Tikkurilan rotaryklubin kulttuuri- ja sotahistoriallinen retki Kantalahti-Murmansk-Petsamo-Ivalo 13.-16.6.2008 Kuvat: MA Markku Aro MH Martti Heinänen OK Olli Kauppila TM Tapio Maljonen HM Hannu Myllymäki EN Eero Niemelä HP Heidi Peltonen JS Jouko Syväjärvi JV Juhani Vakkuri Teksti: Tekstin tarkastus ja oikoluku: Jouko Syväjärvi Leena ja Juhani Vakkuri
Matkareitti päivittäin
Kun Kemijärveltä oli ajettu parikymmentä minuuttia Sallan suuntaan, tultiin tien varren talvisodan aikaiselle muistomerkille, Mäntyvaaran taistelupaikalle. HP Lapissa venäläisten tavoitteena oli ollut vallata Sallan kautta Rovaniemi ja saavuttaa Ruotsin raja. Petsamoa tavoiteltiin lähinnä alueen malmivarojen ja sataman takia. Selostusplakaatin mukaan taistelu päätyi suomalaisten voittoon ja vihollisen eteneminen Rovaniemelle oli näin estynyt.
Tien varressa Joutsijärven kohdalla on Salpalinjan bunkkeri, johon matkalaiset tutustuivat. Salpalinjaa alettiin rakentaa talvisodan jälkeen uuden rajan jäätyä suojattomaksi. Puolustusasema ulottui Suomenlahdelta Sallan ja Savukosken alueelle. Jussi selosti kiinnostuneille kuulijoille Salpalinjan merkitystä. JS
JS Salpalinjan korsu oli luja betonirakennelma Korsun sisällä oli vitriinissä sota-ajan esineitä ja vitriinin päällä kypäriä ja kaasunaamari.
Sotatoimien kulkua ja joukkojen ryhmityksiä oli havainnollistettu tienvarren opastauluissa. TM
TM Ruotsalaiset olivat lähes ainoita ulkomaisia vapaaehtoisia, jotka ehtivät osallistua talvisotaan rintamalla. Paikanselässä noin 4 km ennen Sallan kirkonkylää on tien varressa ruotsalaisten talvisotaan osallistuneiden vapaaehtoisten muistomerkki. Muistokiveltä lähtee lankkupolku ruotsalaisjoukkojen komentaja everstiluutnantti Magnus Dyrssenin kaatumispaikalle. Polun varressa on talvisodan aikaisia maatuneita korsuja ja taisteluasemia.
HM Dyrssenin kaatumispaikalle on rakennettu kelohonkainen korsu. Tapio tutustui korsun sisuksiin tarkemmin. EN Sisäilme oli karun askeettinen
HM JS Sallan kirkonkylä oli viimeisin varastojen täydennyspaikka ennen rajalle saapumista. Paikallisesta osuuspankista vaihdettiin ruplia, kaupasta ostettiin pientä naposteltavaa reppuihin ja grillistä saatiin Hampurilaisia. Sallan Vaate olisi kai mielellään myynyt sadevarusteita, mutta kaikilla ne tuntuivat olevan mukana niin kuin matkaohjeissa oli kehotettu.
TM Ennen rajalle tuloa näkyi tienvarren soilla outoja turvepaalien päälle kasvaneita heinätupsuja ja ainakin pari ruskeanmustista riuuista kasattua kyhäelmää, joista jättisiiran muotoinen näkyy kuvassa hyvin ja toinen pilkottaa koivun takaa. Se oli kuulemma tilataidetta tai tienvarsitaidetta. Taidekokemusten jälkeen saavuttiin rajalle ja vietettiin Kelloselän tullissa normaali syynäysaika.
HM Tie Suomen puolelta Kelloselän tulliin oli suora ja asfalttipinta tasainen. Puomit rajalla
HM Rajan ylityksen jälkeen tie muuttui soratieksi, mutta oli vielä kohtuullista ajella Vanhan Sallan kirkosta ei ollut jäljellä kiveäkään. Vain paikka oli.
HP Vuonna 1941 heinäkuun 10 pv saksalais-suomalaiset saapuivat Kairala- Mikkolan kapeikolle, missä neuvostojoukoilla oli puolustusasemat. Heinäkuun aikana saksalaiset hyökkäsivät kaksi kertaa, molemmat hyökkäykset pysähtyivät kiivaaseen neuvostovastarintaan. Lopulta 20. elokuuta saksalais-suomalaiset joukot saivat läpimurron Kairalassa ja eteneminen jatkui. Kuvassa sateisen ikkunan läpi näkymä kapeikolta Kuolajoen yläjuoksun suuntaan.
JV JS Jatkosodan hyökkäysvaiheessa syyskesällä 1941 pohjoissuomalaisista koottu 6. divisioona oli käynyt kiivaita taisteluja Nurmen aseman kohdalla ennen Alakurttia. Tuolloin olemassa ollut rautatie on purettu ja asemalla on vain lahoavia ratapölkkyjä. Nurmen pariskunta tuntui olevan Nurmen asemalla kuin kotonaan (vas.). Jotkut retkeläiset yrittivät kaivaa muistoksi ratapölkyn naulaa siinä kuitenkaan onnistumatta (oik.).
JS Sivuraide Muurmannin radalle alkaa nykyisin Alakurtista Alakurtin kasarmit ovat pitkiä kerrostaloja, joita autovajat reunustavat
HP Alakurttiin on sijoitettu Venäjän ilma-armeijan erillinen helikopterirykmentti, jonka koneita näkyi lukuisa joukko ajotiellekin. Panssarivaunumuistomerkki koristaa länteen suunnattuine putkineen Alakurtin kyläraittia.
Sallan Kantalahden tien alitse virtaa vähän väliä jokia, joista monet ovat vuolasvetisiä ja kalarikkaan näköisiä. Jotkut niistä alkavat Suomen puolelta. Niin myös Alakurtin ohi virtaava Tuntsajoki, joka lähtee Värrötunturilta Suomen puolelta, on noin 150 km pitkä ja laskee Vienanmereen. HP
Vanha raja ylitettiin kymmenkunta kilometriä Alakurtin jälkeen. Raja näkyy vieläkin puuttomana linjana metsässä. JV
JV Hyökkäysvaiheen aikana saksalaissuomalaiset joukot etenivät Alakurtista itään noin 30 km Vermanjoelle, mutta juuttuivat siihen sodan loppuvaiheisiin saakka. Matkaa Muurmannin radalle olisi ollut vielä noin 70 km. Vermanjoen rannoilla taisteluasemat ovat edelleenkin hyvin näkyvissä. Vermanjoen koski oli sillalta katsellen uljas näky.
JV Joen venäjänpuoleisella rannalla olevan muistomerkin luona sen katoksen suojassa naisväelle ja kaikille muillekin maistui lämmin kahvi. EN Venäläisen sotamuistomerkin kypärän alle oli majoittunut Matias myyrä, joka hehkuvin silmin katseli matkalaisia ja sille tarjottua pullanpalasta.
JS Vanhalta rajalta eteenpäin ajettaessa olivat maisemat todella upeita ja luonnonpuistomaisia. Paikoitellen maata peitti tuuhea jäkälikkö, joka Suomen puolelta lienee hävinnyt porojen suihin tai jonnekin. Porona saattaisin ajatella tämän alueen olevan paratiisi.
Kantalahden näköalavaaralta aukeni vaikuttava näkymä Vienanmerelle JS
Vaaran rinteellä Paavo ja Petri keskustelivat hyväntuulisina kaikesta päivän aikana kokemastaan arvaamatta mitä vielä näkemättä oli. JS
Klubin presidentti Tapio Maljonen poikansa Turkka Maljosen kanssa Kantalahden maisemissa. Oli hienoa todeta, että matkailu historian ja kulttuurin merkeissä kiinnostaa myös nuorta polvea. TM
Paikallisessa supermarketissa käytiin täydentämässä matkavarastoja OK
HP Ensimmäinen illallinen saatiin yövyttäessä Hotelli Spolohissa. Nirvana oli hotellin ateriointipaikka. JV Tunnelma oli tiivis, ja Kemijärven klubin Kantalahdessa kalareissulla olleet veljet kävivät tervehtimässä tikkurilalaisia.
Seuravana päivänä suunnattiin pohjoiseen. Tie kulki erittäin kauniiden seutujen halki. Tultaessa Nivanniskan jälkeen järvimaisemiin kulkija sai ihmetellä rantamökkien tiuhaa rykelmää. JV
JS Matka jatkui kohti Muurmanskia. Maisemat hivelivät eilisen iltasnapsin jälkeen virkistymässä olevia silmiä. Kuvassa Pirengan silta. Pirengan virran ylitykseen Jussi S. oli varustautunut sandaalein, vaikka hänen hallussaan oli monien jalkineiden joukko.
Matkalla Jussi selvitti Kuolan niemimaan ja Muurmanskin taloudellista, sotilaallista ja strategista merkitystä Neuvostoliitolle. USA laivasi sodan aikana Muurmanskiin käsittämättömät määrät sotamateriaalia ja elintarvikkeita. Muurmanskin rataa pitkin materiaalit kuljetettiin sotatoimialueille. EN ME Maisemat olivat muuttuneet jylhäksi tunturimaastoksi. Korkeilla tuntureilla viipyi vielä lumi
USA:n materiaalinen apu Neuvostoliitolle (Juhani Putkisen luettelo artikkelissa Suomi pelasti Venäjän ) - 427 284 kuorma-autoa (Studebecker, Dodge) ; - 50 501 maastoautoa (Willys) ;- 595 laivaa (28 fregattia, 105 sukellusvenettä, 77 miinalaivaa, 3 jäänmurtajaa, 140 sukellusveneentorjuntahävittäjää, 202 torpedovenettä ) ;- 13 303 panssaroitua kuljetusvaunua ja vetäjää ;- 35 041 moottoripyörää 8 089 rautatiekiskojen paikoittajaa ;- 1 981 veturia ;- 11 155 rautatievaunua ;- 136 000 tonnia räjähdysaineita ;- 3 820 906 tonnia elintarvikkeita (etupäässä lihasäilykkeitä, voita, suklaata, ) ;- 2 541 008 tonnia öljytuotteita ;- 2 317 694 tonnia terästä (myös panssariterästä) ;- 50 413 tonnia nahkaa ;- 15 010 900 paria sotilassaappaita ; - 4 952 hävittäjää Aerocobra ;- 2 410 Kingcobraa ;- yhteensä 9 681 viittä tyyppiä hävittäjiä ja pommikoneita ;- 423 107 kenttäpuhelinta ;- 5 807 tonnia alumiiniputkia ; - 166 699 tonnia alumiinivaluja; - 56 387 tonnia alumiinipeltiä ; - 34 793 tonnia pronssia ja messinkiä tankoina ; - 7 335 tonnia pronssi- ja messinkilankaa ; - 24 513 tonnia pronssia ja messinkiä levyinä ; 181 616 tonnia eristettyä kuparijohtoa ; - 69 000 000 neliömetriä puuvillakangasta; - 3 700 000 autonrengasta + 81 000 tonnia kumia ; - satoja tuhansia radioita ; - satoja tuhansia tonneja ratakiskoja; - 8 218 tykkiä ; - 5 815 panssaritorjuntatykkiä ; - 8 701 tykinvetäjää ; - 473 000 000 tykistön kranaattia ; - jne. loputtomasti Alkaen 1.10.1941 vuoden 1945 31. toukokuuhun USA lähetti Venäjälle 2 660 kauppalaivaa, joissa oli 17 500 000 tonnia strategisia tarvikkeita. Matkalla upposi kymmeniä laivoja, joissa oli 1 300 000 tonnia tarvikkeita. Loput toimitettiin Venäjän satamiin.
JS Mončekorskin kaivoskaupunkia lähestyttäessä malminjalostuksen saastevaikutukset alkoivat ensin näkyä tienvarren kuolleina puina. Vielä lähempänä kaupunkia kaikki kasvillisuus oli kuollut. Lumi peitti tuntureita.
Mončekorskin malminjalostamon savut tuprusivat korkeuksiin levitäkseen sieltä satojen neliökilometrien alueelle. JS
Kaivosten jätekasat olivat valtavia vuoria, jäteliemet taas laajoja järviä, joista yksi häämöttää alakuvassa rantakoivikon takaa. HM
JS Jätealtaan rannan huoltoasemalla pidettiin tauko. Aseman pihassa oli parkissa upea Volga. Vähän ajan kuluttua se kaasutteli pihasoraa kuopien kohti Kantalahtea. HM Huoltoaseman kahviosta ei myyty eikä bensaakaan kuulemma juuri nyt voinut ostaa. Onneksi omat eväät olivat mukana.
MH Louhintajätevuoria näkyi tiellekin aivan uskomaton määrä Muurmanskiin menevän tien varressa oli muutamassa paikassa hauskoja pahvipoliisiautoja. Niiden tarkoitus ei oikein tainnut valjeta matkalaisille. Tuskin ne ketään hätkäyttivät.
MH Jo Muurmanskin tuloreitin varrella näkyi hyvin kaupungin luonne vuonon syliin rakennettuina asuntokerrostaloina. Satama ja rakentaminen näyttivät edelleenkin kuuluvan Muurmanskin kaupungin kuvaan
TM Ortodoksikirkko Muurmanskissa Muurmansk on suurin kaupunki napapiirin pohjoispuolella. Kaupunki sai perustettaessa vuonna 1916 nimekseen Romanov-na-Murman, mutta jo seuraavana vuonna sille annettiin nykynimi. Vuonna 1985 kaupunki sai sankarikaupungin arvonimen. Asukkaita on noin 300000.
Muurmanskiin tultaessa ajettiin suoraan kaupungin parhaalle näköalapaikalle. Suureen isänmaalliseen sotaan liittyviä muistomerkkejä on kaupungin alueella useita, mutta suosituin kohteista on pohjoista aluetta puolustaneille sotilaille omistettu Aljosha patsas. Patsaan juurelta aukeaa Muurmanskin huikea kaupunkimaisema. JS OK
Muurmanskin sankarikaupungin sankaripatsaan juurella ajattelimme, että sankareita me olemme kaikki ja Jussi tarjosi sen kunniaksi helmeilevän shampanjatuokion. ME
Aljosha patsas on 31,5 m korkea. Patsaan juurelta levittäytyy näköala koko kaupungin ja Kuolavuonon alueelle. Paikalla voi usein nähdä vastavihittyjä pareja, joilla on tapana käydä laskemassa vihkiytymisen kunniaksi kukkia patsaan juurelle. JV Patsastasanteella oli oikein komeata asettua kuvaan, vaikka ei nyt enää kukkia patsaan juurelle viitsinyt tuoda
Sankarien kukkulalta otettu kuva kertoo myös, että Muurmansk on edelleenkin vilkas ja Venäjän taloudelle tärkeä satamakaupunki EN
Muurmanskin asemarakennus. Rata jatkuu tästä vielä reilut parikymmentä kilometriä koilliseen Severomorskin kaupunkiin, joka on Venäjän pohjoisen laivaston tukikohta. HM
JS Muurmanskissa yöpymishotellimme oli moderni, siisti ja viihtyisä. Ja hissitkin toimivat. Huonetoverini Jussin kanssa ihmettelimme illalla kylppärin lukon konstruktiota. Sisälle toilettiin pääsi aina yhtä helposti sekä ulko- että sisäpuolelta. Kuva lukosta oven ulkopuolelta.
Iltaa istuttiin hotellin neljännen kerroksen aulassa. Puolen yön maissa ihailtiin sadepisaroiden läpi yöttömän yön aurinkoa EN
JS Aamulla 15.6.08 matka jatkui Kuolavuonon Kolan kaupungin kohdalla ylittävän sillan kautta kohti Petsamoa. Aamu-utuisesta Muurmanskista sai sillalta kameraan vain himmeän aavistuksen Vuonon länsirannaltakin näkymä oli upea, mutta yksityiskohdat itäpuolen kaupungista eivät oikein erottuneet.
HP Matkan teko oli turvattu, kun sotilasaluetta näytti olevan joka suunnalla. Ja isoveli valvoi, ettei mitään luvatonta tapahtuisi.
OK Operaatio platinakettu oli sodan aikana saksalaisten suunnitelma vallata Muurmansk ja katkaista Muurmannin rata. Kuolan tundralla ja tuntureilla eteneminen oli vaikeata ja hyökkäys pysähtyi Litsa vuonolle noin 70 km ennen Muurmanskia
HM Yllätys yllätys. Alueella oli isoja peltoaukeita, joita tosin ei vielä ollut kylvetty. HP Ja taistelujen muistomerkillä tietenkin tankki, johon matkalaiset tutustuivat tarkasti.
HP Muistomerkkialueen teokset viestivät taistelujen ajaksi vuodet 1941 1944.
HM Tuntui jotenkin siltä, että saksalaisten hyökkäyksen pysäyttämisen merkitys heijastuu Litsavuonon monumentin korskeudessa. Matkalaiset ehkä spekuloivat, mielissään, mikä olisi ollut historian kulku, jos idän puolustus ei olisi pitänyt
JS Vanha käsivarren rajan kohta ylitettiin noin 20 km ennen Petsamoa. Maastossa ei rajasta näkynyt minkäänlaisia merkkejä Tunturissa kasvoi vaivaiskoivuja ja siellä täällä välkkyi pienten lampareiden vesi.
JS Petsamo ja siitä pohjoiseen sijaitseva Liinahamarin satama ovat sotilasaluetta, jolla pysähtyminen on kielletty. Petsamon Parkkinan kylän sotilashautausmaan muistomerkillä pysähtyminen on kuitenkin sallittu. Ylemmässä kuvassa saksalaisten sotilaiden muistomerkki. Alemmassa venäläisten sotilaiden muistomerkki saksalaisen vieressä.
HP Laatokan-Vienanmeren uimaseuran jäsenet eivät enää jaksaneet odottaa jäämeren vetten kutsua, vaan karkasivat uimaan reilun parin sadan metrin etäisyydellä olevaan Petsamon vuonoon. Paikka oli sotilasaluetta, jota tarkkailtiin vartiotornista
HM Kolme uimaseuralaista Petsamonvuonossa. Ja kyllä Eikkakin siellä pärski.
JS Yleisö katseli ihaillen uimareitten polskuttelua, mutta jännitti samalla, miten vartiotornissa suhtaudutaan vedessä viuhahtelijoihin. Vartiotornista ei kuulunut mitään, ja uimaseuran jäsenet palasivat rannalta, esittäytyivät ja olivat ylpeitä, kun toimialue oli nyt laajentunut käsittämään koko rajan Laatokalta Jäämereen.
Uutta aluevaltausta juhlittiin leveästi hymyillen ja konjakkimukia kallistellen HP
Pari paria katseli uimapaikkaa ja kuiski jotain salaperäistä toisilleen HP
JS Sitten Jussi heitti uimaseuralaisten niskaan jäämeren vettä kylmempää vettä sanomalla, että uimapaikka olikin Petsamon joki, ei jäämeren vuono. Uimaseuralaiset eivät Jussia uskoneet, ja todisteeksi Hannu näytti leväisen jalkansa väittäen, että tämä levälaji elää vain Jäämeren vuonossa.
Matkan jatkuessa kohti Norjaa näkyi tien vasemmalla puolella jylhä pelastusvuori, joka on osa Petsamon luostarin ja ortodoksien historiaa. JS
OK Nikel, a rude town! Nikelin (ent. Kolosjoki) kaupunki on lähellä Norjan rajaa, ja sulatto tupruttelee kuonat taivaalle, osittain myös Norjan puolelle Maassa ei kasva mitään. Olisivatkohan suomalaiset osanneet varjella maata paremmin, jos olisivat saaneet pitää nikkelinsä.
Tultiin Norjan ja Venäjän väliselle rajavyöhykkeelle. Veli venäläinen näyttää seuraavan mahdollisia karkulaisia Norjan rajalla samoin kuin Suomenkin rajalla. Haratun hiekkauran ylitse ei pääsisi kissakaan jälkiä jättämättä. JV
HM Norjan tullissa oltaessa osui päälle ankara ukkosmyrsky. Norja valui syliin. Salama iski muutaman kymmenen metrin päässä olevaan muuntajaan. Pamaus oli kauhea. Tukka nousi pystyyn, valot sammuivat ja palohälyttimit raikuivat. Mutta tulipaloa ei syttynyt, ja kaikki oli taas hyvin. Perin tarkoin Norjan tulli syynäsi matkatavarat.
HP Vielä Kirkkoniemeenkin tultaessa sade hämärsi näkymän Maisemasta, teistä ja rakennuksista voi kuitenkin havaita, että valtakunta oli vaihtunut. Suomen puolelle siirryttäessä ei tullissa ollut tarvetta edes pysähtyä.
Kun Petsamossa oli jäänyt hieman epäselväksi, uitiinko joessa vai vuonossa, vaativat uimaseuran jäsenet revanssia. Hyvä tilaisuus tarjoutui Kirkkoniemen jälkeen paikassa, jossa tie kulki aivan Näätämönvuonon rantaa pitkin. Sekä nais- että miespuoliset Laatokka-Vienanmeri-Jäämeri uimaseuran jäsenet vilvoittelivat ja pitivät vuosikokouksensa jäämeren hyisessä kylvyssä. JS
HM Seuran jäsenluku näytti matkan kuluessa vähän kasvaneen. EN Nousu vuonon rantahietikolle oli hiukan hankalaa, kun poikia niin ujostutti. Vaivaiskoivun suojassa vaatteiden vaihto kuitenkin onnistui.
HM Rantatöyrään nurmikolla oli jo helppo hymyillä. Laatokan-Vienanmeren- Jäämeren uimaseura oli jälleen kokoontunut todistettavasti sääntöjen mukaisissa puitteissa. HP Vähemmän lämminveriset matkalaiset pitivät samaan aikaan sadetta rannan mökissä ja maistelivat terästettyä kahvia.
Jussi selosti matkalla saksalaisten suunnitelmaa vetäytymisestä Lapin ja Norjan alueelta Operaatio Birke oli toisen maailmansodan aikainen Saksan sodanjohdon valmistelema suunnitelma vetää Pohjois- Suomessa olevat joukot Neuvostoliiton vastaiselta rintamalta uusiin puolustusasemiin poikki Lapin, mikäli suomalaisten puolustus olisi romahtanut ja neuvostojoukot olisivat vallanneet eteläisen Suomen. Operaatiota toteutettaessa tilanne oli olennaisesti muuttunut suunnitelmasta, sillä taisteluja ei käyty neuvostojoukkoja, vaan suomalaisia vastaan. Operaatio kuitenkin toteutettiin lähes alkuperäissuunnitelmien mukaisesti.
EN Inarin ja Ivalon välillä pysähdyttiin ja käytiin katsomassa Karhunpesäkiveä. Kivikirnun suulla Eero hiukan harkitsi uskaltaako ängetä sisään Sisällä jo tyyninä istuvat veljet arvelivat, ettei välitöntä tuhouhkaa ole, koska kirnu on syntynyt jo prekambrikaudella.
Karhunpesäkivi oli myös turistipyydys myymälöineen ja puusta veistettyine karhuineen. JS
JS Hotelli Ivalo oli retken kolmas yöpymispaikka ja aivan hyvää suomalaista tasoa. Huoneiden erikoisuus oli seiniä katonrajaa reunustaen kiertävät seita-poroaiheiset ornamentit.
JS Tie Rovaniemeltä Petsamon Liinahamariin valmistui vuonna 1933. Sen nimeksi annettiin jäämerentie. Sodassa Petsamo menetettiin ja tien kulku oli uusittava. Saariselällä vähän matkaa Ivalosta etelään jäi uuden tien varteen mm. Magneettimäki, joka v. 1992 hyväksyttiin tiemuseokohteeksi. Ylempänä muistomerkki ja alempana paaden kiveen kiinnitetty muistolaatta
JS Kartassa itärajan kahta puolta 1939-1944 jäämerentien linjaus näkyy hyvin. Nykyine n 4-tie oli ennen sotia polku kartalla Jäämeren tie ylitti nykyisen valtakunnan rajan Virtaniemen kohdalla
JS Pyhän Paavalin kappeli eli Saariselän tunturikappeli vihittiin tarkoitukseensa 16.11.1966. Pappeina kappelissa toimivat tukijärjestöjen tunturipapit. EN Matkalaiset hiljentyivät kappelissa ja lauloivat kiitosvirren. Oli hämmentävää huomata, miten hartaan tunnelman ympäristö ja virren veisuu yht äkkiä loivat.
JS Luonto on kirkon alttaritaulu Kappeli on rakennettu massiivisesta liimasaumahirrestä, joka on käsin piilutettu paikalla. Hirsi on tervattu sekä ulko- että sisäpuolelta.
TM JS Jäämerentien historiaan kuuluu myös neuvostopartisaanien hyökkäys Laaniojalla 4. heinäkuuta 1943 siviileitä kuljettaneen postilinja-auton kimppuun Laaniojan sillalla. Partisaanit ampuivat kuljettajan ja auton pysähdyttyä jatkoivat tulitusta. Hyökkäyksessä sai surmansa mm. tarkastusmatkalla ollut Oulun piispa Yrjö Wallinmaa. Paikalle on pystytetty muistopaasi ja puron silta on kunnostettu.
JS Tankavaaran kultamuseon ulkoalueella on aitoja kultaryntäysten aikaisia rakennuksia, rännejä, kullankaivussa käytettäviä koneita, turvekota, savusauna ja paljon muuta. Pronssinen vaskaajapatsas koristaa museon pihaa. Vieraille esitetyllä filmillä kerrottiin entisajan huuhdontamenetelmistä. Uudehkon näköinen huuhdontaränni oli rakennettu museon sisälle.
Porttipahdan tekoallasta lähestyttäessä hiukan pisaroi. Jussi S. mietti ankarasti laittaisiko ulos mennessä kumisaappaat vai nappaskengät vaiko sandaalit. Autossa sisällä hän piti koko ajan Kantalahdessa hygieniapakkauksessa saamiaan sisäjalkineita. JS MH Porttipahta on Sodankylässä sijaitseva iso säännöstelyjärvi. Kuva säännöstelypadon yhteyteen rakennetusta 38 MW voimalaitoksesta.
JV Sodankylän vanha kirkko on Suomen vanhimpia säilyneitä puukirkkoja, rakennettu jo vuonna 1629. Katto on jyrkkä paanukatto. Katon harjalla on erikoisen näköisiä viiritankoja. Maalia ei ole käytetty missään. Lapin honkapinnan on aika patinoinut. JS Alttariseinällä on lähes 300 vuotta vanha Pyhää Ehtoollista esittävä taulu, jonka on maalannut P. Bergström.
EN Lyijypuitteiset pieniruutuiset ikkunat ovat keskiaikaiseen tapaan ylhäällä. Saarnastuolin kohdalla sivuseiniä tukevat hirsistä salvetut pilarit. Suorakaiteen muotoinen kirkko on itä-länsi suunnassa. Sisäkatto kaartuu loivasti ylös, ja kirkon takaseinustalla on lehteri.
Matkan ollessa lopuillaan autonkuljettaja Markku ja sotahistorioitsija Juhani saivat kaikkien mukana olleiden raikuvat aplodit osaamisesta ja viihdyttämisestä. Matkanjohtaja Jussille klubin presidentti luovutti porokellon tulevia matkoja varten. EN
JS Petsamon reissu oli yksi vaikuttavimpia Tikkurilan rotaryklubin kulttuuri- ja sotahistoriaretkistä. Näimme kauniita maisemia ja koskematonta erämaaluontoa, mutta myös laajoja kaivosalueiden raiskioita ja ränsistyneitä rakennuksia. Pohjoisen sotahistoria lienee ollut suurelta osin uutta useimmille matkalaisista, ja Muurmannin radan merkitys näkyi uudessa valossa Jussin luetellessa USA:sta Muurmanskin kautta Neuvostoliittoon toimitetun sotatarvikemateriaalin valtavia toimitusmääriä. Napapiirin kuppilan ovella seisoi kierroksen päätyttyä mietteliäitä retkeläisiä
Jos haluat vielä kuulla raikkaan Petsamon laulun, laita kuulokkeet korville tai ämyrit päälle ja räpäytä alla olevaa linkkiä tai kirjoita selaimeesi alla oleva osoite ja anna mennä. http://www.youtube.com/watch?v=ck2wltlhxdo Kappale: Petsamo Esittäjä: Eija Sinikka (Kovanen) Sanat ja sävel: Martti Jäppilä ja Valto Tynnilä Äänitysvuosi: 1977