SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2016
Julkaisija: Suomen kesät ry Suomen kesät ry:n julkaisu 1/2017 ISSN 1796-3087
1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäjen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesät ry. (rekisteröity 20.1.1972), joka toimii kesäjen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesät ry:n jäseninä vuonna 2016 oli 19 kesäa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesät ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäjen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen suunnittelu ja koordinointi - kesäjen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesätoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta - kesäjen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen. Kesäjen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesät ry:n hallitukseen vuonna 2016 kuuluivat: Raimo Turunen, puheenjohtaja sekä jäseninä rehtori Tuula Aamurusko (varalla rehtori Miia Äkkinen), vt. johtaja Mira Huotari (rehtori Tapio Mäkelä), rehtori Leena Meriläinen (strategiajohtaja Kari Pitkänen), professori Pekka Rissanen (toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen), rehtori Mari Smolander (rehtori Raili Kontinen) ja professori Hannu Rantanen (rehtori Eija Pollari). Yhdistyksen pääsihteerinä toimii Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesä perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään. Toinen kesä perustettiin 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada tasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesät, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäjen määrä kasvoi etenkin 1950- ja 1960- eluvuilla, kun taas 1970- ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesät järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. 4 Vuonna 2016 Suomessa toimi 19 kesäa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 29 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 104 paikkakunnalla. 2.2. KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäjen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyhdistykset. Vuonna 2016 kahdentoista kesän ylläpitäjänä oli kesä- tai korkeakouluyhdistys, kahden alueellinen kuntaliitto. Kolmen kesän ylläpitävänä organisaationa oli säätiö, kahden koulutuskuntayhtymä ja yhden kaupunki. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Noin 50 % Suomen kunnista on kesäa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesä käyttää. Tiederehtorit toimivat kesäjen edustajina jen kanssa tehtävässä yhteistyössä ja osallistuvat kesäjen järjestämän avoimen -opetuksen laadun kehittämiseen ja seurantaan. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesät tulevat toimeen varsin pienellä hallinto- ja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2016 niiden palveluksessa oli yhteensä 118,6 vakinaista toimihenkilöä. Kesäjen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesätoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesän tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesän toimisto 2.3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA-AJATUS Vuonna 2010 voimaan tulleen vapaan sivistystyön lain mukaan kesät ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö. Kesät ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoitukse-
na on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. Kesäjen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) korkea-asteen opetuksen järjestämiseen erikoistunut oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) verkottuneisuus joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) omistuspohja kunnallinen tai yksityinen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja tukeminen. Kesälaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesät järjestävät: avoimia -opintoja ja avointa ammattikorkeakouluopetusta sekä muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa ja ohjaustoimintaa ammatillissivistävää koulutusta yleissivistävää koulutusta luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa ikäihmisten koulutustoimintaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta kieli- ja kulttuurikoulutusta yhteiskuntaan integroivia opintoja maahanmuuttajille kansalaistaitoja kansalaisyhteiskuntaan osallistumisen valmiuksia lisääviä opintoja avoimen n opintoihin valmentavaa koulutusta. Kesälaitoksen visio on, että kesät ovat osa Suomen avoimen n ja avoimen ammattikorkeakoulutoiminnan kokonaisjärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Yhteistyön kehittäminen ja verkostoituminen jen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on kesätoiminnalle tyypillistä. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen - ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelu-, toteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesät nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesät täydentävät alueellisesti ja sisällöllisesti - ja korkeakouluverkkoa ja lisäävät näin alueellisella toiminnallaan koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen n väylä, alueita palvelevat avoimen n opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesälaitoksen missioksi nähdään: Kesät toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä. 2.4. OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin korkeakouluopetus järjestetään yhteistyössä jen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Avoimella -opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan jen tiedekuntien tutkintovaatimusten ja opetussuunnitelmien mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta issa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista todistuksen antaa aina. Avoin ammattikorkeakouluopetus toteutetaan vastaavilla periaatteilla ammattikorkeakoulujen hallintokäytänteiden mukaisesti. Ammatillissivistävä koulutus toteutetaan joko omaehtoisena koulutuksena tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena. Kesät järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillissivistävän koulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten ELYkeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesät järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taide- ja kulttuurialojen koulutusta. Kesät järjestävät myös ikääntyvien toimintaa. Opetustarjonnallaan kesät pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. 5
Kesät toimivat yhteistyössä toiminta-alueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesät organisoivat ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymis- ym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Avoimen -opetuksen opetustuntien jakautuminen vuonna 2016 Perusopinnot 86,7 % Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesät ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA 2016 3.1. OPETUSTOIMINTA Vuonna 2016 kesät järjestivät yhteensä 1 5 648 kurssia/opintojaksoa 111 863 opetustuntia 100 293 osallistujalle. Kesäjen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden (1.5.-30.9.) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Kesäjen järjestämällä avoimella korkeakouluopetuksella on tärkeä merkitys kesällä, jolloin t, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut eivät toimi. Kesäjen avoimesta korkeakouluopetuksesta merkittävä osa järjestetään kesälukukaudella 1.5.-30.9. Täten kesät tehostavat avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa sekä alueellisesti että ajallisesti. Avointa -opetusta järjestettiin yhteensä 11 eri n ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan yhteensä 456 oppiaineessa. Itä-Suomen järjesti eniten kursseja ja muodosti kolmanneksen (37 %) oppiaineista. Avoimen -opetuksen osuus kaikista kesäjen järjestämistä opetustunneista oli 36 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen -opetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäissa vuonna 2016 kaikkiaan 2 714. Lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut, että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Kesäjen avoimen -opetuksen tarjonta on vapaan sivistystyön oppilaitosmuodoista laajin ja syvin. Kesät järjestivät vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta -opetuksesta v. 2014 66,0 %. Kansanopistojen osuus oli 25,1 % ja kansalaisopistojen 9,0 %. 2 Koulutustarjonnan syvyys näkyy myös siinä, että kesät järjestävät perusopintojen yli meneviä opintokokonaisuuksia aineopintotasolla ja antavat opiskelijoille mahdollisuuden edetä opinnoissaan pidemmälle. Avointa ammattikorkeakouluopetusta järjestettiin yhdeksässä kesässa yhteensä 62 kurssia. Opetusta annettiin 2 675 tuntia, osallistumisia kertyi 704 ja opintopistesuorituksia 2 001. Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja 3 järjestettiin 1 294 kpl, joka on 22,9 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin 33 678 tuntia, joka on 30,1 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä 33 741. Vapaana sivistystyönä järjestettyä koulutusta sekä muuta koulutusta 4 järjestettiin 698 kurssia/opintojaksoa 24 813 opetustuntia 13 206 osallistujalle. Aineopinnot 12,6 % Syventävät opinnot 0,7 % Edellisiin lukuihin sisältyvää ikääntyvien toimintaa järjestettiin 15:ssä kesässa yhteensä 5 792 tuntia ja osallistumisia kertyi 16 320. Avoimen -opetuksen opintopistesuorituksia kertyi yhteensä 60 792,5. Opetustuntimäärä oli yhteensä 39 779 ja opetukseen osallistumisia kertyi 27 854. Vuonna 2016 opintojaksoista 78,9 % oli perusopintoja; 20,7 % aineopintoja ja 0,5 % syventäviä opintoja. Vastaavasti opetustunneista 86,7 % oli perusopintoja; 12,6 % aineopintoja ja 0,7 % syventäviä opintoja. 1 Tiedot on kerätty kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamista tiedoista. 6 2 Tilastokeskus / Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus 2013. 3 Lukuihin sisältyy omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1 267 kurssia, 32 866 osallistumista ja 32 141 opetustuntia (taulukko 3, s.13). 4 Luvuista puuttuvat edellisessä kappaleessa ilmoitetut omaehtoisen ammatillissivistävän koulutuksen luvut.
3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia oli kesäissa vuonna 2016 yhteensä 3 990 henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa -opetuksessa jen opettajia sekä ammatillissivistävässä koulutuksessa eri sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 36 % toimi avoimessa opetuksessa ja 64 % ammatillissivistävässä koulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen -opetuksen opettajista 96 %:lla oli korkeakoulututkinto. Kesäjen avoimen opetuksen opettajat ovat jen omia opettajia. Kesäjen oman henkilökunnan osuus avoimen n opettajista oli 0,5 % eli 7 henkilöä. Nämä henkilöt toimivat eri oppiaineiden tuutoreina. Kesäjen koko opettajakunnasta 27 % asuu kesäpaikkakunnalla. Kesät ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 1,6 % oli ulkomaalaisia. 3.3. OPISKELIJAT 5 Kesäissa opiskeli vuonna 2016 yhteensä 60 197 opiskelijaa, joista 11 959 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen -opetukseen, joista 3 463 oli korkeakoulussa kirjoilla 6 555 opiskelijaa kirjoittautui avoimeen amk-opetukseen, joista 201 oli amk:ssa kirjoilla. Opiskelijoiden ikäjakauma oli seuraava: yli 40-vuotiaita 25-39-vuotiaita ei tietoa alle 25-vuotiaita 13% 16% 22% Opiskelijoiden koulutustausta oli seuraava: 47% 0% 10% 20% 30% 40% 50% Opiskelijoiden pääasiallinen toiminta jakaantui seuraavasti: Työllinen Opiskelija Eläkeläinen Muu Työtön ei tietoa 5% 4% 8% 13 % 15 % Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 55 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Opettajat Opiskelijat ja koululaiset Terveydenhoitoala Muut (esim. yrittäjät) Muut valtion ja kunnan viranhalt. sekä Sosiaaliala Palvelu-, teollisuus, maatalousala ei tietoa Naisten osuus kesäjen koulutuksiin osallistuneista opiskelijoista vuonna 2016 oli 74 %. Opiskelijoista 52 % ilmoitti kotipaikakseen kesäpaikkakunnan. Lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäpaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesän sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesätoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,0 %. Vuonna 2016 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 625. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 6 % 7 % 8 % 11% 9 % 16 % 20 % 21 % 0% 5% 10% 15% 20% Korkea-aste 48 % Kesä-opiskelijoiden määrä 1984-2016 Toinen aste 25 % 75 000 Perusaste 10 % 70 000 65 000 ei tietoa 13 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60 000 55 000 50 000 45 000 5 Isoihin yleisöluentoihin / massatilaisuuksiin osallistuneista ei kaikista ole kerätty opiskelijaprofiilitietoja. 6 Luvusta puuttuvat kahden kesän tiedot. 7 40 000 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15
4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus ovat leimallista kesä-opetukselle. Opiskelijoille kesä merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäopinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla opetukseen kesäaikaan. Vuonna 2016 kesäissa opiskeli 3 463 7 korkeakouluissa kirjoilla olevaa opiskelijaa. Kesät järjestävät useamman n korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Vuonna 2016 kesät järjestivät opetusta 11 n ja korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Kesät vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä a maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2016 yhteensä 62 802 opintopistettä, jotka merkitsevät 350 llista alempaa korkeakoulututkintoa (á 180 op). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesät vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat erilaisia toiminta-alueensa koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten jen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesä-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (40 %) vuonna 2016 nimesi opintojen tarkoitukseksi ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäissa opiskeli 25 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 8 %:lla. Avoimeen on kirjoittautuneista korkeakoulututkinto oli tavoitteena 25 %:lla ja 26 %:lla opintojen tarkoituksena oli ammatillinen täydennyskoulutus. 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäjen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäilla ei myöskään pääsääntöisesti ole omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty koulutuskohtaisesti sopivissa vuokratiloissa. Yli puolet kesäista järjestää valtaosin avoimen n opetuksen jen tiloissa. Kesäjen kokonaistulot vuonna 2016 olivat yhteensä 8 17 380 529 euroa (muutos vuodesta 2015 +1,32 %). 5.1. TULOT Kesäjen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien avustuksista ja maksuosuuksista, valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäjen tulorahoituksesta on ollut koulutuksen määrään nähden riittämätön, joten toiminnan rahoituksessa on korostunut opiskelijamaksut ja kuntien maksuosuudet. (Ks. kaavio alla.) Opiskelijamaksutuloja kesäille kertyi vuonna 2016 yhteensä 9,1 miljoonaa euroa (v. 2015 8,8 Meur), joka on 51,8 % kesäjen kaikista tuloista. ELY-keskusten, Opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2016 oli yhteensä 616 375 euroa eli 3,5 % kaikista tuloista (v. 2015 7,4 %). Maksupalvelu- ja tilauskoulutus olivat 313 748 euroa eli 1,8 % kaikista tuloista (v. 2015 2,0 %). Muut tulot olivat yhteensä 284 426 euroa eli 1,6 % kaikista tuloista (v. 2015 2,1 %). Kesäille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2016 yhteensä 7,0 Meur eli 40,0 % kesäjen kaikista tuloista (v. 2015 7,0 Meur, eli 40,8 %). Kuntien avustukset olivat yhteensä 1,7 Meur eli 9,9 % kesäjen koko tulokertymästä (v. 2015 10,0 %). Valtionavustuksia sekä muita avustuksia (mm. opetus- ja kulttuuriministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesät saivat kaikkiaan 5,1 miljoonaa euroa, joka oli n. 30 % kesäjen tuloista. 5.2. MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäjen menot. Suomen kesät ry kerää menoista kesäjen järjestämän avoimen -opetuksen tiedot. Opiskelijamaksut 51,8 % Kesäjen tulorakenne vuonna 2016 Valtionosuus ja avustukset 29,5 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,7 % Muut avustukset 0,6 % Kuntien maksuosuudet 9,9 % Oppisop.toimistojen ostama koulutus 0,7 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 1,8 % EU- ym. kans.väl. rahoitus sekä muut tulot 2,0 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 1,8 % 7 Luvusta puuttuvat kahden kesän tiedot. 8
TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 19 kesäa 118,6 vakinaista työntekijää 3 990 tuntiopettajaa 17,4 Meur tulot yhteensä 60 197 opiskelijaa 100 648 osallistujaa 5 648 opintojaksoa/kurssia 111 863 opetustuntia Opetustuntien jakautuminen vuonna 2016 Avoin -opetus Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille Avoin ammattikorkeakouluopetus Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Muut koulutukset Työnantajan tilaama koulutus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 5,40% 2,50% 1,10% 1,00% 0,90% 0,40% 0,00% 22,80% 29,50% 36,50% 0,00% 5,00% 10,00% 15,00% 20,00% 25,00% 30,00% 35,00% 40,00% Kesäjen tulorakenne 2016 2015 Milj. euroa Osuus Milj. euroa Osuus Opiskelijamaksut 9,18 52,8 % 8,89 51,8 % Valtionosuus ja avustukset 5,13 29,5 % 5,16 30,1 % Kuntien avustukset 1,72 9,9 % 1,72 10,0 % EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus sekä muut tulot 0,38 2,2 % 0,43 2,5 % ELY-keskusten koulutusostot, muu koulutus sekä hanketoiminta 0,32 1,8 % 0,36 2,1 % Maksupalvelu- ja tilauskoulutus 0,31 1,8 % 0,35 2,0 % Muut avustukset 0,10 0,6 % 0,11 0,6 % Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 0,12 0,7 % 0,08 0,5 % OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut 0,12 0,7 % 0,06 0,3 % Yhteensä 17,38 100,0 % 17,15 100,0 % 9
TAULUKKO 1a KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2016 YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ Perustamisvuosi Toimihenkilöt* Hlövuodet ** Vak. toimipaikat Yksitt. kurssien pitopaikat *** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura ry. 6,6 6,60 2 2 Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys ry. 5 5,58 1 1 Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäsäätiö 9 9,975 1 1 Häme 1972 Hämeen liitto 7 7,75 1 8 Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyhdistys ry. 4 5,60 2 5 Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys ry. 2 1,60 1 1 Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys ry. 6 3,43 2 5 Kuopio/ Snellman 1956 Snellman-instituutti ry 7 6,63 3 12 Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 4 4,00 2 8 Lappi 1962 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 5 4,25 1 12 Mikkeli 1970 Mikkelin kesän kannatusyhdistys ry. 3 3,80 1 4 Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 13 5,07 1 6 Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäseura ry. 17 17,04 4 11 Pori 2014 Porin kaupunki 4 1,75 1 1 Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyhdistys ry. 5 5,52 1 3 Savonlinna 1964 Savonlinnan kesäyhdistys ry. 3 4,00 1 7 Tampere 1955 Tampereen kesäyhdistys ry. 7 12,10 1 10 Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 6 5,50 1 5 Vaasa 1960 Vaasan Kesä - Vasa Sommaruniversitet ry. 5 4,44 2 2 Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä 118,6 114,635 30 104 Keskimäärin 6,24 6,03 1,58 5,42 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä ** Sisältää määräaikaiset toimihenkilöt sekä harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja 10
TAULUKKO 1b KESÄYLIOPISTOJEN KOULUTUKSIEN JÄRJESTÄMISPAIKKAKUNNAT 2016 Päätoimipaikat lkm Sivutoimipaikat lkm Yksittäisten kurssien järjestämispaikkakunnat lkm Yhteens ä Etelä- Karjala Imatra, Lappeenranta 2 - - 2 Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 1 - - 1 Helsingin seutu Helsinki 1 - - 1 Häme Hämeenlinna 1 - Forssa, Riihimäki, Urjala, Vamos (Kreikka), Santorini (Kreikka), Ateena (Kreikka), Tallinna (Viro) 7 8 Jyväskylä Jyväskylä 1 Saarijärvi 1 Laukaa, Barcelona, Avignon (Ranska) 3 5 Kainuu Kajaani 1 - - 1 Keski-Pohjanmaa Kokkola 1 Pietarsaari 1 Kannus, Ilmajoki, Raisio 3 5 Kuopio/ Snellman Kuopio 1 Iisalmi, Varkaus 2 Kymenlaakso Kouvola, Kotka 2 - Lappi Rovaniemi 1 - Hankasalmi, Mikkeli, Mäntyharju, Pieksämäki, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Vesanto, Vieremä Vierumäki, Valkeakoski, Loviisa, Espoo, Saaremaa (Viro), Mijas Pueblo (Espanja) Kemi, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Sodankylä, Bari (Italia), Galway (Irlanti), Pasvik (Norja), Quarteira (Portugali) 9 12 6 8 11 12 Mikkeli Mikkeli 1 - Hamina, Joensuu, Lappeenranta 3 4 Pohjois-Karjala Joensuu 1 - Lieksa, Tuupovaara, Nurmes, Mikkeli, Tampere 5 6 Pohjois- Pohjanmaa Oulu 1 Kuusamo, Raahe, Ylivieska, Pyhäjärvi 4 Haapajärvi, Ii, Lofootit (Norja), Merijärvi, Montenegro, Nivala 6 11 Pori Pori 1-1 Päijät-Häme Lahti 1 - Hollola, Riihimäki 2 3 Savonlinna Savonlinna 1 - Tampere Tampere 1 - Mikkeli, Pieksämäki, Mäntyharju, Varkaus, Rantasalmi, Hirvensalmi Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Jyväskylä, Mänttä-Vilppula, Pirkkala, Ruovesi, Turku, Vaasa, Virrat 6 7 10 10 Turku Turku 1 - Pöytyä, Helsinki, Tampere, Valkeakoski 4 5 Vaasa Vaasa 1 Pietarsaari 1-2 Yhteensä 21 8 75 104 11
TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ * Kaikkien kurssien määrä Kaikkien kurssien osallistumismäärä Joista naisia Kaikkien opetustuntien määrä Etelä-Karjala 210 4 389 3 510 3 451 Etelä-Pohjanmaa 206 3 872 2 794 2 705 Helsingin seutu 618 12 628 9 659 19 032 Häme 341 7 611 5 397 6 068 Jyväskylä 281 7 161 5 140 5 651 Kainuu 578 2 123 1 686 1 798 Keski-Pohjanmaa 95 1 116 903 1 456 Kuopio/ Snellman 288 8 077 5 289 5 103 Kymenlaakso 177 1 841 1 383 3 833 Lappi 114 1 640 1 250 2 114 Mikkeli 296 4 354 3 671 3 123 Pohjois-Karjala 161 4 475 3 191 3 485 Pohjois-Pohjanmaa 845 12 707 8 665 19 786 Pori 71 1 784 1 565 658 Päijät-Häme 230 3 099 2 607 3 246 Savonlinna 220 3 896 2 840 3 914 Tampere 470 9 115 6 944 13 998 Turku 416 7 855 6 526 9 133 Vaasa 122 2 550 1 525 3 288 Y H T E E N S Ä 5 739 100 293 74 545 111 842 Keskimäärin 302 5 278 3 923 5 886 * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin; Kaikkien opetustuntien määrä 2016 Pori Keski-Pohjanmaa Kainuu Lappi Etelä-Pohjanmaa Mikkeli Päijät-Häme Vaasa Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Kymenlaakso Savonlinna Kuopio/ Snellman Jyväskylä Häme Turku Tampere Helsingin seutu Pohjois-Pohjanmaa 658 1 456 1 798 2 114 2 705 3 123 3 246 3 288 3 451 3 485 3 833 3 914 5 103 5 651 6 068 9 133 13 998 19 032 19 786 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 12
TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA KOULUTUSTYYPEITTÄIN VUONNA 2016 * Kurssien / opintojaksojen lkm yhteensä % Osallistumisia yhteensä % Naisia % Annetut opetustunnit yhteensä % 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 22 0,4% 773 0,8% 580 75,0% 1 152 1,1% 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 5 0,1% 102 0,1% 94 92,2% 385 0,4% 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 4. Työnantajan tilaama koulutus 79 1,4% 2 271 2,3% 1 965 86,5% 1 006 0,9% 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 1 965 35,8% 46 072 46,6% 33 912 73,6% 56 954 52,3% - josta omaehtoista ammatillissivistävää koulutusta 1 267 23,1% 32 866 33,3% 32 141 29,5% 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 62 1,1% 704 0,7% 509 72,3% 2 675 2,5% 7. Avoin -opetus 2 714 49,4% 27 854 28,2% 22 966 82,4% 39 779 36,5% 8. Muut koulutukset 118 2,1% 2 772 2,8% 2 260 81,5% 1 110 1,0% 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset 525 9,6% 18 255 18,5% 12 259 67,1% 5 862 5,4% - sisältää ed. mainittuja koulutuksia Yhteensä 5 490 100,0% 98 803 100,0% 74 545 75,4% 108 923 100,0% Ed. mainittuihin lukuihin sisältyy EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella rahoituksella järjestettyä koulutusta 159 kurssia, 4 323 osallistumista ja 1 257 opetustuntia * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 46 072 56 954 27 854 39 779 18 255 5 862 0 5. Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus 7. Avoin -opetus 9. Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä yksinomaan lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Osallistumisia yhteensä Annetut opetustunnit yhteensä 3000 2 675 2 772 2500 2 271 2000 1500 1000 500 773 1 152 102 385 1 006 704 1 110 0 1. Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus 2. Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus 3. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 4. Työnantajan tilaama koulutus 6. Avoin ammattikorkeakouluopetus 8. Muut koulutukset Osallistumisia Annetut opetustunnit 13
TAULUKKO 4 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ SUORITETUT OPINTOPISTEET KORKEAKOULUITTAIN AY Aalto LY Lapin HY Helsingin LTY Lappeenrannan teknillinen UEF Itä-Suomen OY Oulun JY Jyväskylän Taid Taide (SibA, Yo Teak) TaY TTY TY VY ÅA Tampereen Tampereen teknillinen Turun Vaasan Åbo Akademi Oppiaineiden lkm AY HY UEF JY LY LTY OY TaidYo TaY TTY TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 12 1 2 15 Etelä-Pohjanmaa 1 3 3 1 14 22 Helsingin seutu 25 7 1 1 2 9 2 1 48 Häme 5 6 3 1 2 4 21 Jyväskylä 12 2 1 4 19 Kainuu 26 1 1 1 29 Keski-Pohjanmaa 4 3 5 1 1 5 19 Kuopio/ Snellman 4 2 6 Kymenlaakso 22 1 1 24 Lappi 3 1 2 5 3 14 Mikkeli 19 8 2 29 Pohjois-Karjala 2 1 1 1 5 Pohjois-Pohjanmaa 1 10 6 10 22 4 2 55 Pori 6 1 4 11 Päijät-Häme 4 7 3 5 19 Savonlinna 1 12 13 Tampere 5 5 5 3 2 14 5 10 49 Turku 5 3 2 22 32 Vaasa 2 3 2 11 7 25 YHTEENSÄ 1 43 168 42 24 36 13 17 56 48 7 455 (brutto) * Tietoja ei ole tilastoitu AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ KORKEAKOULUITTAIN 2016 HY 9,5% VY 10,5% JY 9,2% UEF 36,9 % TY 12,3% LY 5,3% OY 7,9% TaY 3,7% TTY 0,0 % AY 0,2 % TaidYo 2,9 % ÅA 1,5% TTY 0,0% 14
Suoritetut opintopisteet AY Aalto LY Lapin HY Helsingin LTY Lappeenrannan teknillinen UEF Itä-Suomen OY Oulun JY Jyväskylän TaidYo Taide (SibA, Teak) AY HY UEF JY LY LTY OY Taid Yo TaY Tampereen TT Y TY VY ÅA Tampereen teknillinen Turun Vaasan Åbo Akademi TaY TTY TY VY ÅA Yhteensä Etelä-Karjala 693 62 24 779 Etelä-Pohjanmaa 206 285 209 73 1353 2 126 Helsingin seutu 4 679 1 819 82 150 775 1 412 417 20 9 354 Häme 463 1 542 1 518 516 485 305 4 829 Jyväskylä 1 625 448 50 238 2 361 Kainuu 1 112 20 5 24 1 161 Keski-Pohjanmaa 68 22 354 10 3 336 793 Kuopio/ Snellman 430 285 715 Kymenlaakso 2264 135 5 2 404 Lappi 352 146 223 125 181 1 027 Mikkeli 2 571 990 166 3 727 Pohjois-Karjala 368,5 265 6 639,5 Pohjois-Pohjanmaa 45 1 079 776 1 488 6 345 686 97 10 516 Pori 502 10 353 865 Päijät-Häme 411 1 399 609 612 3 031 Savonlinna 64 333 397 Tampere 629 803 2 239 990 62 1 460 820 2 103 9 106 Turku 1 359 467 270 2 552 4 648 Vaasa 413 177 248 12 732 732 2 314 YHTEENSÄ 64 6 846 18 781,5 7 786 3 915 0 7 914 1 744 1 955 0 5 792 5 253 732 60 792,5 * Tietoja ei ole tilastoitu 15
TAULUKKO 5 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opintojaksojen lkm Osallistumiset lkm Opetustunnit yhteensä Suoritetut opintopisteet Etelä-Karjala 77 546 654 779 Etelä-Pohjanmaa 118 925 2 005 2 126 Helsingin seutu 244 4 858 7 468 9 354 Häme 199 2 006 2 845 4 829 Jyväskylä 99 859 988 2 361 Kainuu 349 1 272 1 094 1 161 Keski-Pohjanmaa 39 155 656 793 Kuopio/ Snellman 66 473 394 715 Kymenlaakso 118 684 745 2 404 Lappi 53 352 645 1 027 Mikkeli 193 1 137 1 367 3 727 Pohjois-Karjala 20 420 332 639,5 Pohjois-Pohjanmaa 416 5 861 9 720 10 516 Pori 35 467 182 865 Päijät-Häme 147 1 145 1 316 3 031 Savonlinna 141 266 243 397 Tampere 253 3 805 6 460 9 106 Turku 96 1904 1 213 4 648 Vaasa 51 719 1 452 2 314 YHTEENSÄ 2 714 27 854 39 779 60 792,5 Keskimäärin 143 1 466 2 094 3 199 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OPINTOJEN TASON MUKAAN Opetustunnit yhteensä % Perusopinnot 34 737 86,7 % Aineopinnot 5 039 12,6 % Syventävät opinnot 271 0,7 % YHTEENSÄ 40 047 100,0 % 16
TAULUKKO 6 AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS * Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Työnantajan tilaama koulutus Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 3 72 52 Etelä-Pohjanmaa Helsingin seutu Häme Jyväskylä 10 219 70 Kainuu 8 245 286 Keski-Pohjanmaa 1 19 8 Kuopio/ Snellman 9 277 66 Kymenlaakso 3 37 15 Lappi 3 344 143 2 174 34 Mikkeli Pohjois-Karjala 2 38 221 13 308 172 Pohjois-Pohjanmaa 6 135 49 Pori Päijät-Häme 7 303 132 Savonlinna Tampere 9 282 164 Turku 11 184 723 3 74 164 16 445 244 Vaasa Y H T E E N S Ä 22 773 1152 5 112 385 79 2 271 1 006 Keskimäärin 1 41 60 0 6 19 0 0 0 4 120 53 * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS, TYÖVOIMAPOLIITTINEN AIKUISKOULUTUS SEKÄ TYÖNANTAJAN TILAAMA KOULUTUS Osallistumisia Opetustunteja 2 482 1 247 541 497 206 355 15 105 Ammatillinen lisäkoulutus (n=13), ei oppisopimus Ammatillinen lisäkoulutus (n=9), oppisopimus Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (n=1) Työnantajan tilaama koulutus (n=88) 17
TAULUKKO 7 VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET* Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tuntia kestäneet koulutukset sekä lapsille ja nuorille järjestetyt koulutukset Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 92 2 459 2 297 38 1 312 448 Etelä-Pohjanmaa 30 1 348 438 46 1 317 328 12 282 44 Helsingin seutu 337 7 056 10 890 22 217 623 22 497 51 Häme 88 2 994 3 236 52 2 039 125 Jyväskylä 147 4 267 3 830 1 10 25 24 1806 738 Kainuu 4 26 67 1 1 6 7 30 116 Keski-Pohjanmaa 44 679 615 3 17 126 18 240 65 Kuopio/ Snellman 130 3 017 2 764 3 64 146 14 162 155 66 4 084 1 578 Kymenlaakso 38 614 3 021 18 506 52 Lappi 50 698 1 157 3 37 123 3 35 12 Mikkeli 66 2 967 1 472 40 250 284 Pohjois-Karjala 46 2 335 1 300 80 1 374 1 459 Pohjois-Pohjanmaa 356 5 149 9 339 34 774 266 33 1 309 412 Pori 26 1 116 285 24 433 87 Päijät-Häme 58 869 640 17 743 51 Savonlinna 23 2 468 3 219 21 480 222 35 722 230 Tampere 176 4 123 5 911 24 249 1 395 2 321 47 6 335 21 Turku 193 2 809 4 716 3 49 74 2 32 80 14 1151 48 Vaasa 55 743 1 603 3 60 182 1 7 12 16 1107 41 Y H T E E N S Ä 1 949 45 747 56 800 62 704 2 675 118 2 772 1110 525 18 255 5 862 Keskimäärin 103 2 407 2 989 3 37 141 6 146 58 28 961 309 * Tiedot perustuvat kesäjen tilastokeskukselle ilmoittamiin lukuihin ** Tiedot puuttuvat VAPAANA SIVISTYSTYÖNÄ JÄRJESTETTY KOULUTUS, AVOIN AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS, MUUT KOULUTUKSET SEKÄ ALLE 6 TUNNIN KOULUTUKSET JA LAPSILLE/NUORILLE JÄRJESTETYT KOULUTUKSET 45 747 56 800 Osallistumisia Opetustunteja 704 2 675 2 772 1110 18 255 5 862 Vapaana sivistystyönä järjestetty koulutus Avoin ammattikorkeakouluopetus Muut koulutukset Alle 6 tunnin koulutukset ja 18
TAULUKKO 8 OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS EU- TAI MUULLA KANSAIVÄLISELLÄ, KANSALLISELLA TAI ALUEELLISELLA RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTY KOULUTUS Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Kursseja Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Karjala 75 2393 1 546 Etelä-Pohjanmaa 42 1 630 482 46 1 317 218 Helsingin seutu Häme 76 3 102 1 293 Jyväskylä 51 1 294 1 943 Kainuu 12 251 302 Keski-Pohjanmaa 45 703 378 Kuopio/ Snellman 98 4 895 1 824 12 151 94 Kymenlaakso 51 1 120 3 063 Lappi 41 336 988 3 344 143 Mikkeli 52 1816 1 318 Pohjois-Karjala 36 1 584 784 5 180 60 Pohjois-Pohjanmaa 308 5 309 7 577 34 774 266 Pori 38 567 310 Päijät-Häme 61 1 223 1 589 Savonlinna 4 392 182 54 1 156 346 Tampere 144 3 772 4 827 2 321 47 Turku 74 1530 2 170 2 32 80 Vaasa 59 949 1 565 1 48 3 Y H T E E N S Ä 1 267 32 866 32 141 159 4 323 1 257 Keskimäärin 67 1 730 1 692 8 228 66 19
IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTOTOIMINTA 2016 Opiskelijat Osallistumisia Opetustunteja Etelä-Pohjanmaan kesä 247 868 25 Hämeen kesä 207 824 32 Espoon työväenopisto 275 100 * Jyväskylän kesä 791 2 858 1 327 Jyväskylän kesä, yhteistyöopistot 1 891 4 349 824 Kainuun kesä 64 * 51 Keski-Pohjanmaan kesä 108 642 42 Kymenlaakson kesä 11 11 10 Lapin kesä 43 43 17 Mikkelin kesä 343 1 109 68 Pohjois-Karjalan kesä 23 23 6 Pohjois-Pohjanmaan kesä 434 974 475 Päijät-Hämeen kesä 163 348 20 Snellman-kesä, Kuopio 230 401 192 Tampereen kesä 280 2 944 96 Vaasan kesä 682 826 7 YHTEENSÄ 5 792 16 320 3 192 *Tietoja ei ole saatavilla Paikkakunnat Etelä-Pohjanmaan kesä Seinäjoki 1 Hämeen kesä Hämeenlinna, Riihimäki 2 Espoon työväenopisto Espoo Hankasalmi, Helsinki, Hyvinkää, Iitti, 39 Ilomantsi, Kajaani, Karstula, Keitele, Kerava Keuruu, Laitila, Lapinlahti, Lapua, Laukaa Naantali, Nilsiä, Nokia, Pielavesi, Pihtipudas Jyväskylän kesä Puumala, Rantasalmi, Rauma, Rautavaara Saarijärvi, Salo, Siilinjärvi, Somero, Sulkava Suomussalmi, Tohmajärvi, Turku, Tuusniemi, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varpaisjärvi, Vieremä, Viitasaari, Ylivieska, Äänekoski Kainuun kesä Kajaani 1 Keski-Pohjanmaan kesä * Kymenlaakson kesä * Lapin kesä Rovaniemi, Kemi Mikkelin kesä Mikkeli 1 Pohjois-Karjalan kesä Joensuu 1 Pyhäjärvi, Ylivieska, 5 Pohjois-Pohjanmaan kesä Raahe, Kuusamo, Oulu Päijät-Hämeen kesä Lahti 1 Snellman-kesä, Kuopio Tampereen kesä Kuopio, Iisalmi Tampere Vaasan kesä * * YHTEENSÄ *Tietoja ei ole saatavilla Lkm 1 * * 2 2 1 57 20
TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA Yhteensä Avoimessa opetuksessa -joista prof., dos. ja toht. - joista kktutkinnon suorittaneita - joista muun tutkinnon suorittaneita - joista kesäyliop. hall.hlökunnasta opettajana toimineet Muussa opetuksessa kesä -paikkakunta maakunta muu alue Suomessa ulkomaat Etelä-Karjala 302 77 25 52 0 225 99 7 196 0 Etelä- Pohjanmaa Helsingin seutu 105 41 4 33 4 64 24 21 18 1 322 187 61 122 4 1 135 215 11 85 11 Häme 521 96 23 53 20 425 30 93 397 1 Jyväskylä 328 79 21 54 4 249 101 20 127 1 Kainuu 174 151 8 143 23 11 163 Keski- Pohjanmaa Kuopio/ Snellman 64 15 8 6 1 49 10 2 51 1 197 26 3 23 171 35 24 137 1 Kymenlaakso 146 76 28 48 70 11 4 46 9 Lappi 86 37 11 26 49 20 2 61 3 Mikkeli 160 67 31 36 93 26 2 65 Pohjois- Karjala Pohjois- Pohjanmaa 189 15 6 9 0 174 32 4 137 1 485 195 99 93 3 1 290 136 74 259 16 Pori 54 6 5 1 48 30 7 17 Päijät-Häme 86 33 10 23 2 53 20 59 7 Savonlinna 213 92 33 55 4 2 121 36 20 148 9 Tampere 290 131 31 86 14 2 159 121 47 122 Turku 182 69 18 45 6 1 123 63 16 44 2 Vaasa 86 56 20 36 30 48 5 33 YHTEENSÄ 3 990 1 449 440 948 63 7 2 551 1 068 418 2 106 63 Keskimäärin 210 76 23 50 3 0 134 56 22 111 3 21
TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA 2005-2016 SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN KIRJAUTUNEET VUONNA 2016 Avoimeen -opetukseen kirjautuneet (netto) **** 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Yht. ** Miehiä Naisia *** Etelä-Karjala 3 626 3 338 3 431 4 268 3 810 4 092 5 860 4 185 4 209 3 146 3 038 3 199 133 26 146 133 Etelä- Pohjanmaa 1 710 1 521 1 556 1 582 2 041 1 836 2 622 3 113 2 454 2 240 2 221 2 028 379 82 271 105 Helsingin seutu 7 898 7 394 6 679 6 981 6 894 6 725 6 530 6 791 7 409 7 669 7 154 8 057 2 546 778 1 815 554 Häme 3 599 3 551 3 704 3 819 3 698 4 188 4 738 4 295 4 170 3 571 3 701 3 884 622 125 442 110 Jyväskylä 4 639 5 169 6 282 5 789 5 725 4 431 4 819 6 425 5 131 4 323 2 293 2 672 372 56 293 239 Kainuu 1 430 1 322 1 418 1 458 1 092 1 017 2 085 533 447 307 312 550 267 61 209 22 Keski- Pohjanmaa 950 1 340 1 124 1 195 1 519 1 495 1 337 1 176 1 462 1 154 1 097 943 119 64 148 * Kuopio/ Snellman 5 072 5 888 5 463 5 847 4 453 4 711 4 998 4 020 3 976 3 590 3 497 5 043 100 35 144 21 Kymenlaakso 2 995 3 104 950 2 356 2 897 1 731 1 720 2 216 2 058 1 572 1 326 1 446 350 30 192 84 Lappi 1 912 1 593 1 021 1 180 1 804 1 376 2 148 1 227 1 296 1 801 978 1 255 144 44 158 12 Länsi-Suomi - 31.12.2013 2 654 2 415 2 695 3 041 3 743 2 816 2 519 2 580 1 618 Mikkeli 1 997 2 138 1 517 1 338 1 320 1 663 2 137 3 513 2 244 2 182 2 605 2 768 726 80 646 141 Pohjois- Karjala 2 600 2 526 4 653 3 702 4 034 3 947 3 948 3 861 3 178 2 334 2 735 3 484 104 21 83 * Pohjois- Pohjanmaa 5 502 6 310 7 208 5 378 6 207 5 942 7 596 7 178 7 147 6 795 7 389 7 031 1 646 623 1 341 951 Pori 1.1.2014-885 1 805 1 401 107 27 73 9 Päijät-Häme 2 828 2 871 2 525 2 790 2 841 2 534 2 342 2 611 1 841 2 111 1 753 1 921 365 84 430 48 Savonlinna 2 279 2 742 2 420 2 836 3 068 2 848 2 780 3 023 2 933 3 089 3 100 3 368 70 17 80 8 Tampere 3 012 3 316 3 439 3 574 3 585 4 166 4 527 4 596 4 740 4 761 4 784 4 787 2 350 637 1 723 525 Turku 3 833 3 622 2 825 2 477 2 632 2 256 2 710 2 621 2 599 3 089 3 479 4 897 1 126 210 899 180 Vaasa 1 880 1 674 1 836 1 751 1 812 1 849 1 903 1 509 1 606 1 625 1 664 1 463 433 117 263 201 YHTEENSÄ 61 099 62 614 62 710 62 172 63 925 60 315 68 194 66 174 61 255 56 888 54 931 60 197 11 959 3 117 9 356 3 343 Prosenttia (%) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 20 % 26 % 78 % 28 % Keskimäärin 3 215 3 295 3 331 3 272 3 364 3 174 3 589 3 483 3 224 2 994 2 891 3168 629 164 492 176 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Yliopistossa kirjoilla - Luvut sisältyvät avoimeen -opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** Kaikista kesäissa opiskelleista 20 % olivat avoimessa ssa, joista 28% on miehiä ja 28% on kirjoilla korkeakoulussa 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Opiskelijamäärät 2005 2016 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 22
TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN AMMATTI JA KIELI 1 = opiskelijat ja koululaiset 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä 2 = opettajat maatalouden työntekijät 3 = terv.hoitoalan työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät) 4 = sosiaalialan työntekijät 8 = ei tietoja 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt Opisk. yht. Ammatti 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 suomi ruotsi muu ei tietoa Etelä-Karjala 3 199 307 902 322 103 555 135 157 737 133 3 145 6 48 Etelä-Pohjanmaa 2 028 155 1 205 180 93 91 117 114 73 105 2 009 11 8 Helsingin seutu 8 057 2 488 784 564 239 540 1019 1 209 1214 645 6 303 224 1 530 Häme 3 884 363 2 076 268 181 310 215 301 170 110 3 748 67 69 Jyväskylä 2 672 691 270 237 55 121 264 829 205 239 2 617 4 51 Kainuu 550 22 65 116 47 41 39 14 186 22 537 1 3 3 Keski-Pohjanmaa 943 68 173 222 67 144 78 44 147 * 865 69 9 Kuopio/ Snellman 5 043 509 754 840 261 162 368 269 1880 25 3 307 14 63 1659 Kymenlaakso 1 446 68 215 243 261 269 181 209 84 1 403 3 40 Lappi 1 255 73 275 79 40 332 193 18 80 37 1129 3 123 Mikkeli 2 768 189 563 702 402 175 136 310 291 141 2 752 4 12 Pohjois-Karjala 3 484 528 524 136 129 270 150 145 1602 * 2 585 6 53 840 Pohjois-Pohjanmaa 7 031 1 593 1 463 927 766 352 365 875 690 951 6 492 19 234 287 Pori 1 401 32 1 369 9 1 395 3 3 Päijät-Häme 1 921 98 462 342 255 131 150 429 54 48 1 253 15 65 588 Savonlinna 3 368 227 1001 34 60 35 20 52 1 939 8 3 288 7 64 9 Tampere 4 787 1 255 574 383 144 239 527 335 1330 525 4 276 10 382 119 Turku 4 897 749 929 842 387 290 599 739 362 180 4 205 28 267 297 Vaasa 1 463 262 75 38 23 96 423 85 461 201 1 060 208 195 Y H T E E N S Ä 60 197 9 677 12 310 6 475 3 513 4 153 4 979 6 134 12790 3 463 52 369 702 3 219 3 882 Prosenttia (%) 100 % 16 % 20 % 11 % 6 % 7 % 8 % 10 % 21 % 6 % 87 % 1 % 5 % 6 % * Tietoja ei ole tilastoitu Kieli OPISKELIJOIDEN AMMATTI 2016 Opettajat OPISKELIJOIDEN ÄIDINKIELI 2016 21% 20 % Opiskelijat ja koululaiset Terv.hoitoalan työnt. Ruotsi 1,2% 9 % 6 % 16 % Palvelual. sekä maatalouden työnt. Muut valtion ja kunnan työnt. Sosiaalialan työnt. Muut (esim. yrittäjät) Suomi 86.9% Muu 5,3 % Ei tietoa 6,4 % 7 % 8 % 11 % Ei tietoja 23
TAULUKKO 12 OPINTOJEN TARKOITUS 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillissivistävä/ammatillinen 8 = ei tietoa täydennyskoulutus 1 2 3 4 5 6 7 8 Yhteensä Etelä-Karjala 101 19 40 1 421 372 367 220 659 3 199 Etelä-Pohjanmaa 13 33 183 1 339 256 34 152 18 2 028 Helsingin seutu 879 162 916 1 400 3 332 98 876 394 8 057 Häme 225 37 339 2 035 518 14 699 17 3 884 Jyväskylä 123 41 430 757 1025 11 65 220 2 672 Kainuu 1 22 0 240 39 0 31 217 550 Keski-Pohjanmaa 33 1 118 635 40 18 25 132 943 Kuopio/ Snellman 28 9 137 2188 915 13 299 1473 5 043 Kymenlaakso 247 849 166 139 45 1 446 Lappi 11 2 50 893 149 105 41 4 1255 Mikkeli 57 34 141 1 708 431 14 243 140 2 768 Pohjois-Karjala 30 30 275 1 462 649 20 324 694 3 484 Pohjois-Pohjanmaa 311 83 1 151 3 170 1 492 82 317 425 7 031 Pori * * * * * * * 1 401 1 401 Päijät-Häme 29 39 68 1 182 276 10 134 83 1 921 Savonlinna 23 12 71 1 064 2 055 4 125 14 3 3368 Tampere 766 144 431 1 101 1 771 96 287 191 4 787 Turku 268 72 258 2 101 1 454 34 367 343 4 897 Vaasa 14 41 192 539 214 1 122 340 1 463 Y H T E E N S Ä 2 912 781 5 047 24 084 15 154 1 060 4 372 6 765 60 197 Prosenttia (%) 5 % 1 % 8 % 40 % 25 % 2 % 7 % 11 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu OPINTOJEN TARKOITUS 2016 Ammatillissivistävä/ammatillinen 7 % 11 % 40 % Harrastus- tai sivistysintressi 1 % 2 % 5 % Korkeakoulututkinto Valmentautuminen yo-tutkintoon Luottamustoimen hoito 8 % Valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen Muu Ei tietoa 25 % 24
OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA JA PÄÄASIALLINEN TAULUKKO 13 TOIMINTA Perusaste Toinen aste Korkea-aste Ei tietoa Yht. Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu Etelä-Karjala 492 702 1 443 562 3 199 2 036 57 305 123 116 562 Etelä-Pohjanmaa 94 368 1 566 2 028 1 633 31 95 124 130 15 Helsingin seutu 937 2 228 4 610 282 8 057 3 461 875 2 589 668 464 Häme 264 697 2 901 22 3 884 3 006 70 373 306 113 16 Jyväskylä 516 959 936 261 2 672 672 71 465 740 524 200 Kainuu 11 122 218 199 550 312 34 31 14 13 146 43 402 466 32 943 731 5 64 115 28 Ei tietoa 457 992 1 942 1 652 5 043 2 620 100 290 290 247 1 496 Kymenlaakso 89 393 964 1 446 1 209 20 68 134 15 Lappi 21 295 718 221 1 255 1040 23 87 67 18 20 Mikkeli 188 699 1 797 84 2 768 2 095 34 166 204 108 161 Pohjois-Karjala 313 284 339 2 548 3 484 1 425 29 528 20 45 1 437 Keski- Pohjanmaa Kuopio/ Snellman Pohjois- Pohjanmaa 832 2 252 3 268 679 7 031 4 114 182 1 662 467 233 373 Pori 50 349 428 574 1 401 573 36 32 181 579 Päijät-Häme 104 586 838 393 1 921 1 435 79 98 161 70 78 Savonlinna 142 241 1 046 1 939 3 368 1 170 19 192 29 34 1 924 Tampere 1292 1 245 2 106 144 4 787 1 676 383 1 005 957 670 96 Turku 401 1 568 2 535 393 4 897 3 166 204 782 184 222 339 Vaasa 71 383 542 467 1 463 679 51 254 121 129 229 Y H T E E N S Ä 6 317 14 765 28 663 10 452 60 197 33 053 2 303 9 086 4 905 3 179 7 671 Prosenttia 10 % 25 % 48 % 17 % 100 % 55 % 4 % 15 % 8 % 5 % 13 % * Tietoja ei ole tilastoitu Perusaste 10 % OPISKELIJOIDEN KOULUTUSTAUSTA 2016 Ei tietoa 17 % Toinen aste 25 % Korkeaaste 48 % Muu 5 % Eläkeläinen 8 % Opiskelija 15 % OPISKELIJOIDEN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA 2016 Työtön 4 % Ei tietoa 13 % Työllinen 55 % 25
TAULUKKO 14 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäpaikkakunta % Maakunta % Muu Suomi % Ulkomaat % Ei tietoa % Yhteensä Etelä- Karjala 2 163 67,6 % 226 7,1 % 804 25,1 % 6 0,2 % 0,0 % 3 199 Etelä-Pohjanmaa 833 41,1 % 993 49,0 % 202 10,0 % 0,0 % 0,0 % 2 028 Helsingin seutu 6 854 85,1 % 608 7,5 % 412 5,1 % 183 2,3 % 0,0 % 8 057 Häme 879 22,6 % 611 15,7 % 2 394 61,6 % 0,0 % 0,0 % 3 884 Jyväskylä 1 793 67,1 % 285 10,7 % 270 10,1 % 43 1,6 % 284 10,6 % 2 672 Kainuu 288 52,4 % 116 21,1 % 146 26,5 % 0,0 % 0,0 % 550 Keski-Pohjanmaa 486 51,5 % 232 24,6 % 225 23,9 % 0,0 % 0,0 % 943 Kuopio/ Snellman 1 834 36,4 % 707 14,0 % 2 500 49,6 % 2 0,0 % 0,0 % 5 043 Kymenlaakso 1 061 65,4 % 191 16,4 % 191 11,8 % 3 6,5 % 0,0 % 1 446 Lappi 542 43,2 % 401 32,0 % 202 16,1 % 105 8,4 % 5 0,4 % 1 255 Mikkeli 1 014 36,6 % 384 13,9 % 1 368 49,2 % 2 0,1 % 0,0 % 2 768 Pohjois-Karjala 612 17,6 % 306 8,8 % 187 5,4 % 67 1,9 % 2 312 66,4 % 3 484 Pohjois-Pohjanmaa 3 939 56,0 % 2 285 32,5 % 425 6,0 % 22 0,3 % 360 5,1 % 7 031 Pori 1 214 86,7 % 64 5,6 % 0,0 % 0,0 % 123 8,8 % 1 401 Päijät-Häme 847 44,1 % 338 17,6 % 735 38,3 % 1 0,1 % 0,0 % 1 921 Savonlinna 766 22,7 % 577 17,1 % 2 001 59,4 % 24 0,7 % 0,0 % 3 368 Tampere 2 877 60,1 % 1 198 25,0 % 612 12,8 % 49 1,0 % 51 1,1 % 4 787 Turku 2 287 46,7 % 1 480 30,2 % 1024 20,9 % 106 2,2 % 0,0 % 4 897 Vaasa 1 156 79,0 % 192 13,1 % 103 7,4 % 12 0,8 % 0,0 % 1 463 Y H T E E N S Ä 31 445 52,2 % 11 194 18,6 % 13 801 22,9 % 625 1,0 % 3 135 5,2 % 60 197 * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA 2016 Muu Suomi 23 % Maakunta 19 % Kesäpaikkakunta 52 % Ulkomaat 1 % Ei tietoa 5 % 26
TAULUKKO 15 OPISKELIJOIDEN IKÄ -19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60 - Ei tietoa Yht. Etelä-Karjala 228 71 97 131 193 277 323 385 390 445 659 3 199 Etelä-Pohjanmaa 100 50 119 208 260 277 310 281 195 218 10 2 028 Helsingin seutu 934 870 997 811 579 449 560 589 487 1040 46 8 057 Häme 277 52 155 348 519 597 578 503 361 483 11 3 884 Jyväskylä 330 287 423 197 203 221 129 98 16 748 20 2 672 Kainuu 42 28 31 67 56 58 65 87 66 50 550 Keski-Pohjanmaa 44 13 49 75 107 84 116 123 119 145 68 943 Kuopio/ Snellman 314 42 157 239 331 369 467 526 508 469 1 621 5 043 Kymenlaakso 8 45 89 108 167 193 213 281 194 148 1 446 Lappi 14 44 73 80 105 119 148 175 155 144 198 1 255 Mikkeli 131 47 104 159 223 326 328 449 371 431 199 2 768 Pohjois-Karjala 172 56 113 159 132 119 113 103 65 57 2 395 3 484 Pohjois-Pohjanmaa 545 589 582 591 647 671 675 712 608 609 802 7 031 Pori 5 29 39 52 88 92 85 107 97 239 568 1 401 Päijät-Häme 58 68 110 150 213 13 221 257 197 260 174 1 921 Savonlinna 68 75 93 116 143 169 222 215 179 121 1967 3 368 Tampere 957 537 383 380 431 335 386 239 192 718 239 4 787 Turku 390 309 389 410 476 480 587 625 572 502 157 4 897 Vaasa 31 137 134 160 147 120 131 103 71 149 280 1 463 Y H T E E N S Ä 4 648 3 349 3 921 4 441 5 020 4 969 5 658 5 858 4 843 6 976 9 414 60 197 Prosenttia 8 % 6 % 7 % 7 % 9 % 8 % 9 % 10 % 8 % 12 % 16 % 100 % * Tietoja ei ole tilastoitu OPISKELIJOIDEN IKÄ 2016 Ei tietoa 16 % -19 8 % 20-24 6 % 60-12 % 25-29 7 % 55 59 8 % 30 34 7 % 50-54 10 % 45-49 9 % 40 44 8 % 35-39 9 % 27
TAULUKKO 16 TULOT A Kesäpaikkakunta/kunnat G OPH:n myöntämä ylimääräinen avustus L Oppisopimustoimistojen ostama koulutus B Muut kunnat H Muut avustukset yhteensä M Avoimen -opetuksen opiskelijamaksut C Muut kunnan yhteisöt I Kaikki maksuosuudet / avustukset yhteensä N Muut opiskelijamaksut D OKM J Aluehallintoviranomaisten tilaama O Maksupalvelu- ja tilauskoulutus E OPH:n 14 muk. erit.av. työvoimakoulutus ja muu koulutus sekä hanketoiminta P EU-hankkeet; kansallinen tai kansainvälinen rahoitus F Erityisavustus, opintoseteli K OPH:n ostamat täydennyskoulutuspalvelut Q Muut tulot Kuntien avustukset Valtionosuus ja avustukset Koulutustoiminnan tulot A B C Yht. D E F G Yht. H I J K L M N O P Q Kaikki tulot yhteensä Etelä-Karjala 30 000 30 000 192 160 20 000 212 160 20 307 262 467 26 364 624 493 45 750 3 580 962 654 Etelä-Pohjanmaa 84 452 42 085 126 537 121 990 121 990 248 527 113 623 94 917 152 596 609 663 Helsingin seutu 101 800 33 000 134 800 899 948 899 948 1 034 748 281 721 852 479 6 805 2 175 753 Häme 170 500 2 460 172 960 255 886 255 886 3 173 432 846 191 016 568 551 19 403 1 210 898 Jyväskylä 22 500 6 175 28 675 215 265 215 265 30 000 273 940 52 843 446 887 1 520 775 190 Kainuu 97 934 97 934 100 874 4 500 44 178 67 160 7 252 225 964 Keski-Pohjanmaa 60 000 1 262 1500 62 762 117 521 15 000 132 521 195 283 21 585 123 585 1 881 4 323 397 707 Kuopio/ Snellman 115 380 115 380 278 780 278 780 397 693 34 851 24 812 453 732 32 139 943 227 Kymenlaakso 194 700 2 000 196 700 143 519 143 519 340 219 24 318 157 115 521 652 Lappi 108 945 108 945 108 945 9 401 44 381 258 781 9 690 9401 440 599 Mikkeli 40 500 1 200 41 700 170 481 170 481 212 181 3 750 76 769 322 585 510 615 795 Pohjois-Karjala 23 207 23 207 143 706 143 706 43 295 210 208 26 672 24 486 231 602 73 365 926 567 259 Pohjois-Pohjanmaa 82 139 4 839 200 87 178 841 093 841 093 928 271 28 110 20 569 319 568 942 585 9 136 25 466 2 253 136 Pori 65 660 65 660 22 779 22 779 88 439 12 026 39 720 5 390 327 145 902 Päijät-Häme 132 777 27 473 160 250 185 504 185 504 345 754 66 397 294 025 38 317 18 458 762 951 Savonlinna 41 450 903 400 42 753 181 701 181 701 224 454 108 158 21 390 3 308 109 683 730 22 531 489 524 Tampere 181 279 67 582 248 861 620 028 620 028 868 889 30 088 400 562 436 733 51 060 47 916 17 153 1 852 401 Turku 46 200 46 200 308 350 308 350 354 550 36 798 121 147 207 574 891 573 42 480 157 692 1 811 815 Vaasa 50 000 79 750 3750 133 500 185 029 185 029 5 365 323 894 72 372 219 883 2 290 618 439 YHTEENSÄ 1 419 337 291 936 5 850 1 717 123 5 090 619 0 0 35 000 5 125 619 102 140 6 952 182 319 664 118 246 121 147 1 989 197 7 193 768 313 748 57 317 284 426 17 380 529 * Tietoja ei ole tilastoitu ** Sisältää 224 037 euroa korkeakoulujen perimiä palvelumaksuja, jotka peritty opiskelijoilta ja tilitetty korkeakouluille ** 28