Etelä-Pirkanmaan metsäbiotalouden tiekartta hanke Päätösseminaari Valkeakoskella 27.5.2014 1
ETELÄ-PIRKANMAAN METSÄBIOTALOUDEN TIEKARTTA -hanke Metsäbiotalouden osaamiseen pohjautuvien yritysideoiden synnyttäminen Etelä-Pirkanmaalle Huolestuneena alueen teollisten työpaikkojen voimakkaasta vähenemisestä rakennemuutoksen seurauksena ja toisaalta tietoisena alueen runsaista ja runsastuvista puuvaroista Valkeakoski-Tohkan Rotaryklubi käynnisti vuoden 2013 alussa hankkeen 2-3 metsäbiotalouteen pohjautuvan uuden liikeidean löytämiseksi Etelä-Pirkanmaalle. Alan teknologiakehityksen, seutukunnan vahvan osaamisen, vahvan pk-teollisuuden sekä suotuisan infrastruktuurin ansiosta uskottiin tavoitteeseen päästävän. Jaksolla 1.3.- 31.12.2013 toteutettuun hankkeeseen saatiin 19 000 euron rahoitus toimintaryhmä Pirkan Helmen ja Tampereen ELY-keskuksen kautta ns. Leader- hankkeelta. Valkeakoski- Tohkan Rotaryklubi ry rahoitti hanketta vajaalla 3000 eurolla. Hanke toteutettiin rotaryn palveluprojektina. Tampereen Teknilliseltä Yliopistolta tilattiin selvitystyö, jossa kartoitettiin Etelä-Pirkanmaalle sopivia teknologia- ja tuotemahdollisuuksia. Professori Nousiaisen johdolla tuotettiin asiantuntijaraportti metsäbiotalouden liiketoimintojen uudistamiseen tähtäävään tiekarttaan. Valkeakoski-Tohkan johdolla toiminut, 18:sta Valkeakoski-Tohkan, Valkeakosken ja Akaan Rotaryklubin rotarista koottu biotyöryhmä vahvistettuna kahdella kuituteknologian asiantuntijalla tuki ja täydensi TTY:n työtä uusien mahdollisuuksien kartoittamisessa, kartoitti seutukunnan yrityskentän, kokosi noin 60 asiantuntijan verkoston ja organisoi uusia liiketoimintaideoita synnyttävät tuumatalkoot ja biotalousmessut. Biotyöryhmä laati tiekartat lupaavimmille ideoille ja suositukset jatkotoimenpiteiksi. TTY:ssä tehdyissä selluloosan jalostamiseen keskittyvissä teknistaloudellisissa selvityksissä potentiaalisiksi hankkeiksi arvioitiin Biocelsoltekstiilikuitujen valmistus viskoositehtaan koneistolla, hidas pyrolyysi polttoaineiden valmistamiseksi kierrätysmateriaalista, biokomposiitit sekä mikrofibrilliselluloosan sovellukset. Yhteenveto sisälsi myös tarkastelut lääketieteellisen (biohajoavan) selluloosan tuotantopotentiaalista, selluloosakarbamaattikuitujen valmistuksesta sekä uusimmat tulokset FIBIC:in Fubio Cellulose- projektista. Näistä TTY:n ja muiden asiantuntijoiden tunnistamista mahdollisuuksista rakennettiin tuumatalkoissa ensin 40 liiketoimintaideaa, joista rakentui tätä seuraaville biotalousmessuille noin 20 puuta, bioenergiaa, uusia selluloosatuotteita, hygienia- ja hyvinvointijalosteita ja pakkauksia ja muita jalosteita koskevaa liiketoimintaideaa. Niistä muokattiin hankkeen tulokseksi neljä liiketoimintakonsepti-ideaa ja jatkosuunnitelmat, joilla niistä saataisiin aikaan uutta liiketoimintaa: Massiivipuisten tilaelementtien kehitys ja tuotanto Etelä-Pirkanmaalla Biokaasulaitos- ja biojalostamo vanhoihin teollisuustiloihin Valkeakoskelle Teknologiakeskus muuntoselluloosien sekä nano- ja fluff- sellujen kehittämiseksi kierrätettäviin ja/tai biohajoaviin tekstiili-, kuitukangas- ja hygieniatuotteisiin Monipuolinen pk- jalostusteollisuuden konsultointi ja mentorointitoiminta Massiivipuuhanketta ja bioenergiahanketta tukemaan ehdotetaan sahaustoiminnan merkittävää kasvattamista Etelä-Pirkanmaan alueella Massiivipuuhankkeen edistämiseksi perustettiin Valkeakoskelle 26.5.2014 Massiivipuuyhdistys. Jatkoselvityksien arvoisiksi nähtiin myös ideat biokomposiittien hyödyntämiseksi rakennus- ja puutuote- teollisuudessa, kevyiden ja kestävien lujapuutuotteiden valmistamiseksi, puupellettien valmistamiseksi siirrettävällä tuotantoyksiköllä ja erilaisten 3D- tulostustuotteiden valmistamiseksi biomateriaaleista. Hankkeen tulosten ja siinä kehitetyn toimintamallin mahdolliseksi hyödyntämiseksi myös muualla Suomessa on tehty suunnitelma. 2
Etelä-Pirkanmaan metsäbiotalouden tiekartta hankkeen päätösseminaari Tiistaina 27.5.2014 Hämeen ammattikorkeakoulun auditorio, Valkeakoski Ohjelma: 08.30 09.00 Tervetulokahvit. 09.00-09.05 Seminaarin avaussanat - Raimo Koskela Valkeakoski-Tohkan Rotaryklubin presidentti 09.05-09.30 Metsästä biotalouteen - Ainomaija Haarla, Aalto-yliopisto, Tekniikan tohtori 09.30-09.50 Metsäbiotalous kehittäjän näkökulmasta - Ali Harlin, VTT, professori 09.50 10.10 Metsäbiotalouden tiekartta - Pertti Nousiainen, TTY, professori 10.10-10.25 Tauko 10.25 10.45 Bioenergian tuotanto - Markku Räisänen, Innotiimi Oy, Change Management Consultant 10.45 10.55 Puuhakkeen käyttö Perttu Ojakoski, Suomen Metsäkeskus, bioenergian asiantuntija 10.55 11.15 Massiivipuurakenteet Kari Immonen, Clavis Consulting Oy, toimitusjohtaja 11.15 11.25 Valkeakosken haasteet - Jukka Varonen Valkeakosken kaupunki, kaupunginjohtaja 11.25 12.00 Mahdollisuus kommenttipuheenvuoroihin 12.00- Mahdollisuus lounaaseen HAMK:in opiskelijaravintolassa 3
Osanottajat: Airola Jouko MKS- tekniikka jouko.airola@pp.inet.fi Aro Kari Valkeakoski-Tohka Rk kari.aro@pp.inet.fi Enwald Harri Valcon Oy harri.enwald@valconoy.com Fager Timo ELY- keskus timo.fager@ely-keskus.fi Haarla Ainomaija Aalto- yliopisto ainomaija.haarla@aalto.fi Harlin Ali VTT ali.harlin@vtt.fi Hassi Heikki Scitech Innovations heikki@hassi.fi Heimola Antti Valkeakoski-Tohka Rk antti.heimola@pp.inet.fi Horsmalahti Kari Horsmalahti Oy kari.horsmalahti@horsmalahti.fi Husso Simo Valkeakosken Sanomat simo.husso@almedia.fi Huuskonen Jouni Valkeakoski-Tohka Rk jouni.huuskonen@pp.inet.fi Häggblom Ulla TAMK ulla.haggblom@tamk.fi Immonen Kari Clavis Oy kari.immonen@clavis.fi Iso-Järvenpää Petri Professa Oy(?) petri.iso-jarvenpaa@hotmail.com Kalela Kimmo Helsinki kimmo.kalela@kolumbus.fi Karhuketo Hannu Valkeakoski Tohka Rk hannu.karhuketo@marimatic.fi Karlsson Markku VTT markku.karlsson@vvt.fi Kekki Risto Kirkkonummi risto.kekki@elisanet.fi Kirjavainen Jorma Valkeakoski-Tohka Rk jorma.kirjavainen@pp.inet.fi Konow von Björn Lahisten kartano bjorn.vonkonow@pp.inet.fi Koskinen Kaj kaj.koskinen@pp.inet.fi Koskinen Timo Valkeakoski-Tohka Rk timokos@saunalahti.fi Kovalainen Arto Haarla Oy arto@kovalainen.net Kuisma Juha juha.kuisma@elisanet.fi Kyytsönen Juhani JSL Partners (?) Tampere juhani.kyytsonen@gmail.com Lehto Jaakko Finnish Wood Research jaakko.lehto@fwr.fi Lepola Ismo Valkeakoski-Tohka Rk ismo.lepola@suomi24.fi Leskelä Markku Finnish Bioeconomy Cluster markku.leskela@fibic.fi Leskinen Jorma jorma.leskela@pp5.inet.fi Lindström Alf Valkeakosken kaupunki alf.lindstrom@vlk.fi Manner Hannu Kouvola-Ankkapurha Rk hannu.manner@elisanet.fi Marjomaa Kalle-Pekka Peatec Oy PMarjomaa@gmail.com Mäntylä Marko Anpap Oy marko.mantyla@anpap.fi Niemelä Juha Valkeakoski juha.niemela@pp5.inet.fi Nousiainen Pertti TTY pertti.nousiainen@tut.fi Nykänen Timo Valkeakoski-Tohka Rk timo.nykanen@pp3.inet.fi Ojakoski Perttu Metsäkeskus perttu.ojakoski@metsakeskus.fi Pappila Tuomo BillerudKorsnäs tuomo.pappila@billerud.com Paukku Raimo Valkeakoski-Tohka Rk raimo.paukku@hotmail.com Peltonen Asko Manufacturing Consulting asko.ailap@pp.inet.fi Pinomaa Kalle Valkeakoski-Tohka Rk kalle.pinomaa@gmail.com Pirinen Pentti Valkeakoski-Tohka Rk pentti.pirinen@gmail.com Pokela Jukka Katepal Oy jukka.pokela@katepal.fi Pollari Pekka Hypap Oy pekka.pollari@hypap.fi Rislakki Jaakko Valkeakoski jaakko.rislakki@pp.inet.fi Saastamoinen Eero Keuruun Rk eero.saastamoinen@gmail.com Sara Heikki Valkeakoski heikki.sara@pp.inet.fi Seppälä Mikko SISU- hanke mikko.seppala@valkeakoski.fi Sievers Valter Valkeakoski Rk valter.sievers@gmail.com Siren Sakari Scitech Innovations sakari.siren@scitech.fi 4
Sivonen Eino VTT eino.sivonen@vtt.fi Sunabacka Sixten TEM sixten.sunabacka@tem.fi Tornberg Jouni Oulu jouni.tornberg@oulu.fi Valta Kyösti VTT kyosti.valta@vtt.fi Varonen Jukka Valkeakosken kaupunki jukka.varonen@vlki.fi Ventonen Esa Valkeakoski Rk esa.ventonen@pp.inet.fi Virtanen Hannu Megatrex hannu.virtanen@megatrex.com Vuori Antti Valkeakoski-Tohka Rk antti.vuori@kolumbus.fi Kutsutut, joilla este: Ahonen Heikki HJA Engineering heikki.ahonen@co.inet.fi Ahonen Janne Walki janne.ahonen@walki.com Alajoutsijärvi Juhani UPM Tervasaari juhani.alajoutsijarvi@upm.com Holmberg Axel Haukilan kartano axel.holmberg@aina.net Henttonen Joona Cabassi Oy joona.henttonen@cabassi.fi Honkanen Timo Valkeakosken Energia timo.honkanen@vlk.fi Hulden Margareta Suominen Oy margareta.hulden@suominencorp.com Hurskainen Pekka UPM pekka.hurskainen@upm.com Hänninen Pauli pauli.hanninen@kolumbus.fi Karru Esa Adara esa.karru@adara.fi Kiuru Pauli Eduskunta pauli.kiuru@eduskunta.fi Lumme Ilkka Valkeakoski ilkka.lumme@pp2.inet.fi Nevalainen Taisto Stora Enso taisto.nevalainen@pp.inet.fi Nieminen Antti Kiilto Oy antti.nieminen@kiilto.com Nuortie Oskari Delipap Oy oskari.nuortie@delipap.fi Pirhonen Panu Pipu Ky panu.pirhonen@pipu.fi Pehu-Lehtonen Kaija Metsä Group kaija.pehu-lehtonen@metsagroup.com Ranua Jukka Lohja jukka.ranua@dnainternet.net Vuori Timo Raumaster Oy timo.vuori@raumaster.fi Yli-Kauppila Jouko Metso jouko.yli-kauppila@metso.com 5
Muistiinpanoja seminaarin esityksistä: Esitysdiat löytyvät Valkeakosken seudun kehitysyhtiön kotisivuilta www.vaske.fi/portal/fi/ajankohtaista/tapahtumat/?bid=10245 Metsästä biotalouteen - Ainomaija Haarla, Aalto-yliopisto, tekniikan tohtori Aalto- yliopiston Kemiantekniikan korkeakoulun tutkimuksen painopisteitä ovat puutieteet, biojalostamot ja biopohjaiset materiaalit. Designin antamista uusista mahdollisuuksista hyvä esimerkki on design- selluhankkeen tiimoilta pidetty Marimekko Fashion Show 13.3.2014, jossa esiteltiin koivupohjainen mekko. Aalto Ventures Program (AVP)- kurssit innostavat tulevia insinöörejä ja tohtoreita yrittäjyyteen ja antavat eväitä uusien kasvuliiketoimintojen käynnistämiseen. Metsäteollisuuden (liian myöhään) käyntiin lähtenyt uudistuminen on hidasta ja perinteisen isojen yritysten rinnalle tarvitaan uusia riskinottoon valmiita yrittäjiä ja tukea heille. Mahdollisuuksia on tarjolla runsaasti. Perustutkimuksen tuoma biotalouden suuri potentiaali on hyödynnettävissä mutta vaatii jo etabloituneeseen isoon liiketoimintaan liittyviä uusia toimintamalleja, johon pk- teollisuus ja start-upit liittyvät omalla osaamisellaan. Joustavammat toimintamallit antavat uudistumiselle lisää välttämätöntä lisävauhtia. Kärsivällistä rahaa ja rohkeutta tarvitaan! Olisiko sittenkin kysymys sopivien uudistajien löytämisestä? Metsäbiotalous tutkijan näkökulmasta - Ali Harlin, VTT, professori Puu tarjoa mahdollisuudet korvata puuvilla tekstiileissä ja muovi lukemattomissa eri tuotteissa. Puupohjaisten tekstiilien kierrätys on mahdollista ja superabsorbenttia voidaan tehdä nanoselluvaahdosta. Nämä tarjoavat mahdollisuudet maailman laajuisen kaatopaikkaongelman ratkaisuun. Puuperäisistä materiaaleista voidaan tehdä myös komposiitteja ja monenlaisia 3D- tuotteita ja kalvoja. Kartongista on mahdollista tehdä muovin kaltaisesti muokkautuvaa pakkaus- yms. materiaalia. Lukuisia patentteja puupohjaisten tuotteiden valmistamiseksi on jo olemassa ja uusien mahdollisuuksien selvittämisessä löytyy tutkijoille työtä vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Lisäarvoltaan kalliimpien tuotteiden teollinen kannattava valmistaminen vaatii myös volyymituotteiden valmistuksen kannattavuuden turvaamista tehokkuutta lisäämällä. Arvokkaampien tuotteiden kannattava valmistaminen edellyttää uusien markkinoiden löytämistä ja tuotteiden kehittämistä ja räätälöintiä asiakastarpeisiin. Bioenergian ja polttoaineiden kannattava tuotanto on haasteellista lisäarvoon nähden alhaisen volyymin vuoksi. 6
Metsäbiotalouden tiekartta - Pertti Nousiainen, TTY, professori Hanna Jänneksen diplomityönä TTY:ssä tehdyn selluloosan jalostamiseen keskittyvän teknologis-taloudellisen selvityksen mukaan Etelä-Pirkanmaalle potentiaalisia ja lähinnä liiketoiminnallista toteuttamista olevat hankkeet ovat Biocelsol- tekstiilikuitujen valmistus viskoositehtaan koneistolla, hidas pyrolyysi polttoaineiden valmistamiseksi kierrätysmateriaalista, biokomposiitit sekä mikrofibrilliselluloosan sovellukset. Professori Nousianen selvitti myös lääketieteellisen (biohajoavan) selluloosan mahdollisuutta ja selluloosakarbamaatti- kuitujen valmistusta. Selvitykseen liitettiin myös vuoden lopulla saadut uudet tulokset Finnish Bioeconomy Clusterin (Fibic) Fubio Cellulose projektista. Valtakunnallinen julkinen ja yritysten yksityinen kehitystoiminta on tuottanut potentiaalisia hyödynnettäviä tuloksia: on aika aloittaa jatkokehitys tuotantoon! Selluloosapohjaisten kuitujen tarve kasvaa nykyisestä 4 miljoonasta tonnista 6-10 miljoonaan tonniin puuvillan tuotannon pysyessä vakiona 25 miljoonassa tonnissa vuoteen 2050. Samalla polyesterin tarve kasvaa 60 70 milj. tonniin. Fibic:n Fubio cellulose ohjelmassa on demonstroitu kahta uutta teknologiaa koetuotteilla tekstiilikuitujen valmistamiseksi: biotekninen Biocelsol- menetelmä sekä ionista liuotinta käyttävä Ioncell-menetelmä. Biocelsol sopii myös viskoosilinjojen muuntamiseen liuotinvapaiksi, Ioncell tarvitsee talteenottotutkimukset sekä sen mukaiset investoinnit. Valittavasta menetelmästä riippumatta tarvitaan pilotointia varten tehdastilaa ja sopivaa infraa suurempien valmistusmäärien skaalaukseen: näitä löytyy Etelä-Pirkanmaalta. Metsäbiolaakso Valkeakoskelle: paperi-, kuitu-, pakkaus- ja pyrolyysiosaaminen entisiin Avilonin tiloihin kuitujen pilotointiyksikkö, tutkijoita ja insinöörejä Fubio- projekteista yhteistyössä Fibicin yritykset, VTT:n, TTY:n ja TAMK:in kuitu-, muovi-, komposiitti-, pakkaus- ja energiatekniikka sekä Sastamalan komposiittikehitys muita yrityksiä mukaan, esim. Metsä Fibre Rauma, Hypap, UPM tarra, Valmet, Kylmäsaukko, Huurre, Atrex Metsähakkeen biojalostamo Etelä-Pirkanmaalle - Markku Räisänen, Innotiimi Oy, Change Management Consultant Teknologiaa bioöljyn, biosähkön ja maakaasua korvaavaan biokaasun valmistamiseen on olemassa. Hankkeen aikana syntyi ajatus yhdistää olemassa olevat teknologiat ja rakentaa Valkeakoskelle runsaalle 100 000 kuutiometrille metsän sivuvirtoja pilot- kokoluokan laitos, joka tuottaisi sähköä, lämpöä, kaasua, öljyjä ja hiiltä. Jalostamo rakennettaisiin vaiheittain tuottamaan kassavirtaa mahdollisimman nopeasti. Liiketoimintakonseptin ydin on raaka-aineen keräyslogistiikan järjestäminen uudella ja innovatiivisella tavalla sekä uusien pyrolyysiteknologioiden hyödyntäminen. Lisäksi laitoksen sijoittaminen teollisuusalueelle, jossa on mahdollisuus järjestää syntyvien tuotteiden syöttö olemassa olevaan verkostoon tai jopa suoraan teolliseen käyttöön. 7
Tämän hetken suurin ongelma metsähakkeen käytössä on sen suuri, yli 40 % kosteus ja metsähakkeen raaka-aineen keskimäärin yli 12 kk varastointi metsässä. Kuljetetaan vettä, jolloin rekkojen kantokyky tulee vastaan ja kustannukset ovat korkeat ja laadun hallinta ja pääoman kierto on heikkoa. Ratkaisuna on hakettaminen suoraan komposiittikontteihin, jossa luonnollinen mikrobiprosessi hoitaa kuivaamisen 30 60 vrk:ssa (olemassa yksi kenttätesti konttivalmistajan toimesta, mutta tarvitaan lisäselvityksiä). Liiketoimintasuunnitelman tekeminen, hankesuunnitelma sekä hankkeen rahoittaminen on järjestämättä. Ratkaisuna on pilot- laitoksen perustamisen ympärille perustettava kehitysyhtiö, joka alkaa puuhata kyseistä hanketta. Pilot- laitoksella saataisiin kokemuksia ison mittakaavan laitokseen, jossa metsähakkeen käyttö voisi olla luokkaa 1 2 miljoona kuutiota vuodessa. Valkeakosken puuenergiatiedotteen esittely Perttu Ojakoski, Suomen Metsäkeskus, bioenergian asiantuntija Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikkö toteuttaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittamana tiedonvälityshankkeen Moteista Megawateiksi 1.1.2011 31.12.2014. Siinä kartoitetaan potentiaaliset biolämmityskiinteistöt ja aktivoidaan kuntia edistämään ensisijaisesti puun energiakäyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä. Öljylämmityksen korvaaminen puulla kiinteistöjen lämmityksessä on usein taloudellisesti järkevää. Tulevaisuuden mahdollisuuksia ovat biohiili, biokaasu, bioöljy, pien-chp. Massiivipuurakenteet - Alf Lindström, Valkeakosken kaupunki, kaavoitusarkkitehti ja Kari Immonen, Clavis Consulting Oy, toimitusjohtaja Puu tuo kaupunkilähiöiden kerrostalojen korjausrakentamiseen taloudellisia ja ekologisia ratkaisuja. Kerroksen tai kahden rakentaminen hissittömiin kerrostaloihin on taloudellista, nopeaa ja vaivatonta ja auttaa taloyhtiöiden talouden hoitoa ja tuo mahdollisuuden investoida hissiin ja muuhun korjaustoimintaan. Massiivipuurakenteet ovat kestäviä, pitkäikäisiä, turvallisia, terveellisiä, helposti huollettavia ja antavat monia mahdollisuuksia yksilöllisiin sisätiloihin ja julkisivuihin ja myös betonitalojen lisäeristämiseen. Valkeakoskella on käynnistetty Massiivipuuhanke ja hanketta edistämään Massiivipuuyhdistys. 8
Valkeakosken haasteet - Jukka Varonen Valkeakosken kaupunki, kaupunginjohtaja Saatiin tietoa Valkeakosken taloudesta, väestön ja ikärakenteen kehityksestä ja sote- palveluiden tarpeesta, yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuntaviivoista, työttömyystilanteesta ja elinkeinorakenteesta sekä Sote- uudistuksen vaikutuksista. Kommentteja seminaarissa ja sen jälkeen: Sixten Sunabacka, TEM: TEM:in Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) tavoitteena on perusmetsäteollisuuden kannattavuuden parantaminen, puurakentamisen lisääminen ja uuden biotalousliiketoiminnan aikaansaaminen. Sellun ja pakkausmateriaalien vienti on kasvussa. Kilpailukykymme Ruotsiin verrattuna on parantunut sellun ja sahatavaran osalta mutta kartongissa ja paperissa olemme vielä jäljessä. Kerrostalorakentamisessa puurakentamisen osuus on 5 % mutta tuplaantuu pian. Massiivipuuhankkeessamme esille tuotu kerrostalojen korjausrakentaminen on hyvä ajatus. 1. Biotalousliiketoiminnan edistämiseksi on vastikään julkaistu usean ministeriön yhteistyönä tehty Suomen biotalousstrategia. Sen tiivistelmä löytyy osoitteesta: www.tem.fi/files/39756/tem_biotal.pdf 2. Biotalousstrategian strategiset päämäärät ovat: 1. Kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, 2. Uutta liiketoimintaa biotaloudesta, 3. Vahva osaamisperusta biotaloudelle, 4. Biomassojen käytettävyys ja kestävyys Biotalousstrategian tavoitteena on tukea siirtymistä fossiilisesta taloudesta biotalouteen ja nostaa biotaloutemme tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Ohjelmaan liittyen järjestetään kilpailu, josta tietoa löytyy osoitteesta: www.tem.fi/biojalostamokilpailu Timo Fager, ELY- keskus: ELY- keskus kiittää Etelä-Pirkanmaan metsäbiotaloushankkeen toteuttanutta verkostoa tehokkaasti toteutetusta, tuloksia tuottaneesta ja veronmaksajien rahaa vain niukasti vaatineesta hankkeesta. Ainomaija Haarla (sähköposti 28.5.) Olette tehneet asiantuntijaryhmänä mittavan työn tiekartan luomiseksi. Toivon, että jaksaisitte viedä suunnitelman toteutusvaiheeseen esim. valitsemalla yhden kärkihankkeen, tekemällä sille liiketoimintasuunnitelman, suostuttelemalla joukon erilaisia yrityksiä (iso etabloitunut, pkt, start-up) ja yliopistoja mukaan sekä hankkimalla hankkeelle rahoituksen. Näkisin erittäin mielelläni yritystoimintaa tekemänne työn jatkeena. 9
Timo Koskinen (pj.), Jouni Huuskonen, Jorma Kirjavainen, Raimo Koskela, Ismo Lepola, Pentti Pirinen, Markku Räisänen, Kari Aro 6.6.2014: Biotyöryhmän ehdotukset välittömiksi jatkotoimenpiteiksi: Seminaariesitykset ja seminaarin aikana käydyt keskustelut täsmensivät metsäbiotaloushankkeessa syntyneiden liiketoimintakonseptien suuntaamista ja jatkotoimenpiteitä seuraavasti: Metsäalan strategisen ohjelman puurakentamisen lisäämistavoitetta tukemaan: Massiivipuisten tilaelementtien kehitys ja tuotanto Etelä-Pirkanmaalla Konseptin kehittäminen suunnataan kaupunkilähiöiden kerrostalojen korjausrakentamiseen. Perustettu Massiivipuuyhdistys on käynnistänyt rakenteiden kehittämisen ja etsii rahoitusta koe-elementtien rakentamiseen ja huoneratkaisuja selvittelevään diplomityöhön. Vuoden 2014 loppupuolella järjestetään arkkitehtikilpailu, jonka tavoitteena on saneerausrakentamiseen sopiva lisäkerros (tai kaksi) valkeakoskelaiseen kerrostaloon. Massiivipuuyhdistys etsii liiketoimintakonseptista kiinnostuneita yrityksiä ja tukee hankkeessa syntyneellä verkostolla liiketoimintasuunnitelman laatimista vuoden 2014 loppuun mennessä. Suomen biotalousstrategian päämäärään 2 Uutta liiketoimintaa biotaloudesta liittyviä: Biokaasulaitos- ja biojalostamo vanhoihin teollisuustiloihin Valkeakoskelle Metsäbiotaloushankkeessa muodostetun ja yhä laajenevan verkoston avulla etsitään yrityksiä ja yrittäjiä, jotka perustaisivat vuoden 2014 loppuun mennessä teknologian kehitysyrityksen, joka kehittäisi metsähakkeen keräys- ja kuivatusprosessin ja etsisi rahoituksen ja rakentaisi Valkeakoskelle 100 000 kuutiometrille metsähaketta sähköä, lämpöä, kaasua, öljyä ja hiiltä tuottavan pienbiojalostamon. Demonstraatiolaitoksen ensimmäisessä vaiheessa rakennettava voimala tuottaisi paikalliseen tarpeeseen lämpöä ja sähköä, josta saatava kassavirta keventäisi investointeja toisessa vaiheessa rakennettavaan biokaasulaitokseen ja kolmannessa vaiheessa toteutettavaan bioöljyn, biohiilen ja tisleiden tuotantolaitokseen. Demonstraatiolaitoksessa viimeisteltävä teknologia olisi monistettavissa pienjalostamoihin muualla Suomessa tai skaalattavissa 1-2 miljoonaa kuutiometriä haketta käyttävään isoon biojalostamoon. Teknologiakeskus muuntoselluloosien sekä nano- ja fluff- sellujen kehittämiseksi kierrätettäviin ja/tai biohajoaviin tekstiili-, kuitukangas- ja hygieniatuotteisiin Tehdään aloite uuden puukuituteknologian tuotteistamisen ja kuituteknologioiden ja -tuotteiden kehittämisen kierrätettäviin ja/tai biohajoaviin tekstiili-, kuitukangas- ja hygieniatuotteisiin ottamiseksi yhdeksi Suomen biotalousstrategian painopistealueeksi ja siihen tähtäävän ohjelman ottamista osaksi Tampereen INKA- ohjelman Uudistuva teollisuus - teemaa. Ohjelman toteuttamista varten ehdotetaan metsäbiotaloushankkeen verkoston avulla koottavaksi konsortio yrityksistä, joiden liiketoimintoihin ohjelmassa kehitettävät teknologiat ja tuotteet sopisivat. Teknologian ja tuotteiden kehittämiseksi ehdotetaan Valkeakoskelle rakennettavaksi muuntosellu-, mikrofibrillisellu- ja fluff- sellupilottilaitokset, joissa Fibicin osakasyrityksissä ja hankkeissa, VTT:llä, Aaltoyliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Tampereen ammattikorkeakoulussa syntyneet ja syntyvät tutkimustulokset kehitetään innovatiivisia uusia tuotteita tuottaviksi teknologioiksi paikallisten pk- yritysten toimiessa tuotteiden koekenttänä. Seutukunnalla on alaa osaavia laitevalmistajia ja asiantuntijoita ja TAMK voisi tukea koetehtaiden suunnittelussa rakentamisessa ja toiminnan pyörittämisessä. 10
Pilottilaitokset voitaisiin rakentaa vaiheittain ja niin, että yritysten, VTT:n ja korkeakoulujen jo valmiiden keksintöjen ja tutkimustulosten pohjalta voitaisiin tuottaa ja myydä standardituotteita paikallisen paperi, - kartonki-, kuitukangas-, pakkaus-, rakennus- ja kemian teollisuuden moniin tarpeisiin ja näin saada kassavirtaa seuraavien vaiheiden rakentamiseksi. Biojalostamo- ja kuituteknologiademonstraatiolaitoshankkeita ehdotetaan TEM:in biojalostamokilpailuun, mikäli vuoden 2014 loppuun mennessä saadaan koottua hankkeista vastuut ottavat yritykset tai konsortiot. 11