KARIGASNIEMI Kolmen kielen ja kulttuurin kylä Karigasniemen palveluopas 1 2011
Kolmen kielen ja kulttuurin kylä Karigasniemi (Gáregasnjárga) sijaitsee Saamenmaan sydämessä, kolmen kielen ja kulttuurin; saamen, suomen ja norjan risteyksessä. Suomen pohjoisimman kunnan kylät; sekä kuntakeskus Utsjoki että rajakylät Nuorgam ja Karigasniemi sijoittuvat Tenojoen varteen. Teno (Deatnu) on Suomen ja Norjan rajajoki. Alueen asukkaille kansainvälisyys ja rajalla asuminen on kaikin tavoin luonnollinen asia. Saamenmaassa joki ei erota, se yhdistää. Teno on maailman merkittävämpiä vapaana virtaavia lohijokia. Lohen ja kalastuksen lisäksi Teno lähialueineen tarjoaa vaihtelevat retkeilymaastot. Kevon reitin toinen päätepiste Sulaoja on vain 11 km Karigasniemestä Kaamasen suuntaan maantien varrella. Kevon kanjoniin on Sulaojalta 20 km kävelymatka. Karigasniemi on mainio tukikohta Pohjois Norjaan suuntautuvia päiväretkiä varten. Norjan lähimpään taajamaan Karasjoelle on vain 18 km. Tutustumiskohteita ovat mm. Karasjoen saamelaismuseo, saamelainen taiteilijakeskus ja saamelainen kulttuuripuisto Sápmi. Jäämeren rantaan, Porsangin vuonolle on matkaa vain reilu 90 km. Perinteinen reitti Nordkappiin kulkee Karigasniemen kautta (Karigas niemi Nordkapp 284 km). Karigasniemen ainutlaatuisesta ympäristöstä löytyy runsaasti luontokohteita ja valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia käyntikohteita. Luontoympäristö tarjoaa monipuoliset retkeily ja kalastusmahdollisuudet ympäri vuoden. erinomaisia retkeilykohteita ovat Paistunturin erämaasta Tenoon laskevat sivujoet ja purot. Yksi tälläisistä retkeilykohteista on Akujoki. Tästä oppaasta löydät tietoa Karigasniemen ja sen lähialueen kohteista ja palveluista. Buresboahtin Gáregasnjárgii! Tervetuloa Karigasniemelle! Velkommen til Karigasniemi! Norkapp Jäämeri Nordkapp Mehamn Berlevåg Alta Lakselv Tana bru Varangerbotn Utsjoki Vadsø Nuorgam Kirkkoniemi KARIgASNIeMI Karasjok NORJA Teno Inarijoki Karigasniemi Inari Ivalo VENÄJÄ Akujoki. Panu Orell. 2 3
Luontoa ja kulttuuria kunnioittavaa matkailua Utsjoella saamelaiset elinkeinot ovat jakaantuneet luonnonkäytön mukaan Tenonlaakson jokisaamelaiseen kalastuskulttuuriin ja tunturiylänköjen porosaamelaisuuteen. Tämä näkyy selvästi Utsjoen kulttuurimaisemassa. Tenonlaakso Karigasniemeltä Utsjoelle ajaessa voi ihailla Suomen kauneimman tien maisemia ja Tenonlaakson vanhoja asuinkenttiä ja kyliä: Rovisuvanto, Outakoski, Nuv vus, Dalvadas. Kalastuksella ja erityisesti lohenpyynnillä on tärkeä merkitys sekä kulttuurisesti että matkailuelinkeinona. Tunturiylängöt Karigasniemeltä itään on Paistunturin ja Muotkatunturin erämaat. Luontaiselinkeinoa, perinteistä poronhoitoa harjoitetaan tunturiylängöillä, missä porot laiduntavat vapaana. Seitoja ja muita kiviä Saamelaiskulttuurissa pyhiä paikkoja voivat olla järvet, lähteet ja tunturit kuten Ailigastunturit. Seita on palvottu luonnonkohde esim. kivi, kallio tai lähde. Pyhät paikat, seidat, vanhat kotakentät, pyyntikuopat ja poroaidat on suojeltu muinaismuistolain mukaisesti. Sieidegeađgi seitakivi sijaitsee Utsjoki Karigasniemi-maantien itäpuolella n. 100 m tiestä, Sieiddenjunnin kivikkoisessa ja jyrkässä rinteessä. Pitkänomaisen seitakiven lounaispäässä on lähes miehenmentävä onkalo, johon uhrilahjat on asetettu. Kuva: Jouni S. Laiti, Tenon ja Utsjoen laaksojen kulttuuri-inventointi 2003 04, Saamelaismuseo Siida Tenontie Utsjoelta Karigasniemelle seurailee Tenon rantaa. Tieyhteys valmistui 1983 ja tien vihki käyttöön Mauno Koivisto. Seututien rakentamisen muistomerkki on Pahtavaaran näköalalevikkeellä. Tenon rannoilla on kolme kuninkaan kiveä merkkinä Ruotsin vallan rajoista 1751. Kiviin on hakattu vuosiluku 1766 ja kruunun merkki. Yksi Suomen jatkosodan aikaisista (1941 44) venäläisten sotavankien hautapaikoista on Karigasniemen Luomusojalla. Haudassa lepää 8 neuvostoliittolaista sotavankia. Haudalla on muistokivi ja ympäristössä on näkyvillä sotavankileirin jäänteitä. Tenontie, Nuvvuksen kylä ja Nuvvus Ailigas. 4 5
Kylätalo Sáivu Karigasniemen viihtyisä kylätalo on koko perheen kohtaamis- ja harrastuspaikka Inarijoen tuntumassa keskellä kylää. Talossa on kahvila, nettipiste ja lehtien lukunurkkaus. Sáivusalissa voi järjestää näyttelyitä, kokouksia ja juhlia. Käytettävissä on videotykki, valkokangas, taulu-tv. Nettipisteessä myös oman tietokoneen liittäminen laajakaistaverkkoon on mahdollista. Karigasniemen kyläyhdistys ry pyörittää ja kehittää talon toimintaa. Rantasauna Kylätalon puulämmitteinen rantasauna sijaitsee Inarijoen rantatörmällä. Saunaa vuokrataan ke säaikaan tilauksesta 10 /h. Kylätalo Sáivu Avoinna ma pe klo 10 17, muulloin sopimuksen mukaan. Puh. 040 7286 822 www.karigasniemi.fi saivu.kylatalo@gmail.com 99950 Karigasniemi Tenon tosi-tv Kesäisin Sáivusalissa voi seurata Tenon lohien nousua Inari jokeen taulutelevisiosta. Videokamerat on asennettu kylätalon kohdalle lohien vaellusreitin tuntumaan ns. siltakuoppaan. Videoseuranta tarjoaa oivan mahdollisuuden kalojen tarkkailuun niiden omassa elinympäristössä. Matkailuinfo Kesäisin kylätalossa toimii Utsjoen kunnan matkailuneuvonta. Karigasniemen lähialueella on monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn. Alueella on sekä laajoja yhtenäisiä erämaita että lähivirkistys alueita teiden ja jokien varsilla. Matkailuinfosta saa tietoa myös Ylä-Lapin ja Pohjois Norjan kalastusmahdollisuuksista ja tutustumiskohteista. Panu Orell 6 7
Alaköngäs 4 2 Viđđásnjárga Veahčat 3 Báđoš Kuoppilasjärvi 1 6 7 5 Veahčajávri Skálonjuovčča Mustakoski Kuivaniva Kuoppaniva Utsjoen kunta 1 Doarrovašbákti 2 3 4 5 6 7 Kirkko ja kirkkotuvat Välimaan museotila Yläköngäs Alaköngäs ja Boratbokcá Pulmankijärvi Kenesjärven postipolku Kylätalo Sáivu Lähiretkeilyreitti Urheilukalastusalue Veneenlaskuluiskat: Aittisuvanto (Lomakylä Valle ), Nivajoki, Nuorgam Päiväkodat: Yläköngäs, Nisulampi, Nuorgam sekä Karigasniemen kyläyhdistyksen kota. 8 9 Metsähallitus 2008. Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8636/10.
Lähivirkistys Skálonjuovčča polku 5,8 km Reitin lähtöpaikka on 6 km Karigasniemen kylältä Kaamasen suuntaan, Ailigastunturille johtavan tien varressa. Reitti kulkee Ailigastunturin länsirinnettä tunturiylängön yli Metsähallituksen ylläpitämälle taukopaikalle. Reitin puolivälissä on puro, Láŋkkája, jossa on levähdyspaikka. Reitti palaa takaisin lähtöpaikalle samaa polkua pitkin. Reitti on pääosin helppokulkuista tunturiylänköä. Sulaojan luontopolku 2 km Suttesjohka Luontopolku lähtee samasta paikasta kuin Kevon reitti, Polku kulkee aluksi vähän matkaa Kevon reittiä pitkin. Polun varrella on Sulaojan pyhä lähde, jolla on suuri hengellinen merkitys saamelaisille. Sulaoja on maam me suurin lähde ja se pysyy avoinna kovillakin Antero Isola pak kasilla. Pyhäjärven päiväkota Basejávri Metsähallituksen ylläpitämä päiväkota on 10 km Karigasniemestä Kaamasen suuntaan tien oikealla puolella. Luomusjärven mutterikota Luopmošjávrrit Kyläyhdistyksellä on mutterikota Luomusjärvellä. Kodalle on 5 km kävely Kevon reittiä pitkin. Inarijoen rantavirkistys Inarijoen rantavirkistyspaikat Angeliin johtavan tien varressa ovat erinomaisia rantakalastuspaikkoja. Päiväkodat ovat avoimia ja tarkoitettu päiväkäyttöön, ei yöpymiseen. Mustakoski Čáhppesguoika Joentörmällä on päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä, ja halkovaja. Portaat törmältä rantakalastuspaikalle. 6,2 km Karigasniemestä. Kuivaniva Goikenjavvi Puolilaavu, ulkokäymälä. 9,8 km Karigasniemestä. Kuoppaniva Guohppenjavvi Paikoitusalueelta portaat törmälle, josta merkitty polku rantakalastus paikalle. 13,7 km Karigasniemestä. Doarrovašbákti Päiväkota, ulkokäymälä. 15 km Karigasniemestä. Näkymä Ailikkaalta Muotkatuntureille. 10 11
Erämaa-alueet Paistunturin erämaa Kevon luonnonpuisto jakaa Paistunturin erämaan kahteen osaan. Pohjoisessa maisemaa hallitsevat loivapiirteiset tunturiylängöt ja palsasuot. Ylänköä rikkovat siellä täällä syvään uurtuneet jokilaaksot, joissa kasvaa vehmas koivikko. Erämaan merkittävimmät järvet ovat kalaisat Luomusjärvet, jotka upea Luomusharju halkaisee. Muotkatunturin erämaa Muotkatunturin erämaa sijaitsee Utsjoen ja Inarin kuntien alueella. Muotkatunturissa ei ole merkittyjä reittejä, ja alueella on vain neljä autiotupaa. Koilliskulmassa on laajoja soita, pohjoisessa ja lännessä tunturiharjanteita ja niitä halkovia jokilaaksoja. Erämaan keskellä on Peltojärvi. Korkein tunturi on Kuárvikozzâ (590 m). Kevon luonnonpuisto Luonnonpuiston läpi virtaa vähävetinen Kevojoki, jonka rotkolaakso on yksi maamme mahtavimmista geologisista muodostumista. Laakson jyrkät seinämät ovat paikoin yli 150 m korkeat. Puiston pääosa on kuitenkin skaidia; loivapiirteistä tunturikoivikkoa tai -kangasta. Kevon retkeilyreitti 64 km Reitti kulkee luonnonpuiston halki rotkoaluetta pitkin Sulaojalta Kenesjärvelle. Reitin voi kulkea myös toisinpäin. Sulaojalta lähdettäessä reitti on helpompi. Polku kulkee välillä kanjonin pohjalla, välillä ylhäällä ylängöllä ja ylittää kanjonissa virtaavan Kevojoen kolmesti. Ruktajärvellä on autiotupa. Sääsuo jina Suohppášájalla ja Gamajot njálbme luobba lil la on lapinlaavut, Fiellun putouksella ja Njakaljärvillä on turvekammit. Kuivin reitti 78 km Kuivin reitti haarautuu Kevon reitistä Ruktajärven kohdalla kohti Njávgoaivin ja Kuivin autiotupia. Takaisin Kevojoel le reitti palaa Fiellun putouksen pohjoispuolella. Matkan pituus Sulaojalta Kui vin kautta Kenesjärvelle on 78 km. Autiotupia on Ruktajärvellä, Njávgoaivilla ja Kuivilla. Luomusharju Kevon reitin alkupäässä on upeaa kesäretkeilyaluetta. 12 13 Lentokuva Vallas
Virkistyskalastus Karigasniemen lähialueelta löytyvät monipuoliset kalastusvedet ja arktiset kalalajit. Teno, vapaan villilohen soutu Ylä-Tenon ja Inarijoen perhokalastusalueet Utsjoen kalastusalueen tunturivedet Paistunturissa Lohenkalastus Teno on suosittua soutukalastusaluetta, Inarijoki puolestaan sopii erähenkiseen perhokalastukseen. Lohi nousee joka kesä syntymäjokeensa; niin Tenoon kuin Inarijokeen. Tenon kalastussäännöstä Kalastus on sallittu 1.6 20.8. Kalastussääntö koskee Teno- ja Inari joessa kalastusta vavalla ja vieheellä joko veneestä tai rannalta. Kalastusluvan voi ostaa Tenon lupien myyntipisteistä. Viikottainen rauhoitusaika on voimassa sunnuntaista klo 19 maanantaihin klo 19. Lisätietoa Tenon kalastussäännöstä ja kalastuslupien myyjistä löytyy vuosittain ilmestyvästä Tenoinfo-oppaasta. Kaikilla alueella kalastavilla, myös soutajilla, tulee olla kalastuslupa: Teno- ja Inarijoessa, Matinkönkäästä alaspäin, veneestä ja rannalta 40 /vrk Tenojoessa ja Inarijoessa, Matinkönkäästä alaspäin, vain rannalta kalastus 25 /vrk Inarijoessa Matinkönkään yläpuolella ja Skietshamjoessa veneestä ja rannalta kalastus 10 /vrk Nuorisolupa alle 18-vuotiaat 5 /viikko, puolisolupa 5 /vrk Ylä-Tenon kalastusvalvojat Niilo A. Rasmus puh. 040 843 9094, Jorma Harlin puh. 040 843 9093. Kalastuslupia myyvät Karigasniemen lähialueella Arvi Torikka, Angeli puh. 0400 413 061 Ylä-TenonTakkatuvat, Kuoppaniva puh. 016 676 200 Kalastajan Majatalo, Karigasniemi puh. 040 484 8171 Juha Lohi, Seitala puh. 0400 894 114 Antero Isola 14 15 Estä Gyrodactylus salaris -lohiloinen Tenojoki on merkittävin Pohjois-Atlantin luonnon tilainen lohijoki, jonka veden laatu ja ekologinen tila on erinomainen. Gyrodactylus salaris -lohiloinen ei ole vielä levinnyt arvokkaisiin Jäämereen laskeviin lohijokiimme. Lohiloinen voi tuhota lohen luonnontuotannon parissa vuodessa. Ylä-Lapin kuntien ulkopuolelta tuotavat kalastus välineet on oltava ehdottoman kuivia tai ne on desinfioitava desinfiointipisteessä siirryttäessä kalastamaan Jäämereen laskeviin vesistöihin. Desinfiointi pisteet sijaitsevat Tenojoen luvanmyyntipisteissä.
Virkistyskalastus Muotka- ja Paistunturissa Tunturierämaat sopivat kalastusta harrastaville vaeltajille. Kirkkaista tunturivesistä voi pyytää taimenta, harjusta, siikaa ja arktista rautua. Erämaa-alueella saa onkia ja pilkkiä ilman lupaa, ei kuitenkaan erityisissä hoitovesissä, jotka vaihtuvat vuosittain (www.luontoon.fi). Muuta kalastusta kuin onkimista ja pilkkimistä varten 18 64-vuotiaan on suoritettava kalastuksenhoitomaksu (www.mmm.fi) ja ostettava asiaankuuluva kalastuslupa. Utsjoen kalastusalueen lupa 1574 (www.villipohjola.fi) kattaa valtaosan puro-, joki- ja järvivesistä Utsjoen kunnan alueella. Tenojoen lähivesiä nämä luvat eivät kata. Kevon luonnonpuistossa kalastus on kielletty. Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, joiden harjoittamiseen ei tarvitse lupaa. Onkiminen tarkoittaa kalastamista tavallisella, kelattomalla onkivavalla, jossa on luonnollinen syötti, kuten mato. Onkiminen ja pilkkiminen ovat kiellettyjä lohi- ja siikapitoisten vesistöjen koski- ja virtapaikoissa sekä vesialueilla, joissa kalastus on kielletty muun määräyksen nojalla (mm. kalastuskuntien erityisvesissä). Viehekalastus. Jos onkimiseen käytetään kelalla varustettua heittovapaa, on suoritettava valtion kalastuksenhoitomaksu. Sen lisäksi viehekalasta jan pitää hankkia Metsähallituksen vesille viehekalastuslupa tai kalastusoikeuden haltijan myöntämä lupa. Virkistyskalastuslupa Utsjoen kalastusalueella 1574 Lupa oikeuttaa kalastamaan puro-, joki- ja järvivesissä sekä virtaavissa vesissä ja erityisvesissä, missä viehekalastus läänikohtaisella vieheluvalla sekä onkiminen ja pilkkiminen on muutoin kielletty. Erityisiä hoitovesiä Paistunturin erämaa-alueella ovat Rohtoluoppal, Várddoaijávri, Rautujärvi (Petsikko), Hannujärvi, Karegasjávri ja Vuorggotseárjärvi joissa tarvitaan kai kenlaiseen kalastamiseen (myös pilkkimiseen) Metsähallituksen virkistyskalastuslupa (1574). Lupien myyjät Inari: Luontokeskus, Siida puh. 0205 64 7740 Karigasniemi: Kalastajan Majatalo puh. 040 484 8171 Utsjoki: Utsjoen luontotupa puh. 0205 647 792 Tenon Tunturituvat puh. 040 753 3818 Lisätietoja Luontokeskus, Siida puh. 0205 64 7740 www.villipohjola.fi, www.luontoon.fi Antero Isola Perhokalastaja Luomusjärven Pyhäjärvellä. 16 17
Jorma Laurila / Kuvaliiteri Antero Isola 18 Piesjängän palsasuo. Syksy Ruska alkaa Kevon luonnonpuistossa syyskuun 10. päivä kello 14.00 ± 5 päivää. Näin edesmennyt Turun yliopiston kasvitieteen professori Paavo Kallio määritteli syksyisen väriloiston alkamisajankohdan Paistuntureiden lähialueella. Ruska-aika kestää kahdesta kolmeen viikkoa. Pysyvä lumi saapuu loka-marraskuussa. Kuitenkin vuoden vaihteeseen saakka lunta on useimmiten vähän. Metsästys Paistunturin tunturiylängöt ja -koivikot ovat erityisesti kana koiralla metsästävien suosiossa. Paistunturin erämaaalue kuuluu kahteen lupa-alueeseen: 1601 Karigasniemi ja 1602 Paistunturi. Alueille myydään vuorokausittain rajattu määrä pienriistalupia, joilla ulkopaikkakuntalainenkin voi metsästää metsästysaikana riekkoa (20.9 31.3), jänistä, pienpetoja sekä vesilintuja. Poronhoito on alueella merkittävä elinkeino, joten ajavalla koiralla metsästäminen on kielletty. Metsästys on kielletty Kevon luonnonpuistossa. Talvikaudella koiran kanssa metsästävien on ennen metsästyksen aloittamista selvitettävä alueen poronhoitotyöt Paistunturin paliskunnan poroisännältä Ari Heikki Aikio puh. 0400 398 959. Metsästyksellä on suuri merkitys paikallisille asukkaille virkistäytymismuotona. Paistunturin alueella paikallisten metsästäjien tärkeimmät saaliseläimet ovat hirvi ja riekko. Ylä-Lapissa paikalliset hallitsevat vielä vanhan metsästysmuodon riekon ansapyynnin. Parasta pyyntikautta ovat tammi- ja helmikuu sekä maaliskuun ensimmäinen puolikas. Utsjoen kunnassa vakituisesti asuvilla on vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla. Utsjoen metsästysalueita koskeva neuvonta www.villipohjola.fi Luontokeskus, Siida puh 0205 64 7740, Pienriistan metsästyslupien myynti Luontokeskus Siida Puhelinmyynti 0203 44122, klo 8 16 (ma pe). Nettikauppa www.villipohjola.fi 19
Talvi Kaamosta kestää pohjoisimmassa Lapissa 52 vrk. Tällöin on aikaa nauttia hiljaisuudesta ja revontulista. Keväällä erämaissa voi liikkua hiihtämällä sekä moottorikelkalla merkittyjä reittejä pitkin. Perinteisiä kevättalven tapahtumia Karigasniemessä ovat mm. porokisat, moottorikelkan kiihdytyskisat ja grillijuhlat. Moottorikelkkaurat Pohjois-Lapissa on jo melko kattava moottorikelkkareitistö. Inarista tuleva reitti haarautuu Karigasniemeen Kielajoella Karigasniemi Kaamanen tien puolivälissä. Ura pohjoiseen vie Kaldoaivin erämaan kautta Utsjoelle ja Nuorgamiin. Karigasniemestä voi siirtyä myös Norjan moottorikelkkaurille. Karasjoen kunnan reitit kulkevat raja joessa (Inarijoessa), josta lähimmät urat erkanevat Karasjokea ja Iskurasjokea pitkin aina Jäämerelle asti. Poronhoito Talviaikaan ajoittuvat poronhoidon keskeisimmät työt. Erotuksissa syystalvella kerätään paliskunnan porot erotusaitaan, lasketaan kokonaisporomäärä ja osakaskohtaiset poromäärät. Erotuksissa erotellaan myös teuras- ja siitosporot toisistaan. Paistunturin paliskunnan erotusaita ja poroteurastamo on Karigasniemen Ailikkaalla. Uraluvat Moottorikelkkailija tarvitsee uraluvan liikkuessaan Metsähallituksen urilla. Luvan voi ostaa Villin Pohjolan nettikaupasta: villipohjola.fi tai puhelimitse 0203 44122. Jouni Klinga Sekä Suomessa että Norjassa moottorikelkalla saa liikkua vain merkittyjä reittejä pitkin. Norjan reiteistä saa tietoa nettisivuilta kuntakohtaisesti esim. www.karasjok.kommune.no (Kart scooterløyper). 20 21
Vilkasta rajakauppaa Karigasniemi on kasvava ja kehittyvä kyläyhteisö, jossa on monipuoliset kauppa-, ravintola- sekä matkailu- ja majoituspalvelut. Elintarvikeliikkeiden yhteydessä on mm. polttoaineenjakelupisteet (Kauppakeskus Härkönen, Tenohalli, Ailigas-Market) lääkekaappi, apteekkitavarat (Kauppakeskus Härkönen) matkahuoltoasiamies, asiamiesposti ja Alkon tilauspalvelu (K-Extra Pohjanrinne) Majoitusliikkeitä on useita, osa toimii ympäri vuoden. Alueen taksiautoilijat tarjoavat monipuolisia kuljetuspalveluja, myös auton siirtopalveluja. Auto- ja moottorikelkkahuoltamossa myydään perämoottoreita, mönkijöitä, varaosia ym. tarvikkeita. Kylällä on kaksi poronlihajalostamoa sekä poronlihan suoramyyjiä. Poronlihatuotteita voi ostaa suoraan tuottajalta. Kylän terveysasemalla on vakituinen terveydenhoitaja. Lääkäri käy 1 2 kertaa kuukaudessa. Yksityisen hammaslääkärin ja kauneushoitolan palveluita on myös saatavilla. Kylällä on pankin maksupääte. Kuntakeskuksessa 100 km päässä on terveyskeskus, pankki, kunnantalo, kirjasto ja uimahalli. Karigasniemi on Suomen ja Norjan välisen rajakaupan keskus. Rajakauppaa on tehty jo vuosikymmeniä ja Suomen edullisempi hintataso houkuttelee asiakkaita Norjasta laajalta alueelta, satojen kilometrien päästä. Elintarvike- ja rakennustarvikekauppa käy vilkkaana ja suuret rakennustarvikevarastot hallitsevat kyläkuvaa. Rajakauppa on merkittävä työllistäjä, palvelualalla on Karigasniemessä työvoimapula. Norjan ja saamen kielen taito on taloudellinen resurssi rajaseudulla. Lentokuva Vallas 22 23
Auto- ja moottorikelkkahuolto, varaosat Sarre Oy 016 676 111, fax 016 676 122, Usko ja Urho Sarre Tasala, 99950 KARIGASNIEMI. www.sarres.fi Elintarvikkeet, huoltamotoiminta Ailigas-Market Oy Tarmo Lähikauppa 016 676 126, fax 016 676 126, 0400 936 408 99950 KARIGASNIEMI Karigasniemen Kauppakeskus Härkönen Oy 016 676 240, 016 676 241, fax 016 676 310 040 5900 015 Seppo Härkönen. 99950 KARIGASNIEMI K-Extra Pohjanrinne 016 676 110, fax 016 3796 081, 0400 696234 Jari Pohjanrinne 99950 KARIGASNIEMI Hyvinvointipalvelut Hammaslääkäri Yrjö Mäkiö 040 7522 940. 99950 KARIGASNIEMI Kampamo Ritu 050 3550 943. Reisti 99950 KARIGASNIEMI Kosmetologinen Hoitola Evi 040 7602 255 Eeva Niittyvuopio Ylätenontie 111, 99950 KARIGASNIEMI Kahvilat, ravintolat, kioskit Kalastajan Majatalo Oy 040 4848 171, 0400 150 196 Hans Rasmus PL 36, 99950 KARIGASNIEMI. www.kalastajanmajatalo.com Karigasniemen Kotipizza 016 676 126, fax 016 676 126 Ailigas-Market Oy. 99950 KARIGASNIEMI Kylätalo Sáivu 040 7286 822. 99950 KARIGASNIEMI. www.karigasniemi.fi Kaamasmukan Majoitus 040 568 9355 Jorma Nuorgam, jormanuorgam@gmail.com Kaamasmukka 99950 KARIGASNIEMI Kaktsavarrin Erämajat 0400 642 777 Olavi Somby. Karigasniementie 4195, 99950 KARIGASNIEMI Kalastajan Majatalo Oy 040 4848 171, 0400 150 196. PL 36, 99950 KARIGASNIEMI www.kalastajanmajatalo.com Lomakeskus Napakettu 016 676 232, 0400 544 732 Ritva ja Taisto Haataja 99950 KARIGASNIEMI. www.napakettu.tk Lomakylä Reisti Ky 016 676 401, 0400 7076 799, 0400 250 220 Kari Guttorm Reisti, 99950 KARIGASNIEMI. www.lomakylareisti.fi Tenon Eräkievari 016 676 088, fax 016 676 040, 040 5900 015 Rovisuvanto 99950 KARIGASNIEMI. www.tenokievari.com Seitala 016 676 405, 0400 449 296, 0400 894 114 Juha Lohi Seitala 99980 KARIGASNIEMI. www.seitala.fi Tunturikylä Muotkan Ruoktu 016 676 900, fax 016 672 845, 0400 860 668 Karigasniementie 2281, 99950 KARIGASNIEMI www.muotkanruoktu.com Ylä-Tenon Lomamajat 016 676 164, 050 357 7769. Kuoppaniva, 99950 KARIGASNIEMI heikki.niittyvuopio@gmail.com Ylä-Tenon Takkatuvat 016 676 200, 041 547 2470 Tuula Penttinen Kuoppaniva, 99950 KARIGASNIEMI http://personal.inet.fi/yritys/yla-tenon.takkatuvat Veneitä, perämoottoreita, kalastusvälineitä saa vuokralle lähes kaikista majoitusliikkeistä. Tenon Eräkievari 016 676 088, fax 016 676 040, 040 5900 015 Rovisuvanto, 99950 Karigasniemi. www.tenokievari.com Kalastuskunnat Outakosken osakaskunta 016 678 742, 050 5348 147, c/o Arvi Hagelin, Tenontie 3882, 99980 Utsjoki. www.outakoskenosakaskunta.com Majoitus- ja ohjelmapalvelut Camping Tenorinne 040 8328 487 Raimo ja Pirkko Lehtosalo. 99950 KARIGASNIEMI www.tenorinne.com Layout & foto: Studio Borga 2006 Pohjoissaamen käännös- ja tulkkauspalvelut Maarit Paltto 040 7231 033 Pentti Pieski 040 5229 990 E-Girji Toivo West 016 676 818, 040 7767 416 Poronlihaa ja poronlihajalosteita Ailigas-Jaloste Ky 040 5161 919 Aslak Ilkka Niittyvuopio. 99950 Karigasniemi Tundra Poro Ky 040 5167 285 Visa Valle. Porotie, 99950 Karigasniemi Poronlihan suoramyynti Nuorgam Antti 0400 517 977. 99950 Karigasniemi 24 25
Poronlihan suoramyynti Nuorgam Nils 040 5373 416. Kaamasmukka, 99950 Karigasniemi Utsjoen Konkarit Kari Kuusela 050 5112 834. Nuorpiniemi, 99950 Karigasniemi Porotalous Paistunturin paliskunta Poroisäntä Ari Heikki Aikio puh. 0400 398 959. 99980 UTSJOKI Rakennustarvikkeet ja -aineet, kalusteet Tenohalli Oy 016 676 310, 99950 KARIGASNIEMI KarigasKeittiöt Oy 045 1311 832. Saunalantie 15 B 99950 KARIGASNIEMI karigaskeittiot@gmail.com Saha- ja höylätavara Sahausliike Tapio Kurkinen Ky 0400 294 674. Seilosenmäki, 99950 KARIGASNIEMI Saamen käsityöt ja yrttituotteet Duodji Fierran 040 7231 033 Maarit Paltto. Fierranjoki 99980 Utsjoki Giehtta Dáidu 040 527 4746 Marjo Liikala. Reistintie 31, 99950 Karigasniemi Taksit, tilausajot, kuljetukset Taksipalvelu Arto Pohjanrinne 1+4 hlö ja 1+8 hlö taksit. 0400 386 677, 0400 943 554 99950 KARIGASNIEMI. www.taksi-karigasniemi.net Taksi ja tilausajo Kari Guttorm 1+6 hlö, 14 hlön minibussi. 016 676131, 0400 250 220, 040 5236 000 99950 KARIGASNIEMI. www.kari-g.fi Taksi Ossi Guttorm 040 7489 415, lentokenttätaksi Utsjoki Ivalo, invataksi 99950 KARIGASNIEMI Tulli Karigasniemen tulli 020 4928 860, 020 4928 865, www.tulli.fi 99950 KARIGASNIEMI Valokuvia Luontovalokuvia 0400 384 540 Antero Isola, isola.antero@gmail.com 99950 Karigasniemi Viihdepalvelut Jupeviihde T:mi 016 676 405, 0400 894 114, Seitala, 99950 KARIGASNIEMI Yhdistykset, seurat Karigasniemen Erämiehet ry 040 7703 986 Arto Pohjanrinne Karigasniemen kyläyhdistys ry Kylätalo Sáivu 040 7286 822, Jouni Esa Nousuniemi Karigasniemen Vapaaehtoinen Palokunta ry Aarne Guttorm Outakosken Maaseutuseura ry Isak Guttorm Ympäristö- ja kiinteistöhuolto Kuljetukset, aura-auto ja pyörökuormaaja Niittyvuopio Osmo T:mi 016 676 175, 0400 397 853, 99950 KARIGASNIEMI Lumi- ja traktorityöt Niilo A. Rasmus 0400 888 965, 99950 KARIGASNIEMI Muuta Apteekkitavarat, lääkekaappi Kauppakeskus Härkönen 016 676 240, 99950 KARIGASNIEMI Asiamiesposti, Matkahuoltoasiamies K-Extra Pohjanrinne 016 676 110, 99950 KARIGASNIEMI Karigasniemen julkiset palvelut Karigasniemen koulu apulaisjohtaja puh. 040 766 5765, opettajat yläkoulu puh. 040 181 0253, alakoulu puh. 040 181 0252, opinto-ohjaaja puh. 040 181 0259, keittiö puh. 040 181 0258, talonmies puh. 040 735 3200. Fax 016 676 102 Karigasniemen terveystalo Terveydenhoitaja puh. 040 758 2076 fax 016 676 103 Kirjastoauto Utsjoen sekä Norjan Karasjoen ja Porsangin kuntien yhteinen kirjastoauto lainaa suomen-, saamen- ja norjankielisiä kirjoja, lehtiä, äänitteitä ja videoita.+47 784 68094, +47 976 82727, N-9730 Karasjok VPK-halli Ongelmajätteen, metalli-, sähkö- ja elektroniikkaromun keräys Saamenkielinen päiväkoti 040 181 0275 VPK-halli ja päiväkoti sijaitsevat Kylätalo Sáivun naapurissa 26 27
Utsjoen kunta Asukkaita 1300 Pinta ala 5370 km 2 Asukastiheys 0,24 as/km 2 Utsjoen korkein kohta guivi 640 m Yötön yötä kestää 71 vrk 18.5. 27.7. Kaamosta kestää 51 vrk 26.11. 15.1. Päivitetty 2011 Matkailuneuvonta Utsjoen luontotupa Puh. 040 181 0263, 0205 647 792 Avoinna kesäisin. Miessipolku 2. 99980 UTSJOKI. www.utsjoki.fi, matkailuneuvonta@utsjoki.fi, www.luontoon.fi Kylätalo Sáivu Puh. 040 7286 822, 99950 KARIgASNIeMI Matkailuneuvonta kesäisin. Avoinna ma pe klo 10 17. www.karigasniemi.fi, saivu.kylatalo@gmail.com Matkailuneuvonta talvisin Utsjoen kunta, elinkeinotoimi. Puh. 040 718 9494 Layout ja kuvat (ellei toisin mainita) Studio Borga. 28 Lentokuva Vallas