VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kefolor 50 mg/ml rakeet oraalisuspensiota varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml oraalisuspensiota sisältää kefaklorimonohydraattia määrän, joka vastaa 50 mg:aa kefakloria. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Rakeet oraalisuspensiota varten Rakeet ja oraalisuspensio ovat vaaleanpunaisia ja mansikanmakuisia. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Kefaklori ei ole tarkoitettu tavanomaisten respiratoristen tai virtsatieinfektioiden hoitoon. Kefaklori on tarkoitettu lähinnä penisilliiniallergisille potilaille seuraavien kefaklorille herkkien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon: Hengitystieinfektiot, mukaan lukien otitis media, sinuiitti, pneumonia, bronkiitti, kroonisen bronkiitin pahenemiset, faryngiitti ja tonsilliitti Iho- ja pehmytkudosinfektiot Virtsatieinfektiot, myös pyelonefriitti ja kystiitti Tippuri. Huom: Streptokokki-infektioissa ja reumaattisen kuumeen profylaksiassa käytetään tavallisesti penisilliiniä. Kefaklori on tehokas streptokokki-infektioissa nenänielun alueella. Tutkimustietoa kefaklorin tehosta reumaattisen kuumeen profylaksiaan ei ole käytettävissä. Antibioottihoidon toteutuksessa on huomioitava antibioottiresistenssi ja antimikrobisen lääkehoidon tarkoituksenmukaista käyttöä koskevat viralliset ja paikalliset ohjeet. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Aikuiset Tavallinen annos aikuisille on 250 500 mg 2 3 kertaa vuorokaudessa. Ylempien hengitysteiden infektioihin 250 500 mg 2 3 kertaa vuorokaudessa, sinuiittiin suositellaan 250 mg joka 8. tunti 10 päivän ajan ja alempiin hengitystieinfektioihin 250 500 mg 3 kertaa vuorokaudessa. Maksimiannossuositus on 2 g/vrk, joskin 4 g:n vuorokausiannoksia on annettu turvallisesti terveille
koehenkilöille 28 päivän ajan. Akuutin tippurin hoitoon annetaan sekä miehille että naisille 3 g:n kerta-annoksen kanssa 1 g probenesidia. Kefoloria voidaan käyttää myös potilaille, joiden munuaisfunktio on alentunut (ks. kohta 4.4). -hemolyyttisissä streptokokki-infektioissa hoidon tulisi kestää vähintään 10 päivää. Pediatriset potilaat (yli 6-vuotiaat lapset) Tavallinen annos lapsille on 20 mg/kg/vrk jaettuna 2 3 annokseen. Ylempien hengitysteiden infektioissa annos on 20 40 mg/kg/vrk jaettuna 2 3 annokseen. Vaikeampiin infektioihin ja otitis mediaan suositellaan 40 mg/kg/vrk jaettuna 2 3 annokseen. Alempien hengitysteiden infektioissa annos on 20 40 mg/kg/vrk jaettuna 3 annokseen. Yli 1 g:n vuorokausiannoksia ei suositella. Annostusesimerkki: Otitis media (40 mg/painokilo/vrk) Oraalisuspensio 50 mg/ml Paino (ikä) Annostus/vrk 6 kg 2 ml x 3 tai 2,5 ml x 2 8 kg (3 kk - 1 v) 2,5 ml x 3 tai 3,5 ml x 2 10 kg 2,5 ml x 3 tai 4 ml x 2 12 kg 3 ml x 3 tai 5 ml x 2 14 kg (2 5 v) 4 ml x 3 tai 6 ml x 2 16 kg 4 ml x 3 tai 6,5 ml x 2 18 kg 5 ml x 3 tai 7,5 ml x 2 20 kg 5 ml x 3 tai 8 ml x 2 22 kg 6 ml x 3 tai 9 ml x 2 24 kg ja yli (6 10 v) 6,5 ml x 3 tai 10 ml x 2 Antotapa Kefolor annetaan suun kautta. 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, kefalosporiiniryhmän antibiooteille tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Ennen kefaklorihoidon aloittamista on pyrittävä tarkoin selvittämään, onko potilaalla aikaisemmin esiintynyt allergisia reaktioita kefalosporiini-, penisilliini- tai muun lääkehoidon aikana. Varovaisuutta on noudatettava annettaessa kefalosporiineja penisilliiniyliherkille potilaille. Eräiden havaintojen mukaan penisilliinien ja kefalosporiinien välillä esiintyy osittaista ristiallergiaa. Molempien on
ilmoitettu aiheuttaneen vaikeita reaktioita (jopa anafylaksian). Jos allerginen reaktio syntyy Kefolor-hoidon aikana, lääkitys on keskeytettävä ja reaktio hoidettava asianmukaisesti. Antimikrobilääkkeet voivat aiheuttaa pseudomembranoottista koliittia, mikä on hyvä pitää mielessä, jos potilaalle tulee ripulia hoidon aikana tai sen jälkeen. Anuriassa kefaklorin puoliintumisaika on n. 2,3 2,8 tuntia eikä annosta kohtalaista tai vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa poteville henkilöille tarvitse yleensä muuttaa. Näiden potilaiden hoidossa suositellaan kuitenkin tarkkaa kliinistä seurantaa ja tarvittaessa laboratoriotutkimusten tekemistä. Kefolor-valmisteen pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa sille resistenttien mikrobien liikakasvua. Jos hoidon aikana esiintyy superinfektioita, on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin. Suora Coombsin koe saattaa muuttua positiiviseksi kefalosporiinihoidon aikana, mikä on syytä pitää mielessä, kun tehdään hematologisia määrityksiä tai ristikoe verensiirtoa varten, tai tehtäessä Coombsin koe vastasyntyneillä, joiden äiti on saanut kefalosporiiniantibiootteja ennen synnytystä. Kefolor sisältää sakkaroosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi, glukoosi-galaktoosi imeytymishäiriö tai sakkaroosi-isomaltaasin vajaatoimintaa, ei tule käyttää tätä lääkettä. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Samanaikaista antikoagulanttihoitoa saavilla potilailla on noudatettava varovaisuutta Kefolor-hoidon yhteydessä. Probenesidi estää -laktaamiantibioottien eritystä, myös kefaklorin. Benedictin ja Fehlingin liuoksilla sekä Clinitest-tableteilla tehtävät virtsan glukoosimääritykset voivat antaa väärän positiivisen tuloksen kefaklorihoidon aikana. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Tämän valmisteen käytön turvallisuutta ei ole vahvistettu raskauden ja imetyksen aikana eikä alle kuukauden ikäisillä lapsilla. Tutkimuksissa kefaklorilla ei ilmennyt haitallisia vaikutuksia eläinten lisääntymiseen. Kefaklorin käytöstä raskauden aikana ei kuitenkaan ole riittävän laajoja kontrolloituja tutkimuksia, ja koska eläinkokeiden perusteella ei aina voida päätellä lääkeaineen vaikutusta sikiöön, kefakloria ei saa käyttää raskauden aikana ellei se ole ehdottoman välttämätöntä. Kefaklorin on todettu erittyvän vähäisessä määrin äidinmaitoon. Koska kefaklorin vaikutuksia imeväiseen ei tiedetä, varovaisuutta olisi noudatettava annettaessa kefakloria imettäville äideille. Ks. myös kohta 5.3. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Kefaklorilla ei ole tiettävästi vaikutusta moottoriajoneuvojen tai koneiden käyttökykyyn. 4.8 Haittavaikutukset Noin 2,5 prosentilla hoidetuista potilaista esiintyy ruuansulatuskanavan häiriöitä ja 1,5 prosenttia
hoidetuista potilaista kokee yliherkkyyteen liittyviä reaktioita. Yleiset (>1/100, <1/10) Harvinaiset (>1/10 000, <1/1000) Infektiot Candida tai muu vaginiitti Veri ja imukudos Trombosytopenia, neutropenia, eosinofilia Hermosto Toistuva yliaktiivisuus*, hypertonia*, sekavuus*, unettomuus*, hermostuneisuus*, huimaus* Ruuansulatuselimistö Ripuli Pahoinvointi, oksentelu, koliitti, pseudomembranoottinen koliitti Maksa ja sappi Akuutti hepatiitti, kolestaattinen ikterus Iho ja ihonalainen kudos Nokkosihottuma**, morbilliforminen ihottuma, johon liittyy kutinaa**, angioedeema**, Coombsin testi voi muuttua positiiviseksi** *Näiden yhteys lääkitykseen on epäselvä. **Yleensä nämä reaktiot katoavat, kun lääkitys lopetetaan. Monien kefalosporiinien oletetaan alentavan kouristuskynnystä. Stevens-Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi, anafylaksia, hemolyyttinen anemia**, kutina sukuelimissä Ohimeneviä poikkeamia laboratoriotuloksissa. Vaikka näiden yhteydestä lääkitykseen ei ole varmuutta, ne luetellaan seuraavassa tiedoksi: vähäinen maksan transaminaasien tai alkaalisen fosfataasin nousu, leukosyyttien määrän tilapäinen lisääntyminen tai väheneminen, veren urean tai seerumin kreatiniinin vähäinen nousu, poikkeuksellinen virtsalöydös. Agranulosytoosi. Reaktiot ovat samanlaisia kuin seerumitaudissa, kuten monimuotoinen punavihoittuma ja aiemmin mainitut iho-ongelmat yhdessä artriitin/artralgian kanssa. Myös kuumeesta on raportoitu usein. Ero tavalliseen seerumitautiin verrattuna on, että tila liitetään harvoin lymfadenopatiaan ja proteinuriaan eikä kiertäviä immunokomplekseja ole diagnosoitu, ei myöskään jälkisairauksia. Näiden reaktioiden yhteydestä mihinkään muuhun samanaikaiseen lääkitykseen tai aiempaan lääkitykseen ei ole raportoitu. Reaktioiden katsotaan johtuvan todennäköisesti yliherkkyydestä, ja ne ovat yleensä ilmenneet toisen Kefolor (kefaklori) -kuurin aikana tai sen jälkeen. Niistä on raportoitu useammin lapsilla kuin aikuisilla. Oireet ilmenevät muutaman päivän sisällä hoidon aloittamisesta ja menevät yleensä ohi muutamassa päivässä hoidon lopettamisen jälkeen. Joissakin tapauksissa on tarvittu lyhytaikaista sairaalahoitoa. Antihistamiinit ja kortikosteroidit näyttävät nopeuttavan oireyhtymän katoamista. Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 00034 FIMEA 4.9 Yliannostus
Oireet: yliannostuksen oireina saattaa esiintyä pahoinvointia, kouristelua, oksentelua, ylävatsavaivoja ja ripulia. Vatsavaivojen ja ripulin vakavuus riippuu annoksen suuruudesta. Muut mahdolliset oireet saattavat olla merkki piilevästä sairaudesta, allergiasta tai muun lääkkeen liian suurista annoksista. Hoito: Potilaan hengityksestä on huolehdittava ja hänen elintoimintojaan seurattava. Aktiivihiili saattaa hidastaa lääkeaineen imeytymistä. Toimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä, jos yliannos on pienempi kuin viisinkertainen normaali hoitoannos. Tehostetun diureesin, peritoneaalidialyysin, hemodialyysin tai hiilihemoperfuusion hyödyllisyyttä ei ole dokumentoitu kefaklorin yliannostustapauksissa. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: toisen polven kefalosporiiniantimikrobilääke, ATC-koodi: J01DA08 Kefolor (kefaklori) on puolisynteettinen kefalosporiiniantibiootti, jolla on laajaspektrinen bakterisidinen vaikutus moniin grampositiivisiin ja gramnegatiivisiin mikro-organismeihin. Se on 3-kloori-7-D-(2- fenyyli- glysenamido) 3-kefeemi-4-karboksyylihappo. Vaikutusmekanismi Kefalosporiinien bakterisidinen vaikutus johtuu bakteerin soluseinämän synteesin estosta. Joidenkin lajien resistenssin esiintyvyys saattaa vaihdella maantieteellisesti ja ajallisesti, joten paikallinen tietous resistenssistä on toivottavaa, etenkin silloin kun hoidetaan vakavia infektioita. Tarpeen mukaan on syytä hakea asiantuntijan neuvoa silloin kun paikallinen resistenssi on sellainen, että lääkkeen käyttö ainakin joihinkin infektioihin on kyseenalainen. Yleisesti herkät lajit Grampositiiviset mikro-organismit: Alfa- ja beetahemolyyttiset streptokokit, Corynebacterium, stafylokokit (myös koagulaasipositiiviset, koagulaasinegatiiviset ja penisillinaasia tuottavat kannat), Streptococcus (Diplococcus) pneumoniae, Streptococcus pyogenes. Gramnegatiiviset mikro-organismit: Citrobacter diversus, Escherichia coli, Haemophilus influenzae, Klebsiella spp., Moraxella (Branhamella) catarrhalis, Neisseria gonorrhoeae, Proteus mirabilis Anaerobit: Bacteorides spp. (paitsi fragilis), Peptococci ja Peptostreptococci. Luonnostaan resistentit organismit Grampositiiviset mikro-organismit: Metisilliineille resistentit stafylokokkikannat, enterokokit. Gramnegatiiviset mikro-organismit: Enterobacter spp,, Morganella morganii, Proteus (indolipositiivinen), Pseudomonas-kannat ja Serratia. Kefolor-valmisteiden tehon määrittämiseksi on aiheuttajapatogeenistä syytä tehdä asianmukaiset viljelyja herkkyysmääritykset, joiden tulosten valmistuttua aloitettua lääkehoitoa voidaan tarvittaessa muuttaa. 5.2 Farmakokinetiikka Kefaklori imeytyy hyvin oraalisen annostelun jälkeen riippumatta siitä, otetaanko se aterian yhteydessä vai tyhjään mahaan. Huippupitoisuus 30 60 minuutin kuluttua 250 mg:n annoksesta on keskimäärin
7 mikrog/ml, 500 mg:n annoksesta 13 mikrog/ml ja 1 g:n annoksesta 23 mikrog/ml. Muuttumattomana virtsaan erittyy 65 85 % annoksesta kahdeksan tunnin kuluessa, suurin osa erittyy ensimmäisten 2 tunnin aikana. Tänä aikana virtsasta mitatut huippupitoisuudet ovat seuraavat: 250 mg:n annoksen jälkeen 600 mikrog/ml, 500 mg:n annoksen jälkeen 900 mikrog/ml ja 1 g:n annoksen jälkeen 1 900 mikrog/ml. Kefaklori ei metaboloidu mainittavassa määrin. Ravinnon nauttimisen vaikutuksesta imeytyminen viivästyy ja huippupitoisuudet seerumissa jäävät pienemmiksi, mutta kokonaisimeytymiseen se ei vaikuta. Kefaklori sitoutuu noin 50 % plasman proteiineihin. Terveillä henkilöillä kefaklorin puoliintumisaika seerumissa on noin 1 tunti (36 54 min). Munuaisten vajaatoiminta pidentää hieman puoliintumisaikaa ja potilailla, joilta puuttuu munuaistoiminta, plasman puoliintumisaika on n. 2,3 2,8 tuntia. Kefaklorin erittymisreittejä ei tunneta näillä potilailla. Probenesidi pidentää kefaklorin puoliintumisaikaa. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Ei ole kokeellista näyttöä, että kefaklori olisi mutageeninen tai karsinogeeninen. Kefaklorin vaikutuksia lisääntymiseen on tutkittu hiirillä ja rotilla, jotka saivat jopa 12-kertaisia annoksia normaaliin humaaniannokseen nähden. Lisäksi lisääntymisvaikutuksia tutkittiin hillereillä, jotka saivat kolminkertaisia annoksia maksimihumaaniannoksiin nähden. Näissä tutkimuksissa ei ilmennyt haitallisia vaikutuksia lisääntyvyyteen tai sikiöön. Kefaklorin on todettu erittyvän vähäisessä määrin äidinmaitoon. Yhden 500 mg:n annoksen jälkeen todettiin äidinmaidossa 2, 3, 4 ja 5 tunnin kohdalla vastaavasti seuraavat kefakloripitoisuudet: 0,18; 0,20; 0,21 ja 0,16 mikrog/ml sekä yhden tunnin kohdalla tuskin mitattavissa oleva pitoisuus. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Sakkaroosi (574 mg/ml) Erytrosiini (E127) Metyyliselluloosa Natriumlaurylsulfaatti Keinotekoinen mansikanmakuinen makuaine Piidioksidiemulsio Ksantaanikumi Maissitärkkelys 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika Rakeet oraalisuspensiota varten: 2 vuotta. Valmiiksi sekoitettu oraalisuspensio säilyy 2 8 C (jääkaapissa) 14 päivää. 6.4 Säilytys Rakeet oraalisuspensiota varten: huoneenlämmössä (15 25 C).
Valmiiksi sekoitettu oraalisuspensio: jääkaapissa (2 8 C). 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoot Rakeet oraalisuspensiota varten on pakattu HDPE-muovipulloon, jossa on kierrekorkki. Pakkauskoot: 60 ml ja 100 ml. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Oraalisuspension valmistaminen apteekissa: 50 mg/ml oraalisuspensio 60 ml: rakeet kopautetaan irti pullon pohjasta. Rakeisiin lisätään apteekissa 36 ml puhdistettua vettä kahdessa erässä välillä ravistellen. 50 mg/ml oraalisuspensio 100 ml: rakeet kopautetaan irti pullon pohjasta. Rakeisiin lisätään apteekissa 60 ml puhdistettua vettä kahdessa erässä välillä ravistellen. Ravistettava ennen käyttöä. Valmis oraalisuspensio säilyy jääkaapissa 14 päivää. Käyttämättä jäänyt oraalisuspensio hävitetään. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Actavis Nordic A/S, Ørnegårdsvej 16, 2820 Gentofte, Tanska. 8. MYYNTILUVAN NUMERO 8476 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 13.4.1983 / 1.12.1997 / 20.9.2007 10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 31.03.2016