Project group Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: etenemisraportti Projektin etenemisen seuranta ja kontrollointi Niilo Fredrikson
T-76.115 Software project 2(5) Muutosloki Versio Pvm Tekijä Kuvaus 1.0 29.11.2003 Niilo Fredrikson Eka versio 2.0 7.2.2004 Niilo Fredrikson Päivitetty kokemukset I2:n ajalta 3.0 5.3.2004 Niilo Fredrikson Päivitetty kokemukset I3:n ajalta Muutosloki... 2 1 Arviointi I1-vaiheessa... 3 1.1 Menetelmän toteutus iteraation aikana... 3 1.1.1 Kokemukset ja johtopäätökset... 3 2 Arviointi I2-vaiheessa... 3 2.1 Menetelmän toteutus iteraation aikana... 4 2.1.1 Kokemukset ja johtopäätökset... 4 3 Arviointi I3-vaiheessa... 4 3.1 Menetelmän toteutus iteraation aikana... 5 3.1.1 Kokemukset ja johtopäätökset... 5
T-76.115 Software project 3(5) 1 Arviointi I1-vaiheessa Menetelmää alettiin käyttämään I1-vaiheessa. Sen tuloksena saatiin Scrum burn down kaavio, joka luotiin (päivitettiin) kolme kertaa iteraation aikana. Projektipäällikkö pystyi sen avulla seuraamaan projektin etenemistä ja esittämään sen myös havainnollisessa muodossa sidosryhmille (mentor-tapaamisessa mentorille sekä projektikatselmuksessa katselmukseen osallistuville). 1.1 Menetelmän toteutus iteraation aikana Data, jonka pohjalta I1-vaiheen burn down kaaviot tehtiin: 30.10.2003 346 0 346 346 17.11.2003 171 188,5 359,5 346 25.11.2003 110 262,5 372,5 346 1.12.2003 0 365,5 365,5 346 Lopullinen kaavio löytyy I1-vaiheen etenemisraportista (redundanssin välttämiseksi ei kopioitu tähän). 1.1.1 Kokemukset ja johtopäätökset Menetelmän kannalta olennaista on jäljellä olevan työmäärän arviointi tehtäväkohtaisesti tuntiseurantajärjestelmässä. Tämä saatiin toimimaan yllättävänkin hyvin, tosin projektiryhmän jäseniä voitaisiin kenties kritisoida liian lineaarisesti ajattelusta tässä yhteydessä. Jäljellä olevat työmäärät arvioitiin hyvin usein kaavalla edellinen jäljellä oleva työmäärä miinus sen jälkeen tehty työ Iteraation aikana kävi ilmeiseksi, että menetelmän käyttämisestä oli hyötyä. Hyöty ei kuitenkaan välttämättä johtunut niinkään itse menetelmän sisällöstä, vaan siitä, että se pakotti ylipäätään seuraamaan projektin etenemistä ja esittämään sen suhteellisen järkevässä graafisessa muodossa. Jatkossa täytyy harkita, onko tarpeen kerätä tehtäväkohtaisia työtä jäljellä arvioita, vai voitaisiinko menetelmästä hyötyä samalla tavalla seuraamalla pelkästään toteutunutta työmäärää. Tätä arvioidaan seuraavan kerran I2-vaiheen lopussa, ellei projektin tilanne vaadi sitä aiemmin. 2 Arviointi I2-vaiheessa Menetelmää alettiin käyttämään I1-vaiheessa, ja käyttöä jatkettiin I2-vaiheessa. Käyttö ei poikennut paljoakaan I1-vaiheesta: sen tuloksena saatiin Scrum burn down kaavio, joka luotiin (päivitettiin) nyt vain muutaman kerran useammin kuin I1:n aikana. Projektipäällikkö pystyi sen avulla seuraamaan projektin etenemistä ja esittämään sen myös havainnollisessa muodossa sidosryhmille (mentor-tapaamisessa mentorille sekä projektikatselmuksessa katselmukseen osallistuville). Joululoman aiheuttama pitkä tauko varsinkin menetelmän käytöstä vastuussa olevan projektipäällikön työskentelyyn näkyi siinä, että kalenteriajassa mitattuna ensimmäinen kaavio saatiin tehtyä vasta iteraation puolivälissä. Työmäärässä mitattuna siinä vaiheessa oli kuitenkin tehty vasta neljäsosa työstä, joten siitä ei siinä mielessä ollut kovin suurta haittaa.
T-76.115 Software project 4(5) 2.1 Menetelmän toteutus iteraation aikana Data, jonka pohjalta I2-vaiheen burn down kaaviot tehtiin: 4.12.2003 432 0 432 432 16.1.2004 432 139 571 432 21.1.2004 218,5 214 432,5 432 26.1.2004 194,5 281 475,5 432 2.2.2004 107 377 484 432 8.2.2004 0 448 448 432 Lopullinen kaavio löytyy I2-vaiheen etenemisraportista (redundanssin välttämiseksi ei kopioitu tähän). 2.1.1 Kokemukset ja johtopäätökset Kuten aiemmin mainittu, menetelmän kannalta olennaista on jäljellä olevan työmäärän arviointi tehtäväkohtaisesti tuntiseurantajärjestelmässä. Tavoitteena oli saada arvioihin enemmän realismia eikä vain vähentää aina edellisestä arvioista sillä kertaa tehty työ ja siten saada uusi lineaarinen arvio. Projektipäällikön subjektiivinen arvio on, että tässä tavoitteessa ei edistytty. Toisaalta kaaviot ja niiden päivittäminen sinänsä tuntuvat siitä huolimatta hyödyllisiltä, joten ehkä arvioiden parantamiseen ei kannata uhrata turhaan ylenpalttisesti ajatusta, kun menetelmä muutenkin tuntuu hyödylliseltä. Edellisen iteraation päätteeksi kävi mielessä, onko tarpeen kerätä tehtäväkohtaisia työtä jäljellä arvioita, vai voitaisiinko menetelmästä hyötyä samalla tavalla seuraamalla pelkästään toteutunutta työmäärää. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että never change a winning team ajatuksen mukaisesti tässä vaiheessa ei kannata tehdä muutoksia prosessiin. Ellei pakottavaa tarvetta tule aikaisemmin, menetelmän muutostarpeita arvioidaan seuraavan kerran I3-vaiheen lopussa. 3 Arviointi I3-vaiheessa Menetelmää alettiin käyttämään I1-vaiheessa, ja käyttöä jatkettiin sekä I2- että I3-vaiheissa. Käyttö ei I3:n aikanakaan poikennut paljoa aiemmasta: sen tuloksena saatiin Scrum burn down kaavio, jota päivitettiin nyt vain tasaisemmin kuin edellisen iteraation aikana. Projektipäällikkö pystyi sen avulla seuraamaan projektin etenemistä ja esittämään sen myös havainnollisessa muodossa sidosryhmille (asiakastapaamisessa asiakkaalle, mentor-tapaamisessa mentorille sekä projektikatselmuksessa katselmukseen osallistuville).
T-76.115 Software project 5(5) 3.1 Menetelmän toteutus iteraation aikana Data, jonka pohjalta I3-vaiheen burn down kaaviot tehtiin: 16.2.2004 250 0 250 250 26.2.2004 210 47 257 250 3.3.2004 149,5 90 239,5 250 8.3.2004 90,5 121 211,5 250 14.3.2004 0 209 209 250 Lopullinen kaavio löytyy I3-vaiheen etenemisraportista (redundanssin välttämiseksi ei kopioitu tähän). 3.1.1 Kokemukset ja johtopäätökset Menetelmää ei tulla käyttämään enää DE-vaiheessa. Toimitusiteraatio on sen verran lyhyt, että tähänastisiin kokemuksiin perustuen menetelmästä ei saisi merkittävää hyötyä. Aiemmissa iteraatioissa menetelmä on kuitenkin tuntunut hyödylliseltä. Ennen kaikkea se on pakottanut suhteellisen säännöllisin väliajoin seuraamaan projektiin käytettyä aikaa ja sitä kautta miettimään myös projektin tilannetta.