Kurikan kaupungin sidosryhmälehti KURIKKA nyt 1 2010 Elinvoimaista asumista Kurikka kouluttaa tekijöitä Tuhannen yrityksen kaupunki
Tervetuloa Kurikkaan! Tule tutustumaan Kurikkaan! Jokimaiseman keskelle pääsee nopeasti ja mukavasti, miten sitten matkustatkin. Toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi tulit sitten asumaan, kyläilemään tai ihan vain nojatuolimatkalle tämän lehden parissa. Kurikka on perinteitään kunnioittava, tulevaisuuteen suuntaava, innovatiivinen, asukkaitaan ja yrityksiään monipuolisesti palveleva, taloudellisesti vahva kuntakentän suunnannäyttäjä. Kurikka NYT on Kurikan kaupungin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Hannu Alanen Suunnittelu ja toteutus: Mainoskenttä-Yhtiöt ja Krista Rintala Kannessa: opiskelija Minna Välimäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jurvan yksikkö; kuva: Jenni Latva Painosmäärä: 70 000 kpl. Kädessäsi on Kurikka NYT -lehden ensimmäinen numero. Halusimme tarjota sinulle viihdyttävän mutta asiapitoisen tietopaketin Kurikasta ja sen monipuolisista palveluista ja tarjonnasta. Lehti jaetaan kotitalouksiin sekä yrityksiin Etelä-Pohjanmaalla ja valtakunnallisesti. Toivotamme mukavia lukuhetkiä uuden lehden parissa! Lakeuksien yrittäjäkaupunki Kurikka sijaitsee eteläisellä Etelä-Pohjanmaalla, 3-tien varrella Vaasan ja Seinäjoen läheisyydessä. Kurikan kunta itsenäistyi vuonna 1868 ja kaupunki se on ollut vuodesta 1977. Jurva liittyi Kurikkaan vuoden 2009 alussa. Nyt kurikkalaisia on lähes 15 000 ja pinta-alaa Kurikalla on 905 km 2. Yrittäjäkaupunkina tunnetun Kurikan tärkeimpiä toimialoja ovat metalliteollisuus, maatalous sekä puu- ja huonekaluteollisuus. Kurikassa veistetään muun muassa suurin osa kotimaisista tyylihuonekaluista. Tuhannen yrityksen ansiosta työllisyysaste on korkea, ja laaja yhteistyöverkosto tarjoaa hyvät edellytykset myös aloittaville yrittäjille. Kurikka tunnetaan muun muassa hyvästä taloudestaan. Kunnallisvero on maakunnan alhaisin ja asumiskustannukset edullisia. Vakavarainen kaupunki tarjoaa kuntalaisilleen laadukkaat palvelut päivähoidosta ammattikorkeakoulututkintoon ja vanhustenhoitoon asti. Kurikkalaiset asuvat tutkitustikin turvallisessa ja onnellisessa ympäristössä. Juha Miedon monimuotoiset hiihtomaisemat tarjoavat matkailijallekin elämyksiä. Kaupunkia halkoo polveilevine puroineen Kyrönjoki, jonka varrelta löytyy lukuisia vierailukohteita ja harrastusmahdollisuuksia. Kulttuurin ystäviäkään ei Kurikassa unohdeta, eikä kokousmatkalaisia kaihdeta. sisältö Tervetuloa Kurikkaan s. 2 Elämäniloista asumista s. 3 Koti nousi Kivelle s. 4-5 Osaavissa käsissä s. 6 Kunto kohenee Kurikassa s. 7 Kurikka kouluttaa s. 8-9 Kuningatar palaa aina kotiin s. 10 Kuuluisuuksien Kurikka s. 11 Teatteri tuulettaa tunteet s. 12 Kulttuuri koskettaa s. 13 Ratsukon työ on tarkkaa askellusta s. 14 Vauhdikasta menoa s. 15 Osingoista iloa kuntalaisille s. 16 Kyrönjoki - muutakin kuin maisema s. 17 Asumisteollisuus kukoistaa Kurikassa s. 18 Interface uskoo suomalaiseen muotoiluun s. 19 Luomumaitoa kolmessa vuorossa s. 20 Pohjanmaan kautta maailmalle s. 21 Ruukki jatkaa Kurikan metalliperinteitä s. 22 Jousia maailmalle Jurvasta s. 23 2
Sarvijoki - portti Vaasaan Rakenna jokimaisemaan Haluaisitko ihailla vakaana virtaavaa Kyrönjokea ikkunastasi? Entä miltä tuntuisi katsella komeaa lakeusmaisemaa kotiovelta? Vai miellyttäisikö metsäinen tontti kallion kupeessa? Se on mahdollista Kurikassa, joka tarjoaa lukuisia erilaisia tonttivaihtoehtoja lähellä palveluita. Kurikassa on noin 100 valmiiksi kaavoitettua tonttia useilla eri alueilla. Tonttien koot vaihtelevat 1 000 neliöstä aina 3 000 neliöön. Perinnerakentajille kaavoitetaan isoja rakennuspaikkoja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kylämiljööseen. Suurimmat valmiit tontit maaseutuympäristössä ovat jopa 9 000 neliötä. Tonttien neliöhinnat ovat 1,50-10,00 euroa. Sarvijoki on vajaan neljänsadan asukkaan elävä maalaiskylä. Sarvijoki on houkutteleva alue rauhallista asuinympäristöä, mutta myös nopeaa yhteyttä kaupunkiin arvostaville. Sarvijoelta on alle puolen tunnin ajomatka Vaasaan. Kurikan kaupunki panostaa vahvasti kylän kehittämiseen. Sarvijoen harrastusmahdollisuudet ja yhteisöllisyys vastaavat nykyihmisen tarpeisiin. Kylältä löytyvät kaikki peruspalvelut, vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat monipuoliset ja kylätoiminta on vilkasta. Tarjolla on mukavan isoja omakotitalotontteja. Kurikan kaupunki on käynnistämässä hankeen, johon liittyy mm. uuden alueellisen hallintomuodon hyödyntäminen sekä Sarvijokitalotyypin kehittäminen. Sarvijokitalo on moderni versio perinteisestä pohjalaistalosta. Poimi tapahtumista omasi Kesäisin Kurikka puhkeaa romantiikan pääkaupungiksi, kun Haku päällä rakkausfestivaaleilla etsitään sitä oikeaa. Kesäiltaisin torin valtaavat paikalliset esiintyjät. Kurikan ja Jurvan markkinoille tullaan tekemään löytöjä ja tapaamaan tuttuja. Kuva: Hannu Koivisto Sälli Camping on karavaanarien kokoontumispaikka, ja Lusan Halli vetää tanssijoita ympäri Suomea. Jos kesäpäivä nostattaa hien pintaan, uuden Meijerinlammen hiekkarannalta voi pulahtaa uimaan. Elokuussa järjestetään pelimanni Matti Viitalan soitot. Yläastelaisten rockin SM-kisat pidetään jo viidettä kertaa. Museoissa voi perehtyä esimerkiksi talonpoikaiskulttuuriin tai puuseppien historiaan. Harrastajateattereita kaupungissa toimii useita. Kurikan lukion ilmaisutaidon ryhmä Ryskööremmi on ilahduttanut runonlausunnallaan useissa juhlissa, ja Lakeuden Taitovoimistelijat ihastuttaa akrobatia- ja trampoliinivoimistelullaan. Samuli Paulaharjun Säätiö tukee Pohjanmaan kulttuurielämää, kotiseututyötä ja kansanperinteen keräämistä. Säätiö jakaa palkintoja ja apurahoja yksityisille ja yhteisöille. 3
Kuva: Jenni Latva Fanni, 1, on ottanut ensimmäiset askeleensa. Fanni käy äitinsä kanssa vauvauinnissa ja silloin tällöin seurakunnan perhekerhossa. 4
Koti nousi Kivelle Rintalan perhe palasi Jyväskylästä Kurikkaan. Omalta pihalta pääsee marjametsään, lenkkipolulle ja leikkikentälle. Ajatus paluusta takaisin kotiseudulle kierteli Sami Rintalan mielessä kauan. Kun kaipuu vain kasvoi, asia piti ottaa puheeksi vaimon kanssa. Sami ja Antton olisivat lähteneet vaikka heti. Asetin sellaisen ehdon, että jos saan työpaikan, muutamme takaisin. Sitten kun työnhaussa tärppäsi, emme enää empineet hetkeäkään, muistelee Petra Rintala neljän vuoden takaista muuttoa Jyväskylästä Kurikkaan. Sami teki ensin etätöitä kotona, Petra kulki töissä Seinäjoella ja Anton aloitti yläasteen. Kun ympärillä olivat molempien perheet, tutut ja sukulaiset, sopeutuminen kävi nopeasti. Pian perhe ryhtyi etsimään Kurikasta sopivaa tonttia. Talo valmistui vuonna 2006 Kiven asuntoalueelle. Rakentaminen oli helppoa, koska paikkakunnalta saa hyvin ammattitaitoista apua ja työvoimaa. Kurikan ehdottomana etuna pidän myös alhaista veroprosenttia, joka on 18, Sami sanoo. Taidenäyttelyitä leikkikentällä Kiven alueella asuu useita lapsiperheitä. Aivan vieressä on täysin remontoitu ja laajennettu ala-aste ja talon takaa alkaa pururata. Miniareena, jalkapallokenttä ja jääkiekkokaukalo täyttyvät iltaisin alueen lapsista ja aikuisista. Viereisessä metsikössä voi marjastaa ja sienestää. Syyskesällä alueen perheet kokoontuivat pelaamaan pesäpalloa ja lapset pitivät leikkikentällä taidenäyttelyn. Naapurit ovat välittömiä, ja istuskelemme iltaisin toistemme terasseilla. Meillä on hyvä yhteishenki, Petra kertoo. Kuva: Jenni Latva Judosta vauvauintiin Antton opiskelee lukiossa ja suorittaa turvallisuusalan tutkintoa Sedun Kurikan-yksikössä. Urheilullinen nuorukainen harrastaa judoa SM-tasolla. Myös Sami on innostunut judosta. Joulukuussa 2008 perheeseen syntyi tytär Fanni. Hoitovapaalta ensi vuonna töihin palaava Petra käy jumpassa, vauvauinnissa ja haaveilee saksofonin soiton aloittamisesta. Teemme lähes kaikki ostokset Kurikassa ja olemme tyytyväisiä palveluihin. Kun veimme Fannin sikainfluenssarokotukseen, neuvolaan sai kävellä sisään. Lehtikuvat pitkistä jonoista ja kaaoksesta eivät pitäneet Kurikassa ollenkaan paikkaansa, Sami sanoo. Esimerkiksi kirjasto ja uimahalli ovat aivan erinomaisia, lisää Petra. Rintalat pitävät Kurikan sijaintia hyvänä. Jos oman alan töitä ei löydy Kurikasta, puolessa tunnissa saavuttaa Seinäjoen, Kauhajoen, Jalasjärven, Ilmajoen ja Jurvan. Vaikka työmatkaa olisikin, sen aikana irtautuu mukavasti työasioista ja ajatukset suuntautuvat kotiin, Rintalat sanovat. 5
gitaalinen röntgenlaitteisto ja kuvantaminen. Kurikan terveyskeskus on pärjännyt hyvin myös valtakunnallisissa tehokkuusvertailuissa, Pusa sanoo. Erityisosaajat tekevät JIK ky:n myötä entistä enemmän yhteistyötä. Resursseja voidaan myös tarvittaessa jakaa. Palveluita kaikenikäisille Kurikkalaisten hyvinvointi on osaavissa käsissä Kurikan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut tuotetaan kolmen kunnan yhteistyöllä mukaan lukien erikoissairaanhoidon sekä vanhustenhuollon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut. Kurikka tarjoaa myös laadukkaan päivähoidon kaikille alle kouluikäisille. JIK ky on Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan yhdessä perustama peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, joka aloitti toimintansa tammikuussa 2009. Jurvan kunta liittyi silloin Kurikan kaupunkiin ja samalla JIK ky:hyn. JIK-kuntien asukaspohja on noin 35 000. Ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö on taannut palvelut silloinkin, kun uutta organisaatiota on rakennettu, kuntayhtymän johtaja Anna-Kaisa Pusa kiittää. Kurikan terveyskeskus on perinteisesti hyvin toimiva terveyskeskus, jossa tehdään monipuolista työtä. Siellä tehdään muun muassa tähystystutkimuksia, ja käytössä on myös di- Kuva: Jenni Latva Kurikan perhekeskuksessa tehdään moniammatillista tiimityötä neuvoloiden terveydenhoitajien, psykologien ja erityistyöntekijöiden välillä. Ennaltaehkäisevä toimintamalli tukee pienten lasten perheitä tarvittaessa heidän omassa arkiympäristössään. Vanhusten palveluilla turvataan arvokas ikääntyminen. Yli 75-vuotiaita on nyt noin 10 prosenttia väestöstä. Kurikassa palvelukeskus Kotoplassi tarjoaa tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon palveluita ikäihmisille, ja vanhusten asumista kotona tuetaan monipuolisilla kotihoidon palveluilla. Näiden lisäksi Kurikka ostaa asumispalveluja, kuten pienkotiasumista. Päivähoitoon ilman jonoja Pienten lasten päivähoitoa järjestetään kolmessa eri päiväkodissa Kurikassa ja Jurvassa, yhdeksässä ryhmäperhepäiväkodissa, joista yksi on tarkoitettu allergikoille, sekä noin 50 perhepäivähoitajalla. Uusitun Jyrän päiväkodin laajennus otettiin käyttöön alkuvuodesta 2009. Kurikassa toimii myös ns. varahoitoryhmis, joka tarjoaa hoitoa nopeissa erikoistapauksissa. Hoitopaikka järjestetään kaikille alle kouluikäisille lapsille. Päivähoidossa on tilaa uusillekin tulokkaille, kertoo Kurikan päivähoidon johtaja Marita Moisio. Terveydenhoitaja Sinikka Tumpula tekee kolmikuukautistarkastusta Anni Lintalalle. 6
Kurikassa kunto KOHENEE Kurikan täysin uusittu 8-ratainen urheilukenttä valmistuu kesällä 2010. Suunnitteilla on myös uusi keilahalli. Kurikan viihtyisä Molskis houkuttaa uimareita ja polskijoita myös ympäristökunnista. Vertaistaan hakevassa jäähallissa on mainiot mahdollisuudet harrastaa jääkiekkoa ja luistelua. Sisäliikuntalajeja voi harrastaa Monnarimonitoimitalossa, Jurva-hallissa ja tennishallissa. Voipa Kurikassa harjoitella myös golfia 6-reikäisellä radalla. Motocross- ja enduroradoille saapuu ajajia ympäristökunnistakin. Vuokrattavilla kanooteilla voi meloa ihastelemaan Kyrönjoen lehtomaisemia. Kurikassa on lyhyt matka luontoon: Kurjen kierros on 45 kilometriä pitkä reitti, joka kulkee Laihian ja Ilmajoen puolella. Reitistön ydin on Levanevan luonnonsuojelualue. Kurikan jäähalli on kovassa käytössä. Vaihtoaitiossa Chris Mäkivaara. Kuva: Jenni Latva Kuvaaja: Katja Rinta-Nikkola Viilettäen vesillä Ei vesihiihtoon järveä tarvita, ei ainakaan Kurikassa. Moni kulkija hieraisee silmiään: ovatko ne aivan järjiltään, kun sahaavat edestakaisin joessa noin puolen kilometrin matkaa? Kurikkalaisilta vesihiihtäjiltä harrastus sujuu Kyrönjoessa sen verran näyttävästi, että vetten päällä liitämistä haluavat kokeilla niin uteliaat paikalliset kuin turistitkin. Joki on oikeastaan mainio paikka vesihiihtoon. Vaikka uoma ei ole kovin leveä, se on suojainen, sanoo wakeboardingiin eli vesilautailuun pari vuotta sitten hurahtanut Miko Ratavaara, 19. Vesihiihtoa voi kokeilla, vaikkei omistaisi suksia, märkäpukua, pelastusliivejä tai vetovenettä. Kurikan vesihiihtäjiltä voi lainata. Kesähelteillä pärjää ilman märkäpukua, mutta huhtikuussa sellaista vielä tarvitaan. Ratavaaran mukaan harrastus sopii kaikenikäisille, eikä vaadi kovaa kuntoa. Kun taidot kasvavat, pujottelusta edetään kuvioihin ja hyppyihin. Sukset voi vaihtaa myös lautaan. Kesäksi on tarkoitus saada jokeen hyppyri. Silloin Kurikassa järjestetään ensimmäiset kisat, Ratavaara suunnittelee. Kesähelteillä tarkenee ilman märkäpukua, sanoo Joni Takala. 7
Muodon taitureita Kuva: Jenni Latva Kevään puutarhamessuilla nähdään, millaisia ovat uudet maskuliiniset puutarhatuotteet. Tummanpuhuvaa ja hätkähdyttävää, mutta suomalaiseen makuun sopivaa, raottaa lifestyle -muotoilua Jurvassa opiskeleva Eija Laakso suunnitelmiaan. Laakson ideat syntyvät selailemalla ulkomaisia sisustuslehtiä, lukemalla ja aistimalla ajassa liikkuvia ilmiöitä. Lifestyle-suunnittelussa ideoista poimitaan tärpit, jotka jalostuvat muun muassa tuoteryhmiksi ja yleisötapahtuman visuaaliseksi ilmeeksi. Minna Välimäki opiskelee teollista kalustemuotoilua. Työn alla on ekologinen tuoli, jonka materiaaliksi valikoitui suomalainen koivu. Haaveeni on jatkaa sisustusarkkitehtuurin opiskelua. Haluaisin työskennellä muotoilijana esimerkiksi sisustustoimistossa, Välimäki kertoo. Opiskelijoiden mukaan parasta Jurvan ammattikorkeakouluyksikössä on yksilöllinen opetus. Opettajat näkevät kehityksen ja antavat palautetta. Pitkät käsityön perinteet vaikuttavat koko ympäristöön, Laakso sanoo. Eija Laakson suunnitelmat hahmottuvat taululla. Kurikka kouluttaa tekijöitä Kurikka on monipuolinen koulutuskaupunki. Koulutuskeskus Sedun Kurikan-yksikössä opiskelee yli 500 nuorta 12 koulutusalan toisen asteen perustutkintoa. Syksyllä 2010 alkaa myös elektroniikka-asentajan koulutus, jossa voi erikoistua valo-, ääni- ja kuvatekniikkaan. Sedun Jurvan-yksikössä voi opiskella käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon. Artesaanit suuntautuvat muotoiluun ja mallintamiseen, puualaan tai kuvalliseen ilmaisuun. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Jurvan-yksiköstä valmistuu muotoilijoita (AMK), jotka ovat opiskelleet graafista- tai lifestyle-muotoilua tai teollista kalustemuotoilua. Kurikassa toimii myös kaksi lukiota, joista toinen sijaitsee Kurikassa, toinen Jurvassa. Opiskelijoita, jotka suorittavat kaksoistutkinnon lukiossa ja Sedussa, valmistuu vuosittain useita. Lue lisää: www.kurikkakouluttaa.fi 8
Jämäkkyyttä pelastustyössä Kuva: Jenni Latva Kun henkilöauto syttyy tuleen ja kuljettaja sekä apukuljettaja ovat loukkaantuneita, turvallisuusalan opiskelijat osaavat toimia. Pian loukkaantuneet ovat ulkona autosta, elvytystoimet aloitettu, tulipalo sammutettu ja apua hälytetty. Pelastusharjoitusten lisäksi opintoihin kuuluu paljon lakiopintoja, voimankäyttö- ja raudoitusharjoittelua, erilaisia riskienhallintatehtäviä sekä teleskooppipatukan ja kaasusumuttimen käyttöä, luettelevat Kurikan Sedun turvallisuusalan opiskelijat Mikael Haapanen ja Suvi Puska. Kun uhkaavia tilanteita tulee vastaan, paras ase on korvien välissä. Moni asia ratkeaa, kun pysyy rauhallisena ja selvittää tilanteen puhumalla. Kentällä vaaditaan jämäkkyyttä, Haapanen sanoo Turvallisuusalan koulutus edellyttää kohtalaisen hyvää peruskuntoa. Pääsykokeissa testataan kunnon lisäksi yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja. Rikosrekisterin on oltava puhdas, Haapanen sanoo. Suvi Puska ja Mikael Haapanen elvyttävät loukkaantunutta Jenni Lindahlia. Kuva: Jenni Latva Musiikki tahdittaa KOULUPÄIVÄÄ Sedun Kurikan-yksikön käytävillä jytisee Eric Claptonin huumeidenvastainen Cocaine. Musiikkiluokassa on meneillään Risto Erkkilän, Marko Sillanpään ja Joonas Soinin bänditreenit. Ääni- ja valotekniikkaa harjoittelee Mika Merano. Mikrofonin taakse asettuu Jenna Heinonen. Mieluiten soitamme rokkia, mutta bändillä ei ole nimeä ainakaan vielä, Sillanpää sanoo. Nuoret opiskelevat Sedussa eri alojen perustutkintoa, mutta ovat ottaneet valinnaiseksi aineeksi musiikin, jota voi Kurikassa opiskella 1-8 tuntia viikossa. Opinnot räätälöidään jokaisen omaan lähtötasoon sopiviksi. Bändin pojille musiikki riittää harrastukseksi, mutta joillekin musiikkiopinnot ovat kimmoke jatkaa musiikin parissa. Kurikan Sedun entisille opiskelijoille Anssi Maasalolle ja Sami Koivistolle musiikista tuli ammatti. Maasalo soittaa Egotripissä bassoa, Koivisto toimii Amorphiksen miksaajana. Risto Erkkilä opiskelee Kurikan Sedussa valinnaisena musiikkia. 9
Kuva: Jenni Latva Kurikan kuningatar palaa aina kotiin Kun Kaija Lustila hiippaili tyttönä tansseihin Kurikan Lusan hallille, hän ei arvannut laulavansa siellä jonain päivänä ihailtuna tähtenä. Olimme sinusta aivan kippuralla. Toivottavasti tanssinjärjestäjät meillä päin pian huomoovat millainen aarre sie oot. Iho ihan mykkyrällä vieläkin kun muisteloo. Marketta ja Elisa Laulajatar Kaija Lustilan vieraskirjaan tulvii viestejä ympäri Suomea. Innokkaimmin kirjoittavat tanssia harrastavat pariskunnat, fanit ja erityisesti keski-ikäiset naiset. Viestejä on satoja, ehkä jopa tuhansia. Miltä tuntuu? Uskomattomalta. Liikuttavalta. Menen ihan sanattomaksi, kesän 2009 Tangomarkkinoilla toiseksi sijoittunut Kaija Lustila sanoo. Kun viestejä selailee, tulee selväksi, että tanssikansalle Kaija on ehdoton ykkönen, kuningatar, jonka kutreille kruunu olisi kuulunut. Kaija Lustilan valtteina kilpailuissa olivat esiintymisvarmuus, karisma ja tumma, varma ääni. Tein totta kai parhaani, mutta en ottanut voitosta mitään paineita. Halusin vain katsoa, miten pitkälle pääsen, Kaija sanoo. Menestys tuli oikeaan aikaan Ensimmäisen kerran Kaija tavoitteli kuninkaallisen kruunua 22 vuotta sitten. Tuolloin tie katkesi finaalissa. Onneksi en pärjännyt. Nyt osaan arvostaa menestystäni ja nauttia joka hetkestä. Musikaalisen perheen tytär aloitti keikkailun jo vuonna 1985. Vaikka laulaminen on ollut ammatti 25 vuotta, ura sai aivan uutta potkua menestyksestä Tangomarkkinoilla. Sinitaivas-kiertue on juuri päättynyt, ja uusi levy ilmestyy ensi vuonna. Tien päällä ollaan ja paljon. Sopivan kokoinen Kurikka Keikkakalenteri on täynnä, mutta Kaijan koti on ja pysyy Kurikassa. Miksi? Kurikka on minulle rakas paikkakunta, josta on mukava lähteä töihin, mutta vielä ihanampi palata takaisin. Olen Kurikan Säntinkylän flikkoja, enkä osaa edes ajatella asuvani muualla. Kurikka on just sopivan kokoinen. Kesän mieluisin keikka oli Kurikan Lusan hallilla heti Tangomarkkinoiden jälkeen. Myös esiintyminen Kurikan soittokunnan solistina marraskuussa lämmitti laulajan mieltä. Kun Kaija palaa kotiin, vaatteet vaihtuvat risaisiin verkkareihin ja villasukkiin. Sitten äkkiä meikit pois! Keikan jälkeen en kuuntele musiikkia, enkä edes laula. Haluan vain rauhoittua, Kaija nauraa. 10
Kaija Lustila on paljasjalkainen kurikkalainen. Mäntylänlampi on lapsuuden rakkaimpia leikkipaikkoja. Kaijan Kurikka Säntinkylä ja myllytöyrä Pienenä tyttönä vietin siellä aikaa yksin ja kavereiden kanssa. Istuimme puunoksalla ja lauloimme hittibiisejä. Jyllinkoski Kosken rannalle tehtiin ensimmäisiä treffejä, käytiin perheen kanssa retkellä ja onkimassa. Mukavia muistoja lapsuudesta. Hautausmaa Hautausmaalla nukkuvat rakkaat vanhemmat sekä veli. Heille käyn viemässä kukkasia ja juttelen kuulumisia. Reijo Mäen Pränni-hahmo on Varpahaiskylän poikia Kurikkalainen rikosylikonstaapeli Eero Pränni esiintyy ensimmäisen kerran dekkarissani Lännen mies. Pränni on yksityisetsivä Jussi Vareksen armeijakaveri. Kun miehet tapasivat vuosien jälkeen baarissa, he puhuttelivat toisiaan äänekkäästi sukunimillä, kuten armeijan käyneillä miehillä on Suomessa tapana. Siitä kohtaamisesta alkaa poliisimiehen ja etsivän yhteistyö. Jämpti, vähän jäyhä ja roteva Pränni on maatalon poika Kurikan Varpahaiskylästä. Myös Prännin isoisoukki oli poliisi, joka tappoi itsensä Rannanjärven, koska Isoontaloon Antti oli Prännin esipaapan mukaan niin pieni ja vikkelä, että pääsi pakoon. Varpahaiskylän tienviittoja pitäisi oikeastaan olla kaksi: se virallinen ja Jalkaspraykylä. Viitta jaksaa naurattaa minua joka kerta. Prännin kurikkalaisuus oli päivänselvää, koska kaupunki on minulle tuttu paikka. Vaimoni on kotoisin Oppaanmäeltä Riskunmäestä, ja siellä on tullut vietettyä juhannuksia 20 vuotta. Todennäköisesti Pränni nähdään valkokankaalla vuonna 2011, kun uusin Vareselokuva valmistuu. Kukahan sopisi näyttelemään Pränniä? Onko ehdotuksia? Kirjailija Reijo Mäki Kuva: Jenni Latva Heilläkin on juuret Kurikassa ja Jurvassa Jorma Ollila, Shellin hallituksen puheenjohtaja, Nokian entinen toimitusjohtaja; Kalevi Kivistö, ministeri, entinen kansanedustaja ja opetusministeri; Laura Beloff, taiteilija; Tuomas Rinta-Panttila, näyttelijä ja tanssija; Samuli Paulaharju, kansanperinteen kerääjä; Kari Mänty, Yle Urheilun päällikkö; Heikki Ikola, ampumahiihtäjä; Jarmo Leppiniemi, laskentatoimen professori; Hilkka Riihivuori, hiihtäjä; Juha Mieto, kansanedustaja ja hiihtäjä; Jorma Laulaja, piispa emeritus; Erkki Antila, ampumahiihtäjä; Orvokki Autio, kirjailija; Heikki Hakala, vuorineuvos, Metson entinen toimitusjohtaja; Ari Elomaa, Suuri pudottaja; Oskari Katajisto, näyttelijä; Esko Reinonpoika-Alanko, Micromedia Oy:n hallituksen puheenjohtaja; Maria Melin, yrittäjä; Marjo Timonen, eduskunnan tiedotuspäällikkö; Erkki Tukiainen, HUS:n ylilääkäri. 11
Kuva: Jenni Latva Teatteri tuulettaa tunteet Jurvan Harrastajanäyttelijät on palkittu vuosien varrella moneen kertaan. Harrastus on monelle henkireikä ja elämäntapa. Pimeässä salissa yleisö elää häpeän, pelon, rakkauden, vihan ja riemun kohtausten tahdissa. Jurvan teatterin maine houkuttaa väkeä ympäri maakuntaa. Näytöksen alkuun on enää puoli tuntia, kun näyttämön kaiuttimista tuuttaa Hurriganesin Get On. Lippuluukulle kuuluu vain vaimea basson jytke, joka peittyy lämpiössä odottelevien katsojien puheensorinaan. Jurvan teatterin näyttelijät Sami Simanen, Eero Hautala, Karita Hannu ja Hanna Paasivirta virittäytyvät illan esitykseen juoksemalla lavalla ympyrää. Tämäniltainen näytelmä on Reko Lundánin yhteiskuntakriittinen Tarpeettomia ihmisiä. Näytelmä kertoo juuri siitä, mitä ikkunoiden sisäpuolella tapahtuu, kertoo Eero Hautala, joka näyttelee Petriä, opettajaa ja lähiöaktivistia, joka uupuu taakkansa alla. Sami Simanen on Kari, työtön duunari, joka pätee nyrkeillä. Karin vaimoa, Tuulaa, näyttelee Hanna Paasivirta. Karita Hannu on Sonja, Petrin nuori tyttöystävä. Huonekalutehtaasta teatteriksi Moneen kertaan palkittu Jurvan Harrastajanäyttelijät tunnetaan tasokkaista esityksistään ja nimekkäistä ohjaajistaan. Lämpiön seiniä kiertää kuvia aiemmista esityksistä: Punahukka, Viulunsoittaja katolla, Lumikit, Populaarimusiikkia Vittulajängältä, Myrskyluodon Maija, Pesärikko Katsojat saapuvat kunnianhimoisten esitysten perässä sekä naapurikunnista että muualta Suomesta. Vanhaan huonekalutehtaaseen rakennetun teatterisalin 146 paikkaa täyttyvät lähes joka kerta. Jurvan teatteria pyörittää parikymmentä aktiivia. Kaikki, markkinointia ja siivousta myöten, tehdään itse. Teatterin uumenista löytyy tarpeellinen: puvustamo, ääni- ja valokoppi, tarpeisto, ompelimo, lavastepaja, taukotila ja varasto. Teatteriin mennään tuntemaan jotain sellaista, joka ei omassa elämässä kenties ole mahdollista, Simanen sanoo. 12
Aarne Ervin arkkitehtuuri komistaa Kurikkaa Kurikassa voi tehdä pienen tutkimusmatkan Aarne Ervin arkkitehtuuriin. Aarne Ervi (1910-1977) oli yksi Suomen merkittävimmistä funkiskauden arkkitehdeistä. Valmistuttuaan Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1935 Ervi työskenteli Aino ja Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa ja avusti Viipurin kirjaston suunnittelutyössä. Ervin luomuksia ovat muun muassa Espoon Tapiolan keskusta, Helsingin yliopiston Porthania-rakennus sekä Turun yliopisto. Kurikassa professori Ervin kädenjälkeä voi ihailla seuraavissa rakennuksissa: Kurikan lakkitehdas 1938, Panttila Jussi Luhtalan yksityiskoti 1939, Panttila Ilmari Luhtalan yksityiskoti 1941, Panttila Kurikan yhteiskoulu, 1945 Kurikan yhteiskoulun laajennus, 1955 Oiva Luhtalan yksityiskoti, 1953 Oiva Luhtalan kesämökki, 1958 Aarne Ervi on suunnittellut Kurikan yhteiskoulun vanhan osan. Kuva: Jenni Latva Kuvaaja: Hannu Koivisto Rytmiraiteen esiintyjät pistävät vipinää yleisöön. Vanhassa asemamakasiinissa järjestetään myös myyjäisiä ja muita juhlia. Rytmiraide sykkii SUISTOSSA Kurikan vanha asema ja asemamakasiini muuttuvat elokuussa Rytmiraide-festivaalin näyttämöksi. Poikkitaiteellisessa tapahtumassa viihtyvät niin bluesin, jazzin, rockin, latinorytmien kuin modernien pelimannisävelmienkin ystävät. Kurikkalaislähtöinen bluesmuusikko, kääntäjä ja yrittäjä Ilkka Helander on esiintynyt Rytmiraiteessa kaksi kertaa eri kokoonpanoissa. Hänestä festivaalissa on parasta laaja esiintyjäkaarti ja musiikkilajien kirjo. Kotipaikkakunnalla on hieno esiintyä, sillä yleisön joukossa on paljon tuttuja. Kurikkahan on Suomen Mississippi. Täälläkin kaksi jokea yhtyvät yhdeksi. Väliin jää suistoalue, joka on aivan kuin Mississippi-joen delta, josta blues on lähtöisin. Helanderin juuret ovat syvällä kotipitäjässä. Kun ikää tulee lisää, tunne eteläpohjalaisuudesta vain voimistuu. Edustan roots-musiikkia. Kuinka hyvin sekin sattuu kohdalleen! 13
Kuvat: Jenni Latva Sonja Aholan poni, Vara, on saksalaista syntyperää. Annetten Simba eli Simply Different on kotoisin Hollannista. Ratsuponit ovat hyviä ystäviä keskenään, sillä ne viettävät paljon aikaa yhdessä treeneissä ja kisoissa. Ratsukon työ on tarkkaa askellusta Annette ja Sonja harrastavat kouluratsastusta. Kurikassa hevosharrastukseen on hyvät mahdollisuudet, sillä tallit, kentät, radat ja uittopaikat sijaitsevat lähellä toisiaan. Ratsastajien yöt voivat olla joskus piinaavaa odottelua. Viime kesänä Annette Mäki- Paavola, 13, ja Sonja Ahola, 13, viettivät viisi vuorokautta talleilla, nukkuivat yöt retkisängyissä eivätkä ehtineet kotiin edes syömään. He halusivat olla paikalla näkemässä, kun tamma varsoi. Kävi kuitenkin vähän toisin. Mehän nukuttiin, kun Smillan synnytys alkoi, tytöt muistelevat. Tyttöjen mukaan Pyrykylän Ramsessa on kasvanut oikein terhakkaaksi varsaksi joskin aika omapäiseksi. Senkin koti on Kauppilan tallilla, kuten Annetten Simban ja Sonjan Varan. Tytöt käyvät tallilla päivittäin ratsastamassa ja hoitamassa ponejaan. Annette hyppää usein koulun jälkeen linja-autoon Kurikan keskustasta. Sonja pääsee tallille äidin kyydissä viidessä minuutissa. Kerran viikossa tytöt treenaavat tosissaan, ja muina päivinä ohjelmassa on vapaampaa harjoittelua. Tanssia maneesissa Annetten ja Sonjan tavoitteena on päästä tänä vuonna kouluratsastuksen SM-kilpailuihin Hyvinkäälle. Apuna tavoitteessa on Leena Kanto, joka on yksi alueen parhaista valmentajista. Kun ratsastajat kiertävät maneesia ympäriinsä, valmentajan ohjeet kaikuvat taukoamatta: Pitäkää tasapaino. Muista, Sonja, pohkeenväistö. Nyt menee hyvin. Hyyvvääää! Kouluratsastuksessa on kyse ratsastajan ja hevosen saumattomasta yhteistyöstä, erilaisista tarkoista liikesarjoista ja hevosen kuuliaisuudesta. Sivullisen silmään laji näyttää tanssilta. Jos tytöt ottavat harrastuksestaan kaiken irti, millaisia persoonia ovat ratsut? Vara on tosi kiltti mutta säpäkkä. Joskus se saa kohtauksia, mutta rauhoittuu, kun itse on rauhallinen, Sonja sanoo. Anetten Simba on itse rauhallisuus. Se haluaa olla kaikkien kaveri. 14
Kuvaaja: Hannu Koivisto Voittoon kotiradalla Kurikkalaisen F3-kuljettajan Sami Isohellan, 23, kotirata on Jurvan Botniaring. Tutulla radalla lahjakas kuljettaja on voittanut Formula Ford luokan NEZ- ja SM-osakilpailuja. Botniaring on profiililtaan varmasti yksi Suomen parhaista radoista. Alan harrastajat arvostavat Jurvan rataa erittäin paljon. Isohellan autourheiluharrastus alkoi karting-autoilla, joilla hän päästeli 9 vuotta. 17-vuotiaana hän istui ensi kerran formulan rattiin. Kotiradalla on aina mukava ajaa, koska katsomossa on paljon tuttuja. Voittoa pitää tosissaan haluta. Hyvä kuljettaja on rohkea, eikä anna periksi. Muille ei voi antaa tietä. Botniaring houkuttaa vuosittain noin 30 000 katsojaa Suomesta ja ulkomailta. Erilaisia kilpailuja ja muita tapahtumia järjestetään lähes viikoittain. Botniaringin 2,3 kilometriä pitkän radan Sami Isohella taltuttaa reilussa minuutissa. Zetorien kiihdytysajot tuovat Kurikkaan kuljettajia ympäri Suomea. Sykähdyttävää säksätystä Kun Tapio Puska kynti sipulipeltoaan, vanha Zetor teki yhtäkkiä tenän. Traktori upposi maahan, mutta sinnikäs säksätys houkutti paikalle uteliaita. Anna sen käydä, kun siinä on komea ääni, ohikulkijat pyytelivät. Ääni on ainutlaatuinen, sillä kaksisylinterinen Zetor päköttää, kolisee ja vinkuu. Kun Puska ajeli Zetorillaan, muutamat muutkin halusivat itselleen monen pienviljelijäperheen työjuhtana 1950-1960-luvuilla palvelleen traktorin. Siitä se sitten lähti: ajatus maailman ensimmäisistä Zetorien kiihdytysajoista. 60 metriä pitkä kiihdytysrata taittuu tuunatuimmilta tsekkitraktoreilta 12 sekunnissa. Huippunopeus nousee 40:een Sen Zetorit kestävät juuri ja juuri väsähtämättä, Puska sanoo. 15
Kurikan kaupunki on Fortumin viidenneksi suurin omistaja Talouden taantuma koettelee luonnollisesti myös Kurikkaa, mutta suuria leikkauksia ei ole tarvittu, koska kaupungin talous on vahva. Kurikassa nautitaan energia- ja öljyjättien menestyksestä. Kaupunki on saanut kymmeniä miljoonia euroja Fortumin ja sittemmin myös Neste Oilin osinkotuloja. Kun sähkömarkkinat vapautuivat vuonna 1994, moni kunta myi sähköosakkeensa. Kurikka omisti Jyllinkosken Sähkö Oy:n osakkeita, joka fuusioitui Lounais-Suomen Sähkö Oy:n kanssa, josta myöhemmin muodostui Länsivoima Oy. Neljä vuotta myöhemmin Imatran Voima fuusioitui Nesteen kanssa Fortumiksi. Kurikalla on pitkät perinteet sähkölaitoksen omistajana. Tavoitteena oli alusta alkaen säilyttää omistus, eikä osakkeiden myyntiä katsottu vaihtoehdoksi, emeritus kaupunginjohtaja Pekka Vuorinen kertoo. Kaupungin kannalta tämä osoittautui tuottoisaksi ratkaisuksi, kun Länsivoima sulautui Fortumiin vuonna 2000. Osinkotuloilla vakavaraisuutta voitiin kasvattaa. Tasaiset tulot ovat julkishallinnolle paremmat kuin myynnistä tulevat kertatulot, Pekka Vuorinen toteaa. Maakunnan alhaisin veroprosentti Aluksi Fortumin tuotot pysyttelivät alle miljoonassa eurossa, kunnes vuonna 2005 Neste Oil eriytettiin Fortumista omaksi yhtiökseen. Osinkotuottojen rooli kaupungin taloudessa on ollut todella merkittävä ne ovat vastanneet jopa 4-5 veroprosentin tuottoa. Olemme pystyneet pitämään veroprosenttimme maakunnan alhaisimpana. Osinkotuottoja on ohjattu siten kuntalaisille, Kurikan kaupungin talousjohtaja Kari Korhonen kertoo. Hyvä periaate on pitää veroprosentti alhaisena ja käyttää loput osinkotulot työpaikkojen tuottamiseen ja kaupungin tulevaisuuden turvaamiseen kilpailukykyisenä kuntayksikkönä ja asuinpaikkana, Pekka Vuorinen toteaa. Osingoista iloa kuntalaisille Kaupunki on investoinut talonrakennukseen ja kunnallistekniikkaan, vuosina 2006 2009 investoinnit on voitu toteuttaa ilman lainanottoa. Palvelukiinteistöjä on korjattu ja koulurakennuksia on laajennettu. Terveyskeskusta on remontoitu ja vanhusten asumispalveluihin panostettu. Suosittu kylpylä-uimahalli uudistettiin. 16
Kyrönjoki on Etelä-Pohjanmaan suurin joki, jonka ympärille elämä on keskittynyt. Etelä-Pohjanmaa on siten rakentunut Kyrönjoen ja jokilaaksojen varaan. Muutakin kuin maisema Jokivarsi on osa pohjalaista kansallismaisemaa. Suomen 27 kansallismaisemasta neljä on Kyrönjoen alueella. Vesistöalue on pääosin metsää, peltoa ja suota. Arvokkaan maisemakokonaisuuden lisäksi joki on merkittävä virkistysalue, vedenhankintavesistö, jätevesien purkupaikka, vesivoiman lähde ja tärkeä kalastuspaikka. Kyrönjoen rantojen kehittämiseksi on vuosien varrella suunniteltu ja osittain toteutettu paljon konkreettisia toimenpiteitä, Kurikan kaupungin ympäristöjohtaja Seppo Kangas kertoo. Veden korkeudella on väliä Koskenkorvan padon uusiminen Ilmajoen puolella oli yksi joenkehittämistoimista. Pato on uusittu vuoden 2009 aikana, ja joen vedenpinta on noussut noin puoli metriä suojaten aluetta tulvilta. Pato vaikuttaa merkittävästi jokimaisemaan myös Kurikassa, Kangas toteaa. Kaupunki on toteuttanut Kurikanlahden lammen alueen kunnostusta yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Tavoitteena on myös lisätä vapaa-ajankäyttöä. Jokirantaa kehittää myös Kurikan urheilukenttäalueen rakentaminen joen länsirannalla. Lammen alueelle on rakennettu muun muassa valaistuja oleskelukatoksia. Urheilukentän kohdalla vesimaisemaa on ruopattu laajemmaksi ja itärantaa on maisemoitu. Useamman vuoden työ jatkuu yhä, Kangas kertoo. Kyrönjoki virtaa keskustan halki Joki kulkee keskustan kohdalla syvässä uomassa poiketen huomattavasti mielikuvasta tasaisista Etelä-Pohjanmaan lakeuksista. Keskustan eteläpuolella voidaan puhua jopa kanjonimaisesta jokiuomasta, Kangas kuvailee. Kyrönjoen ranta-alueiden kehittäminen Kurikan keskustan kohdalla on myös jatkuva prosessi. Tavoitteena on kehittää joen virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä korostaa joen merkitystä kaupunkirakenteen yhtenä tärkeänä elementtinä. Rannoille on tarkoitus saada valaistut jalankulkureitit. Paikallisilla yrittäjillä on suunnitelmissa varustaa joelle liikennöimään laiva, jolta olisi mahdollisuus ihailla kauniita maisemia virvokkeita nauttien. 17
Kuvat: Juha Mänty Pohjanmaan Nikkarikeskus sijaitsee Jurvassa. Asumisteollisuuden innovaatiokeskus Etelä-Pohjanmaan huonekaluja valmistava keskittymä sai alkunsa Jurvasta. Jurvalaiset ovat varhaisista ajoista olleet tunnettuja puunkäsittelytaidoistaan. Tänään Jurvan ja Kurikan alueella kukoistaa huonekalu-, sisustus- ja rakennusyritysten ja -osaajien muodostama asumisteollisuuden keskittymä. Tämän klusterin kohtaamispaikkana toimii Jurvassa sijaitseva Pohjanmaan Nikkarikeskus. Nikkarikeskus on vuoden 2010 alussa vahvistamassa rooliaan koko asumisteollisuuden klusterin kehittäjänä. Rakentamisen ja rakennustuotteiden, sisustustuotteiden ja huonekalujen valmistus on Etelä-Pohjanmaalla merkittävä työllistäjä. Esimerkiksi huonekaluvalmistuksen parissa työskentelee toistatuhatta henkilöä. Nikkarikeskuksen rooli on toimia alan osaamiskeskuksena ja verkostoitumisen vahvistajana, jossa asumistoimialan ihmiset voivat tavata toisiaan ja yhdessä ratkaista myös alan haasteita, sanoo Kurikan kaupungin ja naapurikuntien omistaman Nikkarikeskuksen toimitusjohtaja Johanna Peltoniemi. Nikkarikeskus onkin ottamassa käyttöön markkinoinnissaan nimen Sisustuskeskus Sella, joka kuvaa talon kokonaisvaltaista tehtävää. Työtä koko toimialan kehittämiseksi Massiivisen yli 2 000-neliöisen puutalon alakertaan tulee myymälöitä, joissa on esillä alueen yritysten tuotantoa. Haluamme kehittää talosta kiinnostavan ostosmatkailukohteen. Myymälän lisäksi talossa järjestetään myös tapahtumia ja työnäytöksiä yhteistyössä yritysten kanssa. Talon auditorio-, koulutus- ja juhlatilat tarjoavat mahdollisuuden järjestää kokouksia ja muita tilaisuuksia. Talon yläkerrassa on toimistotiloja, joihin halutaan alan innovaatioympäristöä synnyttäviä vuokralaisia: yritysten kehittämispalveluja, muotoilijoita, arkkitehtejä, viennin ja markkinoinnin asiantuntijoita, joiden kaikkien osaamista tarvitaan asumisklusterin vahvistamisessa. Euroopan Kemikaalivirastossa näkyy Kurikan Interiööri Oy:n osaaminen. Puuseppätaitoa aitiopaikalla Kurikkalaista puuseppäosaamista ei voi olla huomaamatta eduskunnan lisärakennuksessa tai EU:n kemikaaliviraston toimitiloissa Helsingissä. Julkisten tilojen kalusteisiin erikoistunut Kurikan Interiööri Oy tunnetaan siirto- ja taiteseinien, seinäverhousten ja taiteovien sekä kalusteiden valmistajana jo yli neljänkymmenen vuoden ajalta. Toimitusjohtaja Paula- Tarja Tuohisto-Kokko on yrittäjä jo viidennessä polvessa. Hänen isoisänsä oli aikoinaan puuseppämestarinopissa Tukholmassa. Kurikan Interiöörin erityisosaamista ovat julkisten tilojen LIMI-siirtoseinät, -taiteseinät ja -taiteovet sekä akustiset seinät. Tuoteideana on taloudellinen tilojen käyttö. Siirtoseinien avulla isoja saleja voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. 18
Tuukka Leppänen johtaa kurikkalaista Interface Oy:tä. Yrittäjän mukaan iso osa menestyksestä on ihmisten osaamista, mutta mukana on paljon tuuriakin. Kuvat: Jenni Latva Interface uskoo suomalaiseen muotoiluun Kurikkalainen Interface on noussut 2000-luvulla suomalaisen huonekaluteollisuuden kärkeen. Yrityksen sohvat, lepotuolit tai sohvapöydät vilahtelevat lähes kaikissa sisustuslehtien jutuissa ja television viihdeohjelmien lavasteina. Totta kai se mukavalta tuntuu, jos näkee firmansa tuotteen päätyneen suomalaisen elokuvan olohuoneen sisustukseen, sanoo Interface Oy:n toimitusjohtaja Tuukka Leppänen, 32. Pitkään jatkunut sisustusbuumi, laatutietoiset asiakkaat ja hyvät myyntikanavat ovat lisänneet Interface Oy:n myyntiä. Menestyksen taustalla on myös tietoinen brändin kirkastus. Yritys mietti 2000-luvun alussa koko markkinointiviestintänsä uusiksi. Lähdimme suunnitelmallisesti rakentamaan brändiä ammattilaisten avulla. Mallistosta karsittiin päällekkäisyydet ja otimme käyttöön tarkat graafiset ohjeet. Suunnittelijan kädenjälki näkyy Vuonna 2005 Kaj Frank palkinnon napannut sisustusarkkitehti Hannele Bonsdorff (SIO) suunnittelee lähes kaikki Interfacen tuotteet. Arvostettu suunnittelija tuli mukaan yrityskaupan myötä, kun Interface osti vuonna 1994 Bonsdorffin Lasma Oy:lle luoman malliston valmistusoikeudet. Yritys siirtyi Leppäsen perheelle, kun Keijo Leppänen osti Interface Oy:n liiketoiminnan vuonna 1996. Keijo Leppänen kuitenkin kuoli yllättäen vuonna 2000, ja poika otti ohjat vain 22-vuotiaana. 1960-luvulla perustetun ja parikymmentä henkeä työllistävän yrityksen tietävät kaikki kurikkalaiset. Kankeakielisille kurikkalaisille Interface on aina Fake (suom. väärennös). Olin avaamassa palveluntarjoajan luona nettiyhteyksiä. Myyjä pyöritteli päätään, kun sanoin olevani Interfacen asialla. Sitten yritin Faken nimellä. Johan löytyi, Leppänen nauraa. 19
Luomumaitoa kolmessa vuorossa Kurikan Myllykylässä saa tuntumaa vanhan ajan maatalon pihapiiriin, kun vierailee Päivi ja Vesa Tikan luomumaitotilalla. Kuten perinteisessä maalaisidyllissä, peltojen ympärillä juoksee lapsia monesta talosta ja perheestä samassa pihassa. Uutta on se, että kielinä suomen lisäksi voi kuulla myös unkaria ja bulgariaa. Kurikkalaiset luomumaidontuottajat Päivi ja Vesa Tikka ovat hoitaneet perintötilaa toistakymmentä vuotta. Vesa Tikan isovanhemmat muuttivat Karjalasta Kurikkaan 40-luvun lopulla maata viljelemään. Nyt tila on valjastettu täysin luomumaidon tuotantoon, maitoa valmistuukin vuodessa kaksi miljoonaa litraa. Määrän ymmärtää, kun näkee navettojen asukkaat, kaikkiaan 250 hyvinvoivaa lypsylehmää. Maatalous on Kurikan alueen tärkeimpiä elinkeinoja. Tikan viljelijäpariskunta huomasi joitakin vuosia sitten, että tuotannon lisääminen on välttämätöntä, jos aikoo pärjätä maidontuottajana. Tikan tilalla navettapinta-alaa on kaikkiaan yli 4 000 neliötä ja uusi rakennus nuorille lehmille on juuri rakenteilla. Tekniikkaa on tilalle hankittu riittävästi, mutta ei mitään turhaa. Lypsyasema auttaa kolmivuorotyötä tekevää henkilökuntaa. Tilalle on saatu työntekijöitä Unkarista, Bulgariasta, Turkista ja Ukrainasta ja he asuvat tilalla perheineen. Hyvä henki Kurikan yrittäjäystävällisyys on maataloudenharjoittajienkin mieleen. Ilmapiiri on yrittämiseen kannustava. Kurikassa on hyvä henki, Vesa Tikka toteaa. Tunnustuksen hyvästä työstä Tikat saivat vuonna 2008, kun heidät valittiin Kurikan vuoden yrittäjiksi ensimmäisinä alueen maataloudenharjoittajina. Tikan perhe arvostaa lapsiystävällistä asuinseutua. Perheen neljä kouluikäistä lasta nauttivat maaseudun virikkeistä ja vapaudesta. Vaikka Kurikka onkin kaupunki, on tämä silti maaseutua. Minulla on kokemusta isossakin kaupungissa asumisesta, mutta tämä on lapsille hyvä paikka kasvaa. On mukava katsella, kun lapset ryskää pihalla leikeissään, Vesa Tikka tuumaa. Vesa Tikan maatilalla asustaa kaikkiaan 250 luomumaitoa tuottavaa lehmää. Kuva: Jenni Latva 20