13 49,7 56,9 228,2 53,1 56,9 134,0 1 000,0 Paino 2010,6 102,5 98,0,9 102,3 106,3,2 10 106,3,4 2011 10 98,3 99,2 98,0 92,7 99,5 98,8 I 2010,2 102,2 97,9 99,0 98,3 95,9 99,5 99,1 II 99,5,1 99,0 99,1 99,6 98,5,1 III,3 10 98,2 10 10 IV,2,5 10 99,3,9 98,8 V 99,5,4 10,3 98,8 VI 99,5 98,0 99,3,5,1 98,8 98,9 10 93,2 98,4 99,3 VII 98,6 99,4 99,5,0 98,0 98,6 VIII 10 98,4 10 99,3,0 102,4 10 IX 99,1 10 97,9 10,2,3,5 10 X 99,6 10 97,2 10 10,4,7,9,9,0 XI 10 99,4 10 98,2,8,3 102,2,3 10,0,4 XII,9 10 10 102,1 10,0 96,0 10,1,8 I 2011 102,1,5 10 102,2,3,1 98,5 106,4 102,4 II 102,3,8 10 99,3,8 10 102,0,6 10 106,7,0 III 10,9 98,8,3 102,3,8 102,4 10 106,7 IV,3 102,3 98,6,0 10 102,3 105,6 102,0 105,8 V,4,0 97,5,8 10 102,0 106,4 10 106,2,5 VI,5,1 99,4 10,5 106,9 94,1 105,2 VII,4,4 98,8 98,3,4 10 102,5 107,7 10 105,2,6 VIII,7,4,5 98,9 97,1,1 10 10 108,0,6,1 106,1,1 IX,8 102,7,5 95,9,3,3 108,1 105,3,2 106,6,3 X,1,5 96,4,9,1,4 107,6,4 108,0,4 XI 105,4 10,5 95,0,4,0,5 107,7,5,4 108,4,4 XII 108,9,7,9 94,8 105,3 10 108,0 98,0 106,1 109,3 105,0 I 2012 0,0-0,2 - - -6,2 4,7 2011:12-2012:01 Kuukausimuutos, % 6,9 3,9 0,1-5,1 3,1 2,4 3,8 2,1 5,2 5,0 3,2 2011:01-2012:01 Vuosimuutos, % HYÖDYKERYHMÄT 0 Kokonaisindeksi 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 02 Alkoholijuomat ja tupakka 03 Vaatetus ja jalkineet 04 Asuminen, vesi, sähkö ja muut polttoaineet 05 Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito 06 Terveys 07 Liikenne 08 Viestintä 09 Kulttuuri ja vapaa-aika 10 Koulutus 11 Ravintolat ja hotellit 12 Muut tavarat ja palvelut 4
Liitetaulukko 2 Elinkustannusindeksi 1951:10=100 Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi 100 100 100 1951 102 102 102 102 1952 102 102 1953 98 98 1954 100 100 100 99 99 99 99 98 98 98 1955 111 118 118 113 113 112 111 110 110 108 108 107 1956 124 128 127 127 126 125 124 122 122 121 120 120 120 1957 130 130 129 1958 134 136 136 136 134 1959 138 139 138 138 139 138 138 138 137 136 136 1960 141 142 142 141 1961 147 150 150 150 148 148 148 146 146 145 144 143 143 1962 154 158 158 158 156 154 154 153 153 153 151 151 150 1963 170 174 173 173 172 171 170 170 170 169 167 165 164 1964 178 180 180 180 179 179 179 178 177 177 176 175 175 1965 185 189 189 188 187 186 185 184 184 183 182 181 181 1966 195 203 202 198 197 195 195 194 193 193 192 192 191 1967 212 215 215 215 214 213 213 213 211 211 210 207 205 1968 217 218 218 218 218 217 217 217 216 216 214 215 215 1969 223 225 225 224 224 223 223 222 222 222 221 221 220 1970 237 245 244 243 243 241 239 237 233 232 231 229 228 1971 254 262 262 260 259 257 256 254 253 251 247 245 242 1972 284 303 299 297 295 292 288 280 277 272 269 267 265 1973 333 354 353 351 348 340 335 329 328 324 317 314 305 1974 392 418 415 411 405 399 394 388 387 383 375 369 364 1975 449 469 468 465 460 456 450 442 441 440 436 432 426 1976 506 525 524 522 520 518 510 506 500 493 489 482 476 1977 544 556 557 554 551 547 545 544 544 536 533 532 526 1978 583 604 601 596 593 588 585 582 578 576 571 567 560 1979 651 686 682 676 669 660 651 648 645 638 626 620 611 1980 729 755 752 752 745 736 734 731 727 717 708 699 693 1981 797 823 812 809 806 804 806 800 799 786 780 771 767 1982 865 890 891 883 881 876 875 871 860 849 839 834 830 1983 925 945 944 944 939 933 929 926 924 914 908 902 898 1984 980 992 991 990 989 987 986 985 983 973 968 959 955 1985 5 1025 1024 1024 1021 1021 9 8 3 1009 1005 1003 999 1986 1052 1063 1062 1062 1060 1056 1053 1053 1050 9 4 9 5 1987 1 1 1123 1120 1119 1109 1106 1107 1 1092 1084 1078 1075 1988 1177 1205 1199 1199 1195 1182 1181 1182 1171 1167 1156 1143 1137 1989 1248 1264 1266 1266 1262 1256 1250 1248 1245 1239 1232 1228 1223 1990 1300 1313 1307 1306 1304 1302 1300 1301 1302 1296 1291 1290 1283 1991 3 1340 1344 1342 7 2 4 6 3 2 7 3 0 1992 1361 1361 1362 1364 1362 1359 1361 1364 1366 1365 1360 1359 1354 1993 1376 1383 1385 1389 1388 1385 1382 1382 1368 1368 1365 1362 1357 1994 1390 1387 1389 1393 1393 1391 1393 1394 1390 1389 1388 1387 1383 1995 1398 1399 1398 2 0 1397 0 1 1 1398 1396 1394 1390 1996 5
Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi 1415 1425 1425 1426 1423 1420 1417 1417 1415 1412 5 0 1398 1997 1435 1437 1438 1441 1441 1437 1435 1438 1435 1436 1429 1426 1427 1998 1452 1466 1460 1460 1457 1453 1452 1454 1455 1451 1441 1437 1434 1999 1501 1517 1519 1520 1519 1507 1505 1504 1497 1490 1485 1476 1466 2000 1539 1542 1543 1549 1552 1544 1542 1550 1548 1536 1529 1522 1514 2001 1563 1567 1568 1572 1568 1563 1563 1566 1569 1565 1559 1551 1548 2002 1577 1577 1575 1577 1579 1572 1570 1578 1580 1582 1584 1580 1569 2003 1580 1584 1583 1590 1585 1579 1575 1577 1578 1576 1576 1581 1572 2004 1594 1600 1598 1603 1604 1595 1591 1595 1591 1595 1591 1585 1575 2005 1622 1635 1634 1633 1629 1626 1620 1624 1623 1621 1612 1607 1595 2006 1662 1678 1680 1677 1671 1664 1662 1663 1661 1663 1655 1642 1632 2007 1730 1736 1741 1750 1750 1742 1734 1736 1730 1721 1719 1703 1695 2008 1730 1726 1725 1723 1732 1729 1724 1735 1731 1734 1734 1733 1732 2009 1751 1777 1768 1764 1757 1749 1742 1751 1747 1749 1744 1735 1729 2010 1812 1828 1829 1827 1823 1815 1808 1813 1808 1807 1804 1794 1783 2011 1840 2012 6
Liitetaulukko 3 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi 1 1 1 1 1 12,3 11,3 1 1 10,7 9,7 9,3 8,9 1980 12,0 10,0 1 11,3 11,4 11,5 1 1 12,7 12,5 13,1 12,8 1 1981 9,3 9,0 7,9 7,6 8,1 9,3 9,8 9,4 9,8 9,6 10,2 1 10,7 1982 8,4 8,6 9,8 9,1 9,4 9,0 8,5 8,9 7,7 8,0 7,5 8,2 8,2 1983 7,1 6,1 6,0 6,9 6,6 6,7 6,4 6,4 7,4 8,0 8,1 8,2 8,3 1984 5,9 5,0 4,9 4,9 5,3 5,8 6,1 6,4 6,4 6,5 6,6 6,4 6,4 1985 3,6 3,0 3,8 4,6 4,5 1986 3,9 3,9 3,9 1987 5,1 6,5 5,9 5,6 5,6 5,2 5,2 5,3 5,1 4,4 4,1 4,1 4,2 1988 6,6 6,5 6,8 7,1 6,8 6,6 6,7 6,8 6,4 6,9 6,6 6,0 5,8 1989 6,1 4,9 5,6 5,5 5,6 6,2 5,9 5,6 6,2 6,2 6,5 7,4 7,5 1990 4,1 3,9 3,2 3,6 4,0 4,2 4,6 4,6 4,8 5,0 4,9 1991 2,1 2,8 2,7 2,4 2,7 2,4 2,8 2,8 1992 2,2 1,5 1,3 2,1 2,1 2,1 2,7 1993 1,3 0,2 0,2 0,2 1994 1,5 1995 0,7 0,7 0,7 0,7 1996 1997 1,4 1,3 1,5 1,5 1998 2,0 1,3 1,4 1999 4,0 4,1 4,2 3,8 2,7 3,1 2,7 2,2 2000 2,2 2,4 2,5 3,0 3,0 3,1 2001 1,5 1,4 1,3 2,3 2002 0,7 0,7 1,4 2003 0,2-0,1-0,1 - - 0,1 0,2 2004 0,2 0,2 2005 2,2 2,1 1,5 1,3 2006 2,5 2,7 2,3 2,4 2,4 2,2 2,3 2007 4,1 3,6 4,4 4,7 4,7 4,4 4,4 4,2 3,9 3,8 2008 0,0 - - -1,5 - -0,7 - -0,1 0,0 2,2 2009 2,5 2,3 1,4 0,1-0,2 2010 3,8 4,0 3,2 3,0 2011 3,2 2012 7
Liitetaulukko 4 Kuluttajahintaindeksi 2000=100 Vuosi- keski- arvo Joulu- Marras- Loka- Syys- Elo- Heinä- Kesä- Touko- Huhti- Maalis- Helmi- Tammi- Vuosi,0,1,1,1 99,6 99,3 98,8 98,0 2000 10 102,8 102,8,3,5 102,8 102,4 102,5 102,1,5 10 2001,2,5,5,8,5,2,2,3,6,3,9,4 2002 105,0 105,2,8,6 105,2 105,3 105,4 105,6 105,3,6 2003 105,3 105,5 105,5 106,0 105,7 105,3 105,0 105,2 105,0 105,4,8 2004 106,2 106,6 106,5 106,8 106,9 106,3 106,0 106,3 106,0 106,3 106,0 105,6 105,0 2005 108,1 109,0 108,9 108,8 108,5 108,4 108,0 108,3 108,2 108,0 107,5 107,1 106,3 2006 11 11 112,0 11 111,4 11 110,7 11 110,7 11 11 109,5 108,8 2007 115,3 115,7 116,0 116,6 116,6 116,1 115,6 115,7 115,3 114,7 114,5 11 113,0 2008 115,3 115,1 115,0 114,8 115,5 115,2 114,9 115,6 115,4 115,6 115,6 115,5 115,4 2009 116,7 118,4 117,8 117,5 117,1 116,6 116,1 116,7 116,5 116,6 116,2 115,7 115,2 2010 120,7 12 12 12 121,5 12 12 12 12 12 120,2 119,5 118,8 2011 12 2012 Liitetaulukko 5 Kuluttajahintaindeksi 2005=100 Vuosikeskiarvo Joulu Marras Loka Syys Elo Heinä Kesä Touko Huhti Maalis Helmi Tammi Vuosi 10 10 99,6 99,1 2005 10 102,4 102,3 102,3 102,0,9,5,7 10,5,0 2006,1 105,3 105,0,7,2,1,2,0,1,6 10 102,2 2007 108,3 108,7 109,1 109,6 109,6 109,1 108,6 108,8 108,4 107,8 107,6 106,7 106,2 2008 108,3 108,1 108,0 107,9 108,5 108,3 108,0 108,7 108,4 108,6 108,6 108,6 108,5 2009 109,7 111,3 110,7 11 110,0 109,6 109,1 109,7 109,4 109,5 109,2 108,7 108,3 2010 11 114,5 114,5 114,5 114,2 11 11 113,6 113,2 113,2 113,0 112,4 11 2011 115,2 2012 8
Liitekuviot Liitekuvio 1 Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutokset, tammi 2001 - tammi 2012 Liitekuvio 2 Kuluttajahintaindeksin vuosimuutokseen eniten vaikuttaneita hyödykkeitä, tammi 2012 9
Liitekuvio 3 Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin vuosimuutokset, tammi 2007 - tammi 2012 Liitekuvio 4 Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100; Suomi, Euroalue ja EU 10
Laatuseloste: Kuluttajahintaindeksit 1 Tilastotietojen relevanssi 11 Yhteenveto tuotteen tietosisällöstä ja käyttötarkoituksesta Kuluttajahintaindekseihin luu neljä indeksiä eli kuluttajahintaindeksi, elinkustannusindeksi, yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi ja kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi Indeksit mittaavat kuluttajien tavaroista ja palveluista maksamien hintojen kehitystä Ne kertovat kuinka paljon tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat muuttuneet vertailuajankohtaan nähden Kuluttajahintaindeksi on yleisin inflaatiomittari Sitä käytetään rahan ostovoiman muutoksen mittarina talouspolitiikassa sekä talouden eri aloilla Elinkustannusindeksi -nimitystä on Suomessa käytetty vuoteen 1958 asti nykyisen kuluttajahintaindeksi -nimityksen synonyymina Elinkustannusindeksi 1951:10=100 -indeksi on aikasarja, joka kehittyy perusvuodeltaan uusimman kuluttajahintaindeksin mukaan Elinkustannusindeksiä käytetään esimerkiksi vuokrasopimuksissa ja eräiden etuuksien, kuten lapsilisien ja eläkkeiden tarkistuksissa kompensoimaan rahan ostovoiman muutoksia Elinkustannusindeksin etuna sopimuskäytössä on se, että lukusarja jat katkeamatta myös silloin, kun kuluttajahintaindeksin sarjoihin tulee katkoksia indeksiuudistusten yhteydessä Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices, HICP) Näistä EU:n tilastovirasto Eurostat laskee painottamalla EU- ja EMU-alueiden indeksit Yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien pääasiallinen käyttötarkoitus on EU-maiden välinen inflaatiovertailu Euroopan keskuspankki käyttää yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä rahapolitiikassaan inflaation mittarina Erona kuluttajahintaindeksiin yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä on jätetty pois kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi omistusasumiseen, korkoihin ja rahapeleihin liittyvät menot sekä veroluonteiset maksut Kiinteäveroinen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi mittaa markkinainflaatiota siten, että verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden Perusajankohta on edellisvuoden joulu 12 Tilastojen keskeiset käsitteet, luokitukset ja aineistot Kuluttajahintaindeksin ja yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin keskeinen käsite on vuosimuutos, jolla tarkoitetaan indeksin kuvaaman kulutuskorin keskimääräistä hinnanmuutosta edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta Kuluttajahintaindeksistä julkistetaan myös muutos edellisestä kaudesta Elinkustannusindeksin keskeinen käsite on pisteluku, joka kuvaa kuluttajahintojen muutosta vuoden 1951 lokasta Pistelukuja vertaamalla voidaan laskea inflaatioarvio mille tahansa indeksin kattamalle aikavälille Elinkustannusindeksistä ei julkaista alaindeksejä, ainoastaan kokonaispisteluku Tilastossa käytetään yksityisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista hyödykeluokitusta (Classification Of Individual Consumption by Purpose, COICOP) COICOP on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien kansantalouden tilinpitojärjestelmän mukaisista luokituksista Kuluttajahintaindeksissä käytettävä luokittelu on vahvistettu Euroopan Unionin Komission asetuksella (EC) No 2214/96 Kansallista käyttöä varten luokitusta on edelleen jonkin verran tarkennettu Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät kuluttajahintaindeksiä varten kausittain noin 50 000 päivittäistavaroiden, kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hintaa 483 hyödykkeestä noin 2700 liikkeestä Nämä hinnat kattavat noin 50 prosenttia kulutuskorin arvosta Lisäksi hintatietoja kerätään keskitetysti Tilastokeskuksessa Lähteenä käytetään myös muita tilastoja, mm Tilastokeskuksen vuokratilastoa, asuntojen hintatilastoa, kiinteistöjen hintaindeksiä ja rakennuskustannusindeksiä Tietoja tuottavat myös muut viranomaiset, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kela 11
13 Lainsäädännöllinen perusta ja suositukset Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin laadinta perustuu Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työtilastokonventioon n:o 160, jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1987 Indeksien laadinnassa noudatetaan konventioon liittyviä kansainvälisiä suosituksia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin laskentaa ohjaavat EU-säädökset Perusasetuksena on Euroopan neuvoston asetus numero 2494/95, jossa säädetään EU-jäsenmaiden vertailukelpoisen kuluttajahintaindeksin laadinnasta Lisäksi on useita Komission asetuksia, joissa on säädetty yhdenmukaistetun indeksin laskentamenettelyistä sekä sen kattavuudesta 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Kulutuskorin muodostamisessa arvioidaan yksityisten kotitalouksien kulutuksen rakenne eli kuinka paljon kuluttajat käyttävät vuoden aikana rahaa erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen Pääasiallisena lähteenä käytetään kansantalouden tilinpidon yksityistä kulutusta koskevia tietoja, jotka perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tietoihin Niiden lisäksi käytetään mm keskusliikkeiden ja toimialajärjestöjen aineistoja Kulutuskorin rakenne ja siihen liittyvät hyödykeotokset uusitaan viiden vuoden välein Kuukausittaisen hintaseurannan peruslähde on kuluttajahintaindeksin oma tiedonkeruu, joka päivittäistavaroiden osalta perustuu liikevaihdolla painotettuun otokseen vähittäiskaupoista Kestokulutusja puolikestävien tavaroiden keruu perustuu harkinnanvaraiseen liikeotokseen suurimmista kaupungeista Muista tilastojärjestelmistä tulevat hintatiedot on kuvattu erikseen näiden tilastojen omien kuvausten yhteydessä Kerätyistä hintatiedoista muodostetaan hintasuhteita, joissa verrataan tarkalleen saman hyödykkeen hintaa perus- ja vertailuajankohtana samassa liikkeessä Hintasuhteista lasketaan edelleen ns mikroindeksiluokissa (hyödyke x alue) painottamattomat geometriset keskiarvot Näistä mikroindekseistä lasketaan aritmeettiset painotetut hintaindeksit hyödykeluokituksen eri tasoille Indeksissä käytetään mikroindeksien aggregointiin perusajankohdan kulutusrakenteeseen perustuvia painoja Tällaista menettelyä kutsutaan Laspeyres-tyyppiseksi hintaindeksiksi Elinkustannusindeksi lasketaan ketjutuskertoimella aina perusvuodeltaan uusimmasta kuluttajahintaindeksistä Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuu kuluttajahintaindeksiin, joten indeksin laadintamenetelmät ovat pääasiassa samat kuin kuluttajahintaindeksissä Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on kuitenkin ketjuindeksi, jossa vertailuajankohdan hintaindeksejä verrataan aina edellisen vuoden joulun hintaindekseihin Kulutusrakenne päivitetään ketjuindeksissä vuosittain Suomessa tämä on tehty vuoden 2010 loppuun saakka indeksin painojen hintapäivityksen avulla Vuoden 2011 alusta painot on päivitetty kansantalouden tilinpidon tietojen pohjalta 3 Tietojen oikeellisuus ja tarks 31 Tilastojen kattavuus Kuluttajahintaindeksin ja elinkustannusindeksin perustana olevat hyödyke- ja liikeotokset kattavat kuvattavan ilmiöalueen varsin yksityiskohtaisesti Yksityistä kulutusta koskeva tietopohja perustuu vakiintuneisiin tilastojärjestelmiin Tilastoalueelta on olemassa lukuisia kansainvälisiä suosituksia Tilastoa koskevan ulkoisen arvion (Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF 2005) mukaan Suomen kuluttajahintaindeksin laadinnassa noudatetaan näitä suosituksia Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa kansallisesta indeksistä vajaat 90 prosenttia Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kulutuskoriin eivät lu omistusasuminen, rahapelit, korot ja veroluonteiset maksut 12
32 Tilastojen tarks Tilasto perustuu moniin aineistoihin ja otantajärjestelmiin Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu paneeliasetelmaan Tämä menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvin tarkkoja Otantojen suuren määrän ja toisistaan poikkeavien otanta-asetelmien johdosta indeksille on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida tilastollista keskivirhettä Yleisesti on arvioitu indeksin olevan niin tarkka, että sen tulosten julkaiseminen nykyisellä yhden desimaalin tarkdella on tilastollisesti järkevää Markkinoille tulevien uusien liikkeiden ja palveluiden tarjoajien sisällyttäminen kuluttajahintaindeksiin tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin uusien tuotteiden Uusien liikkeiden aiheuttama harha on todennäköisesti vähäinen, koska vanhat (hintaindeksin otokseen luvat) samalla segmentillä toimivat yritykset reagoivat usein uuden liikkeen markkinoille tuloon hintoja alentamalla (esim eräiden ulkomaisten kauppaketjujen tulo Suomeen) Kuluttajahintaindeksiin vaikuttaa myös ns substituutioharha: perusperiodille arvioitu kulutusrakenne ei pysy muuttumattomana, koska kuluttajien kulutustottumukset vaihtuvat hyödykkeiden suhteellisten hintojen muuttuessa Jos esimerkiksi lihan hinta nousisi nopeasti, kuluttajat saattaisivat ostaa enemmän kalaa ja vihanneksia Tällöin kuluttajahintaindeksi kuvaisi perusajankohdan kulutuksen mukaisen eikä muuttuneen ostoskorin hinnan muutosta Talousteorian mukaan kuluttajahintaindeksin vanhan kulutuskorin mukaisella indeksillä on taipumus näyttää suurempaa inflaatiota kuin tuoreemman kulutuskorin mukaisella indeksillä Substituutioharha pienenee, kun painorakennetta päivitetään riittävän usein Elinkustannusindeksi 1951:10=100 ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi perustuvat kuluttajahintaindeksiin ja näin ollen indeksin yleiset virhelähteet ovat samat kuin kuluttajahintaindeksissä 4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot kerätään tilastokauden 10-20 päivä tai koko kautta koskevana Tilastot laaditaan kausittain ja ne julkaistaan tilastokautta seuraavan n 14 päivänä tai lähimpänä arkipäivänä Tammin indeksit julkaistaan helmin 19 tai lähimpänä arkipäivänä Indeksit ovat ilmestyessään lopullisia 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Kuluttajahintaindeksi julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla Sieltä löytyy tilaston pdf-julkaisu, joka on tilattavissa myös maksullisena paperijulkaisuna Lisäksi tilastoista on saatavissa tietoa tietokantapalvelusta Tilastojen keskeiset kuvailutiedot on selvitetty tässä dokumentissa, joka sisältyy kuluttajahintaindeksin tilastosivustoon Tilastokeskuksen verkkokoulussa on oma opintojakso hintaindekseistä Sen yksi osuus käsittelee kuluttajahintaindeksin (tällä hetkellä kuluttajahintaindeksi 2005=100) laadintamenettelyjä tässä esitettyä tarkemmin Kuluttajahintaindeksin www-sivustolla on mm selvitys käytetyistä luokituksista ja käsitteistä ja indeksin yksityiskohtaisempi painorakenne 6 Tilastojen vertailukelpoisuus 61 Vertailtavuus muihin aineistoihin Hintavertailutietoja tuottavat myös muut viranomaiset kuten Kuluttajavirasto ja Kuluttajatutkimuskeskus sekä yksityiset yritykset Erilaisten menetelmien ja suppeampien otosten vuoksi ne saattavat antaa hintakehityksestä kuluttajahintaindeksistä poikkeavan kuvan Hintakehitysarviot ovat kuitenkin usein lähellä toisiaan Kuluttajahintaindeksiä arvioidaan usein myös suhteessa tiedonkäyttäjän omiin kokemuksiin hinnanmuutoksista Esimerkiksi euron käyttöönoton yhteydessä viitattiin usein siihen, että kuluttajan oman 13
kokemuksen mukaan hinnat nousivat selvästi, vaikka kuluttajahintaindeksi ei näyttänytkään nousua Kokemus yleistä inflaatiota suuremmasta (tai pienemmästä) hinnannoususta on mahdollinen, koska yhdenkään yksittäisen kuluttajan kulutuskori ei ole täysin samanlainen kuin kuluttajahintaindeksin perustana oleva keskimääräinen kulutuskori Esimerkiksi alkoholin hinnanmuutokset näkyvät keskimääräisessä inflaatiossa, koska alkoholiin käytetään huomattava summa rahaa Raittiin henkilön oman kulutuskorin hinta ei tässä tapauksessa kuitenkaan muutu 62 Vertailtavuus historiatietoihin Kuluttajahintaindeksin hyödykekoria tai luokituksia muutettaessa tilastosarjat kytketään toisiinsa ketjuttamalla Menettelyn avulla saadaan pitkiä aikasarjoja yleisestä inflaatiosta Varhaisin virallinen inflaatiosarja alkaa vuodesta 1914 Jälkikäteen on tuotettu sarja, joka alkaa vuodesta 1860 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Kuluttajahintaindeksi on osa vakiintunutta makrotaloudellista tilastotuotantoa Indeksin tietoja käytetään mm kansantalouden tilinpidon yksityisen kulutuksen deflaattorina, joten tilinpidon kulutusaikasarjat ja kuluttajahintaindeksin sarjat ovat teknisistä syistä varsin yhtenäisiä Tärkeimpänä käsitteellisenä poikkeamana suhteessa kansantalouden tilinpitoon on omistusasuminen, jossa tilinpidon käyttämä vuokraekvivalenssimenettely saattaa johtaa erilaiseen tulokseen kuin kuluttajahintaindeksin hankintakustannusten mittaamiseen perustuva menettely Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kattaa vajaat 90 prosenttia kansallisen indeksin kulutuskorista Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin eivät lu omistusasuminen, korot, rahapelit ja veroluonteiset maksut, jotka ovat mukana kansallisessa kuluttajahintaindeksissä Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot tuottavat yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä (Harmonised Index of Consumer Prices) Näistä EU:n tilastovirasto laskee EU- ja EMU-alueiden indeksit 14
Hinnat ja kustannukset 2012 Lisätietoja Juhani Pekkarinen 09 1734 3476 Mari Ylä-Jarkko 09 1734 3310 Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar kuluttajahintaindeksi@tilastokeskusfi wwwtilastokeskusfi Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus Asiakaspalaute: wwwtilastokeskusfi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh 09 1734 2220 wwwtilastokeskusfi Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh 020 450 05 asiakaspalvelupublishing@editafi wwweditapublishingfi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1796-3524 (pdf) ISSN 0784-820X (print) Tuotenumero 3147 (print)