I. MOflÖSPÖMMAI Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KEHN1 005/2015... Pohjois-Suomi kalatalouspalvelut Lappi kue IItääI öhftsatuejj-joouk sååbbar 24.11.2016 Äi : 24.11.2016 öiåss 12:00 15:15 Päi kk: Hote ii Santa Ciaus, Ruä vnjargg Mie idd åårri: Sååbbarnekiogstök mi&iddös 1 1 Såbbar äävummu Kue iitääiiurr Pentti Pasanen Lappi ELY köösköözzåst äävii såbbar da tuäivti sååbbarnee rid tiörv puö ftjen Lappi kue iltääi öhttsatuejj-joouk kuäimad såbbra, ko st nääneet öhttsatuejj-joouk ehdtös Lappi ku&iltääiivu vddjuäkkan. Öhttsa±tuejj-joouk såbbrest tuejjeet sååbbarmottöspömmai kåå tt tooimtet pukid öhttsa±tuejj-joouk vuässiaid da vää rrvuässiaid vuöss-såäjest ne ftpåå tin. 2 Mie idd åårrji tuöttmö Såbbar saaggjåå dteejen tuåimmai Pentti Pasanen da piisren Timo Väänänen. Såbbar veeria, jiönstemvuöiggädvuöttnee kk mie idd åårri näänee pääi k ä inn åårrmööes vuäiiake rjjtöözzin sååbbarnekii stte. Pääi ä inn ie jje e kue htt Lappi ELY köösköözz vöboree kk di Aanar kueiieeiiemvuu d nöömtummen ää tobbdjen Teuvo Katajamaa. Såbbar sååbbarnek- da jiönstemiistt iiä mie iddössän 1 da 2. 3 Kue iitääiivu vddjuåkkehdtöözzäst tu mmjummu. Saaggjåå dteei öö ni särnnamvuär kue iitaäiivuu din, töi raajjmöö±äst da vuädin KL 22, di kue iltääiivuudi tuejin KL 24. Saagjååteei öuä jtööii tuejjuum kartthämmsid puöjin kueiitäälivuu din, di tön mäqr)a son äävii takaisagstööiimö± vu vddjuäggast. Ääi jben ju n suåppum jee res vuu di gu åå n jiönstumma puö dji vuu di raajin. U ccjoogg da Aanar köskksa raajj Saaggjåå dteei äävii sagstööiimö± Aanar da Uccjoogg köskksäst raajäst da töözz öhtteejin tuejjeejin. Mika Aikio vuäddööi åå nnemöaa 33i öhtteem U ccjoogg voudda. Kari Kyrö: Köööömöö±äst åårrai vuu dest kue iiekonomiiia± äukkummu väänas, äånnemvuöiggådvuö jiä jää kked koiggämvu vddraajid. Ää nnemvuöiggädvuödi miärktöözz ij leäkku väå jj vänned. Aå nnemvuöiggädvuödi miärktös iij keärmtööwäm. Mika Aikio: Måkam pää rt ä dde jös vuä mm raaj seiiia? LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Kalatalousyksikkö Toimialue: Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat Puh. 0295 037 000 Rovaniemen toimipaikka Kajaanin toimipaikka Sähköposti www.ely-keskus.fi Hallituskatu 3 B Kalliokatu 4 kirjaamo.iappi@ely-keskus.fi PL 8060, 96101 ROVANIEMI PL 115,87101 KAJAANI etunimlsukunimi@ely-keskus.fi
Pentti Pasanen: Kue Iltäällvu vddraaj jiä vaaikat ää nnemvuöiggädvuödid. Kari Kyrö: Liikkummu valdiamääddin vuei tlva päi kåå dd jälsteejid luädastvuejjaml pp. Jarmo Huhtamella, Meä cchalltös: Luådastvuejjamlåå pp lij kå ddpuättla±. Mika Aikio: Na mä hft ouddösvuåppmö? Luöss da ku v liä MetsähaNtöözz jäärnaktuåimmjummu (bisnes) da teä vuämö. Pentti Pasanen: Ehdtam, to pöö±ät KL 22 :n 1. momee nt meåldlänji kolggämvu vdd- ja öaa 33ihåiddvu vddjuåggast. Kalervo Liisanantti: Kå ddraaj jiä leäkku vämåättam kue llee IIemvuu di tuäimmjummu Torniojooggåst. Kari Kyrö: ELY pirstem rajjös lij kolggämvu vddraajj. Va 33sös köööömö gu Iij spesiaalvuådsa±nallee m kue IIeeIImö. Liä-gu vuä mm raaj tuåimmjam mä htt-ne hue neld? Mii lij töt pue rab pue rr koozz kiöölöödät? Pentti Pasanen: Jeä rben fe rttai vä Idded lokku kue liökknemvuöi håidd. Kue I jiä peerast vuä mstemkööskösvuödin da vaaidemvuödiäin raajin. Jös ö htten vuu dest ovdööät kue lläee llemlää jj vuädjuurdin töt tuejjad ovdööttmöö±±id jee res vuu din se. Olavi Jäkäläniemi: Meä cchalltös kiöldi moottorkeälkin vuejjmöö± raajäälda, jiö lim ministeriäst mainste mmen vue jj da ää puårrne tön mär)r)a. Mika Aikio: U vddum vaajtösmääinin kanntam vaajtösmääin 2, Uccjokk ij haa led lsojohkajääu r (Jottijäurr). Saaggjåå dteei Pentti Pasanen ehdti öhttsa±tuejj-joouk såbbra to U ccjoogg da Aanar kue lltäällvuu di köskksäst raajåst jiönstet töppum lippjiönstummin. Jiönstemvaajtösmäinnan 1) lij Teänjoogg öä ccöözz kolggåmvuu d vaajtösmäin nan raajj da 2) lij ääi jab valmmtöllum karttpirstöözzäst åårrai raajj. Saaggjåå dteei Pentti Pasanen jue jji jiönstemliippid da sååbbar priimi jiönila skkeejen Jouni Hiltunen di Timo Väänänen Lappi ELY köösköözzäst. Spraavdöttum jiönstummest u vdde 19 jiön koin vaajtösmääin 1) ka nnti vaajtösmääin 2) 4 jiön, jiönstummest u vdde e 3 kuäras jiön. 12 da Öhffsa±tuejj-joukktu mmji ehdtet U ccjoogg da Aanar kue lltäällvuu di köskksa raaj jää kktet Teänjoogg öä ccöözz kolggämvuu d raaj le be vaajtösmääin 1. Låftjoogg kolggåmvu vdd
Saaggjåå dteei äävii sagstööiimöö Lttjoogg kolggåmvuu d raajin. Kari Kyrö: Vuåstttästt Låttjoogg öhtteem Lokka-Porttipahta voudda. Looggi kee rjeim (mie Iddös 3) vuåddööttmöån. Aimo Vilponen: Låttjokk Aanar Kue Iltäällvoudda, Jaurujokk da Nuorttijokk På jjkee mma (Ylikemiin). Teuvo Katajamaa, Aanar Kue IIeeiIemvu vdd: Kannat Kari Kyrö ehdtöözz. Viittasi spesiaaivuå5csa±naiima kue IIeeIImö e. Vuåppjid toobdäs vu vdd. Nuörttsä mmlai åå nnemvu vdd. Jukka Korpivuoma: Lått-Tuållåm puä di öhttni ±en öhfteed kuäbbe voudda. Jarmo Huhtamella: Ka nnti Korpivuoma särnnamvuårstes ehdtem öhttna vuu d. Jukka Korpivuoma: Ehdti to, Ie ööi-a vuäittmö raajjåd Låff-Nuortti kue Iltäällvu vdd kåå tt vaaidme öi nuörttja kolggi öä ccösvuu did Mika Aikio: Jiömie rre kolggi ää ccöözz koii jee seämma voudda. Kari Kyrö: Va sttad Korpivuomaaje, to Iij jorddmö uu cceed tuåimmjeejid ij-ka altteed od kue Iltäällvuu did. Saaggjåå dteei Pentti Pasanen ehdti öhttsa±tuejj-joouk såbbra, to Låttjoogg kolggämvuu dest jiönstet töppum Iippjiönstummin. Jiönstemvaajtösmäinnan 1) Iij Lått-Tuålläm-vuu d öhttummu Lokka-Porttipahta kue Iltäällvoudda da vaajtösmäinnan 2) Lått-Tuållåm öhttummu Aanar kue Iltäällvoudda. Jiönstummu± puådös: vaajtösmäinn l5jiön, vaajtösmäinn 2=12 jiön, kuåras=2jiön. Vaajtösmäinn 2 vuei ti, kuä ss öhttsatuejj-joouk ehdtös Iij öhtteed Låttjoogg vu vdd Aanar kue IIee IIemvoudda. Enontekiö da Tornio-Muoniojoogg vuu d raajj Jyrki Kehus ehdti, to Enjntekiö da Tornio-Muoniojoogg vuu d raajj måänn kå ddraaj mie Idd. Jarmo Huhtamella ka nnat öä ccösvu vddjuäg köööömöö±äst åårrai vuu dest. Kåå ffköhttpåä jj 13:50 14:10 Kåå ffköhftpää j poodd sue ppe Enontekiö da Tornio-Muoniojoogg raajäst Sonkamuotka vuu dest. Sue ppe, to tuåimmtet karfthäämas o Ii nnjöözzäst Jyrki Kehukseeja. Eetu Tervo: Raudanjoogg kue IIee IIemvuu d ka nnat Köskk-Ree mmjo kke ehdtem rajjoozz.
Miärrvuu d kue lltäällvu vddjuäkk Saaggjåådteei äävii sastöölläm miärrvuu d kue lltäällvuvddjuåggåst. 4 Läå sstuåim Paavo Kanniainen kaaggi ou dde Isohaara vuu d kuelleelimöö± vuåppmöö da leäi tön miöl, to lij pue rab, jös lij jiijjäs miårrla kue llee llemvu vdu. Pasi Anttila teä ddii särnnamvuärstes, to: - Kue Nkeäin tuåimmje vuällööggin da kue lleellmöö± lij rää jtum - Joogi Öää 33 laajj rä tkkad joo ttikue llökknemvuödi vue jj ij-ka vuållöögg kue lleellmö - Mirrvu vdd öoo rad jokk-kuqqsest kue lleellmö& da iötteem vue zzest - Öölgtöözzi håidd rajjum vuållööggin - Joo ttia pe till löövväm miårkteei meä r håiddtuåimid da lij huöll joo ttiaap håiddtuåimi juätkkjemvuöäst - Måkam ääu kid miärrvuu d da sii skäää ccvuu d öhttummest vuäat? - Raajj viökkstrooite lpuädid da Simojooggåst 4-öuökku mo stte - Pe cc)ööwåm miärrla kue llee llemvuu d smavvummest Kalervo Liisanantti teä ddii vuällööggi rääuhtemvuu di miärktöözz, koin äålgameä r liå vuåum Tornionjoogäst lässned. Jorma Kauppinen puu ti ou dde, to jokk da miårr a le lee d seämma vuu d. Kari Heinikoski tuötti, to ämmatkue lleellmö teäddåäw vuällööggid. Vuu d smawummu jåå dat jo-ba 11 håiddplaa ne da täin piijät ämmatkue lliill jid jee resärvvsi ±±e statu sse. Miärrla± vu vddjuåkk lij pue rab. Pentti Pasanen tuötti, to jooggi öää cclaajin lij miärktös joo ttikue liökknemvuö päi kkä ttem diött, leåa kue lleellmöö riämö lij völ tää rkab tuejjeei kue9lökknemvuö pue rumma. Matti Kurkela: Vaiggädvuöd miåräst liä jee resnallee m gu sii skmääddast. Raajj lij iögg lee d isohaarast. Pentti Pasanen ehdti, to völ jiönstet miårrvuu d kue lltäällvuu d raajin da öuä jtemnalla liå vaajtösmääin 1) le be miärrvuu d kue lltäällvuu d öhtteetjooggi kue lltäällvuu did le be vaajtösmäinn 2) le be miärrla vu vdd, koozz siskkä vve låå ssen Olhavajokk da Ku ivajokk. Jiönstummu puådös: Vaajtösmäinn 1 =8 jiön, vaajtösmäinn 2=7 jiön, kuäras 4 jiön. Vaajtösmäinn 1 vuei ti le be öhttsa±tuejj-joouk ehdtös Iij, to miärrvu vdd öhtteetjooggi kue lltäällvuu did. Saaggjåå dteei Pentti Pasanen säärni, to öårrneei miölljuurd öhttsa±tuejj-joouk kue lltäällvu vddjuåkkehdtöözzäst ådd tooimted 2.12.2016 möönee st ju n-a Ie be kii rjin l&be ne ttpåå tin Lappi ELY köösköözz registööllåmkonttra.
ELY kööskös nåårr öhttsatuejj-joouk sååbbarmottöspö mmai, kuelftäällvu vddjuåkkkaart di öårrneei miönjuurd da tuåimmad töid teåffän öhttsa±tuejj jou kke. Lappi ELY kööskös näånad kue Iltäällvuu di raaj ee jj 2017 alggpeäiest. Ou ddel Lappi ELY-köösköözz tu mmstöktuej öhftsa±tuejj-joouk ehdtöözzåst raaukät ceålkalm mädd- da meä cctäällministeriäst da je&res köskksain öhttsatuejjtuejjiain. 5 Såbbar kiörtummu Saaggjåå dteei Pentti Pasanen kiörgti såbbar iäss 15:15 Pentti Pasanen saaggjåå dteei, /- c Timo Väänänen piisar Mie Iddöözz Sååbbarneklogstök, mie Iddös 1 Jiönstemlogstök, mie Iddös 2 Aanar kue IIee IIemvuu d ehdtös puö ffi Aanar kue Iltäällvuu d rajjöözzäst da tuåimmfemkruuggåst, mie Iddös 3 Öhftsa±tuejj-joouk ehdtös vu vddjuäkkan, mie Iddös 4 Öårrneei miölljuurd, 2 kpl, mie Iddös 5
, 1 /t rc 7 LAPIN KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS 24.11.2016 ORGAN ISMTIO/KALASTUSALUE Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Lapin ELY-keskus, E-vastuualue Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajärven kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijärven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, Y-vastuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonvarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikatastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue Pasanen Pentti JL --E Hiltunen Jouni Koivisto Kare Leskinen jari,47..i. J Väänänen Timoc.7 Matti Kurkela /4 %Wz, Jyrki Kehus Jouko Jurmu Eero Selkälä Kari Kyrö Pekka Karppila Reijo Saari Olaviiäkäläniemi Huhtala Jarmo 7 Lassi Kontiosalo Jukka Korpivuoma 71JZ.t.4 Teuvo Niva Jarmo HuhtamelIa Kosti Hietala Risto Similä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tervo %::;;; / / i.l, %p /). Juhani Veijonahc%t4rV1I / _ 2 7 55 JoukoSrkkaI,, Petter Nisse Kaisa Koivisto Kalervo Liisanantti Mika Alkio %.1 Aimo Vilponen.12»,4 ;?. C/ta...Ic) (k
Veikko Ylitalo Markku Kallunki Heikki Tahkola Ville Vähä v VARAJÄSENET Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajärven kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijärven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin RY-keskus, Y-vastuualue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonvarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-aja nkalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue /G 7 AI Jukka Kunnan Risto Määttä Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Pekka Räinä MaijuHyry Pekka Jantunen Jyrki Satta Petri Pietikäinen Martti Palosaari Paavo Kanniainen4t%4fl- Aflimo-Matinlei (?otrzr, Kari Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela, Heikki Jolma Heikki Niittyvuopio Kari Kilpimaa j7 ORGANISAATIO fj NIMI 0 t4-4 -4A
v 1234,Z/ N ÄÄNESW5LUEUELO ORGANISAATIO Ala-Kemijoen kalastusalue Enontekiön kalastusalue Etelä-Posion kalastusalue Hautajärven kalastusalue Inarin kalastusalue Kemijärven kalastusalue Keski-Kemijoen kalastusalue Kuusamon kalastusalue Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat -vastuua lue Lapin Liitto Lokka ja Porttipahta kalastusalue Luonnonvarakeskus Metsähallitus Muonionjoen kalastusalue Ounasjoen kalastusalue Perämeren kalastusalue Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Pohjoisen Perämeren Ammattikalastajat ry ProAgria Lapin kalatalouskeskus Raudanjoen kalastusalue Simojoen kalastusalue Sodankylän kalastusalue Suolijärven kalastusalue Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapin Piiri Suomen sisävesiammattikalastajat ry Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Tengeliönjoen kalastusalue Torniojoen kalastusalue Utsjoen kalastusalue Yli-Kemin kalastusalue JÄSEN NIMI Matti Kurkela Jyrki Kehus Jouko Jurmu Eero Selkälä Kari Kyrö Pekka Karppila Reijo Saari Olavi Jäkäläniemi Huhtala Jarmo Lassi Kontiosalo Jukka Korpivuoma Teuvo Niva Jarmo Huhtamella Kosti Hietala Risto SimUä Timo Matinlassi Tapio Kangas Kari Heinikoski Eero Liekonen Eetu Tervo iorma Kauppinen Jorma Kaaretkoski Juhani Veijonaho Seppo Aikio Jouko Sirkkala Petter Nissen Kaisa Koivisto Kalervo Uisanantti Mika Aikio Aimo Vilponen 1234 vv1f v v v v v il v 7 1 ts v 1 1/ 15 v v v VARAJÄSEN Jukka Kunnan Veikko Ylitalo Risto Määttä Markku Kallunki Hannu Paananen Eero Liekonen Tapani Partanen Heikki Tahkola Pekka Räinä Maiju Hyry Pekka Jantunen Ville Vähä Jyrki Satta Petri Pietikäinen Martti Palosaari Paavo Kanniainen T#n1os Kati Ollila Esa Lassila Sakari Niemelä Jari Annala Markku Hyypiö Jaakko Alatalo Petri Manninen Merja Kekki Ilkka Koskela Heikki Jolma Heikki Niittyvuopio Kari Kilpimaa
Inarin kalastusalue ESITYS Ivalo 15.11.2016 Lapin Elinkeino-, Liikenne- ja ymparistokeskus KALATALOUSPALVELUT/POHJOIS-SUOMI PL8060 96101 Rovaniemi Oj)rÖ Viite: Kalatalousalueen toiminta-alue R 3 ELY-keskus L. H. CtL INARIN KALASTUSALUEEN ESITYS TULEVAN INARIN KALATALOUSALUEEN RAJAUKSESTA JA TOIMINTAPIIRISTÄ. Inarin kalastusalue vastustaa Tulomajoen vesistön (Luttojoen) liittämistä Lokka Porttipahta kalastusalueeseen. Perustelut: Valtaosa Luttojoen vesistön vesistä saa alkunsa Inarin kunnan puolelta. Vesistöön kuuluvista järvistä ylivoimaisesti valtaosa sijaitsee Inarin kunnan puolella. Inarin kalastusalueen kaikkien vesistöjen vedet laskevat pohjoiseen Jäämereen ml. Tulomajoen (Luttojoen vesistön ) vedet. Kaikki vedet ovat lohikalapitoisia vesiä. Vrt, tuleva Lokka Porttipahta kalatalousalue, jonka vedet laskevat vedenjakaja alueelta täysin eri suuntaan, kohti etelää Pohjanlahden Perämereen Kso. Kalastustaki 22 Kalatalousaluejako Vesialueetjaetaan niiden omistussuhteista sekä hallinnotiisista rajoista ritppumatta kaiatalousalueisiin. Katatalousalue muodostuu kalataloudeiisesti riittävän suuresta yhtenäisestä alueesta. Kalatatousalueeseen kuuluvaa aluetta määritettäessä on erityisesti huomioitava vaelluskalojen elinkierto, kalastuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen, vatuma-aluejako sekä vesialueidenjako vesienhoidonja merenhoidonjärjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) tarkoitettuihin vesienhoitoalueisiin sekä merenhoitoalueeseen. Lisä perustelut: Oikeus Ylä-Lapin kalastuslupaan on kalastuslain 10:n mukaisesti henkilöllä, jonka kotikuntalain (201/1994) 2 :ssä tarkoitettu kotikunta on Enontekiö, lnari tai Utsjoen kunta. Inarilaiset kalastavat ja päättävät kalastuksistaan lain mukaisesti kotikuntansa alueella myös Lutojoen vesistössä. Kalastuslain 3S:n kolmannen momentin mukaisesti kolilien oikeudesta kalastaa koltta alueella sijaitsevilla valtion vesialueilla säädetään kolifalaissa (25311995). Luttojoen vesistö kuuluu koltta-alueeseen. Inarin kalastusalue (tuleva kalatalousatue) kuulullaa kokouksistaan ja päätöksistään neljällä eri kielellä (suomen, inarin-, koltan- ja pohjois-samen kielillä). Kalastusalueen kokouksiin osallistuu edustajia Inarin ja Utsjoen kuntien alueelta.
Inarilaisilla on omistusvesiä ja erityisiä kalastusetuuksia Luttojoen vesistön vesissä. Kalastuslain 26:n mukaisesti kalatalousalueen yleiskokous vahvistaa ehdotuksen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. On suuri merkitys kuka laatu käyttö- ja hoitosuunnitelman niiden vesien kalastuksista joissa Inarin kuntalaisilla on vapaa tai erityisperusteinen kalastusoikeus. Inarin kalastusalue on ollut mukana yhtenä tahona useissa niin kotimaisissa kuin yhteistyössä venäläisten kanssa koskien Tulomajoen vaeltavan taimenkannan elvyttämistä ja toiseksi hankkeen toisessa vaiheessa Atlannin lohen palauttamista myös Nuortijärven patoaltaan yläpuoliseen vesistöön Luttojoelle. Tähän työhön, sekä kalastuksen valvontaan Luifojoen vesistössä Inarin kalastusalue on panostanut myös rahallisesti. Erityisesti 1990 luvun loppupuolella nähtiin kalastuksen rajoitustoimet välilämättöminä Lutolla. Kalastusalue on säätänyt kolmivuosillain huomattavia kalastuksen rajoitustoimenpiteitä Lutto- ja sen sivujokiin. RKTL fnyk. LUKE) johdolla tehtiin mittava tutkimus Luton kalakantoihin( mm. Panu Orrel ja Jaakko Erkinaro). Vuoden 2010 jälkeen havaittiin vaeltavan järvitaimenkannan elpyvän Luttojoessa. Inarin kalastusalueen kalastuksen valvojat tuntevat läpikotaisin Luttojoen vesialueet. He ovat vuosien saatossa tehneet pyydystakavarikkoja ja keskeylläneet sääntöjen vastaisia kalastustapahtumia. Inarin kunta on tukenut Inarin kalastusaluetta voimakkaasti kaikissa Luton kalakannan elvyttämiseen tähtäävissä toiminnoissa ml. kalastuksen valvonta. Voidaan perustellusti sanoa, että tällä hetkellä Luton vesistön kalastus on järjestetty ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi. Näillä toimenpiteillä on pyritty turvaamaan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen lisääntyminen ja elinkierto, sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon, mm. uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelu. LIIHEET Esimerkki kalastusalueen kokouskuulutuksesta LIITE 1 Kalastusatueen puheenjohtaja Kati Kyrö Inarin kalastusalue Ly 1643350-5 ]okitie 15 GSM. 0405305569 Pankki F1075641422001 5578 99800 Ivalo Pankki F14956414220021709 Sähköposti inarin.kaiastusaiuepp. inet.fl www.inarinkalastusalue.fi
Kalatalousalueen raja ESITYKSET KALATALOUSALUEJAOKSI LAPIN JA KAINUUN - POHJOIS-POHJANMAAN KALATALOUDEN YHTEISTYÖRYHMIEN Yli-Kemi
3 (7) ERIÄVÄ MIELIPIDE UUSIEN KALATALOUSALUEIDEN JAOSTA: Perämeren kalastusalueen edustajana esitän eriävän mielipiteeni Lapin kalatalouden yhteistyöryhmässä 24.11.2016 tehdystä esityksestä, joka koskee perustettavia ka latalousalueita. Perämeren kalastusalue on ehdottanut entisten merellisten kalastusalueiden (4 kpl) rajojen säilyttämistä tai vaihtoehtoisesti kahden kalatalousalueen perustamista Perämerelle. Rannikko on yhtenäinen kalakan tojen hoidon, kalataloussuunnittelun, kalastuksen säätelyn ja järjestelyn, kalaston ja sen hyödyntämisen, kalakaupanja kalan markkinoinnin kannalta. Yhtenäiset käytännöt Perämeren rannikolla ovat paikallis-ja vaelluskalojen kantojen hoidon, istutusten hyödyntämisen ja kalojen luontaisen elinkierron kannalta vält tämättömiä. PERÄMEREN RANNIKKOA, KALASTUSTA JA KAL.AKANTOJEN HOITOA EI TULE RIKKOA YHTEEN- TOISTA ERILLISEEN KALATALOUSALUEESEEN. Kalatalouden yhteistyöryhmä päätyi kokouksessa 24.11.2016 uusista kalatalousalueista esitykseen, joka rustuu vahvaan viranomaisohjaukseen. pe 1. Yhteistyörvhmä ei ollut aiemmissa kokouksissa esittänyt merialueen kalastusalueiden pirstomista tai lakkauttamista. Viranomaiset toivat tällaiset esitykset äänestettäväksi viimeiseen päättävään ko koukseen. Hämmästyttävää on se, että esityksistä saivat äänestää sellaisetkin tahot, joita asia ei kos keta eikä tule jatkossakaan koskettamaan millään tavalla. Perustellusti voidaan kysyä mikä on heidän tietämyksensä merialueen kalataloudesta kokonaisuudessaan? Sama toisin päin; Ylä-Lapin asioista olisi äänestys pitänyt järjestää sisävesialueen edustajien kesken. Kalatalouden, kalakantojen hoidon sekä kalastuksen järjestelyn ja säätelyn kannalta rannikkovedet ovat erittäin merkittäviä ja täysin erilaisia kuin sisävesialueet. Merialueen kalatalousalueiden lakkauttaminen ei toteuta uuden kalas tuslain tarkoitusta, jossa kalatalousalue muodostuu kalataloudellisesti riittävän suuresta yhtenäi sestä alueesta. Ainoastaan merellinen kalastusalue nykykoossaan tai laajempana täyttää tämän vaa tim u ksen. 2. Kalastusalueet ovat kooltaan jo nyt niin suuria, että sen vuoksi yhdistäminen ei ole tarpeellista. Aluejaon pitäminen entisellään tai merellisten alueiden yhdistäminen kahdeksi kalatalousalueeksi olisi rahallisten kustannusten osalta kaikkein halvin ratkaisu. Se olisi myös viranomaisten hallinnollista taakkaa ajatellen kevein ja helpoin ratkaisu. Lisäksi kalatalousalueiden toiminnallisuutta ajatellen se olisi selkeästi paras ratkaisu. Esim. suuret voimalaitosjoet jokisuineen tulevat jatkossakin vaatimaan jatkuvaa, paikallisesti soveltuvaa kalakantojen hoitoa ja niiden kehittämistä. Merialueen velvoiteis tutukset on tarkoitettu kalastettaviksi nimenomaan merialueella. Nyt päätäntävaltaa merialueen ka lastuksesta ollaan siirtämässä jokivarsiin. On mahdotonta ymmärtää miten se kehittää kaupallista rannikkokalastusta ja sen mahdollisuuksia Perämerellä. 3. Kuten olen jo todennut, on toimiminen taloudellisesti erittäin merkittävällä merialueella täysin eri laista kuin jokivarsissa. Kalastuksellisesti ja kalanhoidollisesti merialue ja jokivarret patoaltaineen ovat täysin erilaisia alueita. Suurina kärsijöinä esityksen mukaisissa kalatalousalueissa tulisivat ole maan mm. Perämeren vaellussiikakannat. Esityksen mukaisilla kalatalousalueilla järkevän ja vastuul lisen toiminnan kehittäminen sekä ylläpitäminen ia kalakantojen hoitotyö olisi käytännössä erittäin haastee 1lista. 4. Jos Perämeren rannikko pirstotaan yhteentoista eri kalatalousalueeseen, niin tällä on käytännössä vaelluskalakantoihin (merilohi ja -taimen, vaellussiika, nahkiainen) heikentävä ja tuhoisa vaikutus. Kalakantojen hoidon sekä kalastuksen säätelyn ja järjestelyn osalta koko Perämeri tulee nähdä ja käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Viranomaiskäsittelyssä tehtyä esitystä merialueen kalastuksen ja
heitä kalanhoidon pirstomista yhteentoista eri kalatalousalueeseen perusteltiin vaelluskalojen luonnolli sen lisääntymiskierron mahdollistamisella. Luonnollinen lisääntymiskierto ei palaudu viranomaispää töksellä uusista kalatalousalueista, vaan sen mahdollistamiseksi olisi ensimmäiseksi saatava jokien vedenlaatu riittävän hyväksi. Esityksen mukaisilla kalatalousalueella on olemassa erilaisia käytäntöjä, tavoitteita ja hoitosuunnitelmia, joiden harmonisointi on vaikeaa. Tämä väistämättä vaikuttaa haital lisesti eri alueiden ja jokien vaelluskalakantoihin. Nykyisellä kalastusaluejaolla merialueen kalakan toja on hoidettu yhtenäisesti ja nämä yhdenmukaiset hoitotoimenpiteet ovat vaikuttaneet positiivi sesti myös sisävesialueille. Perämeren rannikkovesien kaikkien kalalajien hoito ja käyttö tulee jatkos sakin olla yhdenmukaista, mutta tähän ei päästä yhteentoista osaan pirstotuilla kalatalousalueilla. 5. Voiko yhteistyöryhmä tehdä esityksiä ja järjestää äänestyksiä aluejaosta vesialueiden omistajien puo lesta - lainkaan kuulematta? Onko tällainen toiminta Suomen perustuslain mukaista? Timo Matinlassi, Perämeren kalastusalueen edustaja Kemissä 1.12.2016
vesistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Lapinkalataloustyöryhmän kokouksen 24.11.2016 esitykseen Tenojoen Mika Aikio Eriiivii mielipide Utsjoen kalastusalueen edustaja Mika Aikio Utsjoella 2.12.2016 Kyseiset vesistöt eivät ole myöskään vaelluskalavesistöjä, minkä johdosta poiketa. Ehdottamani ratkaisu takaisi myös sen, että juuri näitä vesialueita käyttävät vesistöaluetta noudattavasta kaiatalousaluej aosta voidaan niiden kohdalla hyvin henkilöt pääsisivät paremmin päättämään kalastusalueidensa käytöstä ja kantamaan vastuuta näiden alueiden osalta kalavarojen kestävästä käytöstä. ja Tenojoen vesistöaiueen kiinteistöillä on erityisperusteisia kalastusoikeuksia, mitä Mielestäni kaikkien näiden vaihtoehtoisten rajausten kohdalla tulisi valita rajan kaakkoisempi vaihtoehto siten, että nämä vesistöt tulisivat Tenojoen vesistöalueen kalatalousalueelle. Perusteluna tälle on se, että kyseiset vesistöt ovat olleet ja ovat kiinteistöjen ja ihmisten käytössä. Tämän lisäksi useisiin näihin vesistöihin Utsjoen edelleen lähes yksinomaan Utsjoen kunnassa ja Tenojoen vesistöalueella sijaitsevien Paatsjoen vesistöalueen kiinteistöillä ei juurikaan ole, Työryhmän kokouksissa on ollut esillä useita vaihtoehtoja Tenojoen vesistöalueen kalatalousalueen rajoiksi. Vaihtoehtoiset rajaukset ovat koskeneet mm. Stuorät Golmmesjåvriä, Cårajåvrrit -järviä sekä useita Vaddjohkan vesistön järviä vesistöalueella. Näätämöjoen vesistöalueella sekä useita Gämasjohkaan laskevia järviä Paatsjoen,tr/