hyväksytty Imetyksen tuki ry:n kevätkokouksessa 8.4.2017 Toimintakertomus 2016 Vuonna 1998 perustetun Imetyksen tuki ry:n perustehtävä on yksilöllisen imetyksen tukeminen tarjoamalla laadukasta vertaistukea ja edistämällä imetysmyönteisiä asenteita yhteiskunnassa. Imetyksen tuki ry toimii Suomessa valtakunnallisesti. Yhdistyksen visio on, että imetys on luonteva osa arkea ja imettävä äiti arvostettu osa yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että jokainen äiti voisi imettää toiveidensa mukaisesti. Imetyksen tuki ry:n toiminta pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja WHO:n imetystä koskeviin ohjelmiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Imetyksen tuki ry ylläpitää ja kehittää luotettavaa ja laadukasta vertaistukea imetystukiryhmissä, imetystukipuhelimessa ja verkkotukena. Lisäksi yhdistys julkaisee Imetysuutisia-lehteä ja tarjoaa puitteet laktivismille. Laktivismi yhdistää sanat aktivismi ja laktaatio eli imetys. Laktivisti edistää imetystä ja imetysmyönteisiä asenteita tekemällä imetystä näkyväksi, tukemalla vertaisryhmien toimintaa tai osallistumalla yhdistyksen hallintoon ja työryhmiin. 1. YHDISTYS Imetyksen tuki ry:n perusarvoja ovat ilo, lempeys, inhimillisyys ja tunteiden huomioiminen. Toiminnan lähtökohtia ovat: Yhteistyö, joka tarkoittaa avoimuutta, keskustelua, verkostoitumista ja hyvän kierrättämistä. Asiantuntijuus, joka on uskottavaa, kiihkotonta, luotettavaa, tietoon ja kokemukseen perustuvaa sekä ajankohtaista. Lapsi ja perhelähtöisyys, joka tarkoittaa lapsentahtista imetystä, yksilöllisyyttä sekä perheen ja valinnanvapauden kunnioittamista. Tukeminen, jonka perustana on kuuntelu, kiireettömyys ja inhimillisyys sekä WHO:n Baby Friendly -ohjelma. 1.1 Hallinto Vuonna 2016 yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset järjestettiin 2.4.2016 Tampereella ja 8.10.2016 Helsingissä. 1
Imetyksen tuki ry:n hallituksen puheenjohtajana toimi Jaana Reinikka. Lisäksi hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: -Heini Kettunen (varapuheenjohtaja maaliskuuhun asti) -Satu Orajärvi (varapuheenjohtaja huhtikuusta vuoden loppuun) -Outi Einistö (sihteeri ja varajäsen syyskuuhun asti) -Meri Niinimäki (sihteeri lokakuusta vuoden loppuun, varajäsen koko vuoden) -Katri Pääkkö-Matilainen (rahastonhoitaja) -Noora Askinen -Anne Kärki -Christina Pönkkö -Lotta Haapala (varajäsen lokakuusta vuoden loppuun) Hallituksella oli 10 kokousta, joista seitsemän pidettiin sähköisellä kokousalueella. Hallitus tapasi kokouksia varten kolme kertaa: järjestäytymiskokouksessa 17.-18.1. Helsingissä, kevätkokousviikonlopun kokouksessa 3.4. Tampereella ja suunnittelukokouksessa 20.1-21.8. Helsingissä. Imetyksen tuki ry toimisto sijaitsi Helsingissä osoitteessa Kinaporinkatu 2 E 41, 00500 Helsinki. Kokous-, koulutus- ja tapaamistiloja vuokrattiin tarpeen mukaan. 1.2 Henkilöstö ja ulkopuoliset palvelut Imetyksen tuki ry:n henkilöstöön kuului vuonna 2016 toiminnanjohtaja Lotta Viinikka, vapaaehtoistoiminnasta vastaava vertaistukikoordinaattori Anna Groundstroem, kurssi- ja koulutustoiminnasta vastaava koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen sekä maaliskuusta eteenpäin järjestösihteeri Kaisa Korpela. Järjestösihteerin toimenkuva oli uusi, ja rekrytoinnin teki mahdolliseksi Raha-automaattiyhdistyksen avustussummaan saatu korotus. Vakinaisen henkilöstön lisäksi yhdistys palkkasi lastenhoitajia ja muuta tilapäistä työvoimaa imetyksen vertaistukeen liittyviin tilaisuuksiin. Imetystukikurssien kouluttajina toimiville imetystukiäideille maksettiin palkkio. Palkkiota maksettiin myös Imetysuutisia-lehden päätoimittajalle ja toimitussihteerille. Yhdistyksen taloushallinto ostettiin Tilitoimisto Leerma Oy:ltä. Tilintarkastuksesta vastasi Jarmo Tähtinen Tilitoimisto Count Deal Oy:stä. Työntekijöiden työterveyshuolto ostettiin Vantaan työterveys liikelaitokselta. Graafisia palveluita Imetyksen tuki ry:lle tuottivat Nettienkelit ja Grafemi Oy. Internet-palvelut hankittiin Capnova Oy:lta. It-tukea ostettiin Expletio Productionsilta. Imetysuutisia-lehti painettiin Kirjapaino Ässä Oy:ssä. 2
1.3 Jäsenet Vuoden 2016 aikana Imetyksen tuki ry:n jäsenmäärä kasvoi noin 100 jäsenellä: -jäsenmäärä 1.1.2016 oli 795 (771 varsinaista jäsentä ja 24 kannatusjäsentä) -jäsenmäärä 31.1.2016 oli 900 (879 varsinaista jäsentä ja 21 kannatusjäsentä) Vuoden aikana yhdistykseen liittyi 226 uutta jäsentä, eroavia jäseniä oli 44. Maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi eronneeksi katsottiin 81 jäsentä. Jäsenmäärän kasvu liittyi vertaistukitoiminnan kasvuun ja tunnettuuden lisääntymiseen, mikä lisäsi myös kiinnostusta yhdistystä kohtaan. Jäsenmaksun suuruus oli 20 euroa, kannatusjäsenmaksu oli 40 euroa. Vuonna 2016 oli mahdollista maksaa myös kolmen vuoden jäsenmaksu, joka oli kolme kertaa vuoden jäsenmaksun suuruinen. Sähköpostiosoitteensa ilmoittaneille jäsenille lähetettiin kaksi sähköistä Itunen-uutiskirjettä. Lisäksi lähetettiin kaksi jäsenkirjettä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saivat myös vuoden aikana ilmestyneet Imetysuutisia-lehden numerot. 1.4 Talous Imetyksen tuki ry sai vuonna 2016 Raha-automaattiyhdistykseltä 197 000 euroa kohdennettua toiminta-avustusta imetyksen tukemiseen vertaistuen ja materiaalien avulla. Helsingin kaupungilta saatiin 5000 euron avustus helsinkiläisiin kohdistuvaan imetyksen vertaistukitoimintaan. Lisäksi saatiin Porvooon kaupungilta 700 euron avustus, Espoon kaupungilta 500 euron avustus ja Kouvolan kaupungilta 160 euron avustus paikalliseen imetystukitoimintaan. Vertaistukitoimintaa rahoitettiin myös perimällä sitouttava kurssimaksu imetystukikurssien osallistujilta. Imetyksen lohtukirjaa, Tukiäidin opas Laktivistin opasta ja Imetysopasta myytiin kiinnostuneille. Varainhankintatuotteina myynnissä oli mm. rintanappeja ja kangaskasseja. Varainhankinnan keskeisin osa oli jäsenmaksutuotot, joita kertyi vuonna 2016 yhteensä 19 275 euroa. Jäsenmaksujen määrä kasvoi noin 4000 eurolla vuoteen 2015 verrattuna. Tämä johtui jäsenmäärän kasvusta sekä siitä, että vanhat jäsenet maksoivat jäsenmaksuja aiempaa aktiivisemmin. Merkittävä osa jäsenmaksutuotoista käytettiin Imetysuutisia-lehden rahoittamiseen. Lehti sai jonkin verran omia tuottoja mainosmyynnistä sekä vuositilausten myynnistä. Jäsenmaksutuotoilla hankittiin myös uusia PR- ja varainhankintatuotteita: rintanappeja, kangaskasseja, heijastimia ja liivinsuojia. 3
Imetyksen tuki ry:n kokonaistuotot julkiset avustukset mukaan luettuina olivat 245 418,19 euroa ja kokonaiskulut olivat 244 682,13 euroa. Tilikauden tulos oli 738,06 euroa ylijäämäinen. Tase oli 70 951,62 euroa. Imetyksen tuki ry:ltä jäi vuonna 2016 käyttämättä Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettua toiminta-avustusta 20 324,93 euroa. Asiaan vaikutti mm. se, että vertaistukikurssien tuotot olivat arvioitua suuremmat, sekä se, että matkakulut ja vapaaehtoiset henkilöstökulut olivat arvioitua pienemmät. Koska RAY:n ak-avustuksen käyttöaika on kaksi vuotta, käyttämättä jäävä avustus siirtyi käytettäväksi vuonna 2017. 1.5 Jäsenyydet Imetyksen tuki ry oli jäsenenä seuraavissa järjestöissä ja verkostoissa: -Sosiaalialan työnantajat ry -SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry -Naisjärjestöjen keskusliitto -Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry -Puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunta PuhEet -The World Alliance for Breastfeeding Action WABA -International Baby Food Action Network IBFAN (kansainvälinen äidinmaidonkorvikkeiden ja vauvanruokien markkinointia ja mainontaa koskevan koodin valvontaverkosto) 2. IMETYKSEN VERTAISTUKI 2.1 Imetyksen vertaistukitoiminta ja toiminnan periaatteet Yhdistys organisoi valtakunnallista, koulutettua imetyksen vertaistukitoimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea perheitä imetyksen haasteissa ja vanhemmuudessa, kun perheessä eletään vauva- ja pikkulapsiarkea. Maksutonta tukea antavat vapaaehtoiset imetystukiäidit yhdistyksen tukimuotojen kautta. Tukea annetaan pääosin suomeksi, mutta myös englanniksi, ruotsiksi ja muilla kielillä. Imetyksen tuki ry:n tarjoama vertaistuki on asiantuntevaa ja lähtee tuettavan äidin ja lapsen tarpeista. Imetystukea ohjaavat imetystuen eettiset periaatteet sekä imetyksen vertaistuen rajaukset, jotka otettiin käyttöön alkuvuonna 2016. Vuonna 2016 imetystukiäidit vastasivat 27 500 tukipyyntöön. Tukiäidit kohtasivat vuoden aikana 32 900 aikuista ja lasta eri tukimuotojen ja tapahtumien kautta. 4
2.2 Imetystukiäidit Imetyksen tuki ry:n imetystukiäiti on vapaaehtoinen, koulutettu vertaistukija. Hänellä on omakohtaista kokemusta imetyksestä. Hän on saanut tehtäväänsä yhdistyksen järjestämän koulutuksen ja sitoutunut imetystuen eettisiin periaatteisiin. Yhdistyksen vertaistukitoiminta kasvoi vilkkaan koulutustoiminnan myötä vuoden 2016 aikana 150 vapaaehtoisella. Vuoden lopussa imetystukiäitejä oli mukana 440, joista aktiiviseen toimintaan osallistui noin 300. Yhdistyksen imetystukiäidit saivat tukea vapaaehtoistyöhönsä yhdistyksen koordinaattoreilta, kouluttajatukiäideiltä sekä toisilta tukiäideiltä. Työnohjauksellista tukea annettiin puhelimitse, sähköpostitse ja yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa. Yksi tuen väylä oli myös tukiäitien oma, suljettu Facebook-ryhmä sekä tukiäiti-illat osalla paikkakunnista. Vuonna 2016 aloitettiin myös imetystukiäideille suunnatun mentor-toiminnan kehittäminen. Työntekijöiden kanssa purettiin erityisesti haastavia tukikontakteja ja tukitilanteita. Osa haastavista tukikontakteista siirtyi Imetyksen tuki ry:n toimiston jatkohoidettaviksi, jolloin työntekijä selvitti ammattilaistahon johon perhe voi ottaa yhteyttä. 2.3 Tukimuodot Imetyksen tuki ry:n ylläpitämät tukimuodot ovat: imetystukiryhmät eri puolella Suomea imetystukipuhelin verkkotuki Näiden tukimuotojen lisäksi imetystukiäidit kohtasivat tuettavia äitejä perhevalmennuksissa, synnytyssairaaloiden vierihoito-osastoilla ja lapsiperheille suunnatuissa tapahtumissa. Osalla paikkakunnista tukiäidit antoivat yksilöllistä tukea äideille esimerkiksi neuvolayhteistyön kautta. 2.3.1 Imetystukiryhmät Imetystukiryhmä tai imetyskahvila on avoin vertaistukiryhmä, joka on tarkoitettu odottaville ja imettäville äideille sekä heidän puolisoilleen, lapsilleen ja läheisilleen. Tukiryhmät kokoontuivat yli 50 paikkakunnalla 1-2 kertaa kuukaudessa. Ryhmiä ohjasivat koulutetut imetystukiäidit. Osalla paikkakunnista mukana on ollut myös apuohjaajia, jotka odottavat peruskoulutuksen alkamista ja auttavat ryhmän käytännön järjestelyissä sekä harjoittelevat ryhmän ohjaamista kokeneemman tukiäidin tuella. Pienillä paikkakunnilla osa tukiäideistä piti imetystukipäivystystä kunnan, seurakunnan tai järjestön organisoimassa perhekerhossa. 5
Imetystukiryhmän kävijätiedot ilmoitti 47 ryhmää. Näistä 2 ryhmää toteutti toimintansa yhden tai useamman tukiäidin päivystyksenä perhekerhossa, muut olivat perinteisiä avoimia tukiryhmiä. Ryhmätoimintaan osallistui yhteensä 277 ryhmänohjaajaa. Imetystukiryhmät kokoontuivat vuoden aikana 524 kertaa. Ryhmien kokoontumisissa kävi vuoden aikana 6475 henkilöä, joista aikuisia oli 3496 ja lapsia 2979. Valtaosa lapsista oli vauva- tai taaperoikäisiä. Aivan pieniä, alle neliviikkoisia vauvoja ryhmissä kävi 206. Imettävien perheiden: äitien, vauvojen, sisarusten ja puolisoiden lisäksi ryhmissä kävi isovanhempia, tukihenkilöitä ja odottavia äitejä. Ryhmissä vieraili myös asiantuntijavieraita, jotka alustivat keskustelua. Lisäksi osa tukiryhmistä oli valinnut tapaamiskerroille erilaisia imetykseen ja vauvaperhe-elämään liittyviä teemoja. Ryhmissä vahvimmin nousseet aiheet, joihin äidit toivoivat tukea olivat imetyskipu, vääränlainen imuote, maidon riittävyys, lisämaidoista eroon pääseminen, vauvan käyttäytyminen rinnalla, vauvaperheen yöelämä ja imettävän äidin töihinpaluu. 2.3.2 Imetystukipuhelin Imetystukipuhelin on valtakunnallinen, anonyymi tukimuoto, joka mahdollistaa tuen saajalle kiireettömän kohtaamisen ja kehittää tukijan aktiivisen kuuntelun taitoa. Vuonna 2016 Imetystukipuhelin päivysti 1-3 päivänä viikossa, 1-2 tuntia kerrallaan. Imetystukipuhelimeen soitettiin noin 3500 puhelua, joista vastattiin 490 puheluun. Puhelimessa päivysti 41 päivystäjää, joista jokainen teki päivystämisen ohella myös muuta tukityötä. Puhelinpäivystyksestä tiedotettiin perheille yhdistyksen internet-sivuilla, sosiaalisen median kautta Facebookissa sekä flyereilla ja käyntikorteilla, joita jaettiin perheille suoraan tai neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden kautta. 2.3.3 Verkkotuki Yhdistyksen verkkotuen muotoja olivat Maitolaituri-keskustelufoorumi sekä sosiaalisen median imetysaiheinen keskusteluryhmä Facebookissa. Verkkotuki oli vuoden aikana kehittämistyön kohteena. Maitolaituri-keskustelufoorumi on viime vuosien aikana hiljentynyt ja muuttunut tukimuotona vanhentuneeksi. Facebookin keskusteluryhmä on tuonut esiin perheiden tarpeen helposti ja nopeasti tavoitettavalle, asiantuntevalle ja perheiden yksilölliset tilanteet huomioivalle imetyksen verkkotuelle. 2016 päätettiin aloittaa uutena tukimuotona anonyymi chat-palvelu. Chatin käyttöönottoa valmisteltiin loppuvuonna ja se avautuu yleisölle vuoden 2017 alussa. Yhdistyksen Facebook-ryhmässä käytiin vuoden aikana vilkasta imetyskeskustelua äitien ja tukiäitien kesken. Vertaistukea etsittiin imetyksen ongelmatilanteisiin vastasyntyneestä leikki-ikäiseen lapseen saakka. Tukea pyydettiin myös rintojen terveyteen liittyviin 6
kysymyksiin, vieroitukseen sekä erilaisiin elämänmuutoksiin ja sosiaalisiin paineisiin, joita äidit pohtivat imetyksen kannalta. Facebook-ryhmän jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana noin 11 000 henkilöllä, ryhmän jäsenmäärä vuoden lopussa oli noin 25 000. Imetysaiheisia keskusteluavauksia tehtiin ryhmään arviolta 13 000. Tukiäidit osallistuivat vuoden aikana arviolta 9000 imetystukikeskusteluun antaen tukea monipuolisiin imetyksen haasteisiin ryhmän jäsenille. Imetyksen verkkotuen kokonaisuuteen kuuluvat myös www.imetys.fi -sivuston vertaistukimateriaalit. Verkkosivustolla oli vuoden 2016 aikana keskimäärin noin 30 000 kävijää kuukaudessa. 2.4 Imetystuen muut kanavat Tukiryhmien, Imetystukipuhelimen ja verkkotuen lisäksi imetystukiäidit kohtaavat perheitä ja antavat imetystukea tapahtumissa sekä neuvola- ja synnytyssairaalayhteistyön kautta synnytyssairaaloissa ja neuvolan perhevalmennuksissa. 2016 tukiäidit järjestivät tai osallistuivat 110 imetysaiheiseen tapahtumaan, joissa kohdattiin arviolta 1650 aikuista ja lasta. Tapahtumat olivat perhepiknikkejä, perhekahvilavierailuja, imetysaiheisia pop up -tapahtumia kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja sairaaloissa, imetyskahviloita sekä lapsiperheille järjestettyjä tapahtumia, kuten paikallisia messuja ja lastentarvikekirpputoreja. Tapahtumia järjestettiin ympäri vuoden. Aktiivisinta toiminta oli imetysviikolla lokakuussa. Imetyksen tuki ry oli mukana myös Lapsimessuilla Helsingissä. Yhdistys toteutti messujen imetyspisteen ja tuotti ohjelmasisältöä Odottajien olohuone -lavalle kaikkina messupäivinä. Messuilla oli esillä Esteetön imetys -hankkeessa toteutettu Imetyshetkiä-näyttely, joka kiersi vuoden aikana eri paikkakunnilla. Tukiäidit osallistuivat neuvoloiden perhevalmennusten imetysvalmennusosioon 7 paikkakunnalla. Tukiäitien osuus käsitteli pääosin vertaistukitoiminnan esittelyä ja osin myös imetystietoa. Tukiäidit osallistuivat yhteensä 68 valmennukseen, joihin osallistui 805 tulevaa vanhempaa. Tukiäidit vierailivat synnytyssairaaloiden lapsivuodeosastoilla viidellä paikkakunnalla. Osastovierailuilla tuettiin yhteensä 224 vastasynnyttänyttä äitiä alkuvaiheen imetyksessä. Toisinaan tukiäidit antavat perheille henkilökohtaista tukea, jos tukiryhmän tapaamisen ohessa ilmenee akuuttia vertaistuen tarvetta tai perhe hyötyy verkko- ja puhelintuen lisäksi henkilökohtaisesta tuesta omalla asuinpaikkakunnallaan. Tällaisia tukikontakteja ilmoitti 231 imetystukiäitiä. Yhteensä vuoden aikana hoidettiin henkilökohtaisen tuen kautta 14 290 tukikontaktia. 2.5 Koulutus 7
Imetyksen tuki ry järjesti imetystukiäideille ja yhdistyksen vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille koulutuksia, joiden tarkoituksena oli antaa ajantasaista imetystietoa, kehittää vuorovaikutusosaamista sekä kouluttaa uusia imetystukiäitejä. Koulutukset ovat tärkeä osa tukiäitien tukemista, toiminnan arviointia ja imetystuen kehittämistä. 2.5.1 Imetystuen peruskurssi Imetystuen peruskurssia kehitettiin vuoden 2016 aikana entistä enemmän yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan valmentavaksi. Uudistuksen myötä kurssi muuttui kolmipäiväisestä nelipäiväiseksi. Imetystuen vapaaehtoistoiminta kiinnosti kovasti ja vuonna 2016 järjestettiin 10 Imetystuen peruskurssia. Keväällä kursseja järjestettiin Jyväskylässä, Raumalla, Lappeenrannassa ja Oulussa. Tampereella ja Turussa kokeiltiin tavallista tiiviimmällä ajanjaksolla toteutettuja kesäkursseja. Syksyllä imetystuen peruskursseja oli vielä Kajaanissa, Mikkelissä, Seinäjoella ja Helsingissä. Yhteensä Imetystuen peruskursseille osallistui 166 henkilöä. 2.5.2 Imetystuen jatkokurssi Imetystuen jatkokurssi syventää imetystietoa, vahvistaa vapaaehtoisten vuorovaikutusosaamista ja perehdyttää imetystuen kaikkiin tukimuotoihin. Valtaosa kurssille tulijoista on toiminnassa jo mukana olevia imetystukiäitejä, mutta kurssille voi tulla myös ilman aiempaa kokemusta Imetyksen tuki ry:n vertaistukitoiminnasta, mikäli hakijalla on soveltuva pohjakoulutus imetyksestä. Myös imetystuen jatkokurssia kehitettiin vuoden 2016 aikana. Kehitystyön lähtökohtina olivat kurssilaisilta ja kouluttajilta kerätty palaute sekä imetystukitoiminnan muutokset. Alkuvuodelle sijoittunut Joensuun kurssi toteutui vielä vanhan kurssisuunnitelman mukaan, mutta muut neljä Imetystuen jatkokurssia Tampereella, Helsingissä, Jyväskylässä ja Porissa järjestettiin sisällöiltään uudistettuina. Vuonna 2016 Imetystuen jatkokursseille osallistui 64 henkilöä. 2.5.3 Kouluttajakoulutus Yhdistyksen kursseilla kouluttaville ja koulutuksesta kiinnostuneille imetystukiäideille järjestettiin kaksipäiväinen kouluttajakoulutus tammikuussa 2016. Koulutukseen osallistui 15 henkilöä. Mittavan kurssiuudistuksen takia koulutuskoordinaattori tapasi kaikkien jatkokurssien kurssien kouluttajatukiäitejä perehdytyksen merkeissä. Lisäksi kaikkiin kouluttajiin pidettiin yhteyttä kurssien järjestelyyn ja toteutukseen liittyen. 2.5.4 Valtakunnalliset tukiäitipäivät Tukiäitipäivät ovat yksi- tai kaksipäiväinen täydennyskoulutustapahtuma, joka kokoaa yhteen imetystukiäitejä ympäri Suomen oppimaan, verkostoitumaan ja virkistymään. Kaikille vapaaehtoisille avoimia tukiäitipäiviä järjestettiin keväällä ja syksyllä. Samoina viikonloppuina pidettiin myös Imetyksen tuki ry:n sääntömääräiset kokoukset. Kevään yksipäiväiseen tapahtumaan Tampereella osallistui lähes 80 imetystukiäitiä ja noin 30 lasta. Syksyn tukiäitipäivät järjestettiin kaksipäiväisenä tapahtumana Helsingissä ja mukana oli noin 50 yhdistyksen vapaaehtoista ja 25 lasta. 8
Kevään tukiäitipäivässä Suomen monikkoperheet ry:n koordinaattori sekä monikkometystä omakohtaisesti tunteva imetystukiäiti kertoivat monikkoimetyksen erityispiirteistä. Imetyksen tuki ry:n koordinaattorit esittelivät yhdistyksen uusittuja vertaistukitoiminnan pelisääntöjä. Syksyn tukiäitipäivillä kartutettiin tukityössä tarvittavaa vuorovaikutusosaamista tunne- ja vuorovaikutuskouluttajan johdolla. Toiminta- ja SI-terapeutti luennoi aistisäätelyn haasteista ja imetyksestä. Sosiaalialan perhetyön näkökulmaa imetykseen valotti sosiaaliohjaaja, jonka aiheena oli imetys erityistä tukea tarvitsevissa perheissä. 2.5.5 Alueelliset tukiäititapahtumat Vuonna 2016 vahvistettiin eri puolilla Suomea tapahtuvaa imetyksen vertaistukitoimintaa järjestämällä alueellisia tapahtumia. Niiden tarkoituksena oli tarjota yhdistyksen vapaaehtoisille imetystukiäideille mahdollisuuksia paikallistoiminnan suunnitteluun, verkostoitumiseen, keskinäiseen vertaistukeen, kouluttautumiseen ja virkistäytymiseen. Alueellisia tapahtumia järjestettiin vuoden aikana kahdeksalla paikkakunnalla. Niihin osallistui arviolta 120 imetystukiäitiä. 2.6 Vertaistukimateriaalit Imetystukimateriaaleja on tarjolla erityisesti sähköisessä muodossa imetys.fi -verkkosivustolla, jossa oli vuoden lopussa yli kolmekymmentä tietoiskua ja artikkelia imetyksen vertaistuen kannalta tärkeistä aiheista. Imetys.fi -sivusto uudistettiin kokonaan vuoden 2016 aikana, jotta verkkosivut palvelisivat mahdollisimman hyvin imetyksen vertaistukea tarvitsevia perheitä. Käyttäjäystävällisyyttä lisättiin sivuston rakennetta selkeyttämällä ja mobiiliyhteensopivuuteen panostamalla. Verkkosivujen kaikki vanhat imetystietoartikkelit päivitettiin, lisäksi julkaistiin uusia. Imetyksen pulmatilanteisiin tarkoitetut imetystieto-ojenteet korvattiin uudella Imetyksen tietopisarat -sarjalla. Tietopisarat ovat tietoiskumuotoisia imetystukimateriaaleja, joita voivat ladata ja tulostaa käyttöönsä niin perheet, vertaistukijat kuin imetysohjauksen ammattilaisetkin. Verkkosivuille luotiin myös Odottajan opas - niminen imetykseen valmistautumiseen ja imetyksen alkuviikkoihin keskittyvä helppolukuinen tietopakettikokonaisuus, joka soveltuu myös lisämateriaaliksi imetystukiäidiksi valmentavien kurssien itseopiskeluun. Aivan uutta verkkosivuilla on Rinnan mitalla -blogi, jossa imetystä ja siihen liittyviä ilmiöitä tarkastellaan monesta näkökulmasta. Vuonna 2016 painetussa muodossa oli jaossa imetyksen vertaistuesta tiedottava flyer, Imetyksen tietopisarat -sarjan osia, vauvan nälkäviestintää havainnollistava Hamuiluaukeama-juliste sekä Lisämaitojen purkusuunnitelma näkyväksi -kampanjassa tuotetut vauvantahtisen pulloruokinnan ohje ja lisämaitojen vähentämisen tueksi tarkoitettu vähennyspäiväkirja. 9
Imetysviikon tapahtumia varten toteutettiin isompi materiaalipostitus tukemaan paikallisten imetystukiryhmien järjestämien tapahtumien toteutusta. Vertaistukimateriaaleja jaettiin myös muissa tapahtumissa ja lapsiperheitä tavoittavissa paikoissa ympäri vuoden. Imetystukiäitien työn tueksi tarjolla oli Tukiäidin opas -kirjanen. Vuonna 2016 aloitettiin sähköisen Imetystukiäidin käsikirjan laatiminen, joka tulee korvaamaan Tukiäidin oppaan vuoden 2017 aikana. 3. YHTEISTYÖ JA IMETYKSEN EDISTÄMINEN 3.1 Järjestöt ja verkostot Vuonna 2016 Imetyksen tuki ry teki yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja lapsiperhetoimijoiden kanssa ja oli mukana useissa imetystoimijoiden verkostoissa. Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton kanssa yhteistyö liittyi erityisesti Imetys ilman stressiä -hankkeeseen, jonka ohjausryhmässä Imetyksen tuki ry:llä oli edustaja. Suomen kätilöliitto ry ja Suomen Terveydenhoitajaliitto olivat yhteistyökumppaneina Imetysviikon toteutuksessa. Imetyksen tuki ry oli mukana Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n luotsaamassa yhteistyöhankkeessa, jossa luotiin imetysohjauksen Kompassit. Kompassit ovat kuvallisia tukimateriaaleja imetysaiheiden puheeksiottoon ja tarkoitettu käytettäväksi imetysohjaajan, imetyksen vertaistukijan tai doulan kanssa. Hankkeen muut yhteistyökumppanit olivat Kätilöliitto, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Folkhälsan ja Ensi- ja turvakotien liitto. Metropolia ammattikorkeakoulun kätilökoulutuksen kanssa yhteistyön painottui Kansallisen imetyspäivän seminaarin järjestämiseen. Imetyksen tuki ry oli myös mukana Helsingin Tyttöjen Talon asiantuntijaryhmässä sekä moniammatillisessa Imetys ja uni -verkostossa. Suomen monikkoperheet ry:n kanssa yhteistyötä tehtiin imetyksen edistämiseksi kaksos- ja muissa monikkovauvaperheissä. Imetyksen tuki ry vertaistukikoordinaattori oli luennoitsijana Suomen perinatologisen seuran koulutuspäivillä. Sexpo Säätiön kanssa yhteistyö oli asiantuntijaosaamisen vaihtoa järjestötoimintaan liittyvissä asioissa ja yhteisiin sisältöihin liittyen. 3.2 Yhteistyö paikallisesti 10
Imetyksen tuki ry:n paikallisesti toimivia yhteistyökumppaneita olivat mm. ovat Jyväskylän Imetystukiryhmä ry, Tampereen Napapiiri ry, Mammakeidas ry, Liekku ry, Suojaisa ry, Lapsis ry, Kiintymysvanhemmuusperheet ry, Kestovaippayhdistys sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset. Imetystukiryhmät tekivät monipuolista yhteistyötä paikallisissa imetystoimijoiden verkostoissa. Neuvoloiden, synnytyssairaaloiden ja imetyspoliklinikoiden lisäksi yhteistyötä tehtiin kuntien varhaiskasvatuspalvelujen, seurakuntien lapsityön, paikallisten kätilöyhdistysten ja lapsiperhetoimintaa organisoivien yhdistysten kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös muiden imetystukiryhmien, synnytysdoulien ja kantoliinatukihenkilöiden kanssa. Helsingissä Imetyksen tuki ry oli mukana Metropolia AMK:n järjestämässä venäjänkielisille perheille suunnatussa perhevalmennuksessa. Koulutuskoordinaattori vastasi valmennuksen imetysosuudesta. Yhteistyö perhevalmennustoiminnan kanssa jatkuu vuonna 2017. 3.3 Yhteistyö terveydenhuollon kanssa Vuonna 2016 Imetyksen tuki ry teki entiseen tapaan yhteistyötä neuvoloiden, synnytyssairaaloiden ja muiden imetykseen liittyvien julkisen terveydenhuollon toimijoiden kanssa liittyen imetystuen kehittämiseen. Tärkeä osa yhteistyötä oli myös vertaistukityössä esiin nousseiden näkökulmien ja teemojen tuominen terveydenhuollon imetystoimijoiden tietoisuuteen. Imetyksen tuki ry:n koordinaattorit ja imetystukiäidit vierailivat vuoden 2016 aikana luennoimassa erilaisista imetysaiheista ja esittelemässä imetyksen vertaistukea kätilöille, terveydenhoitajille ja terveydenhuoltoalojen opiskelijoille muun muassa Helsingissä, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa. Lisäksi yhdistyksen työntekijöitä ja tukiäitejä osallistui Imetyksen tuki ry:n edustajina alueellisiin imetystoimijoiden yhteistyöverkostoihin mm. pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä. Verkostot kokosivat yhteen imetyksen kanssa tekemisissä olevia toimijoita: synnytyssairaalan, neuvolan ja oppilaitosten henkilökuntaa sekä järjestöjen edustajia. Osaa yhteistyöpalavereista organisoi Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton Imetys ilman stressiä -hanke. Hankkeeseen kuuluivat moniosaiset seminaarit Turussa ja Oulussa, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa Imetyksen tuki on ollut mukana. Yhdistyksen tuottamia imetysluottamusaiheisia koulutusmateriaaleja hyödynnettiin synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden henkilökunnan lisäkoulutuksissa mm. pääkaupunkiseudulla ja Turussa. 3.4 Imetysviikko 11
Pohjoismaista imetysviikkoa vietettiin viikolla 42 lokakuussa. The World Alliance for Breastfeeding Action (WABA) oli valinnut vuoden teemaksi Breastfeeding - A Key to Sustainable Development, joka suomennettiin muotoon Imetys - osa kestävää kehitystä. Imetyksen tuki ry osallistui Kansallisen imetyspäivän seminaarin järjestämiseen 18.10.2016 yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton, Folkhälsanin, Metropolia ammattikorkeakoulun, Suomen Kätilöliiton, Suomen Terveydenhoitajaliiton sekä Vauvamyönteisyyskouluttajat ry:n kanssa. Seminaari järjestettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloissa Bulevardilla Helsingissä. Tilaisuudessa oli noin 200 osallistujaa eri puolilta Suomea. Lisäksi tilaisuutta oli mahdollista seurata internetin välityksellä. Imetyksen tuki ry myönsi Imetyksen edistämisen palkinnon Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton Imetys ilman stressiä -hankkeelle. Hankkeen ansioiksi katsottiin sen uraauurtava työ imetystuen ammatillisten ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyön vahvistamiseksi sekä imetyksen monimuotoisuuden näkyväksi tekeminen positiivisessa ja hyväksyvässä hengessä. Imetysviikolla järjestettiin toista vuotta peräkkäin Folkhälsanin ja Ensi- ja turvakotien liiton Imetysrauha - Amningsfred -kampanja. Imetyksen tuki ry osallistui kampanjan sosiaalisen median viestinnän suunnitteluun ja piti kampanjan viestejä esillä erityisesti Facebookissa kampanjaviikon aikana. Imetysrauha-kampanja nosti esille tavallisten perheiden imetysarjen ja monimuotoisen imetyksen arvokkuuden tarinoiden, kuvien ja videoiden avulla. Paikallistoiminta oli Imetysviikolla runsasta, ja imetystukiäidit järjestivät toimintaa yli kymmenellä paikkakunnalla: Raumalla, Porissa, Kauhajoella, Mikkelissä, Hyvinkäällä, Kiuruvedellä, Jyväskylässä, Kempeleessä, Rovaniemellä ja pääkaupunkiseudulla. Useat tapahtumat toteutettiin yhteistyössä paikallisten kätilöyhdistysten kanssa. Tukiäidit päivystivät pop up -pisteillä ja imetyskahviloissa synnytyssairaaloiden vierihoito-osastoilla, perhekahviloissa sekä esittelivät imetystä ja vertaistukitoimintaa kirjastoissa, kahviloissa ja kauppakeskuksissa. 4. VIESTINTÄ Yhdistyksen tärkeimmät viestintäkanavat ovat www.imetys.fi -internet-sivusto, yhdistyksen sivu ja sosiaalisen median ryhmä Facebookissa sekä yhdistyksen Twitter-tili. Imetyksen tuki ry:n Facebook-ryhmä jatkoi kasvuaan. 2016 lopussa jäsenmäärä oli noin 25 000 henkilöä, uusia jäseniä ryhmään oli vuoden aikana tullut noin 11 000. Internet-sivuilla oli vuonna 2016 keskimäärin noin 30 000 kävijää kuukaudessa. Vuonna 2016 järjestön www-sivut uudistettiin visuaalisesti, rakenteellisesti ja sisällöllisesti, jotta www-sivut palvelisivat mahdollisimman hyvin imetyksen vertaistukea tarvitsevia perheitä. Sisältöjen kehittämistä tehtiin koko vuosi. Rakenteellinen ja visuaalinen uudistus toteutettiin loppuvuodesta. Uudet www-sivut avattiin joulukuussa. 12
Sähköinen keskustelufoorumi Maitolaituri oli edelleen käytössä imetystuen tarvitsijoille ja yhdistyksen jäsenille, mutta Maitolaiturin kävijämäärä ja viestinnällinen merkitys oli vuonna 2016 vähäinen. Vuonna 2016 Imetyksen tuki ry lähetti kolme mediatiedotetta. Tammikuussa kommentoitiin uusia kansallisia lapsiperheiden ruokasuosituksia imetyksen näkökulmasta. Lokakuussa tiedotettiin Pohjoismaisen imetysviikon teemasta otsikolla Imetys edistää kestävää kehitystä. Lokakuussa myös julkaistiin tiedote Imetyksen edistämisen palkinnon saajasta. Imetyksen tuki ry sai vuonna 2016 kuukausittain medianäkyvyyttä, ja järjestön työntekijät olivat asiantuntijoina lehti- ja radiohaastatteluissa liittyen mm. julkiseen imettämiseen, uusiin imetyssuosituksiiin, imetyksen erilaisiin pulmatilanteisiin sekä imetykseen ja kestävään kehitykseen. Imetystukiryhmät saivat näkyvyyttä paikallislehdissä eri puolilla Suomea. Imetysuutisia-lehdestä ilmestyi kaksi numeroa. Ensimmäisen numeron päätoimittaja oli Heini Kettunen ja toisen numeron päätoimittaja oli Liisa Ansio. Toukokuussa ilmestynyt Imetysuutisia 1/2016 käsitteli imetystä kriisien ja sodan keskellä. Muita aiheita olivat mm. julkinen imetys sekä imetys ja tupakointi. Imetysuutisia 2/2016 ilmestyi lokakuussa. Lehden teemoja olivat imetys ja kestävä kehitys, äidinmaidon luovutus ja äidinmaidonkorvikkeet. 13