S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet P27134
1 (15) 1 Maisema ja havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPROohjelmalla. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat voisivat olla havaittavissa ja joissa on asutusta tai joissa ihmiset muuten liikkuvat. Valokuvat on otettu 30.4.2015. Valokuvasovitteet on laadittu Nordex N131 voimalalla, jonka roottorin halkaisija on 131 metriä. Voimaloiden napakorkeutena on soviteluonnoksissa käytetty napakorkeutta 164,5 metriä. Voimalan kokonaiskorkeus on 230 metriä. Soviteluonnoksissa voimalat on esitetty taustametsän edessä ja voimaloiden roottoriympyrä on korostettu värillisellä ympyrällä havainnollisuuden lisäämiseksi. Maanpinnan muoto on korostettu keltaisella viivalla. Kohteista, minne voimalat ovat selvästi nähtävissä, on tehty myös varsinainen valokuvasovite. 2 Näkymäalueanalyysi Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulivoimapuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkymäsektorit jäävät kapeiksi. Suolakankaan tuulivoimalat sijoittuvat metsävaltaiselle alueelle ja lähiympäristö on melko sulkeutunutta maisemakuvaa, mistä johtuen tuulivoimalat ovat teoreettisesti havaittavissa pelto-, järvi- ja suoalueilla. Ympäröivien alueiden metsien puuston sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkymäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle. Näkymäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä, ja todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulivoimapuistosta, kuin mitä näkymäalueanalyysin tulokset osoittavat. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin niille alueille, josta näkymäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Näkymäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja edustavat näin myös laskentatuloksia, (Kuva 2).
Kuva 1. Valokuvasovitteiden kuvauspisteet ja numerointi. 2 (11)
Kuva 2. Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteiden kuvauspisteet sekä numerointi. 3 (11)
4 (11) 1. Valokuvasovite 1. Näkymä Seinäjoentieltä (~500), etäisyys lähimpään voimalaan noin 9,0 km.
5 (11) 2. 2. Valokuvasovite 2. Näkymä Sahankyläntieltä (~820), etäisyys lähimpään voimalaan noin 3,5 km.
6 (11) 3. 3. Valokuvasovite 3. Valokuvasovite 3. Näkymä Rahikkatieltä (~675), etäisyys lähimpään voimalaan noin 5,4 km.
7 (11) 4. 4. Valokuvasovite 4. Näkymä Nummikankaantieltä (~10), etäisyys lähimpään voimalaan noin 4,2 km.
8 (11) 5. 5. Valokuvasovite 5. Näkymä Sepäntieltä (~270), etäisyys lähimpään voimalaan noin 5,0 km.
9 (11) 6. Valokuvasovite 6. Näkymä Korhoskyläntieltä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 6,5 km. 6.
10 (11) 7. 7. Valokuvasovite 7. Näkymä Pantintieltä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 10,3 km.
11 (11) 8. 8. Valokuvasovite 8. Näkymä Nummeniemeltä, etäisyys lähimpään voimalaan noin 10,8 km.