Säteilyvaaratilanteet ja suojelutoimet

Samankaltaiset tiedostot
Elinympäristöä koskevat toimet, VAL 2

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA JA JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 1

SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1

SÄTEILYTURVAKESKUS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 2

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA

Säteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta

Säteilyturvakeskuksen kirjallinen asiantuntijalausunto

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa

Avolähteet. Hanna Tuovinen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Varautuminen säteilyvaaratilanteeseen

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilytoiminnan turvallisuusarvio Johtamisjärjestelmä

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Elintarvikkeita, muita tuotteita ja niiden suojaamista koskevat toimenpiteet

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

POIKKEAVAT TAPAHTUMAT. Nykyinen raportointikäytäntö ja ennakkokyselyn purku

Poikkeavat tapahtumat

VARAUTUMINEN SÄTEILYVAARATILANTEISIIN. Ydinviesti (sis. vaikutuspyrkimys) Taustaa (sis. mahdolliset toimintaehdotukset)

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Säteilyvaara ja suojautuminen

Suhteellisuusperiaate säteilyturvallisuudessa Säteilyturvallisuuspäivät Tommi Toivonen

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

Optimointi muutokset vaatimuksissa

Säteilylainsäädännön uudistus toiminnanharjoittajan näkökulmasta MAP Medical Technologies OY

Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

Milloin turvallisuusluvan muuttamisesta tehdään hakemus ja milloin ilmoitus?

Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

Säteilyvaaratilanne. Ohje terveydensuojeluviranomaiselle varautumisesta ja toiminnasta säteilyvaaratilanteessa

Säteilyturvallisuuspoikkeamista opittua

Ajankohtaista säädöksistä

Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) 129 :n 2 momentin, 130 :n 6 momentin ja 131 :n 5 momentin nojalla:

Ammattiliitto Pron lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä.

Säteilyturvakeskuksen määräys työperäisen altistuksen selvittämisestä, arvioinnista ja seurannasta

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

Oikeutusarvioinnin menettelyt erilaisissa tilanteissa STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly

Säteilylain muutokset ja terveysalankoulutus. Anja Henner, TtT, yliopettaja

Ajankohtaista säädöksistä

Poikkeavat tapahtumat 2013

Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa

Säteilylain uudistus ja radonvalvonta


Lausunto säteilylain kokonaisuudistuksesta

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Säädöstyön näkökulma poikkeaviin tapahtumiin

Säteilylainsäädännön uudistus

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuuslupaa edellyttävästä säteilytoiminnasta

Sisäinen ja ulkoinen kliininen auditointi

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Vapaaehtoinen säteilymittausjoukkue

Terveydellisen riskin arvioinnin parantaminen Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriö

Säteilyn käyttö teollisuudessa

Umpilähteet ja röntgenlaitteet

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä

Säteilylain muutokset 2018

Säteilyturvallisuusasiantuntija ja säteilyturvallisuusvastaava STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly

HY testaa: turvallisuusarvio. Kerttuli Helariutta Kemian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Tietoisku! Mitä mittareita milloinkin?

Jätehuolto säteilyvaaratilanteessa ja sen jälkeen

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Sädehoidon käytönaikaiset hyväksyttävyysvaatimukset ja laadunvarmistus

Annettu Helsingissä xx.xx.xxxx. Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) nojalla: 1 luku. Yleiset määräykset

Säteilylaki. 1 luku. Yleiset säännökset. Lain tarkoitus

Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä


Muutokset ST-ohjeissa

Sairaalafyysikot ry kiittää mahdollisuudesta saada kommentoida ehdotusta Valtioneuvoston asetukseksi ionisoivasta säteilystä (STM/2830/2017)

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Vakavan onnettomuuden päästön lyhyen aikavälin vaikutukset ympäristössä

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( )

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta

Kysymyksiä ja vastauksia säteilylain uudistuksesta

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Oikeutusoppaan esittelyä

OHJE YVL C.5 YDINVOIMALAITOKSEN VALMIUSJÄRJESTELYT LUONNOS

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa - ST-ohje 1.7

Transkriptio:

Säteilyvaaratilanteet ja suojelutoimet Antero Kuusi Säteilyturvakeskus

Säteilyannoksia ja seurauksia 0,05 msv keuhkojen röntgenkuvaus, 10 tunnin lentomatka 3,2 msv suomalaisten keskimääräinen annos vuodessa 14 msv suomalaisen asukkaan vuosiannos, jos asunnossa radonia on 800 Bq/m 3 20 msv säteilytyöntekijän vuosiannosraja 1000 msv alle vuorokaudessa saatuna säteilysairausoireita 6000 msv äkillisesti saatuna todennäköisesti kuolema Syöpäriski (ICRP publication 60 and 103, Excess relative risk): ~5,7% /Sv koko väestö keskimäärin ~4,5% /Sv aikuisväestö keskimäärin 15-10% /Sv alle 18-vuotiaat (noin 15% vastasyntyneille, noin 10% 17- vuotiaille)

Säteilyvaaratilanteet Yhteiskunnan toimintaa vakavasti haittaavan säteilytilanteen voisi Suomessa aiheuttaa Vakava onnettomuus suomalaisella tai lähialueen ydinvoimalaitoksella Likainen pommi tai muu laajamittainen tahallinen teko Ydinaseen räjähdys Suomessa tai lähialueella Vakavimmat seuraukset ydinaseräjähdyksellä, ydinvoimalaitoksen vakavan onnettomuuden seuraukset paikallisempia, samoin kuin likaisen pomminkin. Paikallisia vaikutuksia aiheuttavan säteilyvaaratilanteen voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus säteilylähteen käytössä.

Tarvittavien toimien alueellinen laajuus Vaikutusalue Tapahtuma Toimia tarvitaan Laaja laskeuma Ydinaseen räjäytys Vakava ydinvoimalaitosonnettomuus Satelliitin maahansyöksy Alueellisesti rajattu laskeuma Onnettomuus käytetyn ydinpolttoaineen varastossa Reaktorionnettomuus ydinkäyttöisellä aluksella Onnettomuus ydinaseiden varastossa/käsittelyssä/kul jetuksessa Likainen pommi, muu rajattu tahallinen teko radioaktiivisilla aineilla tuhansiin km 5 km, 20 km, 100 km, 200 km, useita satoja km Muutamasta km satoja km km kymmeniä km km kymmeniä km km kymmeniä km kymmenistä metreistä muutamia km

Tarvittavien toimien alueellinen laajuus Vaikutusalue Tapahtuma Toimia tarvitaan Tapahtumapaikan lähiympäristö ja/tai sisätilat Tapahtumasta riippuva Ydinaineiden siirto/kuljetusonnettomuus Radioaktiivisten aineiden kuljetusonnettomuus Räjähdys/tulipalo radioaktiivisten aineiden käyttöpaikalla Korkea-aktiivinen säteilylähde sulattamossa Suojaamaton korkeaaktiivinen lähde Onnettomuus radioaktiivisten aineiden käytössä Sisätilojen tahallinen saastuttaminen Esim. elintarviketuotannon tahallinen saastuttaminen Satoja metrejä Satoja metrejä Paikka + satoja metrejä Paikka + käsittely ja varastointitilat Metreistä alle 100m Sisätilat käyttöpaikalla Sisätilat Rajoitetusti koko tuotannon käyttöalueella

Säteilyvaaratilanteen vaiheet Varhaisvaihe on uhka radioaktiivisten aineiden vapautumisesta ympäristöön radioaktiivisia aineita vapautuu ympäristöön ja leviää ympäristössä säteilylähteen suojaus on heikentynyt tai siitä on olemassa uhka joissain tilanteissa varhaisvaihe voi puuttua Jälkivaihe ympäristön säteilytasot eivät enää nouse ei ole odotettavissa uutta radioaktiivisten aineiden vapautumista ympäristöön alkaa esimerkiksi, kun radioaktiivisia aineita sisältävä pilvi on poistunut alueelta Toipumisvaihe säteilytilanne elinympäristössä on yhteiskunnan kannalta hyväksyttävä ihmisten ja yhteiskunnan toiminta sopeutetaan vallitsevaan säteilytilanteeseen edelleenkin saatetaan tarvita säteilyannoksia pienentäviä toimia

Suunnittelu ja varautumisjärjestelyt Toiminnan käynnistäminen Kriisinhallinta Seurausten hallinta Siirtyminen Toipumisvaiheeseen Toipuminen / Pitkän aikavälin ennallistaminen Säteilyvaaratilanteen eri vaiheet Varautuminen Varhaisvaihe Jälkivaihe Toipumisvaihe Säteilyvaaratilanne Vallitseva säteilytilanne

Altistusreitit Suora säteily (ulkoinen altistus) ilmassa liikkuvasta radioaktiivisia aineita sisältävästä pilvestä maahan ja kaikille pinnoille laskeutuneista radioaktiivisista aineista (laskeuma/rad.akt.kappaleet) suojaamattomasta säteilylähteestä Radioaktiivisten aineiden saaminen kehoon (sisäinen altistus) hengityksen kautta elintarvikkeiden ja juomaveden kautta ihon ja hiuksien saastumisen kautta muita reittejä, esim. saastuneiden käsien kautta suuhun

Annos Säteilyaltistuksen eri reitit vakavassa ydinvoimalaitosonnettomuudessa ilman suojelutoimia Yhteensä Hengitys Ulkoinen pilvestä Ulkoinen laskeumasta Ravinto Juomavesi Varhaisvaihe Jälkivaihe Aika

Välittömät suojelutoimet kotimaisen ydinvoimalaitoksen lähialueella Tehdään laitostilanteen perusteella ennen päästön alkamista jos on olemassa uhka merkittävälle radioaktiivisten aineiden päästölle ympäristöön Suojavyöhykkeellä (alle 5 km) välitön evakuointi; jos evakuointia ei ehditä tehdä ennen päästön alkamista, suojaudutaan sisätiloihin ja joditablettien ottaminen Muualla varautumisalueella tuulen alapuolella (5-20 km) sisälle suojautuminen ja joditablettien ottaminen harkinnan mukaan tiettyjen väestöryhmien kuten lasten evakuointi 5 km noin 20 km Huom! Tärkeää että evakuoidut siirtyvät tarpeeksi kauas

Tärkein suojelutoimi laskeumatilanteen uhatessa on suojautuminen sisätiloihin Sisälle suojautuminen suojaudutaan ennen radioaktiivisten aineiden alueelle tuloa vähentää ulkona hengitysilmassa olevien radioaktiivisten aineiden saantia kehoon ja pienentää ulkoisesta säteilystä aiheutuvaa altistusta kesto ei yli 2 vuorokautta Sisätilojen saastumisen estäminen sisälle suojautumisalueella ilmanvaihdon sulkeminen myös niistä rakennuksista joihin ei suojauduta Osittainen (lievennetty) sisälle suojautuminen tarpeettoman ulkona olon välttäminen; erityisesti lasten ulkonaolo rajoitetaan minimiin

Ennen päästöpilven alueelle tuloa lisäksi Joditablettien ottaminen, mikäli päästössä jodia jodi keräytyy kilpirauhaseen päästessään hengityksen mukana elimistöön voi aiheuttaa kilpirauhasen toimintahäiriöitä tai kasvaimia jodiannos vähentää tehokkaasti radioaktiivisen jodin kerääntymistä kilpirauhaseen erityisen tärkeää lapsille ja odottaville äideille, sillä lapsen (ja sikiön) kilpirauhanen on herkempi kuin aikuisten suojaa vain kilpirauhasta, ei vähennä muuta altistusta sisälle suojautuminen suojaa myös kilpirauhasta tabletteja ei saa lähteä hakemaan kun on kehotettu suojautumaan sisälle Kulkurajoitukset pääsy estetään sisälle suojautumista edellyttävälle alueelle voivat koskea maa-, vesi- ja ilmaliikennettä sekä satamia ja lentokenttiä

Elintarviketuotannon, talousveden ja muun tuotannon suojaaminen laskeumatilanteissa Elintarvikkeiden alkutuotanto tuotantoeläimet sisäruokintaan tuotteiden puhtauden varmistamiseksi kasvihuoneviljelyssä ilmanvaihdon sulkeminen Talousvesi vedenkäsittelylaitoksissa ilmanvaihdon sulkeminen ja esim. ilmastusprosessin ohittaminen Muut tuotanto tuotantotiloissa ja laitoksissa ilmanvaihdon sulkeminen ja tuotannon keskeyttäminen jos mahdollista suojataan ulkona olevat raaka-aineet ja valmiit tuotteet jos kannattavaa ja mahdollista tehdä nopeasti

Ydinvoimalaitosonnettomuudessa varhaisvaiheen suojelutoimet toteutetaan ennen radioaktiivisten aineiden alueelle tuloa Eri alueet voivat olla samanaikaisesti eri vaiheessa Ennuste päästöpilven etenemisestä eräässä Loviisan harjoituksessa

Suojelutoimia voidaan purkaa/jatkaa/käynnistää Puretaan alkuvaiheen suojelutoimia alueilla, joissa ei ole säteilyvaaraa Jatketaan alkuvaiheen suojelutoimia siellä missä tarpeen, esim. sisälle suojautumista jatketaan lievennettynä (osittaisena) jatketaan lieventämättä - mikäli ei voi lieventää 2 vrk suojautumisen jälkeen, harkitaan evakuointia Käynnistetään sisälle suojautuminen lievennettynä, kun mittaukset osoittavat alueen olevan saastuneempi kuin ennusteet antoivat olettaa Lievennetyssä (osittaisessa) sisälle suojautumisessa voidaan käynnistää yhteiskunnan tärkeitä toimintaoja, kuten terveydenhuollon, elintarvikekauppojen ja välttämättömän joukkoliikenteen palveluja käynnistetään ympäristön puhdistustoimet

µsv/h Määritellään evakuointitarve voimakkaan laskeuman takia tai muuten saastuneella alueella Evakuointi niin lyhyt kuin mahdollista Evakuoidut alueet pyritään puhdistamaan nopeasti asuinkelpoiseksi Alueen saastuminen saattaa vähetä alussa 20 nopeasti myös radioaktiivisten aineiden 0 hajoamisen ja ympäristössä kulkeutumisen vaikutuksesta. Evakuointi voidaan joutua aloittamaan myös viikkoja tai kuukausia vaaratilanteen alkamisen jälkeen vähentämään pitkällä aikavälillä laskeumasta saatavaa altistusta. 180 160 140 120 100 80 60 40 Fukushima: mittauspiste sijaitsee noin 30 km etäisyydellä ydinvoimalasta luoteeseen. 17.3. 1.4. 16.4. 1.5. 16.5. 31.5. 15.6. 30.6. 15.7. 30.7. Pysyvä uudelleen asuttaminen, jos aluetta ei saada palautettua asuttavaan kuntoon Evakuointi vaikuttaa voimakkaasti ihmisten elämään. Alueiden käyttörajoituksilla ja puhdistustoimilla tuetaan alueella asumisen jatkamista evakuoinnin sijasta.

Työntekijöiden altistuksen vähentäminen laskeuma-alueella Suoja-asu: haalari, käsineet ja puhdistettavat jalkineet tai kenkäsuojat estävät ihon, hiuksien ja vaatteiden saastumista vähentävät ihon säteilyannosta ja radioaktiivisen aineen pääsyä kehon sisälle esim. ihon läpäisyn tai haavojen kautta eivät vähennä ulkoista säteilyaltistusta Hengityssuojain Joditabletti varhaisvaiheessa, jos hengitysilmassa jodia Tehokas peseytyminen työn jälkeen Työajan rajoittaminen tarvittaessa Toimet annoksen määrittämiseksi

Elintarvikkeiden ja juomaveden turvallisuus on varmistettava aktiivisuuspitoisuusrajat (myös rehulle) myynti- ja käyttökiellot kunnes turvallisuus varmistettu tuotannon rajoitukset tuotteiden puhtauteen tähtäävät toimet ohjeet ja suositukset esim. itse tuotettujen elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden käyttöön Elinympäristöä on puhdistettava Ensisijaisesti puhdistetaan elinympäristö, jossa ihmiset ovat ajastaan paljon tai jossa oleskelee paljon ihmisiä Sisätilat: asunnot, päiväkodit, koulut, työpaikat, tuotantolaitokset, sairaalat Ihmisten välitön elinympäristö: rakennukset, pihat, kulkuväylät, lähipuistot Kulkuneuvot ja työkoneet, työvälineet ja tavarat Jätteistä on huolehdittava Kaikki puhdistusjäte, hylätyt tuotteet ja tavarat => SAATTAA OLLA PALJON!

Tarvitaan ohjeistusta koteihin ja työpaikoille Yksinkertainen sisätilojen tuuletus ja puhdistus tai tilanteen mukaan perusteellinen pintojen puhdistus Ilmansuodatinten vaihtaminen tai puhdistaminen Suojavaatetuksen ja hengityssuojainten käyttö tarvittaessa puhdistuksessa, siivouksessa ja pölyävässä työssä Peseytyminen - erityisen tärkeää on usein tehtävä, huolellinen käsien pesu Sisätilojen uudelleen saastumisen vähentäminen Omatoiminen pihojen ja rakennusten ulkopintojen puhdistus Omien kulkuvälineiden sekä ulkotiloissa olleiden työvälineiden ja tavaroiden puhdistus Jätteiden lajittelu- ja sijoitusohje Luonnontuotteiden ja itse tuotettujen elintarvikkeiden käsittely tai käytön rajoittaminen

Toimenpidetasoja varhaisvaiheen suojelutoimille Toimenpidetasot ovat vain suuntaa antavia mittatikkuja tason ylittyessä on viimeistään harkittava toimien toteuttamista. Ulkoinen annosnopeus Suojelutoimi 1 mikrosv/h Elintarvikkeiden alkutuotannon suojaaminen 10 mikrosv/h 100 mikrosv/h Osittainen sisälle suojautuminen Joditabletin ottaminen: alle 18-vuotiaat ja raskaana olevat Tuotantolaitosten sisätilojen, raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden suojaaminen Elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden väliaikainen myynti- ja käyttökielto, kunnes mittauksin turvallisiksi todettu Tilanteen hoitoon osallistuvien työntekijöiden suojelu Sisälle suojautuminen Joditabletin ottaminen: koko väestö (mikäli jodia!) Kulkurajoitukset Sisätilojen saastumisen estäminen

Toimenpidetasoja jälkivaiheen suojelutoimille Tässä säteilytaso on laskeuman aiheuttama ulkoisen säteilyn annosnopeus ja laskeuma on voimakkaiden gamma ja beetasäteilijöiden laskeuma yhteensä. Säteilytaso / laskeuma 1 mikrosv/h / 0,1 megabq/m 2 10 mikrosv/h / 1 megabq/m 2 100 mikrosv/h 10 megabq/m 2 100 mikrosv/h / 10 megabq/m 2 yli 2 vrk Suojelutoimi Sisätilojen puhdistus Kulkuneuvojen, työkoneiden ja työkalujen puhdistus Virkistyspaikkojen, kuten leikkipuistot, käytön rajoittaminen Osittainen sisälle suojautuminen Tilanteen hoitoon osallistuvien työntekijöiden suojelu Sisätilojen kaikkien pintojen perusteellinen puhdistus Rakennetun ympäristön kiireellinen puhdistus Luonnontilaisen ympäristön virkistyskäytön rajoittaminen Sisälle suojautuminen, kesto ei yli 2 vuorokautta Kulkurajoitukset Evakuointi, jonka kesto viikosta muutamaan kuukauteen Jos alueen tehokkaasta puhdistamisesta huolimatta yli 10 mikrosv/h, pidempikestoinen evakuointi

STUK antaa suositukset suojelutoimiksi Päätöksen tekijä Vastuualue Pelastustoiminnan johtaja evakuointi, suojautuminen sisätiloihin ja kulkurajoitukset maa-alueella Sosiaali- ja terveysministeriö Valvira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Maa- ja metsätalousministeriö Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi joditablettien ottaminen talousveden, sisätilojen ja elinympäristön turvallisuus kotieläintuotannon ja muun alkutuotannon suojaaminen elintarvikkeiden turvallisuus ja rehujen käyttökelpoisuus elintarvikkeiden toimenpiderajojen (EU rajat) käyttöönotto kansallisesti merialueen tai vesiväylän sulkeminen lentoliikenteen rajoitukset 22

Muita yhteistyötahoja paljon, mm. Ulkoasiainministeriö Ympäristönsuojeluviranomaiset Puolustusvoimat Tulli Poliisi tietoa edustustojen informointiin Suomessa ja ulkomailla säteilyasiantuntemukseen liittyvä apu ympäristönsuojelunäkökohtien huomioimiseen puhdistustoimissa ja jätehuollossa apu STUKille säteilytilanteen kartoituksessa, erityisesti laskeuman lentokartoitus asiantuntija-apu mm. säteilymittauksiin ja saastuneisuuden huomioon ottamiseen rajanylityspaikoilla, tuonnissa ja viennissä apu lainvastaisessa tilanteessa Aluehallintovirastot, ELY-keskukset, Huoltovarmuuskeskus, poolit saavat STUKin kuvaukset tilanteen turvallisuusmerkityksestä STUKin suojattujen www-sivujen välityksellä 23

Ohjeet VAL 1 ja VAL 2 VAL 1: Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen varhaisvaiheessa VAL 2: Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen jälkivaiheessa http://www.stuk.fi/saannosto/stukin-viranomaisohjeet/valmiusohjeet Suojelutoimien säteilysuojeluperusteet ja ohjeelliset toimenpidetasot eri suojelutoimille Paljon hyödyllistä tietoa myös liitteissä Arvioidut säteilyvaaratilanteiden seuraukset Sisälle suojautumisen altistusta vähentävät vaikutukset Ihmisten mittaukset Esimerkkejä rakennettua ympäristöä koskevista puhdistustoimista Esimerkkejä elinympäristöä koskevista toimista Tuotteiden ja tavaroiden kaupassa käytettävät kansainväliset raja-arvot Esimerkkejä alkutuotantoa, vesihuoltoa ja jatkojalostusta koskevista toimista Elintarvikkeiden keskimääräinen kulutus Suomessa Vielä tarvitaan kansallinen mittausstrategia säteilyvaaratilanteita varten

Säteilylain uudistuksen vaikutukset säteilyvaaratilanteisiin

Varautumisen kannalta merkittävimmät muutokset Nykyisessä säteilylaissa on hyvin vähän säteilyvaaratilanteita koskevaa sääntelyä, ainoastaan työntekijöiden suurimmasta sallitusta altistuksesta on säädetty. Muilta osin joudutaan soveltamaan normaalitilanteeseen tarkoitettuja pykäliä tai säännöksiä ei ole ollenkaan. Uudessa laissa on säteilyvaaratilanteet otettu erilliseksi luvuksi. Suuri osa tätä osaa koskevista pykälistä ovat nykyisen käytännön mukaisia, mutta nyt ne ovat kirjattuna lakitasolle. Koko tilanne aina jälkihoitoon saakka on huomioitu uudessa laissa.

Säteilyturvallisuuspoikkemat ja Säteilyvaaratilanteet Säteilyturvallisuuspoikkeamalla [tarkoitetaan] tapahtumaa, jonka seurauksena säteilyturvallisuus vaarantuu tai voi vaarantua( ) Kulkee nykyisissä säädöksissä termillä poikkeava tapahtuma. Kattaa kaikki tapahtumat aina pienestä vahingosta vakavaan ydinvoimalaitosonnettomuuteen. Säteilyvaaratilanteella [tarkoitetaan] tilannetta, jossa säteilyturvallisuuspoikkeaman seuraukset edellyttävät tai voivat edellyttää erityisiä toimenpiteitä väestön tai pelastustai suojelutoimiin osallistuvien henkilöiden säteilyaltistuksen rajoittamiseksi tai pienentämiseksi. Karkeasti: vakavammat tilanteet, jotka vaikuttavat myös ympäristössä. Säteilyvaaratilanteiden erillinen säätely on uutta, koskee mm. työntekijöitä ja väestön altistusta.

Säteilyvaaratyöntekijät ja -avustajat säteilyvaaratyöntekijällä [tarkoitetaan] henkilöä, jolla on ennalta määritelty tehtävä säteilyvaaratilanteessa ja joka saattaa altistua ionisoivalle säteilylle pelastustoiminnassa tai suojelutoimissa säteilyvaaratilanteessa. Toiminnanharjoittajan valmiusorganisaation henkilöt, pelastustoimen henkilökunta, muut viranomaiset, joilla on säteilyvaaratilanteessa määriteltyjä tehtäviä kentällä (esim. poliisi, STUKin mittausryhmät). Säteilyvaara-avustajalla [tarkoitetaan] henkilöä, joka ei ole säteilyvaaratyöntekijä ja joka avustaa suojelutoimissa tai osallistuu muuhun yhteiskunnan kannalta välttämättömään työhön säteilyvaaratilanteessa Suojelutoimissa avustavat muut työntekijät (esim. bussikuskit). Elintärkeitä palveluja tai infrastruktuuria ylläpitävät henkilöt (esim. sähköverkon ylläpito). Vapaaehtoiset henkilöt, jotka avustavat suojelutoimissa.

Väestön suojelu Väestön suojelu perustuu vertailutaso-konseptiin: Vertailutaso on tavoite, jonka alla väestön henkilöiden altistus pyritään pitämään (määritelty vuosiannoksena). Vertailutaso on tavoite, jonka perusteella tehdään päätöksiä suojelutoimista, mutta ei ole luonteeltaan annosraja. Konsepti on jo käytössä nykyisissä VAL-ohjeissa, nyt kirjataan myös lakiin.

Säteilyvaaratyöntekijät ja -avustajat Säteilyvaaratyöntekijöille on annettava ennakkoon säännöllisin väliajoin koulutusta säteilyn aiheuttamista terveysriskeistä ja niiltä suojautumisesta Koulutuksen järjestäminen on työnantajan vastuulla. Säteilyvaaratyöntekijöille ja avustajille on annettava säteilyvaaratilanteessa opastusta tilanteen riskeistä ja niiltä suojautumisesta. Vastuu on työnantajalla (säteilyvaaratyöntekijät) tai työn teettäjällä (säteilyvaara-avustajat) Säteilyvaaratilanteessa altistuneille sekä erikseen sitä pyytäville säteilyvaaratyöntekijöille ja säteilyvaara-avustajille on järjestettävä erityinen terveydentilan seuranta (=lääkärintarkastus) tilanteen jälkeen.

Säteilyvaaratyöntekijöiden ja avustajien annokset Ensisijassa on pyrittävä siihen, että säteilyvaaratyöntekijöiden ja avustajien annokset eivät ylitä työntekijöiden annosrajaa (=20 msv vuodessa). Jos tämä ei ole mahdollista, on pyrittävä annos pitämään alle määriteltyjen vertailutasojen (~100 msv; ~500 msv henkeä pelastavissa toimissa). Toimissa, joissa 20 msv voi ylittyä on käytettävä ensisijaisesti säteilyvaaratyöntekijöitä. Säteilyvaara-avustajien osallistuminen suojelutoimiin on vapaaehtoista. Säteilyvaaratyöntekijöiden osallistuminen toimiin, jossa annosraja voi ylittyä on vapaaehtoista.

Vallitsevat altistustilanteet ja siirtyminen niihin Vallitsevalla altistustilanteella [tarkoitetaan] ionisoivan säteilyn aiheuttamaa altistustilannetta, joka on jo olemassa, kun päätös sen valvonnasta tehdään ja joka ei edellytä kiireellisiä toimenpiteitä. Voi syntyä joko säteilyvaaratilanteen jälken, kun kiireelliset toimet on tehty, tai esimerkiksi jos havaitaan normaalitilanteessa jostakin toiminnasta saastunut alue. Säteilyvaaratilanteesta siirrytään vallitsevaan altistustilanteeseen, kun väestöön kohdistuvat toimenpiteitä ei ole enää käynnissä eikä muita kiireellisiä toimia enää tarvita. Esimerkiksi maataloustuotannon rajoittaminen saattaa olla vielä voimassa. Puhdistustoimet todennäköisesti jatkuvat. Eri alueilla saatetaan siirtyä vallitsevaan altistustilanteeseen eri aikaan. Päätöksen siirtymisestä tekee valtioneuvosto.

Vallitsevat altistustilanteet Vallitsevassa altistustilanteessa suojelu- ja puhdistustoimilla on pyrittävä pitämään väestön ja työntekijöiden altistus alle viiterajojen. Ensisijaisesti tarvittavista puhdistustoimista vastaa toiminnanharjoittaja, mutta jos toiminnanharjoittaja ei kykene sitä tekemään tai vastuullista ei voida osoittaa, vastuu on valtiolla. Tällöin Valvira laatii suunnitelman toimenpiteistä ja ohjeiden antamisesta. Iso osa toimenpiteiden vastuista on ympäristöterveysviranomaisilla. Mikäli työt ovat sellaisia, joissa voi tapahtua 1 msv:n ylittävä altistuminen, sovelletaan normaalien säteilytyöntekijöiden säädöksiä (ei säteilyvaaratyöntekijöiden säädöksiä).

Jätteet Radioaktiivisella jätteellä [tarkoitetaan] radioaktiivista ainetta, radioaktiivista ainetta sisältävää säteilylaitetta, säteilylähteestä peräisin olevalla radioaktiivisella aineella kontaminoitunutta laitetta, tavaraa ja ainetta, jolla ei ole käyttöä tai jolle ei löydy omistajaa ja jota ei ole loppusijoitettu, kierrätetty tai uudelleenkäytetty. Laajojen säteilyvaaratilanteiden jälkeisissä puhdistustoimissa syntyvä jäte ei ole radioaktiivista jätettä. Tällaisen jätteen kohdalla sovelletaan jätelakia. Työntekijöiden suojelun säteilyltä osalta sovelletaan kuitenkin säteilylakia muidenkin jätteiden käsittelyssä. Käytännössä jos jätteistä voi saada yli 1 msv annoksen, tulevat säteilytyöntekijöiden/säteilyvaaratyöntekijöiden pykälät sovellettavaksi.

Kiitos mielenkiinnostanne!