TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011

Sisältö Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus...1 Hallituksen toimintakertomus...2 Jäsenistö ja halllinto...2 Huomionosoitukset...4 Talous...5 SESKO 2011 kuvina...10 Tiedotus...12 Standardointi...14 Komiteat ja seurantaryhmät... 14 Standardit ja käsikirjat 2011... 19 Kansainvälinen standardointi...21 International Electrotechnical Commission (IEC)... 21 European Committee for Electrotechnical Standardization (CENELEC)... 23 Pohjoismainen yhteistyö (NOREK)... 23 LIITTEET SESKOn kansalliset standardointikomiteat... 24 IEC:n tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC)... 24 CENELECin tekniset komiteat (TC) ja alakomiteat (SC)... 26 Suomalaiset jäsenet kansainvälisissä työryhmissä... 27 Suomessa pidetyt sähköalan kansainväliset standardointikokoukset 2011... 37 Länsi-Eurooppa on lievässä taantumassa ja velkakriisi jatkuu. Sen talouden ennakoidaan supistuvan kokonaisuudessaan hieman tulevana vuonna. Suomen teknologiateollisuuden vientiosuuksien kasvuennuste on vajaat kaksi prosenttia, mutta ennustetta varjostaa pelko Euroopan velkaongelman jatkumisesta, mikä vaikuttaa epäluottamuksen leviämiseen muualle maailmaan. Maailmantalouden kasvu on edelleen Aasian kehittyvien talouksien varassa, mutta Euroopan tilanne vaikuttaa niihinkin. Suomen viennissä on tapahtunut merkittävä tasopudotus, jonka pelätään jäävän pysyväksi. Vastaavaa ei ole Suomessa tapahtunut aiemmin, vaan talouden taantuman jälkeen vienti on aina palautunut nopeasti entiselle tasolleen ja lähtenyt kasvuun. Viennin tasopudotuksesta noin puolet on tapahtunut elektroniikkateollisuudessa ja kolmasosa kone- ja metalliteollisuudessa. Suomen kilpailijamaissa vienti ylitti syksyllä 2011 talouskriisiä edeltävän tason. Vaarana on Suomen teollisuuden vientikilpailukyvyn heikkeneminen. Teollisuuden kilpailukyky ei näytä riittävän siihen, että vienti voisi palautua entiselleen. Ainoastaan kilpailukykyiset yritykset Suomessa voivat menestyä, investoida ja työllistää. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden, johon kuuluvat tietoliikennelaitteet, sähkökoneet ja instrumentit, liikevaihto väheni vuonna 2011 Suomessa noin 10 prosenttia ja oli 17 miljardia. Tietoliikenneteollisuuden haastavan tilanteen vuoksi koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta vähenivät edelleen, mikä ennustaa elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon pysyvän edelleen matalalla tasolla On tärkeää turvata suomalaisten yritysten kyky ylläpitää ja parantaa tuottavuuttaan ja kilpailukykyään. Standardointi ja standardit ovat yksi keskeinen tuotekehityksen väline, joka mahdollistaa pääsyn globaaleille markkinoille. Kilpailukykyisistä yrityksistä voidaan lähettää osaavia asiantuntijoita kansainvälisiä standardeja valmistelemaan. Nykyisten standardoinnin asiantuntijaresurssien säilyminen ja uusien asiantuntijaresurssien turvaaminen on välttämätöntä. Toiminta vilkastuu taantumasta huolimatta Vuosi 2011 oli SESKOn talouden kannalta aiempia heikompi. Tähän vaikuttivat edellisiä vuosia selvästi pienempi standardijulkaisujen kysyntä ja SESKOn kulujen kasvu. Tiedossa oleva pienjännitesähköasen nuksia koskevan standardisarjan uudistustyö jarrutti kysyntää, kun käyttäjät odottivat uudistettua painosta. Tämä näkyi suoraan SESKOn tulojen laskuna. Kuluja kasvattivat välttämättömät uudet rekrytoinnit sekä erityisasiantuntijoiden käyttö standardointiin. Standardointialueiden laajeneminen horisontaalisesti sekä uusien teknologioiden ja innovaatioiden mukanaan tuomat uudet standardointialueet vaativat lisää asiantuntijavoimia ja uutta osaamista. Rekrytoinneilla on varauduttu myös tulevien vuosien eläköitymisiin. Onneksi SESKO on voinut käyttää hyvinä vuosina kertyneitä tuloja näihin toiminnan kannalta välttämättömiin henkilö investointeihin eikä ole tarvinnut ottaa lainaa. Talouden heikosta kehityksestä huolimatta on itse standardointitoiminta ollut todella vil kasta. Suomalaisilla oli IEC:n työryhmissä yh teensä lähes 400 jäsenyyttä, mikä merkit see 14 %:n kasvua edelliseen vuoteen. Suo malai sil la asiantuntijoilla on riittänyt haasteita ja työsarkaa uusien horisontaalisten koordinointi- ja fokusryhmien työssä. SESKOn piirissä standardointiin osallistui sama määrä, yli 460 asiantuntijaa, kuin edellisenäkin vuonna. He edustivat monipuolisesti yhteiskunnan eri alueita, kuten liike-elämää, viranomaisia, testausja tarkastussektoria, tutkimuslaitoksia, tiede- ja ammattikorkeakouluja jne. Tulevaisuuden standardoijat Opiskelijat ovat tulevaisuuden osaajia, jotka muodostavat suuren standardien käyttäjäpo ten tiaalin. Tästä joukosta nousevat myös tulevat standardien valmistelijat. SESKO on jo useiden vuosien ajan tehnyt Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kanssa oppilaitosyhteistyötä yhteisen SFSedu.fi-portaalin väli tyksellä sekä julkaisemalla opiskelijoiden käyttöön valmistettuja standardikäsikirjoja. SFSedu.fi-portaalin sähkö teknisen osion sivustoa täydennettiin 2011 teollisuusautomaa ti on standardointia esittelevällä, kymmenen kalvosarjan esitysaineistolla. Tietoisuus portaalista on lisääntynyt ja kävijämäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Juuri esitysaineistot ovat osoittautuneet käytetyimmiksi osiksi. Oppilaitosseminaarit ovat vakiinnuttaneet asemansa ja syksyllä 2011 Tampereen ammattikorkeakoululla järjestettiin jo viides oppilaitosseminaari, johon osallistui 150 sähkötekniikan, elektroniikan ja automaatioalan opiskelijaa. Keskeisenä teemana oli standardien hyödyntäminen opinnäytetöissä. Tampereen ammattikorkeakoulun sähkötekniikan osastolla tavoitteena on, että jokaisessa opinnäytetyössä viitataan ainakin yhteen kyseistä opiskelualaa koskevaan standardiin. SESKO on ollut aktiivisesti mukana vastaavassa eu rooppalaisessa työssä ja esitellyt omaa oppilaitos- ja opiskelijatoimintaansa CENELECin, CENin ja ETSIn yhteistyö ryhmässä JointWorking Group of Education about Standardization. Yhteiset eurooppalaiset kriteerit CENELECillä ja CENillä, eurooppalaisilla standardointijärjestöillä, on voimakkaana tavoitteena, että niiden kaikkien kansallisten jäsenten on toimittava samojen perusperiaatteiden mukaan. Siksi nämä eurooppalaiset järjestöt ovat täsmentäneet jäsenjärjestöjensä kriteeristöä. Suomesta SESKO on CENELECin ja Suomen standardisoimisliitto SFS ry CENin kansallinen jäsen. Jäsenjärjestöjen edellytetään toiminnassaan jatkuvasti täyttävän kuusi kriteeriä, jotka ovat: läpinäkyvyys, avoimuus ja kehitysnäkökohdat, puolueettomuus ja konsensusperustaisuus, tehokkuus ja tarpeellisuus, toiminnan johdonmukaisuus sekä taloudelliset toimintaedellytykset ja taloudellinen vakaus. Läpinäkyvyys, avoimuus ja kehitysnäkökoh dat merkitsevät tietojen saantia ja osallistumismahdollisuutta standardointiin. Puolueettomuuden pitäisi taata kaikille standardointiin aktiivisesti osallistuville sidosryh mille yhtäläisen oikeuden ilmaista mielipiteensä ja saada se myös huomioiduksi. Standardointi on tehokasta, kun standardien valmistelussa otetaan huomioon merkitykselliset mark kinoiden ja lainsäädännön tarpeet sekä tieteen ja teknologian kehitys. Standardit eivät saa vääristää markkinoita, haitata kilpailua tai estää innovaatioita ja teknologian kehitystä. CENELECin jäsenjärjestön tulee olla maassaan virallisesti tunnustettu toimivaltainen organisaatio. Suomessa sekä SESKOn että SFS:n on turvattava taloudellinen toimintakykynsä velvoitteiden ja tehtävien hoitamiseksi. SESKO on valmistellut vuonna 2011 yhdessä SFS:n kanssa kriteeristön kansallisia soveltamisohjeita. SESKO peilaa omaa toimintajärjestelmäänsä kriteeristöä vastaan ja päivittää sen jatkossa tarvittavilta osiltaan. CENELECin ja CENin jäsenten tulisi implementoida kriteeristö niin, että toimintaa voitaisiin kansallisesti auditoida jo vuonna 2012 ja Euroopan tasolla sitä seuraavana vuonna. 2 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 3

Hallituksen toimintakertomus SESKOn jäsenyhteisöt 2011: Digita Oy Energiateollisuus ry Finnet-liitto ry (ero 1.9.2011) Radioteknillinen Seura ry SGS Fimko Oy Suomen Automaatioseura ry Suomen Radioamatööriliitto ry Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry Suomen Valoteknillinen Seura ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköalojen ammattiliitto ry Sähköinsinööriliitto ry Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien ry Sähkösuunnittelijat NSS ry Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry Sähköteknisen Kaupan Liitto ry Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry Talotekniikkaliitto ry Teknologiateollisuus ry TeliaSonera Finland Oyj Teollisuuden Sähkö ja Automaatio ry Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES (ent. Turvatekniikan keskus) Viestintävirasto VTT Expert Services Oy (ent. Teknologian tutkimuskeskus VTT) Jäsenistö SESKOn jäsenmäärä oli vuoden 2011 lopussa 23. Finnet-liitto ry erosi syyskuussa SESKOn jäsenyydestä. Jäsenet kokoontuivat sääntömääräiseen vuosikokoukseen maaliskuussa ja vaalikokoukseen marraskuussa. Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin SESKOn kevätseminaari komiteoiden ja seurantaryhmien asiantuntijoille sekä jäsenyhteisöjen edustajille. Kevätseminaariin Valkoiseen Saliin Helsingissä osallistui yli 150 sähköteknisen standardoinnin asiantuntijaa ja SESKOn yhteistyökumppania. Tapahtuman teemana oli Smart Grid älykkäät sähköverkot. Tilaisuudessa pidettiin useita teemaan liittyviä luentoja, mm. Aalto-yliopiston professori Peter Lund kartoitti maailman energiatulevaisuutta ja ABB Oy Asennustuotteetliiketoimintayksikön toimitusjohtaja Paavo Tammisto esitti, miten älykkäät rakennukset ja standardoidut kiinteistöohjausjärjestelmät ovat merkittävässä osassa energiankäytön ja päästöjen vähentämisessä. Hallinto SESKOn hallitukseen kuului vuoden alussa kymmenen jäsentä. Vuoden lopussa jäseniä oli yhdeksän, kun kaksi hallituksen jäsentä erosi kesken kauttaan työtehtäviensä muutoksen vuoksi ja nimetyistä varajäsenistä yksi tuli eronneen tilalle. Hallituksen ja yhdistyksen puheenjohtajana jatkoi toimitusjohtaja Kimmo Saarinen KEMET Electronics Oy:stä ja varapuheenjohtajana johtaja Kari J. Lång Nokia Oyj:stä. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallituksen strategiaseminaari pidettiin elokuussa. Hallituksen jäsenet valittiin SESKOn jäsenyhteisöjen piiristä vuoden 2011 alusta käyttöön otetun, uuden ryhmittelyn mukaan siten, että suurimpia standardien käyttäjä- tai intressitahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 1) valittiin neljä jäsentä, sähkötekniseen alaan liittyviä viranomais-, testaus- ja tarkastustahoja edustavasta ryhmästä (ryhmä 2) neljä jäsentä ja sähköteknisten standardien muista käyttäjätahoista (ryhmä 3) kaksi jäsentä. Tilintarkastus SESKOn tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab:stä kauppatieteiden maisteri Heidi Vierros KHT ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab yhteisönä. Yhdistyslain mukainen toiminnantarkastaja oli toimitusjohtaja Risto Hiltunen Sähkösuunnittelijat NSS ry:stä. Komiteat Hallituksen asettamia kansallisia standardoimiskomiteoita oli vuoden 2011 lopussa 46. Komiteoiden lisäksi kansallisia seurantaryhmiä oli noin 90. Asiantuntijajäseniä komiteoissa ja seurantaryhmissä oli 463 henkilöä. Hallitus hyväksyi 449 standardia, joista 34 julkaistiin suomeksi. Henkilöstö SESKOn palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 12 henkilöä, joista seitsemän teknisiä asiantuntijoita ja viisi tukipalvelutehtävissä. Yksi henkilö teki lyhennettyä työpäivää. Vuoden lopussa Aalto-yliopiston koulutus- ja palveluyksikkö Aalto PROn ja SESKOn keskinäisellä sopimuksella työskentelyn aloitti uusi määräaikainen projektisuunnittelija. SESKOn hallitus vuonna 2011 (Kunkin hallituksen jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen nimi on kursivoitu) Puheenjohtaja Toimitusjohtaja Kimmo Saarinen, KEMET Electronics Oy, (Sähköinsinööriliitto ry) Toimitusjohtaja Martti Kemppainen, Makevision Ky (Teollisuuden sähkö ja automaatio ry) Varapuheenjohtaja Johtaja Kari J. Lång, Nokia Oyj (Teknologiateollisuus ry) Insinööri Peter Malmström, Teknologiateollisuus ry Hallituksen jäsenet Kouluttaja Seppo Aaltonen, Turun Aikuiskoulutuskeskus, (SAMSY ry) Toimitusjohtaja Risto Forssell, Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy (Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry) Johtaja Hannu Hossi, VTT Expert Services Oy Johtaja Hannu Mattila, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES Johtaja Kenneth Hänninen, Energiateollisuus ry Diplomi-insinööri Tuomas Maasalo, Energiateollisuus ry Johtaja Martin Mäklin, TeliaSonera Finland Oyj (1.1. 14.4.2011) Toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Johtaja Esa Tiainen, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköinsinööri Seppo Puhakka, Sähkökuva Oy (Sähkösuunnittelijat NSS ry) Johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry) Johtaja Tom Törn, SGS Fimko Oy Toimialapäällikkö Vesa Haakana, Inspecta Tarkastus Oy (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry) Johtaja Jonas Wolff, ABB Oy (Teknologiateollisuus ry) (1.1. - 8.3.2011) Insinööri Patrick Frostell, Teknologiateollisuus ry SESKON hallituksen strategiaseminaari elokuussa 2011. Standardization Strategy Manager Jack Sheldon alusti seminaarissa aiheesta: IEC:n rooli energiahaasteissa 2010-2030. SESKOn hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen ryhmätyön parissa strategiaseminaarissa. Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat vuonna 2011 puheenjohtaja Kimmo Saarinen, varapuheenjohtaja Kari J. Lång sekä jäsenet Hannu Hossi ja Jonas Wolff (1.1.- 8.3.2011). 4 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 5

Talous Huomionosoitukset Erkki Yrjölä -mitalit Vuonna 2011 SESKOn Erkki Yrjölä -mitalin sai kaksi sähköteknisessä standardointityössä ansioitunutta henkilöä: tekninen johtaja Esa Tiainen (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry) ja turvallisuusinsinööri Olli Tiainen (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES). Esa Tiainen palkittiin Erkki Yrjölä -mitalilla hänen ansioistaan pienjännitesähköasennuksia koskevan standardointikomitean SK 64 puheenjohtajana ja jäsenenä. Hän on ollut mukana sähköasennusten standardoinnissa jo yli 20 vuoden ajan. Komitean puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2009 alkaen. Esa Tiainen on ollut keskeisessä roolissa, kun on siirrytty yksityiskohtaisista sähköasennusmääräyksistä hallitusti yleisluontoisten määräysten sekä niitä tukevien ja täydentävien standardien käyttöön. Hän on ollut valmistelemassa jo 1990-luvun alussa nykyisten standardien edeltäjiä eli ensimmäisiä IEC- ja CENELECstandardeihin perustuvia sähköasennusmääräyksiä. Asiantuntemuksellaan hän on saavuttanut sähköturvallisuusalalla arvostetun aseman. Olli Tiainen palkittiin Erkki Yrjölä -mitalilla ansioistaan valaisinkomitean SK 34 pitkäaikaisena sihteerinä ja jäsenenä. Hän on toiminut näissä tehtävissä 1970-luvun lopulta alkaen yhteensä yli 30 vuoden ajan. Valaisinkomiteatyöskentelyn lisäksi Olli Tiainen on ollut 2000-luvulla myös kotitaloussähkölaite- ja sähkökiuaskomitean sekä pisto- ja rasiakytkinkomitean jäsen. Olli Tiainen on pitkäaikaisena turvallisuusviranomaisena ollut toteamassa sähkölaitteiden turvallisuuspuutteita ja tuonut arvokasta tietoa standardointikomiteoiden valmisteluun. Hänen asiantuntemuksensa avulla on standardeihin saatu monia parannuksia. Kunniajäsen Hallitus kutsui tekniikan lisensiaatti Lauri Halmeen kunniajäsenekseen. Halme on tullut mukaan standardointiin jo vuonna 1968 viestintäkaapelikomiteaan ja hän osallistuu yhä erittäin aktiivisesti kansainväliseen standardointiin kaikilla tasoilla yhtä hyvin työryhmissä ja tiimeissä kuin komiteoissa ja neuvoaantavilla foorumeilla. Halmeella on mittava, 35 vuotta kestänyt työura Telecom Finlandin palveluksessa erilaisissa tutkimuksen ja tuotekehityksen johtotehtävissä. Hän on kasvattanut ja opettanut lähes 50 vuoden aikana Aalto- yliopiston teknillisessä korkeakoulussa monia asiantuntijasukupolvia ja hän toimii edelleen opettajana erikoisalueinaan tiedonsiirtotekniikka ja EMC-kysymykset. hdistyksen toimintakulut olivat Y 1 405 117,81 euroa ja nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 7,4 %. Henkilöstökulut nousivat 13,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui ensisijaisesti palkkakulujen ja niiden sivukulujen kasvusta, kun SESKOon palkattiin kaksi uutta henkilöä ja yksi osaaikainen henkilö siirtyi kokopäivätyöhön. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus kaikista toimintakuluista kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen kolme prosenttiyksikköä ja oli 59 % kaikista kuluista. Yhdistyksen tulos vuodelta 2011 oli negatiivinen ja määrältään 181 319,92 euroa. Tuloksen alijäämäisyyteen vaikuttivat eniten kasvaneet palkkakulut sivukuluineen, kuten edellä on esitetty. Erityiskonsulttien ja henkilöstön määrän kasvu vaikuttivat myös kokousmatkakulujen merkittävään lisääntymiseen. Tulopuolella SFS:n laadintakorvausten määrä laski huomattavasti, sillä standardien käyttäjät siirsivät standardisarjan SFS 6000 hankintaa seuraavalle vuodelle, jolloin on tiedossa uudistetun painoksen julkaiseminen. Standardien jakelu Standardien myynnistä saadut laadinta- ja jakelukorvaukset kattoivat SESKOn rahoituksesta 39 % (46 %). SFS-standardien ja käsikirjojen laadintakorvauksista kertyi 23 % (29 %). Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Osallistumismaksut SESKOn standardoimiskomiteoissa ja seurantaryhmissä toimi 463 (463) sähköteknistä asiantuntijaa suomalaisen yhteiskunnan eri alueilta. Osallistujamäärä pysyi ennallaan. Osallistumismaksutuotot kattoivat noin 26 % (23 %) koko rahoituksesta. Kansainväliset jäsenmaksut SESKO sai valtionapua työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) Suomen Standardisoimisliiton SFS:n kautta yhteensä 201 704,12 euroa, josta 53 % (57 %) kului kansainvälisiin jäsenmaksuihin (IEC, CENELEC). SFS maksoi TEMin valtionavusta sihteeristö-, käännös- ja kokouskuluja. Suoraan kansainvälisiin standardointikokouksiin osallistuneille maksettujen matkakorvausten osuus oli 44 772,62 euroa. VTT Expert Services Oy vastasi IECEx:n jäsenmaksusta ja KEMET Electronics Oy huolehti IECQ:n jäsenmaksusta. Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen tuki Toimintavuonna Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen (STEK) myöntämä sähköturvallisuuden standardointituki oli 175 000 euroa, mikä kattoi noin 15 % rahoituksesta. SESKOn rahoituksen jakauma 2007-2011 SESKOn rahoituksen jakauma 2007-2011 2011 23 % 16 % 26 % 16 % 16 % 3 % 2010 29 % 17 % 23 % 16 % 14 % 1 % 2009 28 % 18 % 22 % 15 % 15 % 2 % 2008 38 % 16 % 20 % 13 % 12 % 1 % Lauri Halme 2007 34 % 14 % 23 % 14 % 13 % 2 % SFS-standardit IEC-standardit Osallistumismaksut TEM-avustus STEK ym. Muut Erkki Yrjolä -mitalistit 2011 Olli Tiainen ja Esa Tiainen. Lauri Halme kutsuttiin SESKOn kunniajäseneksi. 6 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 7

TULOSLASKELMA TASE 1.1. - 31.12. 2011 2010 31.12. 2011 2010 Varsinaisen toiminnan tuotot SFS-julkaisujen valmistelu 282 580,89 343 622,00 IEC-julkaisujen jakelu 199 770,80 200 531,74 Osallistumismaksut 321 500,00 272 600,00 Muut toimintatuotot 184 836,00 181 777,00 Avustukset 201 704,12 1 190 391,81 180 250,16 1 178 780,90 Varsinaisen toiminnan kulut Palkat ja palkkiot 660 890,65 571 176,20 Muut henkilöstökulut 162 323,76 154 767,16 Poistot 22 713,70 28 895,85 Toimitilakulut 61 270,16 58 986,90 Julkaisujen hankinta 75 881,09 74 835,91 Matkustuskulut 133 532,70 87 670,64 Julkaisu- ja tiedotuskulut 52 271,30 64 365,81 Toimistokulut 42 395,32 40 523,79 Kokous- ja neuvottelukulut 38 310,47 63 059,12 Kansainväliset jäsenmaksut 107 416,40 104 158,08 Muut kulut 48 112,26 1 405 117,81 59 425,66 1 307 865,12 Kulujäämä -214 726,00-129 084,22 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 26 781,78 20 597,09 Aineelliset hyödykkeet 13 716,92 9 912,71 Osakkeet ja osuudet 1 345,50 1 345,50 Pitkäaikaiset sijoitukset 507 878,34 549 722,54 607 246,10 639 101,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT Julkaisusaamiset 29 881,98 32 375,80 Siirtosaamiset 60 092,02 98 525,42 Rahat ja pankkisaamiset 20 093,66 110 067,66 57 889,09 188 790,31 YHTEENSÄ 659 790,20 827 891,71 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 300 000,00 300 000,00 Ylijäämä ed.vuosilta 378 403,88 471 177,69 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -181 319,92 497 083,96-92 773,81 678 403,88 Varainhankinta Jäsenmaksut 41 750,00 41 750,00 20 390,00 20 390,00 VIERAS PÄÄOMA Ostovelat 9 309,28 27 419,88 Siirtovelat 129 616,04 101 074,83 Muut lyhytaikaiset velat 23 780,92 162 706,24 20 993,12 149 487,83 Tuottojäämä -172 976,00-108 694,22 Sijoitus- ja rahoitustuotot Sijoitustuotot ja -kulut -8 343,92 15 920,41 YHTEENSÄ 659 790,20 827 891,71 Tilikauden tulos -181 319,92-92 773,81 Helsingissä 7. helmikuuta 2012 Tilikauden ylijäämä -181 319,92-92 773,81 Kimmo Saarinen Vesa Haakana Kenneth Hänninen Esa Kankaanpää Antti Kuisma Olli-Heikki Kyllönen Kari J. Lång Seppo Puhakka Matti Rae Tom Törn Sinikka Hieta-Wilkman 8 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 9

Tilintarkastuskertomus TOIMINNANtarkastuskertomus 10 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 11

SESKO 2011 kuvina SESKOn perinteisen Kevätseminaarin aiheena oli tällä kertaa Smart Grids Älykkäät verkot. Teema kokosi sähköteknisen standardoinnin asiantuntijat ja SESKOn yhteistyökumppanit 31.3.2011 Valkoiseen saliin, Helsinkiin. ABB Oy Asennustuotteet-liiketoimintayksikön toimitusjohtaja Paavo Tammisto (kuva vasemmalla) oli yksi Kevätseminaarin luennoitsijoista. Sähköalan kansainvälisen standardisoimisjärjestön IEC:n 75. yleiskokous pidettiin Melbournessa Australiassa 24. 28.10.2011. Yleiskokouksen yhteydessä pidettävissä hallinnollisissa ja teknisten komiteoiden kokouksissa oli osallistujia lähes 70 jäsenmaasta noin 1500 henkilöä. Suomalaisia asiantuntijoita oli tällä kertaa mukana 16 ja he osallistuivat Melbournessa kaikkiaan yli viiteenkymmeneen kokoukseen. Melbournen yleiskokouksen avajaiset olivat värikäs tapahtuma. Kukkia ja kunniaa SESKO ry:n tekninen johtaja Tapani Nurmi (kuva vasemmalla alhaalla), vastaanotti Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry:n Sähköurakoitsijapäivillä Sähköalan koulutus- ja kehittämissäätiön kehittämispalkinnon tunnustuksena pitkäjänteisestä työstään sähköasennuksia koskevien määräysten ja standardien valmistelijana. Vuoden 2011 Erkki Yrjölä -mitalit ja kunniakirjat luovutti kevätseminaarissa SESKOn hallituksen puheenjohtaja Kimmo Saarinen kahdelle kokeneelle standardoinnin asiantuntijalle; Esa Tiaiselle (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry) sekä Olli Tiaiselle (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES). Kuvassa alla palkitut SESKOn Pirkko Taavitsaisen ja Sinikka Hieta-Wilkmanin onniteltavina. SESKOn järjestämässä Suomen ja Kiinan edustajien teollisuusautomaation standardisoinnin tapaamisessa 21.2.2011 tutustuttiin siihen, miten alan standardisointi on näissä maissa organisoitu. Paikalla oli myös vieraita VTT:ltä. Kuvassa vasemmalta lukien edessä istuvat Ding Lu, (ITEI, Instrumentation Technology & Economy Institute of China), Sinikka Hieta-Wilkman (SESKO), Liu Shuangqiu (SAC, Standardization Administration of China) ja Matti Sundquist (SK 65). Takarivissä seisovat Mikko Sallinen (VTT), Jinsong Ouyang (ITEI), Jukka Alve (SESKO), Yu Haibin (SIA, Shenyang Institute of Automation, Chinese Academy of Sciences), Eero Sorri (SESKO) ja Kari Hakkarainen (VTT). Arto Sirviö osallistui Pekingissä Kiinassa komitean IEC TC 79 -kokoukseen. 12 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 13

Tiedotus Sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnin ja sähköteknisten standardien tekeminen tunnetuksi Suomessa eri viestintäkanavien välityksellä on yksi SESKOn tehtävistä. Kohderyhminä ovat SESKOn jäsenyhteisöjen ja asiantuntijoiden lisäksi sähkötekniseen alaan läheisesti liittyvät yritykset ja yhteisöt. Heille on tärkeää saada ajankohtaista tietoa uusien standardien lisäksi myös vireillä olevista standardointihankkeista. Näin jokainen osapuoli voi vaikuttaa oikea-aikaisesti valmistelun kuluessa standardien sisältöihin ja saada omaa toimintaa edistävää tietoa riittävän ajoissa. Myös opiskelijat ja opettajat ovat yksi tärkeä jatkuvan viestinnän kohderyhmä. SESKOn verkkosivut Vierailutiheys sivuilla on jatkuvasti kasvanut, kun uudet sukupolvet ovat siirtyneet käyttämään viestinnässään sähköisiä välineitä ja kanavia. Asiasisältöä on pidetty ajan tasalla ja lisätty sivustolle hakuominaisuus. IEC-julkaisujen käyttäjien toivomuksesta SESKOn verkkosivuille lisättiin ajantasainen IEC-julkaisuhinnasto. Hintojen lisäksi luettelossa on myös lyhyt kuvaus kunkin julkaisun sisällöstä. Luettelo päivitetään kerran kuukaudessa. Verkkosivujen jatkuvasti laajeneva englanninkielinen osio palvelee SESKOn kansainvälisiä yhteistyökumppaneita sekä Suomessa järjestettäviin kansainvälisiin kokouksiin osallistuvia. Messut ja muut tapahtumat Sähköteknistä standardointia ja standardeja esiteltiin vuoden varrella useissa eri tapahtumissa. Toukokuussa oltiin mukana ammattikorkeakoulujen opettajien ja rehtoreiden AMK-päivillä Seinäjoella esittelemässä SFSedu-oppilaitosportaalia. Oma osasto SESKOlla oli lokakuussa ELKOM-messuilla sekä standardoinnin FORUM 2011 -vuositapahtumassa. Yhdessä SFS:n, MetStan, Kemianteollisuus ry:n, YTL:n ja Tampereen kauppakamarin kanssa järjestettiin alueellinen pienoisfoorumi standardoinnin hyödyistä liiketoiminnassa pirkanmaalaisille yrityksille. Oppilaitosyhteistyö Sähköalan opetusta antaville oppilaitoksille SESKO tiedotti standardikäsikirjojen oppilaitospainoksista ja standardien hyödyntämisestä opiskelussa ja työssä. Tampereen ammattikorkeakoululla järjestettiin standardointi-iltapäivä, jossa annettiin vinkkejä opinnäytetyön aiheiksi. Tilaisuuteen osallistui 150 opiskelijaa opettajineen. Syksyllä SESKOn tiloissa kokoontui toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opettajista koostuva oppilaitostyöryhmä. Suomalaisille korkeakouluille välitettiin tietoa lokakuussa käynnistetystä maailmanlaajuisesta The IEC-IEEE Challenge kilpailusta, jonka aihe on: Miten elektroteknologia vaikuttaa talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kehitykseen. Standardoinnin toimialayhteisöjen yhteisessä oppilaitosportaalissa www.sfsedu.fi, SESKO ylläpitää oman vastuualueensa sivuja. SESKO osallistui CENin, CENELECin ja ETSIn yhteistyöryhmän Education about Standardization kokouksiin Brysselissä. Työryhmän tehtävänä on edistää oppilaitosyhteistyötä Euroopassa ja lisätä standardointia koskevaa tunnettuutta ja koulutusta. SESKO on ollut mukana myös SFS:n ja sen toimialayhteisöjen oppilaitosyhteistyön ohjausryhmässä. Koulutus SESKOn henkilöstöä esiintyi luennoitsijoina useiden jäsenyhteisöjen sekä myös muiden organisaatioiden järjestämissä tilaisuuksissa. Luennot käsittelivät yleisesti standardointijärjestelmää, standardointiin osallistumista, standardien sisältöä ja asemaa sekä niiden ohjeistusta. Erityisiä aihealueita olivat mm. pien- ja suurjännitesähköasennukset, älykäs sähköistys, sähkömagneettinen yhteensopivuus, sähköajoneuvot ja niiden lataus, kameravalvontajärjestelmät, sähköjärjestelmien dokumentointi ja tunnukset, sähköenergian mittaus sekä sähköturvallisuus. SESKO julkisuudessa SESKO viestii kohderyhmilleen sähköisten kanavien ja painomedioiden välityksellä. Vuonna 2011 julkaistiin eri medioissa yhteensä 222 (174) sähköteknistä standardointia tai standardeja käsittelevää artikkelia ja tiedotetta. SESKO ja sähkötekniset standardit olivat esillä painojulkaisujen lisäksi myös monilla verkkosivuilla, erilaisissa hakemistoissa, seminaareissa ja koulutustapahtumissa. SESKOn omia medioita ovat viisi kertaa vuodessa ilmestyvä SESKO-lehti sekä verkkosivusto www.sesko.fi. Lisäksi SESKO on mukana SFS:n oppilaitosportaalissa www.sfsedu.fi. SESKO-lehden vuosikerran ensimmäinen numero on erikoisnumero, joka käsittää SESKOn alueelta edellisenä vuonna julkaistut ja vahvistetut SFSstandardit. Tiedotuksen pääaiheet vuonna 2011 käsittelivät sähköajoneuvojen standardoinnin vaiheita, älykkäitä verkkoja, teknistä dokumentointia, kameravalvontaa ja hälytysjärjestelmiä, asennuskaapeleita, valaistusstandardeja sekä eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen standardoinnin tulevaisuusvisioita. 14 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 15

Standardointi Komiteat ja seurantaryhmät Aktiiviset komiteat ja seurantaryhmät vuonna 2011 SESKOlla oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan 46 standardointikomiteaa ja yli 90 seurantaryhmää, joissa oli yhteensä 463 asiantuntijajäsentä. Standardointikomiteat kokoontuvat säännöllisesti ja niille on nimetty puheenjohtaja ja sihteeri. Komiteoita on yleensä kansallisesti merkittävillä sähköteknisillä alueilla. Myös erityinen tarve julkaista suomenkielisiä standardeja voi edellyttää kansallista komiteaa. Sellaisten IEC:n ja CENELECin komiteoiden aihealueille, joilla pääasiassa seurataan kansainvälistä standardointia, ei yleensä ole tarvetta perustaa kansallista komiteaa. Myöskään esimerkiksi vähäisen osallistujamäärän vuoksi ei aina ole tarvetta perustaa kansallista komiteaa. Näissä tapauksissa SESKOlla on toimintakanavana seurantaryhmiä. Jäsenten lisäksi nimetään seurantaryhmään yhdyshenkilö. Komiteoiden ja seurantaryhmien toiminta Standardointikomiteoiden ja seurantaryhmien painopistealueet vaihtelevat aihepiireittäin. Kaikkien ryhmien työssä on tärkeää aktiivinen ja kattava osallistuminen IEC:n ja CENELECin äänestyksiin, lausuntojen laatimiseen sekä työryhmätyöhön. Näin voidaan parhaiten vaikuttaa standardien sisältöihin ja valmistautua niiden käyttöönottoon. Alueilla, joilla on Suomessa paljon toimijoita, myös standardien kääntäminen ja kansallisten osien laatiminen standardeihin on komitean keskeistä työtä. SK 3 Informaatiorakenteet, dokumentointi ja piirrossymboliikka Komitea valmisteli uusia piirrosmerkkiehdotuksia, standardikäännöksiä sekä kaksi uutta SFS-käsikirjaa: 616 Viitetunnukset ja 617 Piirrosmerkit. Useiden kansallisten kokousten lisäksi komitean jäsenet osallistuivat useiden IEC:n työryhmien kokouksiin, mm. piirrosmerkkien, kuvatunnusten ja graafisten tunnusten työryhmiin. SESKO isännöi Helsingissä lokakuussa pidetyt TC 3, SC 3C ja SC 3D -kokoukset. SK 3:n sihteeri Arto Sirviö on IEC SC 3C:n puheenjohtaja ja työryhmän MT 60617 vetäjä. Suomi sai CLC/SR 3C raportoivan sihteeristön tehtävät, joita hoitaa niin ikään Arto Sirviö. Tämän alueen standardit koskettavat laajoja piirejä ja luovat pohjan ja käsitteistön kaikkien muiden teknisten standardointikomiteoiden työlle. SK 11 Suurjänniteilmajohdot Euroopan tasolla valmistellaan uutta versiota suurjänniteilmajohtoja koskevasta standardista, jossa nykyiset yli ja alle 45 kv ilmajohtoja koskevat standardit on yhdistetty. Standardien julkaiseminen yksissä kansissa on erityisen merkityksellistä jakeluverkon haltijoille ja niitä rakentaville verkostourakoitsijoille. Kansallisen komitean puheenjohtaja Pekka J. Riisiö on osallistunut komiteansa tuella jatkuvasti aktiivisesti eurooppalaisten standardien uudistamiseen. SK 13 Sähköenergian mittaus Kansallinen komitea työskenteli tehokkaasti Smart Metering -mandaatin alueella. Suomalaisia jäseniä osallistui sähköenergian mittaukseen liittyvää tiedonsiirtoa käsittelevien eurooppalaisten työryhmien ja komitean kokouksiin. Tämän alueen pohjoismainen NOREK-toiminta elvytettiin ja yhteispohjoismaiseen kokoukseen osallistui useita suomalaisia. Suomi teki aloitteen Open Smart Grid Protokollan (OSGP) sisällyttämiseksi yhdeksi Smart Metering -mandaatin tarkoittamaksi eurooppalaiseksi sähköenergianmittausprotokollaksi. Komitea ja SESKOn hallinto työskentelivät peräänantamattomasti Euroopan tasolla sekä teknisessä komiteassa että teknisessä valiokunnassa niin, että myös tämä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa käytössä oleva tiedonsiirtoprotokolla saatiin hyväksyttyä standardin pohjaksi. Tämä hyödyttää jatkossa pohjoismaisia mittalaitevalmistajia, verkkojen rakentajia ja verkkoyhtiöitä. Kolmen kansallisen sähköenergian mittauskeskuksia koskevan SFSstandardin uudet versiot toimitettiin lausuntokierrokselle ja yksi ehdotettiin kumottavaksi. Alan yleisen kiinnostuksen kasvusta johtuen sähköenergian älykästä mittarointia koskevia luentoja on pidetty eri yhteyksissä. SK 17D Jakokeskukset Jakokeskuksia koskevan standardisarjan 61439 kehittämistä on jatkettu eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla. Perusosista 1 ja 2 on hyväksytty jo toiset painokset ja muista osista tehdään parhaillaan ensimmäisiä painoksia. Komitea on kommentoinut ehdotuksia. Koska jakokeskusten valmistajat ovat monessa tapauksessa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, on standardit tarpeen kääntää suomeksi. Osat 1 ja 2 on jo käännetty suomeksi ja muut osat käännetään, kun niiden kansainväliset versiot on hyväksytty ja julkaistu. SK 20 Energiakaapelit Komitea valmisteli kansallisen pienjänniteasennuskaapeleita koskevan standardin ja täsmensi MMJ-kaapelia koskevia vaatimuksia, sillä markkinoille on ilmaantunut tuotteita, jotka eivät täytä standardien vaatimuksia. Komitean jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti IEC- ja CENELECtasolla työryhmien työhön. Suomessa on kaapeleiden valmistajia ja maahantuojia, joiden intressien mukaista on osallistua aktiivisesti standardointiin ja olla perillä kaapeleiden standardien noudattamisesta, sillä pelisääntöjä noudattamattomat heikentävät asiallisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Standardi hyödyttää valmistajien ja maahantuojien lisäksi ensisijassa kuluttajia, mutta myös suunnittelijoita ja kaapeleita asentavia sähköurakoitsijoita. Standardimuutokset edellyttävät aktiivista tiedottamista ja sitä on jo aloitettukin eri medioissa ja luentotilaisuuksissa. SK 22 Tehoelektroniikka Komitea valmisteli ajankohtaisia eurooppalaisia ja kansainvälisiä alueen standardointiasioita, sillä Suomessa on tehoelektroniikan tuotesuunnittelun ja valmistuksen aktiivisia toimijoita. Suomi on vahvasti edustettuna IEC TC 22 / SC 22G:n Adjustable speed electric drive systems incorporating semiconductor power converters ja SC 22H:n Uninterruptible power systems (UPS) -työryhmissä. Suomi liittyi P-jäseneksi sähkön siirron ja jakelun tehoelektroniikkaa koskevaan alakomiteaan. Sekä tämä että muut ryhmät käynnistivät uusien standardien valmistelua ja vanhojen päivityksiä. SK 23 Pisto- ja rasiakytkimet sekä liitäntätarvikkeet Suomalaisia komitean edustajia osallistui pisto- ja rasiakytkimien sekä asennuspistoliittimien vaatimuksia standardoivien IEC- ja CENELEC-komiteoiden ja työryhmien kokouksiin. Sähköauton pistokytkintä koskevaan standardointiin osallistuttiin aktiivisesti sekä eurooppalaisissa että kansainvälisissä valmisteluryhmissä. Erityisesti huolehdittiin siitä, että Suomen ilmastollisten olosuhteiden vaikutukset otetaan huomioon valmistelussa. Näin olemassa olevien autolämmitysratkaisujen hyödyntäminen turvataan myös sähköauton latauksessa. Sähköauton pistokytkintä koskevat IEC-standardit (IEC 62196-1 ja -2) ilmestyivät ja niiden saattaminen EN-standardeiksi käynnistyi. SK 23 valmisteli ehdotuksen kotitalouskäytön jatkojohtojen vaatimuksiksi. SK 31 Räjähdysvaaralliset tilat Räjähdysvaarallisten tilojen standardit valmistellaan komiteassa IEC TC 31 ja sen alakomiteoissa. Maailmanlaajuisella tasolla myös ei-sähköisten laitteiden ja järjestelmien standardit laaditaan näissä komiteoissa. IEC-standardit hyväksytään kaikkialla maailmassa ja Euroopassa ne vahvistetaan EN-standardeiksi yleensä pienillä muodollisilla lisäyksillä. Komitean jäsenet ja jäsenten edustamien yritysten muut asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin työryhmä- ja komiteakokouksiin. SESKOn matkaavustukset ovat mahdollistaneet myös pienten yritysten ja testauslaitosten edustajien aktiivisen osallistumisen kansainvälisiin kokouksiin. VTT:llä on ainoana Suomesta maailmanlaajuinen IECEx sertifiointitoiminnan pätevyys. VTT myönsikin IECEx-tuotesertifiointimerkin ensimmäisenä maailmassa suomalaisen Vaisala Oy:n eräälle tuotteelle. Monet alueen standardit on julkaistu suomeksi ja koottu SFSkäsikirjoiksi 604-sarjaan. Näiden käsikirjojen kysyntä jatkuu vilkkaana, sillä niillä on Suomessa varsin laaja käyttäjäkunta. SK 34 Valaisimet Komitea on mukana mm. energiansäästölamppuja sekä ledejä, ledlamppuja ja niiden liitäntälaitteita koskevien IECstandardien valmistelussa. Suomalaisia asiantuntijoita on osallistunut lamppu-, liitäntälaite- ja valaisinstandardeja laativien työryhmien kokouksiin. Markku Norhio (Helvar Oy Ab) toimii valaisimien liitäntälaitteita standardoivan komitean IEC SC 34C puheenjohtajana. Komitea valmisteli LED-käsikirjaa ja LED-standardeista on julkaistu ammattimediassa useita artikkeleita. 16 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 17

IEC TC 40 (CLC TC 40XA ja 40XB) Elektroniikkalaitteiden kondensaattorit ja vastukset Suomella on vahva edustus sekä eurooppalaisella että kansainvälisellä tasolla, sillä Kari Koskinen hoitaa komitean CLC/TC 40XA sihteeristön tehtäviä ja komitean IEC TC 40 puheenjohtajana toimii Kimmo Saarinen (KEMET Electronics Oy). Suomessa on valmistusta, joka hyötyy aktiivisesta mukanaolosta standardoinnissa tällä alueella. SK 44 Koneturvallisuuden sähkötekninen osuus Komitea panosti erityisesti koneiden sähköasennuksia koskevan perusstandardin uuden version valmisteluun. Ehdotusta kommentoitiin laajasti ja suomalaiset edustajat osallistuivat useisiin standardiehdotusta valmistelleisiin kokouksiin. Muutenkin panostettiin IEC:n työryhmien työhön ja suomalaisten jäsenten määrä nousi kuudesta kymmeneen. SK 46 Metallijohtimiset tiedonsiirtokaapelit IEC:n ja CENELECin standardiehdotuksia koskevien kannanottojen lisäksi komitea valmisteli uuden version telekaapeleiden parirakenteisesta sisäkaapelista MHS. Lisäksi kannettiin huolta markkinoille tulleiden kuparipinnoitettujen alumiinijohtimien epämääräisestä luotettavuudesta kategorian 5 e ja 6 parikaapeleissa ja laadittiin asiasta tiedote. IEC TC 59 Kotitaloussähkölaitteiden suorituskyky Seurantaryhmä on esittänyt lausuntoja useisiin IEC- ja CENELEC-ehdotuksiin. Teknisen komitean IEC TC 59, liesiä käsittelevän alakomitean SC 59K ja kotitaloussähkölaitteiden käytettävyyttä standardoivan työryhmän kansainväliseen työhön osallistutaan aktiivisesti. Erityisesti viranomaiset ja kuluttajat hyötyvät näistä standardeista. SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus Komitea on osallistunut aktiivisesti sekä eurooppalaiseen että kansainväliseen standardointiin tekemällä IEC:lle ehdotuksia todettujen turvallisuuspuutteiden korjaamiseksi sekä ottamalla kantaa lukuisiin kansainvälisiin ja eurooppalaisiin standardiehdotuksiin. Komitea on julkaissut liesien lapsiturvallisuusvarusteita koskevan standardin uuden version sekä täydennysosat kotitaloussähkölaitteiden yleisiä vaatimuksia ja sähköaidan energialähteitä koskeviin standardeihin. Suomen johdonmukaisen ja määrätietoisen työn ansiosta monia turvallisuusparannuksia on saatu aikaan kodinkonestandardeihin. Mm. solariumlaitteiden säteilymäärien rajoittamiseksi säteilyturvaviranomaiset ovat työskennelleet määrätietoisesti. Liesien paloturvallisuuden lisäämistä on Suomesta käsin edistetty IEC:ssä ja CENELECissä. SK 64 Pienjännitesähköasennukset Komitean vastuulla on pienjännitesähköasennuksia koskevan standardisarjan SFS 6000 valmistelu. Tällä sarjalla on erittäin laaja käyttäjäkunta pienyrittäjinä toimivista sähköurakoitsijoista ja sähkösuunnittelijoista suuryrityksiin. Myös komitean kokoonpano edustaa hyvin käyttäjäkuntaa, mukana on useita pienyritysten edustajia. Standardisarjalla arvioidaan olevan Suomessa lähes 20 000 yksittäistä käyttäjää. Standardisarja on julkaistu SFS käsikirjana 600, joka on ollut useiden vuosien ajan Suomen myydyin standardijulkaisu. Tavanomaisina vuosina sitä myydään noin 2000 kappaletta, joista neljännes on edullisia oppilaitoskäsikirjoja. Käsikirjan aineisto on keskeistä opintomateriaalia sähköalan opiskelijoille ja sähköturvallisuustutkinnon suorittajille ja sitä tarvitaan käytännön sähkösuunnittelu- ja asennustyössä. Komitea ja sen työryhmät pitivät vuonna 2011 yhteensä ennätykselliset 14 kokousta. Komitea sai valmiiksi lausuntopyyntöversion uudistetusta SFS 6000 standardisarjasta, jonka 39 standardiehdotusta lähetettiin laajalle yleiselle lausuntokierrokselle. Tavoitteena on julkaista uusi standardisarja syksyllä 2012. Uudistuksesta on tiedotettu laajasti medioissa ja koulutustilaisuuksissa. SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus Komitea sai valmiiksi suururakan, toiminnallisen turvallisuuden standardisarjan viiden osan käännökset suomeksi. Automaatiokäsikirjasarjan uudistus on aloitettu, ja toiminnallinen turvallisuus on sen ensimmäisen osan pääteema. Lisää osia on suunniteltu automaatiojärjestelmien ohjelmoinnin ja tietoturvan alueilta. Kansallisen komitean kokoukset sisälsivät teemaluentoja. Keväällä aiheena oli Liiketoiminnan ohjauksen standardit ja syksyllä Automaatiotutkimus Suomessa. Komitean asiantuntemus on laajentunut teollisuuden langattoman tietoliikenteen osalta uusien komitea- ja työryhmäjäsenten myötä. Eurooppalaisen komitean TC 65X toimialue laajeni kattamaan kaikki IEC:n vastinkomiteoiden aihealueet. Sen alaisuudessa käynnistyi myös Industrial Requirements for Wireless Communications työryhmä pohtimaan teollisuuden langattomien verkkojen erityisvaatimuksia. Mielenkiinto on Suomessa kasvanut myös teollisuusautomaation tietoturvaa kohtaan. OHJAUSTEKNIIKKA Tuotannonohjaustekniikka prosessien suunnitteluohjaustekniikka jatkuvat prosessit panosprosessit tuotannonohjaustekniikka yksikköprosessi, linjatuotanto yksikköprosessi, työsolut voimalaitoksen ohjaustekniikka verkko-ohjaustekniikka rakennusautomaatiotekniikka liikenneohjaustekniikka viestintätekniikka SK 69 Sähköautot ja niiden latausjärjestelmät Pari vuotta sitten perustetun komitean toiminta jatkuu tehokkaana. Komitea seuraa ja osallistuu asiantuntijoidensa välityksellä latausjärjestelmien, litiumioniakkujen sekä sähköautonpistokytkimen standardointiin ehdotuksia kommentoimalla ja kokouksiin osallistumalla. Sähköauton eurooppalaista standardointitilannetta ja suosituksia laativan CEN-CENELEC-ryhmän toiminnassa on oltu mukana aktiivisesti ja huolehdittu Suomen kannalta tärkeiden asioiden huomioon ottamisesta, kuten autolämmityspistorasioiden hyödyntämisestä ja ilmastollisten erityisolosuhteiden huomioimisesta. Eurooppalainen sähköautoilun standardointitilannetta käsittelevä selvitys valmistui. Komitea on osallistunut sähköauton latausta koskevan kansallisen asennusstandardin laadintaan. Myös kansallista soveltamisohjetta Sähköajoneuvojen lataaminen kiinteistöjen sähköverkoissa valmisteltiin. Sähköauton standardointitilanteesta on luennoitu eri yhteyksissä ja tiedotteita aiheesta on julkaistu medioissa. Tällä alueella on meneillään mittavia kansallisia innovaatiohankkeita, mistä johtuen standardointi on Suomessa monien eri toimijoiden kiinnostuksen kohteena. SK 77 Sähkömagneettinen yhteensopivuus IEC TC 77 alakomiteoineen laatii ja ylläpitää lähinnä sähkömagneettisten häiriöiden siedon testausmenetelmiä. Komitea valmisteli kahdeksan muutoksia ja korjauksia sisältäviä IEC-ehdotuksia, jotka vahvistettiin SFS-EN-standardeiksi. EMC-alueella täysin uusia standardeja ei ole viime aikoina julkaistu, vaan työ keskittyy olemassa olevien standardien ylläpitoon. Merkittävin kehityskohde on ollut sähkömagneettisten kenttien siedon testauksen menetelmien ja testitilojen standardointi yli 1 GHz taajuuksille. Uutena aiheena EMC-testausstandardeihin on tullut mittausepävarmuuden arviointi. EMC-asiat koskettavat Suomessa viranomaisten lisäksi mm. tuotteiden valmistajia, suunnittelijoita ja asennusyrityksiä. SK 79 Hälytysjärjestelmät Komitea valmisteli suomennokset hälytyskeskusten toimintavaatimuksia ja hälytysjärjestelmien termejä ja määritelmiä koskeville standardeille. Lisäksi laadittiin kameravalvontaa käsittelevä osa SFS-käsikirjasarjaan 670 Sähköinen talotekniikka. Hälytysjärjestelmien valmistajat ja niiden asennusurakoitsijat ovat erittäin kiinnostuneita standardointikohteista ja siksi tämän alueen asiantuntijoiden aktiivisuus kansainvälisessä standardien valmistelussa on huomattava. 18 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 19

SK 86 Kuituoptiikka IEC:n TC 86 alakomiteoineen on standardien lukumäärällä mitaten IEC:n tuotteliain komitea, ja sen äänestyksiin kansallinen komitea vastasi kuluneena vuonna peräti 74 kertaa. Komitean alainen työryhmä valmisteli ehdotuksen optisten kaapelien kansallisen värikoodausstandardin uudeksi painokseksi. Riittävää konsensusta ei kuitenkaan saavutettu ehdotuksen hyväksymiseksi, koska myös amerikkalainen standardi ANSI/TIA 598C on saanut kannatusta. Standardin julkaisun sijasta päätettiin käynnistää ohjeiston laatiminen, jossa vertaillaan kaikkia kolmea kuitujen tunnistusmenetelmää. SK 91 Elektroniikan kokoonpanotekniikka Suomen edustaja hoitaa tällä alueella eurooppalaisen raportoivan sihteerin tehtäviä. IEC perusti uuden painettua elektroniikkaa koskevan komitean IEC TC 119, jonka työhön lähdettiin aktiivisesti mukaan. Suomi myös tuki näitä uusia aiheita kuten haudatut aktiiviset ja passiiviset komponentit, komponenttilevyille haudatut valokuidut ja piirilevyvaatimukset LED-valaistuksessa. Suomalaisella teollisuudella on kilpailukyvyn kannalta merkittävät intressit olla mukana ja saada tietoa kehitystyöstä komponenttien alueella. Uudet komponentit ovat merkityksellisiä myös innovaatioiden kannalta, kun kehitetään smart grid -alueen tuotteita ja järjestelmiä. SK 99 Suurjännitesähköasennukset Euroopan tasolla saatiin valmiiksi uudet suurjänniteasennusten perusstandardit. Näiden pohjalta komitea on työstänyt uusia suomalaisia standardeja. Tavoitteena on, että standardit ovat sähköverkkotoimijoiden käytettävissä vuonna 2013. SK 205 Rakennusten elektroniikkajärjestelmät Komitea laati suomennoksen koti- ja rakennusautomaatiojärjestelmien tuoteperhe-emc- ja -olosuhdestandardeihin. Komitea aloitti uuden sähköisen talotekniikan käsikirjan valmistelun. Tämä osa koskee koti- ja rakennusautomaatiojärjestelmiä, joilla on jatkossa suuri merkitys älykkäitä rakennuksia suunniteltaessa ja rakennettaessa. Komitean jäsenet osallistuivat kansainvälisiin kokouksiin ja hoitivat myös Liason Officerin tehtäviä CENELECin komitean CLC/TC 79 välillä. Tämän alueen standardit ovat mukana myös uusien teknologioiden konsepteissa kuten sähköautojen latausjärjestelmissä sekä Smart meteringja Smart consumption -alueilla. Tämän alueen standardointi kiinnostaa turvallisuusviranomaisia ja energiatehokkuudesta päättäviä. SK SG Älykkäät sähköverkot Älykkäät sähköverkot ja niihin liittyvä standardointi on noussut yhdeksi tärkeimmistä painopistealueista. Kuluneena vuonna perustettiin uusi horisontaalikomitea, jonka toimialue liittyy yli 20 IEC-CENELEC-alueen sähkötekniseen komiteaan. SG-komitea veti kiinnostuneita jäseniä suomalaisen yhteiskunnan useilta eri sektoreilta ja työ käynnistyi tehokkaasti syksyllä 2011. Komitea perustettiin kansainvälisten aluetta koskevien komiteoiden vastinfoorumiksi ja sen tehtävänä on seurata sekä osallistua IEC:n ja CEN-CENELEC- ETSIn vastaavien koordinointikomiteoiden toimintaan. Koordinoivan luonteensa vuoksi SG-komitea ei varsinaisesti valmistele teknisiä standardeja, vaan ne edelleenkin valmistellaan kyseisissä substanssikomiteoissa. SG-komitea tarjoaa informaatiota välittävän, päällekkäisyyksiä estävän sekä eri intressejä yhteen sovittavan foorumin, joka seuraa vastaavaa kansainvälistä toimintaa ja tiedottaa tarvittaessa eri osapuolia. Tarkoituksena on tunnistaa suomalaisen elinkeinoelämän kannalta oleelliset standardointiprojektit mm. teollisuuden vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi. Komitean jäsenet ovat osallistuneet eurooppalaisen koordinaatioryhmän kokouksiin. Eurooppalainen Smart Grid standardoinnin tilannetta kuvaava raportti ilmestyi. Komitea on toimittanut eurooppalaisille standardointijärjestöille arvioitavaksi neljä käytännön sovellusta suomalaisista Smart Grid sovelluksista ja hankkeista mm. Kalasatama-projektiin liittyen. Älykkäisiin sähköverkkoihin liittyviä luentoja on pidetty useissa eri yhteyksissä. Standardit ja käsikirjat 2011 Vuonna 2011 vahvistetut ja julkaistut standardit uomen Standardisoimisliitto SFS ry vahvisti ja otti SFS-standardien luetteloon S 449 (415) sähköalan SFS-standardia. Suomeksi julkaistiin 34 (39) standardia. Suluissa on esitetty edellisen vuoden luvut. Suomeksi julkaistavaksi valittiin sellaisia standardeja, joissa on kansallisia osia tai joiden käyttäjämäärät ovat kansallisesti suuria tai muuten merkityksellisiä. Julkaistuista standardeista 28 oli EN-standardien suorina käännöksinä julkaistuja SFS-EN-standardeja. Muista julkaisuista standardeista kolme perustui IEC:n ja CENELECin julkaisuihin ja kolme oli aikaisemmin julkaistujen SFS-standardien päivityksiä. Vuonna 2011 julkaistut SFS-käsikirjat SFS-käsikirja 616 SFS-käsikirja 670-3 SFS-eKäsikirja 617 Tekninen dokumentointi. Viitetunnusjärjestelmä ja sovellutukset. (+ oppilaitospainos) Sähköinen talotekniikka. Osa 3: Kameravalvontajärjestelmät. Järjestelmävaatimukset ja suunnitteluohjeet. (+ oppilaitospainos) Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit. Kymmenen kysytyintä standardijulkaisua 2011 SFS-standardien ja käsikirjojen kysyntä pieneni vuonna 2011. Tämä johtui osittain siitä, että SFS käsikirjasta 600 julkaistaan uusi painos vuonna 2012. SESKO tiedotti tästä valmistelusta ja käyttäjät jäivät odottamaan uuden käsikirjan valmistumista. Luvuissa ovat mukana myös käsikirjojen oppilaitospainokset ja ruotsiksi ja englanniksi käännetyt julkaisut, mutta ei verkkokäyttöä. Julkaisu myyntikappaleet SFS-käsikirja 600 Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus 1714 SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 728 SFS-käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot 677 SFS-käsikirja 604-1 Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 1: Määräykset, tilaluokitus ja sähkölaitteiden rakenteet 261 SFS-käsikirja 604-2 Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 2: Sähköasennukset, tarkastus ja huolto 164 SFS-käsikirja 603 Ilmajohtostandardit 134 SFS-EN 61508-1 Sähköisten/elektronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus. Osa 1: Yleiset vaatimukset 66 SFS 6001 + A1 + A2 Suurjännitesähköasennukset 61 SFS-käsikirja 154 Jakokeskukset 58 SFS-EN 60204-1 Koneturvallisuus. Koneiden sähkölaitteisto. Osa 1: Yleiset vaatimukset 55 kpl kpl sivua Suomeksi Suomeksi julkaistut julkaistut standardit 2007-2011 standardit 2007-2011 80 70 60 50 40 30 20 10 0 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 71 29 42 39 34 2007 2008 2009 2010 2011 Sähköalan standardien standardien kokonaismäärä kokonaismäärä 2007-2007-2011 2011 julkaistut ilmoittamalla vahvistetut 4286 4411 4606 4726 4941 571 583 592 606 552 2007 2008 2009 2010 2011 Julkaistut standardisivut 2007-2011 Julkaistut standardisivut 2007-2011 25000 24000 23000 22000 21000 20000 19000 18000 17000 16000 15000 14000 13000 12000 11000 10000 20547 20970 21793 22848 23954 2007 2008 2009 2010 2011 20 SESKO Toimintakertomus 2011 SESKO Toimintakertomus 2011 21