15.5.2012 15.5.2012
Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta edistävän tiedotus- ja neuvotteluprosessin avulla.
Hankkeen hallinnoija, partnerit ja henkilöstö Hallinnoija: Pohjois-Karjalan ELYkeskus Partnerit: Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus Henkilöstö: Mirko Laakkonen (projektipäällikkö), Juho Rajala (projektiassistentti)
Hankkeen kesto ja rahoitus Hankkeen kesto: 1.10.2011-30.6.2014 Hankkeen rahoitus: kansallinen osuus 181 035 e EU-osuus 180 635 e kokonaisbudjetti 361 670 e
Kohderyhmät ja -lajit Kohderyhmät: 20 kalastusaluetta 44 vesialueiden omistajayksikköä 18 kalastusseuraa Kalatalousneuvonta ja kalastusjärjestöt Kohdelajit: järvilohi (äärimmäisen uhanalainen) järvitaimen (erittäin uhanalainen) nieriä (äärimmäisen uhanalainen) harjus (silmällä pidettävä)
Kestävä kalastus Kalakantaa verotetaan niin, että kannan uusiutumiskyky säilyy, eivätkä tulevien vuosien saaliit vähene.
Kestävä kalastus Hankkeen avulla kalakannat ja kalastusolot paranevat tulevaisuudessa!
Toimenpiteitä 1. Alkukartoitus Kohderyhmien jäsenistölle kohdistettu lähtötilanteen kartoitus kirjallisena kyselynä. Uusitaan hankkeen loppuvaiheessa.
Toimenpiteitä 2. Tiedotus- ja viestintämateriaali 3. Tiedottaminen ja kohderyhmien sitouttaminen
Toimenpiteitä 4. Kalastuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat ja niiden toimeenpanosta sopiminen 50 aluekohtaista suunnitelmaa Harjuksen kutuluodot Nieriän elinympäristöt Järvilohen ja -taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueet sekä keskeiset vaellus- ja syönnösalueet
Toimenpiteitä 5. Yleisötapahtumat 6. Vieheen suunnittelukilpailu 15.3.-31.8.2012
Toimenpiteitä 7. Saimaan lohikalojen nettisivut Pohjana järvilohisivusto Tarjoaa ajankohtaista tietoa Uusi versio auennut 1.4.2012 8. Seminaarit Suppea aloitusseminaari Laaja loppuseminaari
Miksi pitää toimia? Perinnöllinen monimuotoisuus kapenee koko ajan Lohikalat pyydetään edelleen liian pieninä Emokalamäärät on saatava nousemaan Luontainen lisääntyminen vahvemmaksi Tarvitaan voimakkaampaa kalastuksen sääntelyä (kaikki kalastusmuodot) Ei tarkoita kalastuksen lopettamista, vaan ohjaamista kestävämpään suuntaan Solmuvälirajoitukset, alamitat, saaliskiintiöt, rauhoitusalueet, koukkujen määrä vieheissä jne.
Miksi pitää toimia? Painetta muutokseen tulee monelta suunnalta Kalastajat MMM, EU Kalakannat! Ajattelu on lähdettävä kalakannoista, ei yksittäisen harrastajakalastajan eduista Kalastusalueilla ja osakaskunnilla suuri vastuu < päätösvalta kalastuksen järjestämisestä
Miksi pitää toimia?
Järvilohen emokalamäärien kehittyminen Lieksanjoella ja Pielisjoella (RKTL)
Järvilohen pituuden ja painon keskimääräinen suhde ja yleistys kasvunopeudesta järvessä
Postikyselyn tärkeimpiä huomioita! + Kalastajat haluavat saaliskiintiöitä + Verkkomääriä halutaan rajoittaa + Vapojen määriä halutaan rajoittaa - Uhanalaisuusluokat tunnetaan heikosti - Verkkojen solmuväli suhteessa kalan kokoon heikosti tunnettu - Verkkopyynnistä ei haluta siirtyä katiskapyyntiin
Kalastajat haluavat saaliskiintiöitä!
Kuinka monta verkkoa per vapaaajankalastaja? Ammattikalastajat Sivuammattikalastajat Vapaa-ajan kalastajat Verkkoja (kpl) / vapaa-ajan kalastaja % % % 36,0 33,3 55,5 1-3 44,0 20,0 36,5 4-6 12,0 20,0 6,5 7-10 8,0 26,7 1,5 Yli 10
Kuinka monta vapaa venettä kohden? Ammatti- kalastajat Sivuammattikalastajat Vapaa-ajan kalastajat Vapojen määrä kpl/ vene % % % 22,2 18,9 22,9 1-2 48,1 50,0 50,9 3-5 7,4 25,0 17,9 6-10 0,0 0,0 1,9 11-15 22,2 6,1 6,4 Ei rajoituksia
Lohikalojen kestävä kalastus ja matkailu? Lohikalat kiinnostavat kalastajia Lupatuloja alueille Pielinen, Paasivesi ja Vänern hyviä esimerkkejä Pelisäännöt oltava kunnossa Säilytettävä ja kalastettava kanta erillään Valvonta oltava johdonmukaista Kalojen vapautuksen onnistumiseen entistä enemmän huomiota Ajantasaista tietoa kalastajille eri lähteistä!
Kiitos mielenkiinnosta! Email: mirko.laakkonen@ely-keskus.fi Puh: 040 180 1423