Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

Samankaltaiset tiedostot
Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi

7. AURINKOKUNTA. Miltä Aurinkokunta näyttää kaukaa ulkoapäin katsottuna? (esim. lähin tähti n AU päässä

Kesäyön kuunpimennys

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

JOHDATUS TÄHTITIETEESEEN

AVOMERINAVIGOINTI eli paikanmääritys taivaankappaleiden avulla

Ajan osasia, päivien palasia

TAIVAANMEKANIIKKA IHMISEN PERSPEKTIIVISTÄ

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

IHMEEL- LINEN KUU TEKSTI // KRISTOFFER ENGBO

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Luonto kertoo ihmisille monin tavoin vuodenaikojen vaihtelut.

Juha Ojanperä Har javalta

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

Merkintöjä planeettojen liikkeistä jo muinaisissa nuolenpääkirjoituksissa. Geometriset mallit vielä alkeellisia.

Tähtitieteelliset koordinaattijärjestelemät

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

Risto Juntunen

Tähtitaivaan alkeet Juha Ojanperä Harjavalta

Vuosaaren keskustan suunnitteluperiaatteet - Varjoisuusselvityksiä

SolarView. Käyttäjän opas. AR Software

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

ASTERISKI. Kuvataan tähtiviiruja. Täydellinen kuunpimennys. Planeetat kohtasivat aamutaivaalla. Keurusselän kraatterin ikä täsmentyi

Tähdenpeitot- Aldebaranin ja Reguluksen peittymiset päättyvät

TAIVAANMERKIT KESÄLLÄ 2014

PÄIVÄNVALO. Lue alla oleva teksti ja vastaa sen jäljessä tuleviin kysymyksiin.

Aloitetaan kyselemällä, mitä kerholaiset tietävät aurinkokunnasta ja avaruudesta ylipäänsä.

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Planeetan määritelmä

SÁME JÁHKI - saamelainen vuosi

Ceres. Numero 42. Turun Ursa r.y.

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

e i sn u m E ri ko Venuksen ylikulku vuotta Kajaanilaista tähtitieteen historiaa

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

CASIO-KOULULASKIMET CASIO. OPETTAJAOSIO JULKAISU 8 TEEMAOSIO: ASTRONOMIA: LASKENTAA TAIVAAN JA MAAN VÄLILLÄ. Astronomia ja astrologia SIVU 1

Ajan mittaaminen on perinteisesti jaettu kahteen eri osaan.

Tähtitieteen historiaa, avaruusgeometrian tehtäviä ja muita tehtäviä

Kosmos = maailmankaikkeus

AIKAKIRJA Heikki Oja. Helsinki Helsingin yliopiston almanakkatoimisto

Kosmista kolminaisuutta kuvaavat merkit vasemmalla; taivas, maa ja ihminen. Kuva

Sisällysluettelo: asteroidit

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors

Tähtitieteen LUMA-työpaja

AKAAN AURINKOKUNTAMALLI

YHTEYSTIEDOT SISÄLLYSLUETTELO ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS

50 KYSYMYSTÄ AJASTA JA KALENTERISTA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

Navigointi/suunnistus

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Jyväskylä Sirius ry Havaintoviikko Oulun Tähtipäivät Toimintakertomus 2011 Kevätkokous Venuksen ylikulku Osittainen Auringonpimennys

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Kiinalainen Kalenteri

6. Kaukoputken rakentaminen - Linssikaukoputken toimintaperiaatteeseen tutustuminen - Kaukoputken rakentaminen yksinkertaisista välineistä

INSINÖÖRIN NÄKÖKULMA FYSIIKAN TEHTÄVÄÄN. Heikki Sipilä LF-Seura

Verisiä kuita, auringonpimennyksiä ja meteoreja Blood Moons, Eclipses of the Sun, and Meteors

Turun seudun TAPAHTUMAKALENTERI

zeniitti horisontti S O

Kaukoputkikurssin 2005 diat

Kehät ja väripilvet. Ilmiöistä ja synnystä

2) Kirjoita osoittajaan ja nimittäjään jotkin luvut, joilla yhtälöt ovat voimassa. Keksi kolme eri ratkaisua. 2 = 5 = 35 = 77 = 4 = 10 = 8

Aikakirja Aikakirja Aikakirja Yliopiston almanakkatoimisto. Aikakirja. Aikakirja 2010

Auringonpimennyslasit: Käyttöohjeet

KUIS KUU KUISKIS -TYÖPAJA

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

KÄYTTÖOHJE. CITIZEN ECO-DRIVE, RADIO KONTROLLI, JATKUVA KALENTERI Malli: CB0xxx, cal. H145

Tule mukaan lepakkoseurantaan 2012! Eeva-Maria Kyheröinen: Lepakkoseurannat LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO, ELÄINMUSEO

2/ Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. LÖYDÄ MAAILMANKAIKKEUS TÄHTITIETEEN KANSAINVÄLINEN VUOSI


Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

T Y Ö E H T O S O P I M U S

SISÄLLYSLUETTELO YHTEYSTIEDOT ETU- JA TAKAKANSI LEHDEN TOIMITUS. Etukansi. Takakansi. Yhteystiedot:

Higgsin hiukkanen Venuksen ylikulku Valaisevat yöpilvet Tähtinäytöksissä usein kysyttyä

Aurinko. Havaintovälineet. Ilmakehän optiset ilmiöt. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Jaostojen toimintasuunnitelmat

1 Laske ympyrän kehän pituus, kun

Susanna Viljanen

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

Kaupunkikarttoja. Turku

Lataa Aikakirja Heikki Oja. Lataa

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Albedot ja magnitudit

Planetologia: Tietoa Aurinkokunnasta

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Aurinkokunta, yleisiä ominaisuuksia

LIITTEET. Lokakuun askareita Johannes von Gmundenin kalenterissa: Poimitaan hedelmiä.

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi

Nro 49. Turun Ursa r.y.

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

Kolmioitten harjoituksia. Säännöllisten monikulmioitten harjoituksia. Pythagoraan lauseeseen liittyviä harjoituksia

YHDEN RAON DIFFRAKTIO. Laskuharjoitustehtävä harjoituksessa 11.

Miksi meillä on talvi? Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastotutkimus ja -sovellukset

Tabbyn tähti - KIC Mysteeritähden havainnot. Arto Oksanen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

5/ Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry.

3.4. TULIPALLOHAVAINNOT

Transkriptio:

Pimennys- yms. lisäsivut Maailmankaikkeus nyt -kurssi Asko Palviainen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Ajanlasku Kuukalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta ei noudata vuodenaikoja nykyisistä kalentereista muhamettilainen kalenteri Kuu-aurinkokalenteri vuodessa 12 kuu-kuukautta lisätään tarvittaessa karkauskuukausi nykyisistä kalentereista juutalainen kalenteri Aurinkokalenteri seuraa vuodenaikoja Juliaaninen ja Gregoriaaninen kalenteri Muut: esim. juliaaninen päivämäärä

Tasaus- ja seisauspäivät Kevätpäivän tasaus Aurinko siirtyy eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle pallonpuoliskolle päivä ja yö yhtä pitkiä tähtitieteellinen kevät alkaa Kesäpäivänseisaus Aurinko saapuu pohjoiselle kääntöpiirille päivä pisimmillään tähtitieteellinen kesä alkaa

Tasaus- ja seisauspäivät Syyspäivän tasaus Aurinko siirtyy pohjoiselta pallonpuoliskolta eteläiselle pallonpuoliskolle päivä ja yö yhtä pitkiä tähtitieteellinen syksy alkaa Talvipäivänseisaus Aurinko saapuu eteläiselle kääntöpiirille päivä lyhyimmillään tähtitieteellinen talvi alkaa

Hämärät ja pimeä määritelmät Auringon nousu ja lasku Auringon yläreunan mukaan Porvarillinen eli yhteiskunnallinen hämärä Aurinko on enintään 6 o horisontin alapuolella Nauttinen eli merenkulkijain hämärä Aurinko on 6 12 o horisontin alapuolella Astronominen eli tähtitieteellinen hämärä Aurinko on 12 18 o horisontin alapuolella Pimeä Aurinko on vähintään 18 o horisontin alapuolella

Pimennykset, ylikulut ja okkultaatiot Pimennys: kappale joutuu toisen varjoon auringon- ja kuunpimennykset Tähdenpeitto (okkultaatio) Kuu peittää tähden, planeetan tms. Ylikulut (transit) sisäplaneetoilla (Merkurius ja Venus) Merkuriuksella n. 13 ylikulkua vuosisadassa Venuksen ylikulut harvinaisempia seuraavat 6.6.2012 ja 11.12.2117

Venuksen ylikulku 8. kesäkuuta 2012: Edellinen ylikulku vuonna 2004 ja seuraava 2117 Ylikulun aikataulu Venus siirtyy Auringon eteen klo 8.13.29 8.32.55 syvimmillään klo 11.19.44 Venus siirtyy pois Auringon edestä klo14.06.33 14.25.59 kesto 6h 12m HUOMIO! Ylikulun seuraamiseen tarvitset turvallisen suodattimen! Tämä koskee sekä paljain silmin että kaukoputken/kiikarin käyttäjiä. Älä koskaan katso Aurinkoa optisilla laitteilla, ellei siinä ole asianmukaisia suodattimia. Jos et ole varma suodattimesta, menettele kuin suodatinta ei olisi!

Pimennykset Kuunpimennykset puolivarjopimennys osittainen kuunpimennys täydellinen kuunpimennys Auringonpimennykset osittainen auringonpimennys rengasmainen auringonpimennys täydellinen auringonpimennys hybridinen auringonpimennys

Kuunpimennykset Puolivarjopimennys Kuu on joko osittain tai kokonaan puolivarjossa Kuussa oleva havaitsija näkee osittaisen auringonpimennyksen Osittainen kuunpimennys Kuu on osittain Maan täysvarjossa Täydellinen kuunpimennys Kuu on kokonaan Maan täysvarjossa

Auringonpimennykset Osittainen auringonpimennys Kuu peittää osittain Auringon kiekon Rengasmainen auringonpimennys Kuu ei pysty peittämään koko Aurinkoa vaan Auringon kiekko (pinta) näkyy Kuun ympärillä Täydellinen auringonpimennys Kuu peittää Auringon kiekon kokonaan Hybridinen auringonpimennys sama pimennys näkyy rengasmaisena tai täydellisenä riippuen havaintopaikasta

Saros-jakso Kaldealaisten löytämä kuunpimennysten toistumisesta Kuun rataan liittyviä kiertoaikoja solmuvuosi eli Maa solmu Aurinko on samassa asennossa 346.6201 vrk solmukuukausi eli Kuun kahden nousevan solmun välinen aika 27.2122 vrk synodinen kuukausi eli uudesta kuusta seuraavaan uuteen kuuhun 29.5306 vrk Monikerrat 19 solmuvuotta = 6585.78 vrk 242 solmukuukautta = 6585.36 vrk 223 synodista kuukautta = 6585.32 vrk

Saros-jakso Saros-jakso: 6585.3 vrk = 18v 11d 8h Pimennykset toistuvat samassa järjestyksessä Huomioitavaa: 8 tuntia: seuraava pimennys näkyy 120 asteen päässä länteen 3 jaksoa 360 astetta sama puoli Maasta on kohti Aurinkoa, mutta pimennys ei näy samoilla alueilla, vrt. vuodet 1945 ja 1999.

Pimennysjaksoja Lunaatio = synodinen kuukausi = noin 29.5 vuorokautta Semester 6 lunaatiota = 6 kk 6 vrk Tritos 135 lunaatiota = 11 v 1 kk Saros 223 lunaatiota = 18v + 11 vrk Inex 358 lunaatiota = 29v 20 vrk

Pimennykset Suomessa 2006 2010 29.3.2006 osittainen auringonpimennys 7.9.2006 osittainen kuunpimennys 3.-4.3.2007 täydellinen kuunpimennys 21.2.2008 täydellinen kuunpimennys 1.8.2008 osittainen auringonpimennys 16.-17.8.2008 osittainen kuunpimennys 31.12.2009 osittainen kuunpimennys 21.12.2010 täydellinen kuunpimennys

Pimennykset säännöt 1. Kuunpimennys voi tapahtua ainoastaan täydenkuun aikaan. Auringonpimennys voi tapahtua ainoastaan uudenkuun aikaan 2. Vuosittain tapahtuu vähintään 2, mutta korkeintaan 5, auringonpimennystä. Kuun pimennyksiä vuosittain korkeintaan 3, mutta minimissä 0. Yhteensä pimennyksiä voi olla vuoden aikana 7. 3. Pimennykset esiintyvät pareittain tai kolmen pimennyksen sarjoissa. Kuunpimennystä edeltää tai seuraa, joskus sekä että, AINA auringonpimennys, siten että pimennysten väli on 2 viikkoa.

Pimennykset säännöt 4. Pimennykset toistuvat samassa järjestyksessä 18v 11d 8h välein (Saroksen jakso) 5. Jos Auringon ja Kuun etäisyydet solmupisteestä ovat yli 12.25 o, ei kuunpimennys ole mahdollinen. Jos etäisyys on alle 9.5 o, tapahtuu kuunpimennys. Auringonpimennykselle etäisyydet ovat 18.5 ja 15.5 astetta. 6. Täydellisen kuunpimennyksen maksimikesto on 100 minuuttia. Koko pimennys (osittainen täydellinen osittainen) kestää korkeintaan 3h 40m. Täydellinen auringonpimennys kestää korkeintaan 7m 40s. Rengasmainen auringonpimennys kestää korkeintaan 12m 24s.