Lausunto ID-1563076438 1 (5) 11.03.2016 POL-2016-2984 Sisäministeriö Poliisihallituksen lausunto uuden summaarisen sakkomenettelyn käyttöönottoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Sisäministeriön poliisiosasto on pyytänyt Poliisihallitukselta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laeiksi tuomioistuinten ulkopuolista rikosasioiden käsittelyä koskevan uudistuksen voimaanpanosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Oikeusministeriö on antanut Poliisihallitukselle mahdollisuuden lausua kyseessä olevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Voimaantulon ajankohta Esitysluonnoksen mukaan uusi summaarinen sakkomenettely on tarkoitus ottaa käyttöön 1.12.2016 lukien. Lausuntopyynnön mukaan edellytyksenä on, että tietojärjestelmähankkeet (oikeusministeriön AIPA:n ensimmäinen vaihe ja muutokset sisäministeriön PATJAan) etenevät suunnitellusti ja järjestelmät ovat toimintavarmat mainittuna ajankohtana. Tietojärjestelmähankkeiden tilaa tullaan arvioimaan kuluvan vuoden huhtikuussa ja jos ongelmia ei ilmene, on voimaanpanoa koskeva hallituksen esitys tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa. Poliisihallituksen käsityksen mukaan edellä kuvattuun aikatauluun liittyy huomioonotettavia riskejä. Uuden sakkomenettelyn kannalta keskeisessä asemassa ovat paitsi PATJA ja AIPA -järjestelmät myös Oikeusrekisterikeskuksen RAJSA -järjestelmä. Uuden menettelyn onnistunut käyttöönotto edellyttää ehdottomasti, että kaikki kolme edellä mainittua järjestelmää sekä järjestelmien väliset liittymäpinnat ovat valmiina ja toimintavarmat. Tässä vaiheessa on vielä epävarmaa pystytäänkö tämä tavoite saavuttamaan. Tietojärjestelmähankkeiden tilaa tarkastellaan kuluvan vuoden huhtikuussa. Poliisihallituksen näkemyksen mukaan tällä hetkeltä on epävarmaa mahdollistaako oikeusministeriön tietojärjestelmähankkeiden aikataulutus sen, että huhtikuussa 2016 voitaisiin luotettavasti todeta järjestelmien olevan valmiit ja toimintavarmat 1.12.2016. Joka tapauksessa aikataulu on hyvin haasteellinen ja siihen sisältyy riskejä. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on, että lainsäädäntö ei tule voimaan tietojärjestelmäuudistusten ollessa keskeneräisiä. Tietojärjestelmähakkeissa on ryhdytty toimenpiteisiin aikataulujen yhteensovittamiseksi siten, että eri järjestelmien välisiä liittymiä päästäisiin testaamaan kevään 2016 kuluessa. Poliisihallituksen käsityksen mukaan testausten perusteella saadaan riittävä kuva järjestelmien toimivuudesta tou- POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu14, PL 22, 00521 HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh. +358 295 480 181, Faksi +358 295 411 780 poliisi.fi
Lausunto ID-1563076438 2 (5) kokuun aikana. Poliisihallitus esittää, että hallituksen esityksen antamista eduskunnalle viivästytettäisiin siten, että edellä mainitut testaukset on saatu toteutettua. Käytännössä tämä tarkoittanee touko-kesäkuun vaihdetta. Esityksen vaikutuksista Esitysluonnoksen mukaan uudistuksen vaikutuksia on käsitelty uudistuksesta annetussa hallituksen esityksessä (HE 94/2009 vp, s. 24 26). Tietojärjestelmäuudistusten kustannuksista ei poliisin osalta kyetty antamaan selvää kustannusarviota hallituksen esityksessä 94/2009. Poliisin osalta tietojärjestelmien muutosten toteuttaminen tulee aiheuttamaan noin 700.000 euron kustannukset. Koska järjestelmien toteuttaminen on edelleen kesken, tulee kustannuksia syntymään vielä vuoden 2016 ajan. Lisäksi poliisi toteuttaa sakkoprosessiin liittyvät toiminnallisuudet myös rakenteilla olevaan Vitja -järjestelmään. Merkittävä osa nyt tehdystä työstä on hyödynnettävissä myös Vitjan toteutuksessa, mutta osa kustannuksia tulee siis realisoitumaan myöhemmässä vaiheessa Vitja - järjestelmän toteutuksen yhteydessä. Esityksen vaikutuksista on syytä todeta myös, että sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain mukainen sakkoprosessi tulee työllistämään poliisia selvästi enemmän kuin nykyiset rikesakkomenettely ja rangaistusmääräysmenettely. Ennalta käsin on hyvin vaikea arvioida vaikutuksia täsmällisesti. Uusi sakkomenettely edellyttää rikoksesta epäillyn suostumusta menettelyyn. Jos epäilty ei suostu asian käsittelyyn sakkomenettelyssä, käsitellään asia normaalissa rikosasioiden käsittelyjärjestyksessä, mikä poliisin osalta tarkoittaa esitutkintaa. Menettely on tällöin paljon sakkomenettelyä työläämpi. Poliisihallituksen arvion mukaan tämä tuottaa noin kahden tunnin lisätyön asiaa kohden. Epäillyn suostumus pitää sisällään muun muassa sen, että epäilty tunnustaa teon. Nykyisin rangaistusmääräysmenettelyssä käsiteltävien asioiden osalta voidaan todeta, että rangaistusvaatimuksen mukaisen teon kiistää vuosittain noin 15 000 epäiltyä ja rangaistusvaatimusta vastustaa noin 3000 henkilöä. Alustavasti voidaan siten arvioida että poliisille aiheutuu vähintään 12 000 asiasta 2 tunnin lisätyö vuosittain. Tämä merkitsisi noin 15 henkilötyövuoden vuosittaista vaikutusta lisääntyvän työmäärän muodossa. Todellisuudessa lisääntyvän työmäärän voidaan olettaa olevan edellä mainittua suurempi, sillä epäillyn suostumus pitää sisällään paitsi tunnustamisen myös sen että epäilty hyväksyy seuraamuksen, luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuu asian käsittelemiseen summaarisessa sakkomenettelyssä. Siten on perusteita olettaa että sakkomenettelyn asemesta esitutkinnassa käsiteltävien asioiden vuosittainen määrä on suurempi kuin edellä mainittu 12 000 asiaa. Uusi menettely aiheuttaa lisätyötä poliisille myös siten, että sakkomääräystä ja rikesakkomääräystä koskevassa muutoksenhaussa poliisi on osapuolena tuomioistuimessa. Lisäksi uusi sakkomenettely on itsessään työläämpi kuin nykyinen menettely. Pykäläkohtaisia huomioita
Lausunto ID-1563076438 3 (5) Laki sakon ja rikesakon määräämisestä (754/2010) 3 Sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :ssä säädetään sakkomääräyksen soveltamisalasta. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan sakkomääräys voidaan antaa sille, joka rikkoo tieliikennelakia (267/1981) tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Säädettäessä lakia 754/2010 ajo-oikeutta koskeva sääntely oli pääosin tieliikennelaissa. Sittemmin ajo-oikeutta koskeva sääntely on siirretty ajokorttilakiin (386/2011). Poliisihallituksen näkemyksen mukaan olisi tarkoituksenmukaista, että ajokorttirikkomus sekä kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta voitaisiin käsitellä sakkomääräyksellä silloin, kun seuraamus on enintään 20 päiväsakkoa. Poliisihallitus esittää että sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n 2 momenttiin lisättäisiin viittaus ajokorttilakiin. Laki sakon ja rikesakon määräämisestä 22 Lain 22 :ssä säädetään menetetyn määräajan palauttamisesta ehdollisessa rikesakkomenettelyssä. Menettelyssä on ilmennyt käytännön hankaluuksia niissä tilanteissa, joissa ajoneuvon omistaja tai haltija on maksanut ajoneuvoa kuljettaneen henkilön automaattisesta liikennekameravalvonnasta saaneen rikesakon. Tällaiset tilanteet voivat liittyä esimerkiksi tapauksiin, joissa nuoren kuljettajan vanhempi - jonka nimissä ajoneuvo on ja jolle rikesakkomääräys on lähetetty - maksaa rikesakon sitä vastustamatta. Ongelmia on syntynyt tilanteissa, joissa ajoneuvon haltijan osalta on sittemmin myöhemmin syytä aloittaa hallinnollinen menettely ajokiellon määräämisen osalta tämän itse syyllistyttyä liikennerikkomuksiin. Tämänkaltaisissa tilanteissa hallinnollisessa menettelyssä on huomioitava myös sellaiset - lainvoimaiset - rikesakot, joissa henkilö ei tosiasiallisesti ole kuitenkaan itse syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn (ks. mm. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös 19.11.2015 asiassa 02718/15/7501). Ajokielto voi näin ollen tulla perustumaan sellaiseen rikosoikeudelliseen menettelyyn, johon henkilö ei ole itse syyllistynyt, mikäli tämä ei ole vastustanut rikesakkoa. Lain 754/2010 34 :ssä todetaan, että lain mukaisia muutoksenhakukeinoja ei käytetä lain 3 luvun mukaisissa määräämistilanteissa (rikesakon määrääminen ajoneuvoa pysäyttämättä havaituista liikennerikkomuksista). Asiallisesti kysymys on liikennevalvontakamerasakoista. Mikäli rikesakkomääräystä ei ole vastustettu, voi henkilö vaatia lain 22 mukaisesti menetetyn määräajan palauttamista. Lain esitöiden mukaan (HE 94/2009 vp, s.39) pykälä vastaisi näiltä osin asiallisesti rikesakkolain 13 i :ää, jonka esitöiden mukaan (HE 16/2005 vp, s. 29) puolestaan säädetyn menetetyn määräajan palauttamisen lisäksi "Rikesakkomääräyksen saaneen käytettävissä olisivat kuitenkin muut [kuin menetetyn määräajan palauttamista koskevat] oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säännellyt ylimääräiset muutoksenhakukeinot". Käytännön ongelmat liittyvät siihen, että voimassa olevassa rikesakkolain 13 i :ssä, voimaan saatettavan sakkolain 22 :ssä ja oikeudenkäymiskaaren menetetyn määräajan palauttamista koskevassa 31 luvun 18 :ssä
Lausunto ID-1563076438 4 (5) säädetty määräaika ylimääräiselle muutoksenhaulle on hyvin tiukka. Tällöin on mahdollista, että aloitettaessa hallinnollinen menettely ajokiellon määräämiseksi, toimenpiteen kohteella ei nyt kuvatun kaltaisissa tapauksissa ole enää aineellisoikeudellisesti mahdollisuutta hakea menetetyn määräajan palauttamista. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää tuomion purkuhakemuksen tekeminen Korkeimmalle oikeudelle oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 11 :n nojalla. Tästä syystä Poliisihallitus esittää, että lain 22 :ään lisättäisiin 2 momentti, joka voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti: Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus voidaan kuitenkin tehdä määräajasta riippumatta, jos määräystä annettaessa henkilöä on käsitelty toisena henkilönä tai väärällä nimellä. Sääntely vastaisi tällöin asiallisesti sakkolain 36 :ssä 3 momentissa säädettyä. Menettely turvaisi paremmin asianosaisten oikeusturvan ja vähentäisi tarvetta Korkeimmalle oikeudelle tehtäville purkuhakemuksille siten, että selvimmät asiat saataisiin käsiteltyä käräjäoikeuksissa. Laki ajoneuvoliikennerekisteristä (541/2003) 11 Liikenteen turvallisuusviraston on laissa säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi saatava tiedot moottorikäyttöistä tai hinattavaa ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyistä rikoksista ja niistä seuranneista rangaistuksista ja muista seuraamuksista. Uudessa sakkomenettelyssä tiedot poliisin määräämistä seuraamuksista eivät ole saatavissa oikeushallinnon järjestelmistä, vaan ne on luovutettava suoraan poliisin järjestelmistä. Tietojen luovuttamista ja vastaanottamista koskevat säännökset on saatettava vastaamaan uuden prosessin vaatimuksia. Esityksen mukaisessa uudessa ajoneuvolain 96 :n 5 momentissa säädetään mahdollisuudesta jättää ajoneuvorikkomuksesta ilmoitus tekemättä, esitutkinta toimittamatta, syyte ajamatta ja rangaistus määräämättä, jos ajoneuvoverolain (1281/2003) 47 a :ssä tarkoitettu lisävero harkitaan riittäväksi seuraamukseksi. Viranomaisen on tällöin ilmoitettava ajoneuvon käytöstä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Tarkoituksenmukaisen prosessin varmistamiseksi lainsäädännössä on mahdollistettava ilmoitusten tekeminen poliisin henkilörekistereistä salassapitosäännösten estämättä teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Ajoneuvoliikennerekisterin rekisterinpitäjän Liikenteen turvallisuusviraston oikeudesta tietojen saantiin viranomaisilta säädetään ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 11 :ssä. Edellä mainituista syistä Poliisihallitus esittää, että ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 11 :n 1 momentin 5 kohtaa muutettaisiin seuraavasti: 5) poliisilta tiedot moottorikäyttöistä tai hinattavaa ajoneuvoa kuljetettaessa tehdyistä rikoksista (ja rikkomuksista) sekä niistä seuranneista rangaistuksista ja muista seuraamuksista, tieto moottorikäyttöisen tai hinattavan ajoneuvon anastuksesta sekä ajo-oikeutta ja siihen liittyvää hakemusta, ajokorttilupaa, opetuslupaa, harjoituslupaa, liikenneopettajalupaa,
Lausunto ID-1563076438 5 (5) taksinkuljettajan ajolupaa, vammaisen pysäköintilupaa, ajokortteja ja niihin kuorma- tai linja-auton kuljettajan ammattipätevyydestä tehtyjä merkintöjä, ajokorttiluvan tai ajokortin saamisen esteitä, ajokieltoja ja niiden perusteita, ADR-ajoluvan peruuttamista, ajo-oikeuteen sekä ajokorttilupaan ja muihin lupiin liittyviä hallinnollisia seuraamuksia koskevat tiedot, opetusluvan, taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneopettajaluvan myöntämiseen sekä autokoululupiin liittyvää soveltuvuusharkintaa varten tarvittavat rikostiedot sekä tässä mainittujen ajokorttien ja lupien luovuttamista ja haltuunottoa koskevat tiedot. Poliisijohtaja Timo Saarinen Poliisitarkastaja Matti Högman Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu Aspo-asianhallintajärjestelmässä. Poliisihallitus 11.03.2016 klo 12.16. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Liitteet Jakelu Tiedoksi <Kirjoita tähän> <Kirjoita tähän tai kaksoisnapsauta> Oikeusministeriö Poliisijohtaja Tomi Vuori Poliisiylitarkastaja Anne Aaltonen Poliisiylitarkastaja Minna Gråsten Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisiylitarkastaja Esko Kesti Poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa Poliisiylitarkastaja Niina Uskali Poliisitarkastaja Mika Pasanen Poliisitarkastaja Jari Pajunen, SM