OPINTO-OPAS

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto

Rakkaat fuksit, Tervetuloa Teknilliseen korkeakouluun! Tervetuloa opiskelemaan Tuotantotalouden laitokselle! Tuotantotaloudella on maine menestyvien huippuammattilaisten yliopistona. Valmistuttuaan useimmat meistä ovat sijoittuneet hyviin organisaatioihin ja jännittäviin tehtäviin, myös yrittäjiksi. Haluamme tarjota Sinulle mahdollisuudet erilaisiin uravaihtoehtoihin kaikilla elinkeinoelämässä ja julkisyhteisöissä, jotta laitoksemme maine toteutuisi myös Sinun kohdallasi. Sinulla on edessäsi suuri muutos. Useilla vaihtuu kotipaikkakunta ja asunto. Myös ystäväpiiri vaihtuu aikaa myöten. Työtä olisi mittaamattomasti! Paineita asettaa jopa kilta: kuinka saavuttaa teekkarilakki? Laitoksen vaatimuslista on pitkä. Jossain kaukana valtavan työmäärän ja vuosien uurastusten takana lymyilee diplomi-insinöörin tutkinto. Mielessäsi pyörii varmasti paljon kysymyksiä, kuten esimerkiksi, kuinka valmistua niin hyvin arvosanoin, että pääsisit mihin tahansa yritykseen ja kaikkein jännittävimpiin tehtäviin? Myös Teknillinen korkeakoulu on muuttumassa, kun uusi Aalto-korkeakoulu aloittanee toimintansa jo syksyllä 2009. On vielä epäselvää, mikä on Teknillisen korkeakoulun olomuoto uudessa korkeakoulussa. Emme myöskään tiedä, miten Tuotantotalouden laitoksen rooli ja muoto kehittyy. Sen sijaan on selvää, että haluamme tarjota Sinulle vähintäänkin nykyisen tasoisen oppimisympäristön ja sisällön, jotta pystyisit kehittämään tietojasi ja taitojasi yhdessä opiskelutovereittesi kanssa. Kyvykkyyksiä tarvitaan, kun aikanaan roolina on osaltasi edistää elinkeinoelämää globaalitalouden ankarissa oloissa. Tutan henkilökunnan tehtävänä on varmistaa Sinulle häiriöttömät oppimisolot yliopistoympäristömme lähivuosien muutoksista huolimatta. Rakas ystävä, älä kuitenkaan yliarvioi haasteita! Pyri tekemään aina parhaasi, mutta varaa aikaa myös itsellesi ja läheisillesi. Edessäsi on pitkä juoksu, johon opinnot sijoittuvat vasta alkutaipaleelle. Etsi onnellisuutta itsellesi sekä muillekin mielihyvää joka päivä! Muista, että hyvä tutaammattilainen ei ole kävelevä tieto- tai temppupankki vaan ihminen, joka pystyy toimimaan ja saa muutkin toimimaan korkeiden päämäärien saavuttamiseksi. Opintojen arki ei ole aina pelkkää hymyä ja menestystä. Pyri rakentamaan pahan päivän varalle itseäsi ja tovereitasi varten turvaverkko, joka takaa, ettei kukaan meistä olisi yksin vastatuulen iskiessä. Myös minä ja koko yhteisömme on käytettävissäsi kykyjemme sallimissa rajoissa. Toivon vilpittömästi menestystä ja työintoa Sinulle, nyt lähtiessäsi yhteiselle oppimisen taipaleelle! Terveisin, Eero Eloranta

1. TIEDEKUNTA JA TUOTANTOTALOUDEN LAITOS... 1 1.1 Tiedekunnan esittely... 1 1.2 Laitoksen esittely... 2 1.3 Neuvostot ja toimikunnat... 3 1.4 Laitoksen kirjasto... 3 1.5 Laitoksen hallinto ja yhteystiedot... 4 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 5 2.1 Alempi perustutkinto... 5 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet... 5 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne... 6 2.2 Ylempi perustutkinto... 8 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet... 8 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne... 8 3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA... 11 3.1 Tavoitteet... 11 3.2 Pääaineet... 12 3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot... 13 3.3.1 Perusopinnot... 13 3.3.1.1 Perusaineiden laaja oppimäärä... 14 3.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot... 15 3.3.3 Tuotantotalous - perusmoduuli... 15 3.3.4. Tuotantotalous - jatkomoduuli... 15 3.3.5 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu... 15 3.3.6 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari... 16 3.3.6.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet, sisältö ja suorittaminen.. 16 3.3.6.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset... 17 3.3.7 Malliohjelma... 17 3.4 Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot... 18 3.4.1 Pääaineet... 18 3.4.1.1 Teollisuustalous... 18 3.4.1.2 Työpsykologia ja johtaminen... 19 3.4.1.3 Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta... 23 3.4.1.4 International Design Business Management (IDBM)... 27 3.4.1.5. Framtidens Industriföretag (FIF)... 29 3.4.3 Tieteen metodiikan opinnot... 31 3.4.4 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu... 32 3.4.5 Diplomityö... 32 3.4.5.1 Ennakkoilmoitus diplomityön aloittamisesta... 32 3.4.5.2 Aiheen vahvistaminen... 33 3.4.5.3 Arvostelu ja valmistuminen... 33 3.4.5.4 Kypsyysnäyte... 34 3.4.5.5 Hyödyllistä tietoa diplomityön laatijalle... 34 3.5 Muut opintokokonaisuudet... 35 3.5.1 Kansantaloustiede... 35 3.5.2 Oikeustiede... 36 3.5.3 Stanfordin yliopistossa suoritettava erikoismoduuli... 37 3.6 Tekniset sivuaineet ja O-moduulit... 38 4. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT... 55

4.1 Opetus- ja tenttijaksot... 55 4.2 Luku- ja tenttijärjestykset... 55 4.3 HOPS... 55 4.4 Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa... 56 4.5 Kurssit ja opintojaksot... 57 4.6 Tentit ja välikokeet... 57 4.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri... 58 4.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito... 59 4.10 Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista... 60 4.11 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat... 60 4.12 Tutkintotodistukset ja valmistuminen... 61 4.12.1 Tekniikan kandidaatin tutkintotodistus... 61 4.12.2 Diplomi-insinöörin tutkintotodistus... 61 4.12.3 Todistuksenjakotilaisuus... 62 4.12.4 Ura- ja rekrytointipalvelut... 62 4.12.5 Alumnitoiminta... 62 4.13 Kirjastot... 63 4.13.1 Teknillisen korkeakoulun kirjasto... 63 4.14. Tutkinto-ohjelman vaihtaminen... 63 5. OHJAUS JA OPINTONEUVONTA... 64 5.1 Tuutorointi... 64 5.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS... 65 5.3 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus... 66 5.3.1 Opintotuki... 66 5.3.2 Terveydenhoito... 66 5.3.3 TKY:n opintososiaaliset palvelut... 66 5.3.4 Muita palveluja... 67 6. OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE... 68 6.1 Opetusmenetelmät... 68 6.2 Arviointi ja arvostelu... 69 6.3 Palaute... 70 7. HARJOITTELU... 70 7.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla... 71 7.2 Harjoittelun tavoitteet... 71 7.3 Harjoittelua koskevat ohjeet... 71 7.3.1 Harjoitteluraportti... 72 7.3.2 Harjoittelupaikan hakeminen... 72 7.4 Kansainvälinen harjoittelu... 72 7.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat... 72 8. OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA... 73 8.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus... 73 8.2 Kansainvälinen opiskelu... 74 8.3 Suomen virtuaaliyliopisto... 76 9. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS... 76 10. STUDIERÅDGIVNING... 78 10.1 Examensstruktur och målsättning... 78 10.1.1 Lägre grundexamen... 78 10.1.2 Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad... 80

10.1.3 Praktik... 81 10.2 Studier vid Tekniska högskolan... 82 10.2.1 Undervisning, examination och utvärdering... 82 10.2.2 Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering... 82 10.2.3 Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna... 83 10.2.4 Byte av examensprogram... 83 10.2.5 Att studera på svenska... 83 10.3 Studier vid andra högskolor... 84 10.4 Studiehandledning... 85 11. LIITTEET... 86 11.1 Perusaineiden laaja oppimäärä tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa 2008-2009... 86 11.2 Kandidaatintutkinnon ohjeellinen mallilukujärjestys... 93 11.3 Tutkintosäännön vaatimukset täyttävät pakolliset vieraan kielen kurssit 2008-2009... 96 11.4 Anojan opas... 99

1. TIEDEKUNTA JA TUOTANTOTALOUDEN LAITOS 1.1 Tiedekunnan esittely Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta yhdistää teknillisen fysiikan, matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden kokonaisuudeksi, jossa yhdistyvät pitkät perinteet. Vuoden 2008 alusta entiset teknillisen fysiikan ja matematiikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden t yhdistettiin tiedekunnaksi. Kaikilla näillä kolmella lla oli omat, vahvat opetus- ja tutkimusperinteensä, mutta myös paljon yhteistä. Tiedekunnan muodostamat entiset t kuuluivat pitkään hallinnollisesti saman sateenvarjon alle informaatiotekniikan ryhmässä ja tätä ennen tietotekniikan suurssa. Tiedekunta ei kuitenkaan ole pelkästään kolmen vanhan yhteenliittymä. Laitoksia muodostettaessa yksiköitä siirtyi myös vanhojen rajojen yli informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan. Laskennallisen tekniikan laboratorio sähkö- ja tietoliikennetekniikan sta yhdistyi lääketieteelliseen tekniikkaan. Mediatekniikan laitos puolestaan syntyi tietotekniikan n multimedia- ja virtuaalitekniikasta sekä automaatio- ja systeemitekniikan n viestintätekniikasta. Nämä yksiköt sopivatkin opetus- ja tutkimusalueensa puolesta erinomaisesti vahvistamaan informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan laitoksia. Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekuntaan kuuluvat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitos, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, mediatekniikan laitos, teknillisen fysiikan laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos, tietotekniikan laitos, tuotantotalouden laitos sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. Yhteistä tiedekunnan yksiköille on laaja yhteisen perusopetuksen vastuu TKK:ssa. Tiedekunnan tarjoamat neljä tutkinto-ohjelmaa ovat informaatioverkostot, teknillinen fysiikka ja matematiikka, tietotekniikka sekä tuotantotalous. Viides tutkinto-ohjelma on kansainvälinen kaksoistutkintoon johtava maisteriohjelma NordSecMob Master's Programme in Security and Mobile Computing (Erasmus Mundus). Perusopiskelijoiden määrä tiedekunnassa on hiukan vajaa 3000, mikä on noin neljäsosa koko TKK:n opiskelijamäärästä. Jatko-opiskelijoita tiedekunnassa on hieman yli tuhat. Tiedekunnassa on nyt yhteensä noin 80 professoria yhdeksässä eri yksikössä. Tiedekunta profiloituu voimakkaasti perustutkimukseen. Tiedekunnassa on kolme tutkimuksen huippuyksikköä: Adaptiivisen informatiikan huippuyksikkö (AIRC), Laskennallinen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö (LCE) ja Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (COMP). Lisäksi tiedekunta on osallisena muiden yliopistojen kanssa yhteisissä Algoritmisen data-analyysin huippuyksikössä ja Inversio-ongelmien huippuyksikössä. Tiedekunta pähkinänkuoressa perusopiskelijoita 2994 jatko-opiskelijoita 1036 1

henkilöstö 992 professoreita 80 vuonna 2007 suoritetut tutkinnot 367 vuonna 2007 väitelleitä 55 tutkintoa suorittavat kansainväliset opiskelijat (kevät 2008) 260 kansainvälisten ohjelmien määrä 5 Tiedekunnan verkko-osoite on http://information.tkk.fi/ 1.2 Laitoksen esittely Tuotantotalouden laitos on yksi Informaatio ja luonnontieteiden tiedekunnan seitsemästä laitoksesta. Laitos suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Laitos vastaa tuotantotalouden tutkinto-ohjelmasta sekä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmasta yhdessä tiedekunnan muiden laitoksien kanssa. Laitos on jaettu kolmeen tutkimusryhmään, jotka ovat teollisuustalouden tutkimusryhmä, työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä ja yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan tutkimusryhmä. Tuotantotalouden laitos toimii läheisessä yhteistyössä BIT-Tutkimuskeskuksen kanssa. Tuotantotalouden laitoksen visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Laitoksen missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Tuotantotalouden laitoksen strategiana on tutkia arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden laitoksen toiminta täsmentyykin sen tutkimusryhmien tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi laitoksella opiskelee vuosittain suuri joukko ulkomaalaisia opiskelijoita tiedekunnan sopimusyliopistoista. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden tutkinto-ohjelmien ja yliopistojen opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2007 tuotantotalouden lta valmistui 12 tohtoria, kahdeksan tekniikan lisensiaattia ja 67 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2007 aikana diplomitöitä valvottiin muille lle yhteensä 28 kappaletta. 2

1.3 Neuvostot ja toimikunnat Tiedekuntaneuvosto tekee esitykset hallituksessa käsiteltäviin koulutusta koskeviin asioihin ja vahvistaa tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmat. Tiedekuntaneuvosto päättää jatkoopiskelijoiden tutkimusalan, vahvistaa heidän tutkintovaatimuksensa sekä käsittelee jatkoopiskelijoiden opinnäytteisiin liittyvät asiat. Tiedekuntaneuvosto myös arvostelee lisensiaatintutkimukset ja väitöskirjat sekä hyväksyy lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani Olli Simula ja pöytäkirjanpitäjänä sihteeri Riitta Aalto. Tuotantotalouden koulutusneuvosto hyväksyy diplomitöiden valvojat ja ohjaajat, arvostelee diplomityöt sekä hyväksyy diplomi-insinöörin tutkinnot. Tuotantotalouden koulutusneuvosto tekee ehdotukset tiedekuntaneuvostolle opetussuunnitelmasta. Tuotantotalouden koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii professori Eero Eloranta ja pöytäkirjanpitäjänä opintosihteeri Elsa Savolainen. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvosto käsittelee tiedekunnan kandidaattiohjelmiin liittyviä asioita, mm. nimittää kandidaattiseminaarin vastuuopettajan. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtaja hyväksyy tietotekniikan tutkinto-ohjelman kandidaatin tutkinnot. Kandidaattiohjelmien koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii varadekaani Hannele Wallenius ja pöytäkirjanpitäjänä sihteeri Pirjo Ruuskanen. Laitoksella on lisäksi toimikuntia ja työryhmiä, joiden tehtävänä on kehittää laitoksen toimintaa ja valmistella asioita koulutusneuvostojen, tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätettäväksi. Työryhmät ja toimikunnat ovat seuraavat: Laitoksen johtoryhmä puheenjohtajana laitosjohtaja Hannele Wallenius Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Markku Maula Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Kari Tanskanen 1.4 Laitoksen kirjasto Tuotantotalouden laitoksen kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 5500), 02015 TKK. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9-16 ja pe 9-15 ja kesäaikana ma-pe 9-15. Kirjaston puhelinnumerot ovat: 451 4877 ja 451 2846. Tuotantotalouden kirjastossa on voimassa rajoitettu lainausoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain laitoksen henkilökunnalla ja opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaine-opiskelijoilla) on oikeus lainata tuotantotalouden kirjastosta. Opiskeluoikeudesta vaaditaan todistus, esim. opintosuoritusote, josta näkyy sivuaineoikeutesi tai JOO- /erillisopiskelijaoikeutesi. Lukuoikeus on kaikilla. Samoin tuotantotalouden omia raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuitti-lainana kaikille. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivulta http://www.tuta.hut.fi/library/library.php. Pääkirjasto pitää yllä e-lehtiä. 3

Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Niistä saa tietoa Linda-tietokannasta, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 1.5 Laitoksen hallinto ja yhteystiedot Osoite: Otaniementie 17, 02150 Espoo (PL 5500, 02015 TKK) (TUAS-talo) Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tkk.fi Verkkosivut: http://www.tuta.tkk.fi. Faksinumero: 09 451 3665 Laitoksen johto laitoksen johtaja, professori Hannele Wallenius, 451 3083, 050 387 8109 laitoksen varajohtaja, professori Eero Eloranta tutkinto-ohjelmasta vastaava professori, 451 5026, 050 555 1259 laitoksen hallintopäällikkö N.N. - yleishallinto, virantäytöt, talous- ja henkilöstöhallinto, 451 3921, 050 556 3921 Opintopalvelut opintojen suunnittelija Tarja Timonen - perus- ja jatko-opinnot, kansainväliset asiat, 451 4678, 050 560 3078 opintosihteeri Elsa Savolainen - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, tutkinnon rakenteet ja tutkintotodistukset, 451 2161, 050 560 9502 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintosihteeri Mari Riihiaho - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, JOO/erillisopinnot, tenttijärjestyksen koordinointi, väitösprosessi, 451 4750, 050 337 4914 (tuta.kanslia@tkk.fi) opintoneuvoja N.N. - tuotantotalouden tutkinto-ohjelma, 451 5380 kv-neuvoja Jasu Koponen - kansainvälisten asioiden opintoneuvonta, 451 4755 harjoitteluneuvoja Taneli Hirvola - harjoitteluneuvonta, 451 3649 Kirjastopalvelut kirjastoamanuenssi Jaana Vuopala - laitoksen kirjaston toiminnan kehittäminen, asiakaspalvelu, kirjojen ja lehtien hankinta, 451 4877, 050 574 7149 kirjastoamanuenssi Annikki Huttunen - laitoksen kirjaston asiakaspalvelu, kirjojen luettelointi, julkaisuyhdyshenkilö, 451 8172, 050 439 4241 kirjastosihteeri Leena Mellavuo-Aarnio - laitoksen kirjaston asiakaspalvelu, julkaisurekisterin ylläpito, 451 2846, 050 376 1082 (osa-aikainen) Vahtimestaripalvelut vahtimestari Mervi Sillman - vahtimestaripalvelut, 451 5596, 050 469 3957 virastomestari Leena Kadenius - vahtimestaripalvelut, 451 5491, 050 469 3956 toimistosihteeri Taina Liukkonen - vahtimestaripalvelut, 451 3651, 050 376 1079 Tietoa laitoksen muusta henkilöstöstä löytyy laitoksen verkkosivuilta osoitteesta www.tuta.tkk.fi. 4

2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt 1.8.2005 kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomiinsinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto 2.1.1 Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; 2) valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; 3) edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; 4) valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; 5) kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; 6) edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; 7) riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 5

2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. 6

Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 3. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lisäksi opiskelijan tulee osoittaa hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville teekkareille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie-98.5001 + Kie-98.5002) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa. 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella. 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Pakollinen vieras kieli Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy vähintään kolmen opintopisteen laajuiset vieraan kielen opinnot, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Kurssin arvosanan tulee olla vähintään 3 tai hyväksytty (arvostelussa hyväksytty/hylätty), jotta suoritus hyväksytään pakollisen vieraan kielen suoritukseksi tai osaksi sitä. 7

Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Lista tutkintosäännön vaatimukset täyttävistä pakollisista vieraan kielen kursseista liitteessä 3. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa 7. 2.2 Ylempi perustutkinto 2.2.1 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: 1) tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; 2) valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; 3) valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; 4) valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; 5) hyvä viestintä- ja kielitaito (11.12.2006); sekä 6) valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 2.2.2 Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (20 + 20 + 20 op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. 8

Erikoismoduuli (20 op) voi olla tutkinto-ohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä ylemmän perustutkinnon tutkinto-ohjelmasta vastaava koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 3. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto 2.1.2.) 9

Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 7. 10

3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA 3.1 Tavoitteet Tuotantotalous on liiketaloustiedettä lähellä oleva oppiaine, joka korostaa teknisen, taloudellisen ja sosiaalisen osaamisen yhdistämistä. Opintojen ensimmäisessä vaiheessa korostuukin tuotantotalouden ja sitä tukevien oppiaineiden keskeisten käsitteiden ja menetelmien hallinta, mikä antaa edellytykset ymmärtää liiketoimintaa, sen osaprosesseja sekä vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan. Viimeistään kandidaatintyöstä alkaen opiskelijan pitäisi myös järjestelmällisesti kehittää taitojaan tiedon itsenäisessä hankinnassa, kriittisessä arvioimisessa sekä soveltamisessa relevanttien ongelmien määrittelemiseen ja ratkaisuun. Tätä tavoitetta tukevat syventävien opintojen laajat harjoitustyöt ja erikoistyöt. Tuotantotalouden diplomi-insinöörit pääsevät usein jo uransa alussa vaativiin asiantuntijatehtäviin ja mahdollisesti esimiesasemaan. Tehtävänimikkeestä riippumatta tuleva rooli edellyttää kykyä monimutkaisten kokonaisuuksien jäsentämiseen, kykyä vastuulliseen toimintaan ja päätöksentekoon sekä kykyä yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa. Menestyminen tulevissa työtehtävissä edellyttää koko opiskeluajan kestävää määrätietoista muutosta ajattelua ja oppimista vaativissa taidoissa. Opintojen lähestyessä loppua opiskelijan omat valinnat (pää- ja sivuaine, harjoitus- ja erikoistyöt sekä diplomityö) määrittelevät, mistä muodostuu hänen asiantuntemuksensa keihäänkärki työuran alussa. Hyvät akateemiset valmiudet tekevät kuitenkin mahdolliseksi tietojen ja taitojen jatkuvan kehittämisen. Nopea ja päättäväinen reagointi kilpailutilanteen muutoksiin tekee usein johtajista ihailtuja. Taustalla vaikuttavat kuitenkin vankka osaaminen ja ongelmanratkaisutaito. Niiden avulla tuotantotalouden asiantuntija pystyy yhdistämään tietoa ja arvioimaan kriittisesti myös omia intuitiivisia ratkaisujaan. Keskeistä on erityisesti uusien ongelmien ratkaisutaitojen kehittyminen. Tehokas ongelmanratkaisu vaatii laajan ja jäsentyneen tietopohjan liittyen sekä faktaettä menetelmätietoihin. Tieteellinen lähestymistapa ja tieteellisten menetelmien tuntemus ovat tällöin erittäin tärkeitä. Diplomi-insinöörin on osattava soveltaa tieteellistä tietoa teknistaloudellis-sosiaalisten käytännön ongelmien ratkaisuun. Menestyksekäs liiketoiminta vaatii monien yksilöiden osaamisen yhdistämistä, joten tuotantotalouden diplomi-insinöörin on kyettävä toimimaan paitsi yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa myös jakamaan osaamistaan organisaatiossa. Todellinen ammattilainen sitoutuu yhteisön tavoitteisiin ja on valmis ottamaan vastuuta yhteisön kannalta tärkeistä asioista, vaikka niitä ei olisikaan määritelty yksilön työnkuvauksessa tai toimeksiannossa. Vaikka oppiminen on henkilökohtainen prosessi, niin yhteistyö ja kontaktiverkostojen luominen auttavat saavuttamaan opiskelussakin tuloksia, joihin olisi yksin äärimmäisen vaikea päästä. Opintojen aikana luodut kontaktit ovat myös arvokasta sosiaalista pääomaa tulevaisuudessa. Oma opintosuunnitelma ei ole pelkkä muodollisuus tai kurssien luettelo, vaan sen taustalla ovat sinun itsellesi asettamat kehittymistavoitteet. Ainoastaan laadukas harjoittelu vie huipulle. Siksi tärkeää ei ole vain opiskeltava asiasisältö vaan myös se, miten opiskellaan. Vaikka 11

valmistumisajat tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa ovat korkeakoulun lyhyimpiä ja arvosanat korkeita, niin opiskeluajan minimointi tai suoritettujen opintopisteiden ja arvosanojen maksimointi eivät ole tutkinnon tavoitteita. 3.2 Pääaineet Tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu tuotantotalouden perus- ja jatkomoduulista. Pääaineen tavoitteena on tarjota syvempää tietoa tutkintoohjelman keskeisistä aihealueista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääainevaihtoehtoja on kuusi. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineet perusmoduuli A1 jatkomoduuli A2 syventävät moduulit A3 Teollisuustalous Työpsykologia ja johtaminen Tuotantotalous Tuotantotalous Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta Teollisuuden kehittäminen ja johtaminen* International Design Business Management (IDBM) Framtidens Industriföretag (FIF) * Ei valittavissa lukuvuonna 2008-2009. 12

3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: perusopinnot moduuli (P), ohjelman yhteiset opinnot moduuli (O), perusmoduuli (A1), jatkomoduuli (A2), sivuaineen perusmoduuli (B1), kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V). 3.3.1 Perusopinnot Perusopinnot P (80 op) TU901-P Opintopisteet Mat-1.1110 Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat-1.1120 Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat-1.1131/1132 Matematiikan peruskurssi C3-I/C3-II 5 Mat-1.2600/2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 Tfy-x.xxxx Fysiikka I A (tai S-104.1010 Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka I B (tai S-104.1010 Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II A (tai S-104.1020 Fysiikka II) 3-5 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II B (tai S-104.1020 Fysiikka II) 3-5 * Tfy-3.1540 Fysiikan laboratoriotyöt I 3 Kie-98.xxxx Vieraan kielen opintoja 3 ** Kie-98.5001/ Kie- Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio (ruotsi/suomi) 1 98.7001 Kie-98.5002/ Kie- Toisen kotimaisen kokeen suullinen osio (ruotsi/suomi) 1 98.7002 T-106.1111 Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 T-106.1203 Ohjelmoinnin perusteet L 5*** Tai T-106.1206 Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T-106.1041 Tietotekniikan peruskurssi 3 Tai T-106.1061 Tietotekniikan työkurssi 3 TU-0.1111 Johdatus tuotantotalouden opiskeluun 1 TU-22.1101 Tuotantotalouden peruskurssi 4 tai TU-22.1102 Grundkurs i industriell ekonomi 4 TU-22.1103 Tuotantotalouden harjoitustyö 1 TU-53.1010 Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 TU-53.1150 Filosofia ja systeemiajattelu 3 TU-91.1008 Markkinoinnin perusteet 3 TU-22.1130 Laskentatoimi ja kannattavuus 4 Yhteensä 80 op *) Opiskelijan on suoritettava yksi seuraavista fysiikan kokonaisuuksista. On suositeltavaa, että opiskelija suorittaa fysiikan kurssien kokonaisuuden samalta alalta kuin lukee O- moduulin 13

teknisen kokonaisuuden. Kokonaisuuksia ei tule sekoittaa keskenään eli Fysiikka I A ja B (tai S-104.1010 Fysiikka I) ja Fysiikka II A ja B (tai S-104.1020 Fysiikka II) tulee suorittaa samasta kokonaisuudesta. Joko Opintopisteet Tfy-3.1181 Fysiikka IA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1182 Fysiikka IB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1193 Fysiikka IIA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy-3.1194 Fysiikka IIB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tai Tfy-3.1241 Fysiikka IA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1242 Fysiikka IB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1253 Fysiikka IIA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy-3.1254 Fysiikka IIB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tai S-104.1010 Fysiikka I (AUT, BIO, EST, TLT) 6 S-104.1020 Fysiikka II (AUT, BIO, EST, TLT) 6 Tai Tfy-0.1011 Fysiikka IA 4 Tfy-0.1012 Fysiikka IB 4 Tfy-0.1023 Fysiikka IIA 5 Tfy-0.1024 Fysiikka IIB 5 Tfy-0.2011 Fysiikka IIIA*** 5 Tfy-0.2012 Fysiikka IIIB *** 5 Tai Tfy-3.1361 Fysik IA 3 Tfy-3.1362 Fysik IB 3 Tfy-3.1373 Fysik IIA 3 Tfy-3.1374 Fysik IIB 3 Tai Tfy-3.1381 Physics IA 3 Tfy-3.1382 Physics IB 3 Tfy-3.1393 Physics IIA 3 Tfy-3.1394 Physics IIB 3 **) Nämä kieliopinnot on valittava tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävistä kursseista ***) Tämä kurssi on esitieto tietotekniikan sivuaineelle 3.3.1.1 Perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset pe- 14

rusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10% uusista opiskelijoista valintakoemenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi hakea. Lisätietoja saa verkko-osoitteesta http://www.tkk.fi/opinnot/laaja/ Perusaineiden laajan oppimäärän rakennekaaviot liitteessä 1. 3.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Vastuuprofessori Eero Eloranta O-moduulissa suoritetaan teknistä sivuainetta pohjustavia ja tukevia opintoja. Moduuli valitaan sivuaineen mukaan. Luvussa 3.6 esitellään tekniset sivuaineet ja niitä tukevat O- moduulit. 3.3.3 Tuotantotalous - perusmoduuli Vastuuprofessori Karlos Artto TU100-1 Tuotantotalouden perusmoduuli A1 Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU-22.1144 Yrityksen rahoitus 3 TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU-53.1020 Johtaminen organisaatiossa 3 TU-22.1202 Logistiikka 3 TU-22.1302 Quality Management 3 TU-91.1001 Kansantaloustieteen perusteet 5 Yhteensä 20 3.3.4. Tuotantotalous - jatkomoduuli Vastuuprofessori Kari Tanskanen TU100-2 Tuotantotalouden jatkomoduuli A2 Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU-22.1113 Design of Production Systems A 6 TU-91.1003 Principles of Strategic Management 4 TU-91.1004 Markkinatutkimusseminaari 5 TU-53.1030 Knowledge and Competence Management 3 TU-22.1160 Business Game 2 Yhteensä 20 3.3.5 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja vähintään 10 opintopistettä. Esimerkiksi kieliopinnot, talousoikeus ja tekniikan opintojen täydentäminen ovat suosi- 15

teltavia vaihtoehtoja. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa TKK:n opetusohjelmassa olevia kursseja. Vapaasti valittaviin opintoihin on mahdollista sisällyttää myös muissa korkeakouluissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen puitteissa) tai ulkomailla suoritettuja opintoja. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää harjoittelua enintään 5 opintopistettä. Kansainvälisen harjoittelun perusteella harjoitteluopintopisteiden maksimimäärää voidaan korottaa 7 opintopisteeseen. Yhdestä kansainvälisestä harjoittelujaksosta hyväksytään kuitenkin korkeintaan 5 opintopistettä. 3.3.6 Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kandidaattiseminaarin vastuuopettajana toimii professori Eila Järvenpää. 3.3.6.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet, sisältö ja suorittaminen Kandidaatintyö on osa 10 opintopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluu lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on: luoda tiedonhaun tieteellisen ajattelun tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyön aiheesta sovitaan kandidaatintyön ohjaajan kanssa, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyön ohjaajana voi toimia TKK:ssa päätoimisesti työskentelevä, vähintään ylemmän perustutkinnon suorittanut opettaja tai tutkija. Kandidaattiseminaarin aloittamisen edellytyksenä on, että opiskelijan HOPS on vahvistettu. Opiskelija laatii kandidaattiseminaarin aikana kandidaatintyön, esittelee sen julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä. Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytänteiden mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Kandidaatintyön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä. Kandidaatintyön arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka arkistoidaan sähköisesti. Lisätietoja sähköisestä arkistoinnista löytyy verkko-osoitteesta http://peppi.hut.fi/pub/kandi/kandi.php. Opiskelija voi valita, osallistuuko hän tutkinto-ohjelman omaan suomenkieliseen seminaariin vai TKK:n yhteiseen ruotsinkieliseen seminaariin. Suositellaan, että opiskelija osallistuu kou- 16

lusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Tuotantotalouden kandidaattiseminaari järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Seminaariin ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Lisätietoja ruotsinkielisestä kandidaattiseminaarista löytyy verkko-osoitteesta http://www.tkk.fi/enheter/studiebyran/grundstud/kandidatsemi.html 3.3.6.2 Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi ja kandidaatintyö kirjoitetaan seminaarin opetuskielellä. Kandidaattiseminaarin yhteydessä laaditaan kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys hänen kandidaatintyönsä alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintyön ohjaajan tai vastuuopettajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte järjestetään valvotussa kirjoitustilaisuudessa tai tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen opettaja ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, osallistuu suomen- tai ruotsinkieliseen kandidaattiseminaariin. Edellä mainittu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia kandidaatintyönsä ja kirjoittaa kypsyysnäytteen myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. 3.3.7 Malliohjelma Täsmällisen mallilukujärjestyksen esittäminen kandidaatin tutkinnon osalta on tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa hankalaa monestakin syystä: Pakolliset fysiikan kurssit voi valita eri kokonaisuuksista, ja näiden luennointiajat vaihtelevat. O-moduuliin valitaan sivuainetta tukeva opintopaketti, jolloin tekniseen kokonaisuuteen kuuluvien opintojen suoritusaika voi vaihdella suurestikin. Lisäksi sivuainemoduuli B1 voidaan valita useasta vaihtoehdosta ja eri vaihtoehtojen suoritusaika vaihtelee. Edellä mainituista syistä johtuen on päädytty seuraavanlaiseen esitystapaan: lukujärjestysrungossa on esitetty kaikki yhteiset kandidaatin tutkinnon kurssit. O-moduulin opintoja kannattaa yhdistellä ensimmäisen ja toisen vuoden opintoihin. O-moduuli suositellaan suoritettavaksi ennen sivuainemoduulin kursseja. Kurssit ovat kahden ensimmäisen vuoden kohdalla lajiteltu erittäin suositeltaviin ja suositeltaviin. Erittäin suositeltavat kurssit on syytä suorittaa ohjeen mukaisesta, suositeltavilla kursseilla täydennetään omaa lukujärjestystä. Suositeltavat kurssit ovat kuitenkin myös pakollisia ja ne on suoritettava osana kandidaatin tutkintoa. Tässä esitelty mallilukujärjestys ei sovi kaikkien opintosuunnitelmaksi, mutta sen tarkoitus on antaa suuntaviivoja omien opintojen suunnitteluun. Mallilukujärjestys on kuvattu liitteessä 2. 17

3.4 Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin sisältyy vähintään yksi tuotantotalouden kuudesta syventävästä moduulista (A3), sivuaineen jatkomoduuli (B2), sekä kolmas 20 opintopisteen moduuli sekä tieteen metodiikan opinnot (M), diplomityö (D) ja vapaasti valittavat opinnot (W). Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa suositellaan, että opiskelijat sisällyttävät diplomiinsinöörin tutkintoon toisen tuotantotalouden syventävän moduulin (A3), pääainetta tukevan C-moduulin, opintoja ulkomailla tai teknistä sivuainetta syventäviä opintoja. C-moduulit esitellään pääaineiden yhteydessä. 3.4.1 Pääaineet 3.4.1.1 Teollisuustalous Vastuuprofessorit: Karlos Artto, Eero Eloranta, Paul Lillrank, Kari Tanskanen Teollisuustalouden syventävät opinnot antavat opiskelijalle valmiudet johtaa ja kehittää organisaatioiden toimintaa tehokkaammaksi, laadukkaammaksi, tuottavammaksi ja kannattavammaksi. Teollisuustalouden opinnot antavat opiskelijalle konkreettisia valmiuksia tunnistaa organisaation operaatioiden kehittämistarpeita ja tehostamispotentiaaleja, sekä tarjoavat tietoa ja käytännön työkaluja toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Tarve teollisuustalouden osaajille on tästä syystä erittäin suuri kaikentyyppisissä organisaatioissa niin nousu- kuin laskusuhdanteenkin aikana. Teollisuustalouden DI toimii tyypillisesti suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävissä organisaation eri päätoiminnoissa, kuten tuotannossa tai tuotekehityksessä, sekä päätoimintojen rajat ylittävissä liiketoiminnan kehittämistoiminnoissa.. Opetuksessa korostetaan erityisesti käytännön valmiuksia ymmärtää yrityksen ja yritysten muodostamien arvoketjujen toimintaa, arvoa tuottavia liiketoimintaprosesseja ja erilaisia toiminnan organisointitapoja. Teollisuustalouden diplomi-insinöörin on kyettävä viemään läpi muutoksia; niin laatimalla laadukkaita suunnitelmia kuin sitoutumalla hyväksyttyjen suunnitelmien toimeenpanoon. Yrityksen toimintaa on ymmärrettävä operaatioiden tasolta alkaen unohtamatta operaatioita ohjaavaa strategiaa. Vankan käytännön kokemuksen turvin nuoren diplomiinsinöörin on helppo siirtyä kohtuullisen nopeasti vaativiin johto- tai asiantuntijatehtäviin. Opinnoissa yhdistyvät yritystaloudellinen kokonaisnäkemys ja liiketoimintaprosessien perusteellinen hallinta. Teollisuustalouden syventävät opinnot koostuvat kaikille yhteisistä kursseista ja valinnaisista kursseista. Kaikille yhteiset kurssit luovat perustavan lähestymistavan teollisuustalouden ongelmiin. Tätä lähestymistapaa on osattava soveltaa erilaisissa ongelmakentissä, kuten massatuotannossa, monimutkaisissa projekteissa, palvelujen tuotannossa tai kuluttajille ulottuvissa jakeluketjuissa. Valinnaiset kurssit keskittyvätkin rajatummalle sovellusalueelle. Yhdessä erikoismoduulin kanssa opiskelija saa halutessaan erittäin kattavan kuvan teollisuustalouden kentästä. Opiskelijan on mahdollista saada ohjausta aina alaa ja sen kyseessä olevaa osa-aluetta parhaiten tuntevalta professorilta kursseilla, seminaareissa, erikoistöissä ja diplomitöissä. 18

TU122-3 Teollisuustalouden syventävä moduuli A3 Koodi Kurssin nimi Opintopisteet Kaikille pakolliset kurssit: TU-22.1140 Advanced Management Accounting 5 TU-22.1179 Production Planning and Control 5 Valitse seuraavista siten, että laajuus täyttyy: TU-22.1206 Hankintojen johtaminen 5 TU-22.1214 Demand-supply Network Management 5 TU-22.1426 Advanced project-based management II 5 TU-22.1441 Project marketing and customer management II 5 TU-22.1432 Management of Uncertainty 5 Yhteensä 20 TU122-C Teollisuustalouden erikoismoduuli C Valitse seuraavista siten, että laajuus täyttyy: Opintopisteet Suorittamatta olevia A3-moduulin kursseja 5-15 TU-22.1177 ERP- ja APS-järjestelmien erikoiskurssi 5 TU-22.1185 Erikseen sovittavat harjoitustyöt 1-10 TU-22.1307 Introduction to Services 4 TU-22.1439 Project Finance 5 TU-22.1118 Teollisuustalouden kvantitatiiviset menetelmät 5 Yhteensä 20 op 3.4.1.2 Työpsykologia ja johtaminen Vastuuprofessorit: Eila Järvenpää, Esa Saarinen, Matti Vartiainen, N.N. Organisaatiot järjestäytyvät verkostoiksi ja organisoivat toimintaansa projekteina ja tiimeinä. Toimimme usein samanaikaisesti useissa organisaatioissa ja niiden virallisissa ja epävirallisissa ryhmissä. Olemme niiden asiakkaita ja jäseniä, teemme niissä ja niille työtä, ne muuttavat toimintaamme ja muovaavat myös meitä itseämme. Me vaikuttamme niissä ja kehitämme niitä. Organisaatioiden ja tiimien toiminnan sekä yksilöiden käyttäytymisen perusteiden ymmärtäminen on välttämätöntä kaikille. Työpsykologian ja johtamisen pääaine lisää opiskelijan ymmärrystä organisaatioiden toiminnasta ja muutoksesta, niiden johtamisesta ja niissä työskentelystä. Työpsykologia ja johtaminen -pääaine tarkastelee yksilöitä ja sosiaalisia järjestelmiä - ryhmiä ja organisaatioita - erilaisissa toimintaympäristöissä ja monista eri näkökulmista. Opetuksessa näitä ilmiöitä jäsennetään moniulotteisesti yksilöllisestä, organisatorisesta, inhimillisestä, liiketaloudellisesta ja teknisestä näkökulmasta. Insinööriopiskelijalle eri näkökulmat antavat ajattelun ja käytännön toteutuksen välineitä, joiden avulla hän voi paremmin ymmärtää yri- 19

tystoiminnan ja sen johtamisen käytännön haasteita ja joita hän voi soveltaa tulevassa työssään sen toimialasta riippumatta. Pääaineen kursseilla käsitellään useita työpsykologian ja organisaatiokäyttäytymisen teemoja. Näistä keskeisimpiä ovat: johtaminen (management) ja johtajuus (leadership), organisaation muutos ja kehittäminen, tieto ja osaaminen sekä innovaatiot, soveltava filosofia ja systeemiajattelu sekä työprosessit ja sosiotekniset järjestelmät. Pääaineen opintoja on myös mahdollista täydentää Helsingin yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen tarjoamalla opetuksella Hermes-yhteistyöverkoston kautta. Pääaineen opiskelu perehdyttää opiskelijan organisaatio- ja johtamistutkimuksen tärkeimpiin teorioihin ja lähestymistapoihin sekä lisää opiskelijan teoreettista ymmärrystä ja käytännön taitoja organisaatioissa toimimisesta sekä niiden johtamisesta ja kehittämisestä. Pääaineen suorittaminen antaa valmiuksia toimia monipuolisissa johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä sekä konsulttina ja tutkijana. TU153-3 Työpsykologian ja johtamisen syventävä moduuli A3 Koodi Kurssi Opintopisteet TU-53.1210 Organisaation kehittäminen 4 TU-53.1220 Johtamisen jatkokurssi 4 TU-53.1310 Advanced Course on Knowledge and Competence 4 Management TU-53.1320 Organizations and Networks 4 TU-53.1410 Sosioteknisten järjestelmien perusteet 4 Yhteensä 20 op TU153-C Työpsykologian erikoismoduuli C Valitse alla olevista kolmesta painotuksesta yksi siten, että 20 opintopistettä täyttyy: Koodi Kurssin nimi Opintopisteet Työpsykologia ja johtaminen, Organisaation kehittäminen ja johtajuus TU-53.1160 Luovan ongelmanratkaisun seminaari 6-8 TU-53.1230 Henkilökohtainen johtajuus 3 TU-53.1240 Yhteistoiminnallinen asiantuntijatyö ja konsultointi 3 TU-53.1242 Johdatus yhteistoiminnan dynamiikkaan 3 TU-53.1244 Dialogiset menetelmät asiantuntijatyössä ja konsultoinnissa 3 TU-53.1246 Ryhmä- ja yhteisödynamiikka asiantuntijan oppimisen 4 kohteena TU-53.1250 Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatioissa 3 TU-53.1260 Organisaatioiden palkitsemisjärjestelmät 5 20