YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(12) Nro A 2024 Dnro KAS-2009-Y-220-113 Annettu julkipanon jälkeen 28.10.2009 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Jarmo Vesterinen Sopenmäentie 36 56510 PUNTALA HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Ruokolahden kunnan Puntalan kylään toteutettavaa lihanautojen toiminnan laajennusta. Eläinsuojarakennus sijaitsee tilalla Peltoharju 2:15. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 200 lihanaudalle ja 80 alle 6 kk:n nuorkarjaeläimelle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 80 lihanaudan (nautayksikön) eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 200 lihanaudan eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 10.8.2009. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle karjasuojalle on myönnetty rakennuslupa 96/1999 ja 2002 (Ruokolahden kunta) ja ympäristölupa (Ruokolahden kunta). Hakijalla on 17 voimassa olevaa pellon vuokrasopimusta (pinta-ala yht. 130 ha), jolloin lannan levitykseen käytettävää peltoa on esitetty yhteensä noin 200 ha. Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 2 ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Lähin tilan ulkopuolinen asuinrakennus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä laajennettavasta kylmäpihattorakennuksesta. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, muita suojeltavia tai häiriintyviä kohteita. Eläinsuojan toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Nykyisin tilalla on eläinpaikat 140 lihanaudalle ja 60 alle 6 kk:n nuorkarjaeläimelle. Tilan nykyistä naudanlihan tuotantoa on tarkoitus laajentaa noin kolmanneksella. Laajennuksen jälkeen paikkoja on 200 lihanaudalle ja 80 nuorkarjaeläimelle. Lihanaudat kasvatetaan noin 40 naudan ryhmissä. Ternivasikat tuodaan juottamoon 2 viikon ikäisinä ja ne ovat juomarehulla 6 viikkoa. Juottokoneessa on tunnistimet eläimille, joten ruokinta tapahtuu yksiöllisesti eikä rehua pääse hukkaantumaan. Tämän jälkeen kasvatus jatkuu teiniosastolla kuuden kuukauden ikään asti, jolloin vasikat painavat noin 140 160 kg. Teiniosastolta vasikat siirretään loppukasvattamoon (nykyiseen navettaan ja laajennusosaan), joissa ne kasvavat teuraskypsiksi 280 330 lihakiloon asti. Kokonaiskasvatusaika on 15 18 kk riippuen naudan kasvunopeudesta. Loppukasvatusnavetassa on käytössä nk apevaunu ruokinta. Apevaunussa naudoille sekoitetaan sopiva rehu (karkea ja väkirehu sekoitetaan yhdeksi massaksi) ja se jaetaan ruokintapöydälle josta eläimet voivat vapaasti syödä. Vedenhankinta Kasvattamolla on oma kaivo. Lannan käsittely ja varastointi Tuotannossa syntyvä lanta käytetään tilan peltojen lannoittamiseen. Lantaa syntyy noin 3350 kuutiota vuodessa ja se levitetään pelloille pääosin keväällä. Lanta varastoidaan navetassa kestokuivikepohjassa ja peltojen keskellä olevassa etälantalassa. Laajennuksen yhteydessä lantalaa laajennetaan noin 2600 kuution kapasiteettiin. Lannan käsittely toteutetaan kestokuivikepohjamenetelmällä. Kestokuivikepohjan pinta-ala on 500 m 2. Kestokuivikepohja tyhjennetään etälantalaan tai suoraan lannoitteeksi pellolle. Kuivikkeena käytetään purua, olkea, turvetta ja haketta. Poikkeuksellisten tilanteiden varalle eläinsuojassa on noin 300 m 2 katettu lantavarasto. Lannan levitys pelloille Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 200 ha. Lanta levitetään peltoon lannoitteeksi viikkojen 17 40 välisenä aikana, jolloin lannasta levitetään 100 %. Levitys painottuu kevääseen ja alkukesään. Polttoaineet ja kemikaalit
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 3 Tilalla on 5000 litran polttoainesäiliö. Säiliö on varustettu ylitäytönestimellä. Muita öljytuotteita enintään 500 litraa, säilytetään varastossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Toiminnassa ei muodostu jätevesiä. Hajuhaittojen syntyminen normaalitoiminnassa on epätodennäköistä koska navetta rakennetaan jo toimivan navetan yhteyteen. Hajuhaitta ei kasva lineaarisesti eläinmäärän kasvaessa. Navetta on kylmäpihatto ja siinä on luonnollinen ilmanvaihto. Karjarakennusten hajupäästöt aiheutuvat lähes kokonaisuudessaan ammoniakista. Kestokuivikepohja on tutkimusten mukaan erittäin hyvin ammoniakkia pidättävä ratkaisu, jolloin ammoniakin haihtuminen lannasta on vähäistä. Tästä on saatu erittäin hyviä tuloksia nimenomaan olki/turve kuivikkeella. Lisäksi etälantala sijaitsee peltojen keskellä kauempana asutuksesta, joten varastoinnista aiheutuva hajuhaittakin on epätodennäköinen. Lannanlevityksen aikaan hajuhaittaa esiintyy, mutta levityksen ja multauksen väli on lyhyt (max 4 h), joten vaikutusaika ei ole pitkä. Lisäksi lannanlevitys on maatalouden normaalia toimintaa ja eläinperäisen lannankäyttö korvaa muita ravinnetarpeita. Tilalla on peltojen osalta luomusopimus, joten naudan lanta on erinomainen kasvunedistäjä ja mahdollistaa pinta-alan tehokkaan viljelyn. Luomuviljelyssä ei käytetä kemiallisia lannoitteita, joten karjanlanta on viherlannoituksen ohella ainut ravinnelisä mahdollisuus. Luomutuotannossa ehtojen mukaisesti toimittaessa ei ravinnepäästöjä vesistöihin esiinny normaalia hajakuormitusta enempää. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Rehut: Säiliörehua tehdään kahdesti vuodessa yhteensä 1000 tonnia/vuosi. Esikuivattu rehu korjataan omalla noukinvaunulla, jonka kapasiteetti on 38 kuutiota/kuorma. Navetta sijaitsee peltojen läheisyydessä, joten liikennöinti tapahtuu pääosin omilla viljelyksillä. Rehu varastoidaan aumaan pellolle. Ensimmäinen rehun teko ajoittuu kesäkuun puoleenväliin ja toinen heinäkuun loppuun. Ruokinnassa käytettävä vilja säilötään myös aumaan. Ajosuoritteita tulee vuosittain noin 150 kappaletta. Lanta: Lanta levitetään lannanlevitysvaunulla urakoitsijan toimesta. Lannanlevityksessä noudatetaan ympäristötuen ehtoja ja lantaa käytetään omien luomusopimuspiirissä olevien peltojen lannoitukseen. Lantala sijaitsee peltojen keskellä, joten myös lannan käsittelyyn liittyvä liikenne tapahtuu omilla pelloilla ja pääosin omia teitä pitkin. Ajokertoja on noin 200 kpl, joista lannanlevitystä 150 ja ajoa varastoon noin 50 kpl. Osa pelloista sijaitsee myös naapurikunnassa (Rautjärvi), mutta sinne ei levitetä tästä yksiköstä. Liha:
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 4 Teurasauto käy hakemassa eläimiä 8-10 kertaa vuodessa. Muut: Normaali työpaikkaliikenne ja eläinlääkintä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Ongelmajätteet varastoidaan niille varatussa paikassa ja toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle. Paalimuovit toimitetaan jätehuollon kautta energiajätteeksi. Pilaantunut rehu sekoitetaan lannan joukkoon ja käytetään lannoitteena pellolla. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Navettaan laaditaan eläinlääkärin toimesta eläinten terveydenhuolto-ohjelma, jolla on tarkoitus ylläpitää eläinten hyvinvointia yksikössä. Lisäksi sähkökatkosten varalta tilalla on agrikaatti. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Ruokolahden kunnan ilmoitustauluilla 26.8 28.9.2009. Kuulutus on julkaistu Uutis-Vuoksi nimisessä lehdessä 26.8.2009. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta-alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta pidettiin 21.10.2009. Imatran seudun ympäristölautakunta, 8.9.2009 Imatran seudun ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle Jarmo Vesterisen ympäristöhakemuksesta seuraavaa: Eläinten pito, lannan käsittely, varastointi, kuljetus ja levitys on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä niistä aiheudu haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille. Kuivikelannan varastotilavuuksien tulee vastata voimassa olevien (MMM-RMO C4) ohjeiden mukaisia eläinmäärälle laskettuja tilavuuksia.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 5 Lannan levitykseen tulee toiminnanharjoittajalla olla riittävästi peltoalaa. Lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle on oltava peltoalaa kotieläintalouden ympäristönsuojelua koskevan ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Vesistöön ja ojan varsille rajoittuville pelloille on jätettävä riittävät suojakaistat. Suojakaistan leveys riippuu lannan laadusta ja levitystavasta sekä pellon ominaisuuksista kuten kaltevuudesta. Talousvesikaivojen ympärille samoin kuin asutuksen läheisyyteen on maan laadusta riippuen jätettävä vähintään 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa, virtsaa ja / tai puristenestettä ei levitetä. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/200) määräyksiä. Säiliörehusta erittyvä puristeneste on kerättävä talteen ja varastoitava asianmukaisesti. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimintaansa liittyvien tekniikkojen kehitystä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin mahdollisuuksien mukaan käyttöön jatkossa, mikäli sillä voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Luvanhaltijan tulee tarkkailla rakenteiden kuntoa säännöllisesti. Toiminnassa syntyvät eläinjätteet on käsiteltävä hyväksyttävällä tavalla (maa- ja metsätalousministeriön määräys 1022 eläinjätteen käsittelystä). Eläinjätteiden käsittely ja varastointi ei saa aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittaa. Toiminnassa muodostuvat tavanomaiset ja ongelmajätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristösuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että niistä ei aiheudu varaa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin on estettävä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain ympäristölupaviranomaiselle. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristösuojeluviranomaiselle. Tilalla oleva pelastussuunnitelma tulee saattaa vastaamaan uutta tilannetta. Suunnitelmasta ohjeita antaa paikallinen paloviranomainen. Lopuksi Imatran seudun ympäristölautakunta toteaa, että luvan myöntävän viranomaisen on valvottava sitä, että toiminta toteutetaan ympäristöluvan mukaisesti ja siinä olevilla ehdoilla. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 6 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on saanut lausunnon tiedoksi 23.9.2009. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut Jarmo Vesterisen ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää hakijalle eläinsuojaa koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset 1. Laajennettuun eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 200 lihanautaa ja 80 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan kuitenkin muuttaa kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, mikäli lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli vähintään 15 m 3 / lihanauta ja 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla 3320 m 3, kun eläinsuojaan on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. Kuivikepohjat voidaan ottaa huomioon varastointitilavuutta määriteltäessä. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennyksen yhteydessä kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. 4. Lannan levitykseen on oltava vuosittain käytössä vähintään eläinmäärää vastaava määrä peltoa. Edellä mainitulla tavalla jakaantuneella 280 eläimen maksimimäärällä tämä tarkoittaa 60 ha peltoalaa. Levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla vähintään 60 ha ympäristöministeriön (30.9.1998) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tässä pinta-alassa eivät ole mukana vesistöjen rannoilla ja valtaojien varsilla olevien peltojen suojakaistat, joille lantaa ja torjunta-aineita ei saa levittää. 5. Lannan käsittelyssä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannanlevityksestä.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 7 Lannan levitys ja käsittely on kielletty yleisinä juhlapyhinä sekä levitysten vaikutuspiirissä olevissa kohteissa pidettävien juhlatilaisuuksien aikana. 6. Lannan siirto- ja kuljetuskalusto on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja-alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja-alue, joille ei lantaa levitetä. Lannan pintalevitys on kiellettyä 10 metriä lähempänä vesistöä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on aina kiellettyä pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille samoin kuin asutuksen läheisyyteen on maan laadusta riippuen jätettävä vähintään 30 100 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Kuivalannan levitys tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella. 7. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 5. ja 6. mukaisesti. 8. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 9. Säiliörehuvarastoiden tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 10. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä pääsääntöisesti suurriskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Eläinsuojaan on eläinjätettä varten suunniteltava ja varattava asianmukainen välivarastointitila, josta eläinjäte voidaan kuljettaa hävitettäväksi. Välivarastointi ja käsittely on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. 11. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Nestemäiset ongelmajätteet, samoin kuin voiteluaineet, koneiden öljyt ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä. Tilalla olevat polttoaine- ja öljysäiliöt tulee sijoitta tiiviille alustalle siten, että mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Polttoainesäiliö tulee
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 8 varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla tai muulla vastaavalla laitteella. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysainetta mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. Säiliöiden kunnosta tulee huolehtia. 12. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22-7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 13. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuus- tai häiriötilanteiden varalta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Ruokolahden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 15. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 16. Laajennetun eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998, joiden perusteella on määritetty lannan varastointitarve ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Eläinjätteen käsittelystä annettu määräys perustuu keskeisesti Etelä-Suomen lääninhallituksen samaa kokoluokkaa olevien eläinsuojien toimintaa koskeviin lausuntoihin. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 9 Eläinten enimmäismäärä on määrätty hakemuksen mukaisesti. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. (Määräys 2.) Lannan varastotilavuus on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Laskennassa on huomioitu eläinten ikäjakauma. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset- ja ohjeet MMM-RMO C4 mukaan kestokuivikepohjan omaavissa kotieläinsuojissa ei tarvita erillistä lantavarastoa, mikäli pohjan pinta-ala on riittävän suuri eläinmäärään nähden. Naudoilla pinta-alavaatimus on 1 m 2 / 70 elopainokiloa. (Määräys 3.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräykset 3. ja 9.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 4.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Määräys 5.) Määräys ovat tarpeen pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 6.) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 7.) Ympäristönsuojelulain mukaan (4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 8.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläinpitoyksikössä kuolleita, kuolleena syntyneitä nautaeläimiä tai sanottujen eläinten osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 10 käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. (Määräys 10.) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (Määräys 11.) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 12.) Ympäristösuojelulain mukaisesti on toiminnassa varauduttava häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 13.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 14.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 15.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojien rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Määräys 16.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle 31.12.2019 mennessä. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee laitoksen hakea uutta ympäristölupaa. (YSL 55 ) Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä selvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000)
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 11 Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) mukaisesti. Sen mukaan eläinsuojan toiminnasta perittävä suoritemaksu on 1 570. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Ruokolahden kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Uutis Vuoksi- nimisessä lehdessä. JAKELU Päätös Hakija, saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ruokolahden kunnanhallitus Imatran seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 28.10.2009 12 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Tarkastaja Jouko Hytti
liite Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätökseen 28.10.2009 nro A2024, Dnro KAS-2009-Y-220-113 VALITUSOSOITUS Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla. Kirjallisesti tehtävä valitus on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle ja se on toimitettava liitteineen valitusajassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös (sähkö)postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen käyntiosoite Kauppamiehenkatu 4, 45100 KOUVOLA postiosoite PL 1023, 45101 KOUVOLA puhelinvaihde 020 610 105 asiakaspalvelu 020 690 165 telekopio 020 610 1300 aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti kirjaamo.kas@ymparisto.fi Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen 28.10.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 27.11.2009. Valituksen sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on mainittava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiamiehen valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin
toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/93) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot käyntiosoite postiosoite puhelin 0100 86360, 010 364 2611 telekopio 010 364 2760 Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA PL 204, 65101 VAASA aukioloaika klo 8.00-16.15 sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi LUV01