Metsäalalla työskentelevä työvoima ja alan koulutuksen tuottama työllistyminen Riitta Kilpeläinen Työtehoseura
Taustaa Kehittämistyötä tehty vuodesta 200 alkaen Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä (HY, UEF 200 204) Metsäalan substanssiosaaminen nyt ja 2020-luvulla hanke (TTS 203) Metsäalan esiselvitys (HY, TTS 203) Metsätalousinsinöörikoulutuksen kehittämishanke (TTS, Mamk 204 205) Metsäalan osaamistarpeiden ennakointihanke (TTS 206) Metsäalan koulutuksen tuottaman osaamisen ja työelämävastaavuuden laadullinen arviointi tutkintotasoittain (TTS, 206-207) Metsätalousinsinöörikoulutuksen uraseurantamittariston kehittäminen (TTS, 207-208)
Esityksen sisältö Metsäalalla työskentelevä työvoima Koulutus-, ikä- ja ammattirakenne Aineistoina Tilastokeskuksen ja opetushallituksen tilastoaineistot Metsäalan koulutuksen tuottama työllistyminen Työllistymisen laatu Aineistoina Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot ja kyselytutkimukset
Metsätalouden ja teollisuuden työlliset Pohjois- Karjalassa 2007-204 (Vipunen Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen tilastoaineisto) 3500 3000 2500 2000 500 000 500 0 2007 2008 2009 200 20 202 203 204 Metsätalous Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Yhteensä
Metsätalouden ja teollisuuden 0 suurimman ammattiryhmän työlliset 200-204 Pohjois-Karjala (Vipunen Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen tilastoaineisto) 950 900 850 800 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 50 00 50 0 200 20 202 203 204 Metsätyöntekijät Muut Kemiallisen prosessityön työntekijät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Rakennustyöntekijät Työkoneiden käyttäjät Puutyöntekijät ja asiantuntijat Maa- ja metsätalouden asiantuntijat Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat Kemiallisen prosessityön asiantuntijat Taloushallinnon toimistotyöntekijät
Koko maa Pohjois-Karjala Metsätalouden ja teollisuuden työllisten koulutusrakenne koulutusasteittain 203 (Vipunen Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen tilastoaineisto) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 5 64 9 7 5 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 5 64 8 2 Metsätalous 24 47 0 4 4 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 4 54 0 0 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 23 54 0 0 3 Metsätalous 23 44 5 6 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 Perusaste, lukiokoulutus ja koulutusaste tuntematon Ammatillinen koulutus Opistoaste Ammatillinen korkea-aste, AMK-tutkinto, alempi korkeakoulututkinto Ylempi AMK-tutkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatin-, tohtorintutkinto
Koko maa Pohjois-Karjala Metsätalouden ja teollisuuden työllisten koulutusalarakenne 203 (Vipunen Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen tilastoaineisto) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 2 0 7 7 4 2 3 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 2 6 2 63 9 2 3 Metsätalous 3 4 7 52 2 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 3 66 22 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 4 9 53 8 2 9 Metsätalous 3 5 8 48 20 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 Yleissivistävä Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tuntematon Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tekniikan ja liikenteen ala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Muu koulutus
Metsätalouden ja teollisuuden 0 suurinta ammattia koulutusasteittain 203, PK (Vipunen Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tilastoaineisto) Muut (n=255) 7 45 3 5 0 Taloushallinnon toimistotyöntekijät (n=47) 5 9 38 2 4 2 Rakennustyöntekijät (n=50) 2 76 4 6 2 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat (n=55) 4 4 20 67 5 Työkoneiden käyttäjät (n=4) 22 76 2 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat (n=74) 2 23 30 23 Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat (n=8) 2 6 27 60 4 Kemiallisen prosessityön työntekijät (n=263) 7 77 4 2 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat (n=278) 8 8 2 38 3 Puutyöntekijät ja asiantuntijat (n=579) 8 74 4 4 Metsätyöntekijät (n=779) 3 62 4 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 Perusaste, lukiokoulutus ja koulutusaste tuntematon Ammatillinen koulutus Opistoaste Ammatillinen korkea-aste, AMK-tutkinto, alempi korkeakoulututkinto Ylempi AMK-tutkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lääkärien erikoistumiskoulutus Lisensiaatin-, tohtorintutkinto
Metsätalouden ja teollisuuden 0 suurinta ammattia opintoaloittain 203, PK (Vipunen Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tilastoaineisto) Metsätyöntekijät 2 02 2 42 22 28 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat 2 2 3 66 7 2 6 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat 0 4 8 80 8 Kemiallisen prosessityön työntekijät 30 73 4 2 6 Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat 3 9 4 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat 7 46 Työkoneiden käyttäjät 2 6 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat 76 Rakennustyöntekijät 2 6 6 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 2 6 Muut 8 0 Yhteensä 2 4 40 85 3 0 2 2 22 20 4 60 8 2 4 2 68 6 2 3 45 22 3 9 3 2 6 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 Yleissivistävä Kulttuuriala Luonnontieteellinen Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu, ravitsemis ja talousala Tuntematon Humanistinen ja kasvatusala Yhteiskuntetieteellinen, liiketalous ja hallinto Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Muu koulutusala
Yleisimmät opintoalat metsätalouden ja teollisuuden työllisillä (PK, 203) Metsätalous 673 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 409 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 74 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 59 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 27 Liiketalous ja kauppa 6 Maatilatalous 85 Sähkö- ja automaatiotekniikka 82 Lukiokoulutus 58 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 25 (Vipunen Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tilastoaineisto) n
Metsätalouden ja puunkorjuun toimialalla vuonna 200 työskennelleiden koulutus (eräitä ammattiryhmiä) (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, n=7957) Metsätalouden erityisasiantuntijat (n=207) 86 2 Metsätalousteknikot (n=32) 66 5 28 Maa- ja metsätalouden johtajat (n=69) 62 8 28 Maa- ja metsätaloustyökoneiden kuljettajat (n=5273) 33 26 4 37 Metsurit ja metsätyöntekijät (n=596) 7 40 3 40 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät (n=329) 6 55 20 9 Sahatavaran sekä paperin ja kartongin valmistuksen prosessityöntekijät (n=65) 5 25 5 55 Kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat (n=45) 5 32 2 50 Koneasentajat ja -korjaajat (n=24) 5 8 0 67 Puutavaran käsittelijät, puusepät ym. (n=7) 0 29 0 7 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 Metsäalan tutkinnot yhteensä Ei perusasteen jälkeistä koulutusta tai ei tietoa Lukiokoulutus Muu koulutus
Metsätalouden ja teollisuuden työllisten koulutusaste ikäryhmittäin Pohjois-Karjalassa 203 (Vipunen Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tilastoaineisto) Yli 55-vuotiaat 30 44 6 7 20 45-54-vuotiaat 5 59 2 3 0 30-44-vuotiaat 3 56 4 9 8 0 Alle 30-vuotiaat 2 64 0 3 2 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 Perusaste, lukiokoulutus ja koulutusaste tuntematon Opistoaste Ylempi amk-tutkinto, ylempi korkeakoulututkinto Ammatillinen koulutus Ammatillinen korkea-aste, amk-tutkinto, alempi korkea-aste Lisensiaatin- ja tohtorintutkinto
Metsätalouden ja teollisuuden 0 suurimman ammatin ikärakenne (PK, 203) (Vipunen Opetushallinnon ja Tilastokeskuksen tilastoaineisto) Metsätyöntekijät (n=779) 20 23 26 3 Puutyöntekijät ja -asiantuntijat (n=579) 9 32 27 22 Maa- ja metsätalouden asiantuntijat (n=278) 0 30 24 36 Kemiallisen prosessityön työntekijät (n=263) 0 24 35 32 Kaupan alan asiantuntijat ja johtajat (n=8) 24 25 43 9 Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat (n=74) 5 4 33 22 Työkoneiden käyttäjät (n=4) 20 34 22 24 Kemiallisen prosessityön asiantuntijat (n=55) 3 49 26 3 Rakennustyöntekijät (n=50) 8 24 38 20 Taloushallinnon toimistotyöntekijät (n=47) 4 23 43 30 Muut (n=254) 4 27 25 34 Yhteensä (n=250) 6 28 28 28 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 Alle 30-vuotiaat 30-44-vuotiaat 45-54-vuotiaat Yli 55-vuotiaat
Metsäalan koulutuksen kysyntä ja tarjonta Metsäalalla tarvitaan vuonna 2025 kaikkiaan 2700 4600 työntekijää (Savotta 2025) Metsurit 80-200 Metsäkoneen kuljettajat 330-440 Puutavara-autonkuljettajat 220-280 Metsätoimihenkilöt 30 Ylemmät toimihenkilöt 40 uusia henkilöitä keskimäärin/vuosi Ammatillisen koulutuksen osalta tarvetta lisätä koulutusmääriä (puutavara-autonkuljettajat, prosessiteollisuuden perustutkinto), korkeaasteen osalta metsätalouden puolella koulutusmääriä ei tulisi ainakaan kasvattaa (mti- ja maisterikoulutukset) ja metsäteollisuuden puolella joiltakin osin kasvattaa (erityisesti puutuotealalla) (Savotta 2020 ja Savotta 2025)
Miten mitata koulutuksen tuottamaa työllisyyttä? Ulrich Teichler (999): koulutuksen jälkeisen työllistymisen onnistuneisuuden kriteerit. Sujuva siirtyminen työelämään 2. Valmistuneiden työttömyysaste 3. Epätyypillisten työsuhteiden osuus 4. Työhön sijoittumisen vertikaalinen onnistuminen 5. Työhön sijoittumisen horisontaalinen onnistuminen
Laadullinen työllistyminen OKM:n työryhmä pohtinut kriteerejä laadulliselle työllistymiselle --> uraseurantakyselyihin perustuvat indikaattorit (maaliskuu 207) - tyytyväisyys saatuun korkeakoulutukseen - mahdollisuudet hyödyntää korkeakoulussa annettua osaamista työelämässä - työn vaativuus - koulutuksen merkitys osaamisen kehittämisessä
Sujuva siirtyminen koulutuksesta työelämään (Kyselytutkimukset metsätieteiden maistereille (n=259) ja metsätalousinsinööreille (n=26) 20 Metsätieteiden maisterit 57 % työskenteli ensimmäisessä opintojen jälkeisessä työssä jo opintojen aikana Aikaa opiskelusta ensimmäisen työpaikan saamiseen meni keskimäärin 2,53 kk Metsätalousinsinöörit 5 % työskenteli ensimmäisessä opintojen jälkeisessä työssä jo opintojen aikana Aikaa opiskelusta ensimmäisen työpaikan saamiseen meni keskimäärin 5 kk
Epätyypilliset työsuhteet Metsätieteiden maistereista 75 % ja metsätalousinsinööreistä 90 % työskenteli vuonna 20 vakituisessa kokopäivätyössä Töihin liittyvä kausivaihtelu yleistä monissa metsätalouden töissä (mm. metsurit ja metsäkoneenkuljettajat)
Työllistyminen koulutustasoa vastaaviin tehtäviin (Kyselytutkimus 20) Työtehtävät vastaavat koulutusta hyvin: metsätieteiden maisterit 56 % metsätalousinsinöörit 58 % Työ koulutusta vaativampaa: metsätieteiden maisterit 3 % metsätalousinsinöörit 28 % Työn vastaavuustaso koulutusta alhaisempi: metsätieteiden maisterit 3 % metsätalousinsinöörit 4 %
Työllistyminen koulutusalaa vastaaviin tehtäviin (Kyselytutkimus 20) Työtehtävät ja koulutus vastaavat toisiaan täysin tai erittäin paljon Metsätieteiden maisterit 23 % Metsätalousinsinöörit 70 % Koulutuksessa opittuja tietoja ja taitoja voi hyödyntää työssään jatkuvasti Metsätieteiden maisterit 32 % Metsätalousinsinöörit 48 %
Metsäalan perustutkinto Metsätalousinsi Työllistyminen toimialoittain 200 (Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto, n=3539) nööri MMM 990-2000 valmistuneet 2009 valmistuneet 990-2000 valmistuneet 2009 valmistuneet 990-2000 valmistuneet 2009 valmistuneet 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 Maatalous, metsätalous ja kalatalous Teollisuus Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Terveys- ja sosiaalipalvelut Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Toimiala tuntematon Majoitus- ja ravitsemistoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus Rahoitus- ja vakuutustoiminta Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Tukku- ja vähittäiskauppa Koulutus Kaivostoiminta ja louhinta Muu palvelutoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Informaatio ja viestintä Kiinteistöalan toiminta Taiteet, viihde ja virkistys
Metsätalousinsinöörit työllistyminen opintojen jälkeen (Kyselytutkimus 206, n=255) 205 36 5 9 3 2 9 6 204 4 2 2 2 2 9 3 203 65 3 8 8 5 8 3 202 44 6 23 2 8 3 4 20 53 7 8 6 6 0 0 20 30 40 50 60 70 80 90 00 Koulutusta vastaava työ metsäalalla Työ metsäalalla Työ muulla alalla Työtön Yrittäjä Jatkaa opiskelua Muu
Työ ja koulutus vastaavat tason osalta, mutta eivät sisällön osalta Metsätalousinsinöörit % MMM 24 % Työ ja koulutus vastaavat sisällön ja tason osalta Metsätalousinsinöörit 48 % MMM 34 % Koulutuksen ja työn välinen vastaavuus (kyselytutkimus 20) Työ ja koulutus eivät vastaa toisiaan tason eivätkä sisällön osalta Metsätalousinsinöörit 9 % MMM 34 % Työ ja koulutus vastaavat sisällön, mutta eivät tason osalta Metsätalousinsinöörit 22 % MMM 8 %
Vuosina 20-205 valmistuneiden metsätalousinsinöörien asuinmaakunta vuonna 206 (Kyselytutkimus 206, n=255, Väestörekisterikeskus) Maakunta Hamk Karelia Lapin amk Mamk Novia Tamk Ahvenanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 2,6 0,0 Etelä-Karjala,4,7 0,0 4,8 0,0 2,4 Etelä-Pohjanmaa 0,7 0,0,3 0,0 0,0 2,4 Etelä-Savo 5, 8,6 0,0 26,6 2,6 0,8 Kainuu 0,0 6,3 4,0,6 0,0 0,8 Kanta-Häme 22,3 0,0 0,7,6 0,0 4,7 Keski-Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0,6 2,6 0,8 Keski-Suomi 6,5,7 4,0 4, 0,0 3,3 Kymenlaakso,4 0,6 0,0 3,6 0,0 0,0 Lappi 0,7,7 48,0 2,0 0,0 0,8 Pirkanmaa,5 2,9 2,7 4,2 0,0 42,5 Pohjanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 28, 0,0 Pohjois-Karjala,4 5,4 0,7 4,2 0,0 0,0 Pohjois-Pohjanmaa 2,9 5,7 3,3 8,3 0,0 4,7 Pohjois-Savo,4 2,0 2,0 20,8 0,0 0,8 Päijät-Häme 8,7 2,3 0,7 2,0 0,0 0,0 Satakunta 5, 0,6 0,0,0 0,0 8,7 Uusimaa 3,7,0 2,0 2,6 53,8 7,9 Varsinais-Suomi 6,5 0,6,3,0 7,7 3, Ulkomaat 0,7 0,6 0,0 0,0 2,6,6 Tuntematon 0,0 2,3,3 0,0 0,0 4,7 Yhteensä 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0 00,0
Koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen vaikuttaneet tekijät metsätalousinsinööreillä (keskiarvoina) (Kyselytutkimus 206, n=255) Oma aktiivisuus Harjoittelussa hankittu työkokemus Ammattiosaaminen Harjoittelussa saatu yhteys työpaikkaan Tietoisuus omista tavoitteista Verkostot työelämään Valmius muuttaa asuinpaikkaa työllistyäkseen Muu työkokemus Alan työmarkkinatilanne Tutkinnon tunnettuus,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5 6 Työ muulla alalla Työ metsäalalla Koulutusta vastaava työ metsäalalla
Muuttaminen ja työllisyys metsätalousinsinöörit (Kyselytutkimus 206, n=255) Työllisyys kyselyhetkellä Asuinmaakunta muuttunut % % Asuinmaakunta sama Koulutusta vastaava työ metsäalalla 6 39 Työ metsäalalla 48 52 Työ muulla alalla 44 56 Työtön 44 56
Yhteenvetoa Metsäalalla työskentelee monenlaisista koulutustaustoista tulevia henkilöitä tarjoaa mahdollisuudet alan kehittymiseen haasteena mm. täydennyskoulutuksen järjestäminen Asiantuntijatyön lisääntyminen - työtehtävien laaja-alaistuminen Metsäalalle rekrytoidaan koulutettua väkeä kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen? Koulutuksen ja työn välinen vastaavuus?