ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Samankaltaiset tiedostot
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

neljännes maksetaan jo vuonna 2002.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

HE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon

HE 89/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 134/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 187 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta

HE 124/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta

HE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 160/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 27 ja 27 b :n väliaikaisesta muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

HE 12/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

1992 vp - HE 132. Lakiehdotus liittyy vuoden 1993 valtion talousarvioon. lain mukaan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

2 HE 123/1998 vp PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

määrä on alle 10 prosenttia yrityksen maksamien palkkojen määrästä. Alennus koskisi myös alimmassa maksuluokassa valtion liikelaitoksia,

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

SISÄLLYS. N:o Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 209/2006 vp. olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

HE 125/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain 120 :n muuttamisesta

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

SISÄLLYS. N:o 585. Laki. sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

1993 vp - HE 168 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

2000 alusta miljoonan markan. HE 79/1999 vp. Esityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 28/1995 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain 16 ja 27 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. 4. Voimaantulo

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 126/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta

HE 53/2009 vp. jako-osuus on 22,03 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus on 1,75 prosenttia yhteisöverosta.

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

HE 149/2012 vp. tilityksiin.

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esitys liittyy valtion tulo- ja menoarvioesitykseen vuodelle Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

HE 107/2018 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

HE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE '1JJ7 ESITYKSEN P ÅÅASIALLINEN SISÅL TÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 133/2005 vp. indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirrettäisiin asetuksesta. 1.

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 37/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Transkriptio:

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 6 :n 2 momentin kumoamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa säädettyä valtion ja kuntien välistä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustenjakoa siten, että valtion osuutta korotetaan 25,3 prosentista 25,36 prosenttiin laskennallisista kustannuksista. Tällöin vastaavasti kuntien osuus kustannuksista alenee 74,7 prosentista 74,64 prosenttiin. Esityksessä ehdotetaan myös kumottaviksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ säännökset, jotka koskevat kunnan omarahoitusosuuden korottamista määrällä, joka vastaa vuoden 2002 alusta toimintansa aloittaneille sosiaalialan osaamiskeskuksille maksettavaa valtionavustusta. Esitys liittyy valtion vuoden 2002 lisätalousarvioesitykseen ja se on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. PERUSTELUT 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset 1.1. Valtionosuusprosentin suuruus Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustenjaon säilyttämisestä valtion ja kuntien välillä. Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat vuoden 2002 alusta kuntien ja valtion kesken siten, että kuntien osuus tämän lain mukaan määräytyvistä kustannuksista on 74,7 prosenttia ja valtion osuus 25,3 prosenttia. Jos vuotuinen kustannustason muutos on kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 3 :n 2 kohdan perusteella päätetty joinakin vuosina ottaa huomioon vähemmästä kuin täydestä määrästä, otetaan tämä huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa siten, että valtion osuus pienenee asianomaisten vuosien alennettua kustannustason tarkistusta vastaavasti. Kustannustenjaossa otetaan edellä mainitun 18 :n 2 momentin nojalla huomioon erityislakien mukaisten toimintojen järjestämisestä aiheutuvat käyttökustannukset ja käyttökustannusten valtionosuus. Käyttökustannuksiin ei sisälly perustamishankkeiden kustannuksia, arvonlisäveron osuutta, laskennallisia korkoja ja poistoa, lainanhoitokustannuksia eikä muita vastaavia eriä. Vuoden 2002 alusta kuntien valtionosuuslaista poistettiin valtionosuuksien tasaukseen liittyvä rajoitussäännös, joka rajasi verotulojen perusteella tehtävän tasausvähennyksen enintään 15 prosenttiin kunnan laskennallisesta verotulosta. Tasausvähennyksen rajoituksen poistamisen johdosta seuraavaa valtion menojen vähennystä vastaava määrä lisättiin kuntien

sosiaali- ja käyttökustannusten terveydenhuollon valtionosuuteen. Osa lisäyksestä toteutettiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 :ssä säädettyä valtion rahoitusosuutta korotettiin 0,35 prosenttiyksiköllä. Muutokset perustuivat osittain hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 15 päivänä toukokuuta 2001 hyväksymään kannanottoon kunnallistalouden vakauden lisäämistä koskevista toimenpiteistä. Edellä mainitun lisäksi korotettiin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia vielä 0,75 prosentilla erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Näin ollen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosenttia korotettiin yhteensä 1,1 prosenttiyksiköllä 24,2 prosentista 25,3 prosenttiin. Tasausvähennyksen rajoituksen poistamiseen ja yhteisöveron jako-osuuksien muutokseen liittyvä valtion menojen väheneminen vuonna 2002 ei ollut suuruudeltaan tarkasti tiedossa ennen kuin vuoden 2000 verotuloihin perustuvat valtionosuuden tasaukset pystyttiin määrittelemään. Tästä johtuen myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen kohdennettavan lisäyksen lopullinen suuruus ei ollut tiedossa vielä vuoden 2001 syksyllä, vaan valtionosuusprosentin korotus säädettiin ennakkolaskelmien perusteella. Valtionosuuden tasaukset on vuoden 2001 lopussa määritelty, ja vastaavasti myös edellä mainittuihin muutoksiin perustuva valtion menojen lopullinen väheneminen on voitu laskea. Lopullisten laskelmien perusteella valtion menot vähenevät 9285 000 euroa arvioitua enemmän. Näin ollen myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta voidaan vastaavasti korottaa vuoden 2002 alusta aiempaa arviota enemmän. Edellä mainitusta 9 285 000 euron määrästä 3 000 000 euroa ehdotetaan käytettäväksi jäljempänä mainitulla tavalla kunnan omarahoitusosuuden alentamiseen. Pääosa korotuksesta käytettäväksi ehdotetaan kuitenkin valtionosuusprosentin korottamiseen. Tällä perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosentti käyttökustannusten ehdotetaan korotettavaksi 25,3 prosentista 25,36 prosenttiin. 1.2. Kunnan omarahoitusosuus Kuntien valtionosuuslain 4 :n 1 momentin nojalla valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun muutos otetaan huomioon, jos se aiheutuu esimerkiksi asianomaista valtionosuustehtävää koskevasta laista tai asetuksesta. Näin ollen esimerkiksi toimeentulotuen määräytymisperusteiden muutos vaikuttaa automaattisesti valtionosuuden määrään. Sen sijaan esimerkiksi asumistuen määräytymisperusteiden muutos ei vaikuta edellä mainitun pykälän nojalla välittömästi kuntien valtionosuuden määrään, vaikka sillä olisi tosiasiallisia vaikutuksia toimeentulotukimenojen tasoon. Jotta valtion ja kuntien välinen suhde pysyisi tällaisissa muutostilanteissa kustannusneutraalina, on kunnille säädettyä asukaskohtaista omarahoitusosuutta vastaavasti tarkistettava. Edellä mainittua menettelyä on käytetty muun muassa vuoden 2002 alusta voimaan tulleen sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) yhteydessä. Osaamiskeskusten toimintaan maksettava valtionavustus otetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 45 a :n 2 momentin perusteella vastaavasti vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Tästä periaatteesta on säädetty myös sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 6 :n 2 momentissa. Vähennys on toteutettu vuoden 2002 alusta korottamalla kuntien omarahoitusosuutta 0,58 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Kunnilla on keskeinen osuus sosiaalialan osaamiskeskustoiminnassa. Osaamiskeskustoiminta poikkeaa kuitenkin luonteeltaan kuntien normaalista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotannosta, jonka kustannuksia valtionosuuden on tarkoitettu kattavan. Osaamiskeskusten toiminnassa korostuu palvelujen ja asiantuntemuksen kehittäminen ja toimintaan osallistuvat kuntien lisäksi keskeisimmin yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Näin ollen on perusteltua ehdottaa purettavaksi edellä mainittu kytkentä sosiaalialan osaamiskeskusten valtionavustuksen ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten omarahoitusosuuden korotuksen välillä. Edellä mainitut sosiaali-

ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 45 a :n 2 momentti ja sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 6 :n 2 momentti ehdotetaan siten kumottaviksi. Tämä merkitsisi jatkossa sitä, että sosiaalialan osaamiskeskuksille suoritettava valtionavustus olisi itsenäinen erä, jota ei otettaisi huomioon määrättäessä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta. 2. Esityksen taloudelliset vaikutukset Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta ehdotetaan korotettavaksi yhteensä 9285 000 eurolla. Tästä määrästä 3 000 000 euroa käytettäisiin edellä mainituin tavoin kunnan omarahoitusosuuden alentamiseen määrällä, joka vastaa sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan maksettavaa valtionavustusta. Loppuosa eli 6 285 000 euroa käytettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuusprosentin korottamiseen yhteensä 0,06 prosenttiyksiköllä 25,36 prosenttiin vuonna 2002. Ehdotettu kytkennän purkaminen osaamiskeskustoiminnan valtionavustuksen ja kuntien valtionosuuden välillä merkitsee kuntien omarahoitusosuuden alenemista 0,58 eurolla asukasta kohden. 3. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Se perustuu valtionosuusprosentin korottamisen osalta hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 15 päivänä toukokuuta 2001 hyväksymään kannanottoon kunnallistalouden vakauden lisäämistä koskeviksi toimenpiteiksi. Esitys on käsitelty kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa. 4. Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Valtionosuuden maksamisesta säädetään kuntien valtionosuuslain 17 :ssä. Pykälää sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 32 :n nojalla myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien maksamisessa. Valtionosuudet maksetaan ministeriöittäin valtionavun saajalle varainhoitovuoden alusta lukien kuukausittain yhtä suurina erinä kunakin kuukautena, viimeistään kuukauden 11 päivänä. Ehdotuksen mukaista valtionosuusprosenttia ja korotettua kuntien omarahoitusosuuden alentamista sovellettaisiin takautuvasti vuoden 2002 alusta lukien määräytyvään sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen. Tarkoituksena on, että kuntien vuoden 2002 sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta koskevaa päätöstä tarkistetaan korotettua valtionosuusprosenttia ja alenevaa omarahoitusosuutta vastaavalla tavalla. Tällä perusteella määrätään myös valtionosuuden kuukausittaisten maksuerien uusi suuruus. Vuoden 2002 alkukuukausien ajan kunnille on maksettu valtionosuutta aiemman valtionosuusprosentin ja omarahoitusosuuden mukaan määrättyinä kuukausierinä. Tarkoituksena on, että uusien perusteiden mukaan määrättävien kuukausierien ja jo maksettujen alempien kuukausierien välinen erotus maksetaan kyseiseltä ajalta kunnille takautuvasti sen ensimmäisen kuukausierän yhteydessä, joka voidaan määrätä uusien laskentaperusteiden mukaisesti. Mainitusta periaatteesta ehdotetaan säädettäväksi erikseen voimaantulosäännöksessä. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

Lakiehdotukset. 1. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 45 a :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1409/2001, ja muutetaan 18 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1409/2001, seuraavasti: 18 Kustannustenjaon säilyttäminen Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat kuntien ja valtion kesken siten, että kuntien osuus tämän lain mukaan määräytyvistä kustannuksista on 74,64 prosenttia ja valtion osuus 25,36 prosenttia. Jos vuotuinen kustannustason muutos on kuntien valtionosuuslain 3 :n 2 kohdan perusteella päätetty joinakin vuosina ottaa huomioon vähemmästä kuin täydestä määrästä, otetaan tämä huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa siten, että valtion osuus pienenee asianomaisten vuosien alennettua kustannustason tarkistusta vastaavasti. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotetaan tässä laissa säädettyä valtionosuusprosenttia ja kunnan omarahoitusosuutta vastaavaksi vuoden 2002 alusta lukien. Sen estämättä, mitä kuntien valtionosuuslain 17 :n 1 momentissa ja tämän lain 32 :n 3 kohdassa säädetään, suoritetaan korotettujen kuukausierien ja jo ennen lain voimaantuloa maksettujen vuoden 2002 valtionosuuden kuukausierien välinen erotus takautuvasti kunnille sen ensimmäisen valtionosuuden kuukausierän yhteydessä, joka määrätään tässä laissa säädetyin perustein.

2. Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 6 :n 2 momentin kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 2 Tällä lailla kumotaan sosiaalialan Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta osaamiskeskustoiminnasta 13 päivänä 200. joulukuuta 2001 annetun lain (1230/2001) Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon 6 :n 2 momentti. valtionosuuteen vaikuttava omarahoitusosuus lasketaan tämän lain mukaisesti vuoden 2002 alusta lukien. Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2002 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Eva Biaudet

Liite Rinnakkaistekstit 1. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (733/1992) 45 a :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1409/2001, ja muutetaan 18 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1409/2001, seuraavasti: Voimassa oleva laki Ehdotus 18 Kustannustenjaon säilyttäminen Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat kuntien ja valtion kesken siten, että kuntien osuus tämän lain mukaan määräytyvistä kustannuksista on 74,7 prosenttia ja valtion osuus 25,3 prosenttia. Jos vuotuinen kustannustason muutos on kuntien valtionosuuslain 3 :n 2 kohdan perusteella päätetty joinakin vuosina ottaa huomioon vähemmästä kuin täydestä määrästä, otetaan tämä huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa siten, että valtion osuus pienenee asianomaisten vuosien alennettua kustannustason tarkistusta vastaavasti. 18 Kustannustenjaon säilyttäminen Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset jakautuvat kuntien ja valtion kesken siten, että kuntien osuus tämän lain mukaan määräytyvistä kustannuksista on 74,64 prosenttia ja valtion osuus 25,36 prosenttia. Jos vuotuinen kustannustason muutos on kuntien valtionosuuslain 3 :n 2 kohdan perusteella päätetty joinakin vuosina ottaa huomioon vähemmästä kuin täydestä määrästä, otetaan tämä huomioon valtion ja kuntien välisessä kustannustenjaossa siten, että valtion osuus pienenee asianomaisten vuosien alennettua kustannustason tarkistusta vastaavasti. 45 a Kunnan omarahoitusosuuden korottaminen Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetussa laissa (1230/2001) tarkoitettujen osaamiskeskusten toimintaan myönnetyn valtionavustuksen kokonaismäärä vähentää vastaavalla summalla tämän lain 10 :n mukaan määräytyvää käyttökustannusten valtionosuutta. Vähennys toteutetaan korottamalla kunnan omarahoitusosuutta vuodesta 2002. (2 momentti kumotaan) Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotetaan tässä laissa

valtionosuutta korotetaan tässä laissa säädettyä valtionosuusprosenttia ja kunnan omarahoitusosuutta vastaavaksi vuoden 2002 alusta lukien. Sen estämättä, mitä kuntien valtionosuuslain 17 :n 1 momentissa ja tämän lain 32 :n 3 kohdassa säädetään, suoritetaan korotettujen kuukausierien ja jo ennen lain voimaantuloa maksettujen vuoden 2002 valtionosuuden kuukausierien välinen erotus takautuvasti kunnille sen ensimmäisen valtionosuuden kuukausierän yhteydessä, joka määrätään tässä laissa säädetyin perustein.

2. Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain 6 :n 2 momentin kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Voimassa oleva laki Ehdotus 6 Valtionavustuksen määräytymisperusteet Valtionavustuksen kokonaismäärä vähennetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 45 a :ssä säädetään. (2 momentti kumotaan) 1 Tällä lailla kumotaan sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 13 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1230/2001) 6 :n 2 momentti. 2 Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttava omarahoitusosuus lasketaan tämän lain mukaisesti vuoden 2002 alusta lukien.