VAASAN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS Nro 11/0227/1 Korsholmanpuistikko 43 Antopäivä PL 204, 65101 VAASA Puhelin 0100 86360, (lisämaksuton) Faksi 010 36 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi 6.9.2011 00089/11/5132 00114/11/5132 00115/11/5132 00121/11/5132 00122/11/5132 ASIA Valitukset ympäristönsuojelulain mukaisessa hallintopakkoasiassa MUUTOKSENHAKIJAT HALLINTOPAKON HAKIJA 1) Thor Lindroos, Helsinki 2) Maavoimien Esikunta 3) Santahaminan Erämiehet ry, Helsinki 4) Helsingin Varuskunnan Ampujat ry, Helsinki 5) Helsingistä olevat Helsingin Reserviupseeripiiri ry, Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry, Asehistorian Liitto ry, Suomenlinnan Eränkävijät ry, Helsingin Sotilaspoliisikilta ry, Pääkaupunkiseudun Pioneerikilta ry, Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n Etelä-Suomen kiltapiiri ry, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry, Helsingin riistanhoitoyhdistys, Helsingin Rauhanturvaajat ry, Suomen Metsästysyhdistys ry, Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys, yhdessä Thor Lindroos VASTAPUOLI JA VELVOITETTU Kaartin Jääkärirykmentti PÄÄTÖS, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA Viranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Päivämäärä 20.12.2010 UUDELY/736/07.00/2010 ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ympäristönsuojelulain 84 :n nojalla määrännyt seuraavaa: 1) Kaartin Jääkärirykmentin on haettava Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) ympäristönsuojelulain mukaista
ympäristölupaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta viimeistään 31.12.2011. 2) Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden (Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK, Helsingin varuskunnan ampujat HVA, Helsingin maanpuolustuspiiri, Helsingin reserviupseeripiiri, Suomen metsästysyhdistys, Helsingin Sotilaspoliisikilta, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta, Santahaminan erämiehet ry, Helsingin rauhanturvaajat ry, Suomenlinnan eränkävijät ry ja Suomenlinnan rannikkorykmentin erämiehet ry) harjoittama ampumatoiminta Santahaminassa Puolustusvoimien ampumaradoilla päättyy arkisin maanantaista perjantaihin viimeistään klo 19.00. Lisäksi Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että reserviläis- ja vapaaehtoistoimijat eivät lukuun ottamatta Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:ta harjoita ampumatoimintaa ampumaradoilla lauantaisin, sunnuntaisin tai arkipyhinä. 3) Kaartin Jääkärirykmentin on huolehdittava siitä, että lukuun ottamatta joukkotuotantosuunnitelman mukaista puolustusvoimien omaa toimintaa sinkoja, kranaatinheittimiä tai muita raskaita aseita ei saa käyttää Santahaminassa - sunnuntaisin ja arkipyhinä - lauantaisin ennen klo 8 ja klo 16 jälkeen. 4) Kaartin Jääkärirykmentin on pidettävä kirjaa Santahaminassa kuukausittain ammutuista laukausmääristä. Kirjanpidosta on lisäksi käytävä ilmi toimija ja ampuma-alue/ampumarata. Kirjanpito on pyydettäessä annettava valvontaviranomaiselle. Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, on hylännyt Thor Lindroosin vaatimukset muilta osin. Päätöksen perustelut Toiminnan välitön keskeyttäminen Jos ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista, valvontaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 86 :n nojalla keskeyttää toiminnan, jollei haittaa voida muutoin poistaa tai riittävästi vähentää. ELY-keskus on todennut, että Santahaminassa harjoitetusta ampumatoiminnasta ei käytettävissä olevien selvitysten mukaan aiheudu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista. Näin ollen ELY-keskuksella ei ole ollut edellytyksiä toiminnan välittömään keskeyttämiseen. 2
ELY-keskuksen toimivalta ja asianosaisen vireillepano-oikeus Ympäristönsuojelulain 84 :n mukaan valvontaviranomainen voi 1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä; 2) määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 3) määrätä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta; 4) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheuttavan tämän lain vastaista pilaantumista. Luvanvaraisen toiminnan osalta määräyksen antaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jos toimivaltainen lupaviranomainen on aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain 92 :n mukaan 84 :ssä tarkoitetun asian voi panna kirjallisesti vireille mm. se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Thor Lindroos asuu Helsingissä Laajasalossa alueella, jonne Santahaminan ampumamelu kuuluu, joten Lindroosilla on oikeus asian vireillepanoon. Toimintaa koskeva lainsäädäntö Ampumaratatoimintaan edellytetään ympäristölupaa 1.3.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen perusteella. Santahaminan olemassa olevat ampumaradat ovat olleet käytössä jo vuosia. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetussa laissa (113/2000) säädetään ympäristönsuojelulain voimaantuloon liittyvistä tilanteista. Mainitun lain 4 :ssä säädetään, että ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa laillisesti harjoitettuun toimintaan ei tarvitse hakea heti uutta ympäristölupaa. Lain 6 ja 7 :ssä säädetään ilmoitusmenettelystä, jonka perusteella yksittäistapauksessa valvontaviranomainen voi velvoittaa hakemaan toimintaan uutta ympäristölupaa. Kaartin Jääkärirykmentti on jättänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle Santahaminan ampumaratoja koskevan, ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :ssä tarkoitetun, 11.2.2002 päivätyn ilmoituksen. Kaartin Jääkärirykmentti on 24.9.2002 toimittanut Uudenmaan ympäristökeskuksen käsiteltäväksi Santahaminan keskusampumarata-alueen laajentamista koskevan ympäristölupahakemuksen. Alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009 ja ympäristölupahakemus on siirtynyt Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Kaartin Jääkärirykmentti on 29.3.2010 pyytänyt aluehallintovirastoa tekemään 3
asiassa raukeamispäätöksen, koska suunnitelmat ampumaratojen kehittämisestä ovat muuttuneet. Lupa-asian käsittely aluehallintovirastossa on päättynyt 7.5.2010 päätöksellä nro 14/2010/1. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 3 kohdan nojalla ympäristölupa on lisäksi oltava toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista on annettu valtioneuvoston päätös 53/1997. Raskaiden aseiden aiheuttamalle meluhaitalle, tärinälle tai räminälle ei ole annettu ohjearvoja tai raja-arvoja. Santahaminassa harjoitettu ampumatoiminta Asiakirjavihkoon ESAVI/133/04.08/2010 liitetyn, vuonna 2001 tehdyn meluselvityksen (Kaartin Jääkärirykmentti, Meluselvitykset Santahaminassa ja sen ympäristössä, Tampereen aluetyöterveyslaitos ja Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunta) liitteenä on Kaartin Jääkärirykmentin selvitys Santahaminan ampumameluista vuonna 1998. Selvityksessä on esitetty arviot laukausmääristä. Arviot perustuvat vuotuiseen ampumatarvikkeiden kulutukseen, jossa on otettu huomioon vain saarella tapahtuneet ammunnat: -.22 pienoiskiväärin laukaus 45 000 - kiväärin laukaus 24 000 - rynnäkkökiväärin laukaus 460 000 - rynnäkkökiväärin paukkupatruuna 430 000-12,7 it-konekiväärin laukaus 75 000 - pistoolin laukaus 480 000-81 krh laukaus 800-120 krh laukaus 300 - kertasinko 47-21 harjoitusraketti 1200-95 sinko 180 - raskas kertasinko 45 Vuoden 2001 meluselvityksen liitteenä 7.2 olevan käyttötilaston mukaan toiminta on ollut seuraavaa: - heittimet 120 krh 500 (Kupu) ja 220 (Isosaari) - heittimet 81 krh 1440 (Kupu) ja 660 (Isosaari) - singot 390 (Kupu) - maalialue krh 2820 (Haapasaari ja Riviera) - räjäytykset 170 - ampumaratojen 1-4 laukausmäärät 960 000 4
- haulikkorata 23 000 - hirvirata 13 000 Vuonna 2010 tehdyssä meluselvityksessä (Akukon 93002-1, Santahaminan ampumatoiminta, Ympäristömeluselvitys) on esitetty Kaartin Jääkärirykmentille myönnettyihin kiintiöihin perustuva arvio laukausmääristä. Meluselvityksen 93002-1 sivulla 6 on esitetty seuraava taulukko: ase laukauksia/a 95 mm raskas sinko 95 S 58-61 400 112 mm raskaskertasinko 112 RSKeS "Apilas" 100 66 mm kevyt kertasinko 66 KeS 1400 81 mm kevyt kranaatinheitin 81 KrH 71 2000 kranaattikonekivääri 49 Krkk 1200 rynnäkkökivääri 7.62 Rk a-radoilla 720 000 " maastossa 200 000 7.62 Rk paukkupatruunat 500 000 sotilaspistooli 9.00 Pist 80-91 200 000 käsikranaatit 2 000 ELY-keskuksen käsityksen mukaan arviossa ei ole ollut mukana muiden käyttäjien laukausmäärät ja toisaalta Kaartin Jääkärirykmentti ampuu myös muualla kuin Santahaminassa. 20.9.2010 saapuneen selvityksen mukaan haulikkoradoilla ammutaan vuodessa noin 90 000 haulikon laukausta ja hirviradalla noin 9 000 kiväärin laukausta. Koska ELY-keskuksen käytettävissä ei ole laukausmääriä viime vuosilta, laukausmäärien perustella ei voida tehdä johtopäätöksiä Santahaminassa eri toimijoiden harjoittamien toimintojen muutoksista viime vuosien aikana. Maavoimien Esikunnan 20.9.2010 saapuneen selvityksen mukaan Santahaminassa pidettävien ammuntojen ja ampumamelua aiheuttavien harjoitusten määrä on lisääntynyt vuodesta 2008 alkaen. Syynä on mm. joukkotuotantovelvoitteen nousu ja se, että pääkaupunkiseudun siviiliampumaratojen lakkauttaminen on lisännyt Santahaminan käyttöä MPK:n ja yhteistoimintaviranomaisten osalta. Haulikkoradoilla ammuttu laukausmäärä näyttää lähes nelinkertaistuneen vuoden 2001 tilanteesta. 20.9.2010 saapuneen selvityksen perusteella raskaiden aseiden käyttö noin vuoden ajanjaksolla on ollut seuraava: Kevyt kertasinko 521 Raskas kertasinko 78 81 mm kranaatinheitin 2075 Raskas sinko 264 Räjäytys (400g/YLI) 46 5
Verrattaessa Santahaminan vuoden 2001 käyttötilaston tietoja Kaartin Jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarvioon on voitu todeta, että sinkojen mahdollinen kiintiöihin perustuva laukausmäärä on lähes viisinkertaistunut (390 vuonna 2001, 1900 vuonna 2010). Kuitenkin heinäkuun 2009- heinäkuun 2010 aikana ammuttiin 853 singonlaukausta eli kaksinkertainen määrä vuoteen 2001 verrattuna. Esimerkiksi kranaatinlaukausten määrä puolestaan olisi vähentynyt (2820 vuonna 2001, 2000 vuonna 2010). Verrattaessa Kaartin Jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarviota vuoden 1998 laukausmääräarvioon, on voitu todeta, että Kaartin Jääkärirykmentin toiminnassa arvioidut raskaiden sinkojen ja kranaatinheittimien laukausmäärät ovat kaksinkertaistuneet ja kevyen kertasingon laukausmäärät ovat lähes 30-kertaisia. Meluselvitykset Vuonna 2001 tehdyn meluselvityksen yhteenvedon mukaan tuolloin selvitettiin Santahaminasta leviävää impulssimelua ja melun impulssimaisuutta sekä mallinnettiin eri aseiden aiheuttamia meluarvoja Santahaminassa ja Jollaksen alueella. Santahaminassa ammuttiin vuorotellen kaikilla ampumaradoilla ja ampuma-alueilla lähes kaikilla käytettävissä olevilla aseilla. Tässä yhteydessä mitattiin kolmessa kohdassa Jollaksen puolella melua sekä kahdesta kohdasta Santahaminassa. Mittaukset tehtiin samanlaisina kolme kertaa elokuussa, lokakuussa ja tammikuussa sääolosuhteiden vaikutusten arvioimiseksi. Vuoden 2001 meluselvityksen mukaan kivääriaseiden laukausmelut olivat tuskin kuultavia ja alittivat selvästi Jollaksen alueella ampumaratojen ympäristömelulle annetun valtioneuvoston päätöksen 53/97 mukaisen ohjearvon 65 db(l AImax ). Raskaiden aseiden ja räjähdysten äänet olivat kuultavissa selvästi Jollaksen alueella ja esimerkiksi kranaatinheittimien ääni oli 83-96 db (L CE 1s ) ja raskaiden sinkojen 85-100 db (L CE 1s ) ja telamiinan räjäytysääni 101-108 db(l CE 1s ). Raskaiden aseiden äänet ylittävät näin ollen osittain ko. meluselvityksessä ehdotetun ohjearvon 100 db(l CE 1s ). Meluselvityksessä tuodaan esiin, että raskaiden aseiden melun vaimentamismahdollisuuksia tai raskaiden aseiden käytön rajoittamista tulee pohtia näillä perusteilla. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen mukaan (s. 18) yksittäisten raskaiden aseiden laukausten ja iskemien sekä räjäytysten laskennallinen enimmäismelun C-äänialtistustaso L CE ylittää puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvon 100 db alueen pohjoispuolella Jollaksessa muutaman kymmenen asuintalon luona. Laskettu taso on lähimpien talojen luona suurimmillaan noin 102 db. Mittauksissa havaittiin myös useita suositusarvojen ylityksiä. Suurimmat mitatut keskiarvotetut C-altistustasot Laajasalossa olivat raskaan singon ammunnoissa 109 db. 6
Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen mukaan raskaiden aseiden keskimääräisten harjoituspäivien laskennallisen melun A-keskiäänitaso L Aeq on lähimpien talojen luona enimmillään noin 50 db. Kun raskaille aseille käytetään laskentatulokseen lisättävän impulssikorjauksen arvona + 10 db, melun korjattu keskiäänitaso on noin 60 db eli ylittää asuinalueilla puolustusvoimien raskaiden aseiden melun suositusarvon 55 db. Ampumaratojen laskennallinen AI-enimmäisäänitaso L AImax on lähimpien asuintalojen luona Jollaksessa ja Hevossalmessa enimmillään noin 72 db, mikä ylittää valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 annetun ohjearvon 65 db. Myös pienikaliiperisten aseiden melun enimmäistason keskiarvotetut mittaustulokset ylittivät ajoittain ohjearvon Laajasalon mittauspisteissä K1-K3, suurimpien tulosten ollessa 73 83 db. Vuoden 2010 ympäristömeluselvityksen yhteenvetona on todettu, että raskaiden aseiden ammunnoissa syntyvän melun sekä lasketut äänitasot että mittaustulokset ylittävät paikoin suositusarvot Jollaksen ja Hevossalmen lähimmillä asuinalueilla. Myös pienikaliiperisten aseiden melun osalta sekä lasketut että mitatut äänitasot ylittävät ohjearvon, mutta ampumaratojen mitatun enimmäisäänitason tapauksessa tämä koskee varmuudella vain ryhmälaukausten melua. Ampumaradoilta kuuluvien yksittäislaukausten melun mittaustulokset ovat suunnilleen ohjearvon kohdalla. Johtopäätökset ELY-keskus on katsonut, että meluselvitykset ja laukausmääristä käytettävissä olevat tiedot huomioon ottaen toiminnasta saattaa aiheutua ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Arvioitaessa eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaisen rasituksen kohtuuttomuutta on lain 17 :n 2 momentin mukaan otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ampumamelua, erityisesti raskaiden aseiden aiheuttamaa melua, ei voida pitää lähtökohtaisesti tavanomaisena meluna, kuten esim. liikennemelua. Raskaiden aseiden käytöstä aiheutuu melua, joka ylittää puolustusvoimien oman ohjeistuksen mukaisen melutason (L CE 100 db) lähimmillä asuinalueilla. Ampumaratojen laskennallinen AI-enimmäisäänitaso L AImax on lähimpien asuintalojen luona Jollaksessa ja Hevossalmessa enimmillään noin 72 db, mikä ylittää valtioneuvoston päätöksen 53/1997 ohjearvon 65 db. Santahaminan läheisyydessä ampumamelua esiintyy lähes päivittäin ympäri vuoden. Vaikka puolustusvoimien toiminta Santahaminan alueella on alkanut ennen kuin lähialuetta on rakennettu tiiviimmin asuinkäyttöön, ampumatoiminta on lisääntynyt viime vuosien kuluessa. Näin ollen Santahaminan ampumaradoille ja alueella suoritettaville raskasaseammunnoille (kuten singot, kranaatinheittimet ja räjäytykset) on haettava ympäristölupaa 31.12.2011 mennessä. 7
Ampumaratatoimintaan edellytetään ympäristölupaa lisäksi ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen perusteella. Kaartin Jääkärirykmentti on tehnyt ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain edellyttämän ilmoituksen olemassa olevista ampumaradoista. Puolustusvoimat/Maavoimien Esikunta on ilmoittanut hakevansa ampumaratatoiminnalle ympäristölupaa, mutta katsonut, ettei ympäristölupahakemusta ole järkevä jättää ennen vuotta 2012. ELY-keskus on katsonut, että vuoden 2010 ympäristömeluselvitys ja laukausmäärät huomioon ottaen, ympäristölupahakemus pitää toimittaa lupaviranomaisen käsiteltäväksi mahdollisimman pian. Lisäksi ELY-keskus ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momenttiin viitaten on katsonut, että Santahaminassa samalla toiminta-alueella sijaitsevalla ampumarata- ja taisteluampumaratatoiminnoilla on sellainen tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Näin ollen toimintoihin on haettava ympäristölupaa samanaikaisesti eri lupahakemuksilla tai yhteisesti yhdellä lupahakemuksella 31.12.2011 mennessä. Koska toiminnoilla ei vielä ole ympäristölupaa ja toiminnoista voi aiheutua ympäristössä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, ELY-keskus on katsonut, että toimintaa on syytä rajoittaa päätöksen määräyksillä 2-3. Määräysten sisällössä on otettu huomioon tällä hetkellä voimassa oleva Santahaminan taisteluampumaradan johtosääntö (voimassa 1.9.2007 alkaen). Jos johtosääntöä muutetaan, tällöin voi olla aiheellista antaa lisämääräyksiä. ELY-keskuksen määräykset ovat voimassa niin kauan, kunnes toimintoja koskeva ympäristölupapäätös saa lainvoiman. ELY-keskus on määrännyt (määräys 2), että reserviläisten ja muiden vapaaehtoistoimijoiden harjoittama ampumatoiminta Santahaminassa kielletään iltaisin klo 19 jälkeen ja viikonloppuisin. Ampumaratojen käyttökielto viikonloppuisin ei koske Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:ta. ELY-keskus on määrännyt myös rajoituksia raskaiden aseiden käyttöön (määräys 3). Aikarajoituksen lisäksi näillä määräyksillä vähennetään myös laukausmääriä. Koska yksityiskohtaisia tietoja Santahaminassa ammutuista laukausmääristä ei ole käytettävissä, ELY-keskus on määrännyt (määräys 4), että Kaartin Jääkärirykmentin on pidettävä kuukausittain kirjaa Santahaminassa ammutuista laukausmääristä. Kirjanpidosta on lisäksi käytävä ilmi toimija ja ampuma-alue/ampumarata. Päätöksen täytäntöönpano Uudenmaan ELY-keskus on ympäristönsuojelulain 101 :n nojalla määrännyt, että määräyksiä 1-4 on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 8
Sovelletut säännökset VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Ympäristönsuojelulaki 28, 35, 84, 88, 91, 92, 96, 97,101 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1 Laki ympäristönsuojelulain säädännön voimaanpanosta 4, 6 ja 7 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Hallintolaki 34 1) Thor Lindroos on vaatinut Santahaminan ammuntojen kieltämistä kokonaan ulkopuolisilta ja valituksenalaisessa päätöksessä Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:lle annetun erivapauden poistamista. Lisäksi puolustusvoimat on velvoitettava siirtämään Santahaminan meluhaittoja aiheuttavia toimintoja muihin, syrjäisempiin varuskuntiin. Valittaja on perustellut vaatimustaan muun muassa sillä, että valituksenalaisessa ratkaisussa on sallittu ammuntojen osittainen jatkaminen viikonloppuisin ja arkipyhinä. Valittaja on vastustanut Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK:lle annettua erivapautta ammuntojen suhteen. Santahaminan keskeinen sijainti pääkaupungin asutuksen kyljessä aiheuttaa väistämättä sellaisia merkittäviä meluhaittoja, joiden osalta eroa ei ole sillä, kuka ammunnat suorittaa. Ammunnat voi halutessa toteuttaa syrjäisemmissä kohteissa ja normaaliin työaikaan arkena. Santahamina on meren ympäröimä ja tiiviin kaupunkiasutuksen naapurustossa. Lähin Jollaksen asuinalue missä sijaitsee ala-asteen koulu sekä päiväkoti on vain n. 1 kilometrin päässä ampumapaikalta. Jollas ja Laajasalo ovat osa Helsingin kauneinta merellistä aluetta, alueella asuu paljon ihmisiä ja alueelle rakennetaan uusia asuinalueita. Alueelle ei sovi aivan asutuksen vieressä sijaitseva varuskuntasaari, jossa ammutaan paljon. Erityisen paheksuttavaa on, ettei pyhäpäivinä asukkaille sallita rauhaa. Kovapanosammuntojen asukkaille ja asukkaiden terveydelle (osa ihmisistä käy vuorotöissä ja ammunnat asutuksen vieressä estävät nukkumisen) aiheuttama haitta ei ole vähäistä. Tilastojen mukaan Santahaminassa ammutaan laukauksia vuosittain seuraavasti: raskas sinko 400, raskas kertasinko 100, kevyt kertasinko 1400, kevyt kranaatinheitin 2000, kranaattikonekivääri 1200, rynnäkkökivääri 720000 (radoilla), 200000 (maastossa), 500000 (paukkupatruunoilla), sotilaspistooleilla 200000 ja käsikranaateilla 2000. Yhteensä 1 627 100 laukausta / vuosi. ELY-keskuksen ratkaisun yhteydessä mainitun (2001) meluselvityksen tilaaja on Itäisen Maanpuolustusalueen Esikunta. Selvityksen havainnot vaikuttavat olevan todellista meluhaittaa vähättelevä. Melun kantautuminen on jokaisen alueen asukkaan havaittavissa. Melun kantautumisen osoittaa myös Helsingin seudun ampumaratatoimikunnan (2010) ampumaratoja 9
koskeva rakennussuunnitelma, jossa todetaan, että "Aseen kaliiberi (lähtömelutaso ) vaikuttaa siten, että suurikaliiberiset aseet aiheuttavat suurimmat melualueet. Suurimmillaan 60 db ohjearvoon verrattava melun leviämisalue voi olla jopa 3-4 km ampumapaikasta." Asiassa tulee huomioida ELY-keskuksen ratkaisussa mainitut rynnäkkökiväärin laukaisumäärät, yhteensä 920 000 kpl / vuosi, lisäksi pistooleilla ammutut 200 000 kpl / vuosi. Laukausten määrän ollessa lähes miljoona, ei tällaista tilannetta voida pitää millään tavalla kohtuullisena asutuksen välittömässä läheisyydessä. Ei voida pitää hyväksyttävänä jo entisestään suuren haitan kasvattamista sallimalla Santahaminan käyttö ammuntoihin myös puolustusvoimien ulkopuolisille seuroille ja ihmisille. Sen sijaan viranomaisten päätöksillä tulisi ohjata puolustusvoimia siirtämään Santahaminan meluhaittoja aiheuttavia toimintoja muihin, syrjäisempiin varuskuntiin. Muita varuskuntia on vajaakäytöllä ja niitä uhataan lakkauttamisella. Samaan aikaan juuri pääkaupungin kyljessä jatketaan tarpeettoman laajasti kovapanosammuntaa. Ylimääräisten ammuntojen siirtäminen pois Santahaminasta olisi kohtuullista alueen asukkaita kohtaan ja osaltaan ohjaisi puolustusvoimien toimintoja sinne, jossa niistä on vähiten haittaa. Valittaja on viitannut aiemmin tekemäänsä kanteluun ELY-keskukselle. Thor Lindroos on täydentänyt valitustaan 14.2., 1.3., 23.5. ja 24.5.2011. 2) Maavoimien Esikunta puolustusvoimain puhevallan käyttäjänä on vaatinut, että valituksenalainen päätös kumotaan seuraavilta osin: Määräys 1 on kumottava siltä osin, kun siinä on vaadittu hakemaan ympäristölupaa alueella suoritettaville raskasaseammunnoille ja todettava, etteivät raskasaseammunnat tarvitse toimintakokonaisuutena ympäristölupaa, vaan ainoastaan Santahaminan ampumaradat: - Pistoolirata - MPKK 150m kiväärirata - Keskusampumarata 150m kiväärirata - Keskusampumarata 300m kiväärirata - Pienoiskiväärirata - Hirvirata sekä - Haulikkorata ovat ympäristöluvitettavia kohteita. Määräys 2 on kumottava kokonaisuudessaan ja todettava, että toiminnanharjoittajalla (Kaartin Jääkärirykmentillä) on ampumaradoille tulevaisuudessa haettavan ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti mahdollisuus itse määrittää, kuka ampuu milloinkin ampumaradoilla. 10
Määräys 3 on kumottava kokonaisuudessaan ja todettava kyseisen määräyksen rajoittavan puolustusvoimille laissa määrättyjen tehtävien suorittamista (operatiivinen toiminta), mistä viime kädessä Kaartin Jääkärirykmentin komentaja on vastuussa. Valittaja on perustellut valitusoikeuttaan sillä, että valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista (20.12.2007/1319) on säännökset valtion edun valvomisesta puolustusvoimia koskevassa asiassa. Toimivalta valituksen tekemiseen on puolustusvoimista annetun asetuksen 27 :n perusteella Maavoimien Esikunnalla, koska Maavoimien Esikunta vastaa Maavoimien ampuma- ja harjoitusalueiden kokonaiskehittämisestä. Valittaja on perustellut määräyksen 1 muuttamista muun muassa viittaamalla ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momenttiin, jonka mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toimilla on oltava ympäristölupa. Saman pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan ympäristölupa on lisäksi oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 14a alakohdan mukaan ulkona sijaitsevalla ampumaradalla on oltava ympäristölupa. Puolustusvoimat tulee hakemaan lupaa Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella sijaitseville ampumaradoille, joita ovat pistoolirata, MPKK 150 m kiväärirata, keskusampumarata 150 m kiväärirata, keskusampumarata 300 m kiväärirata, pienoiskiväärirata, hirvirata sekä haulikkorata. Ympäristöluvat ampumaradoille tullaan hakemaan, kun tarvittavat selvitykset niiden hakemiseksi ovat valmistuneet. Hirviradalle ja haulikkoradalle ympäristölupa tullaan hakemaan yhteistyössä ratojen pääasiallisen käyttäjän Santahaminan Erämiehet ry:n kanssa. Keväällä 2010 on valmistunut meluselvitys, mutta meluntorjuntasuunnitelma sekä valtakunnallinen BAT-hanke ovat kesken. Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen muu toiminta, kuten raskailla aseilla ampuminen, ei ole rinnastettavissa ampumaratatoimintaan. Toiminnassa käytetään koko aluetta ja useita eri ampumapaikkoja, jolloin ympäristövaikutukset eivät kohdistu tiettyyn rajattuun alueeseen. Näin ollen ei ole kyse ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 14a alakohdassa tarkoitetusta ampumaradoista, joille pitäisi tällä perusteella hakea ympäristölupaa. Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisussa 29.3.2010 numero 10/0168/3 on todettu vastaavasti: Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen toiminnassa ei ole kyse ampumaratatoimintaan rinnastuvasta toiminnasta. Kun otetaan huomioon eri ampumapaikkojen käyttö ja se, että ympäristövaikutukset eivät kohdistu tiettyyn rajattuun alueeseen, hallinto-oikeus on katsonut, että Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueella olevia kiinteitä rakenteita ja ampumapaikkoja ei ole pidettävä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 14a kohdassa tarkoitettuina ulkona sijaitsevina ampumaratoina, joihin olisi tarpeen hakea 11
ympäristölupaa. Lisäksi ympäristönsuojeluasetuksen perustelumuistiossa (13.2.2000) on tarkennettu, että ampumaradalla tarkoitetaan ruutiaseiden käyttöön tarkoitettuja ratoja, ei kuitenkaan esimerkiksi puolustusvoimien ampuma-alueita tai linnoitusalueita. Uudenmaan ELY-keskus on hallintopakkopäätöksessään edellyttänyt ympäristöluvan hakemista raskasaseammunnoille. Arvioitaessa eräistä naapuruussuhteista annetun lain mukaista rasituksen kohtuuttomuutta on lain 17 :n 2 momentin mukaan otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Hallintopakkopäätöksen johtopäätöksissä Uudenmaan ELY-keskus on todennut, ettei ampumamelua, erityisesti raskaiden aseiden aiheuttamaa melua, voida pitää lähtökohtaisesti tavanomaisena meluna, kuten esim. liikennemelua. Kyseinen perustelu ei ole maavoimien näkemyksen mukaan kestävä perustelu. Lainsäädännössä ei ole määritelty tavanomaisen melun käsitettä, joten ELY-keskuksen johtopäätös on tältä osin perustelematon. Melun tavanomaisuutta tai kohtuuttomuutta pohdittaessa on nimenomaan otettava huomioon eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä mainitut kriteerit, kuten esim. paikalliset olosuhteet ja rasituksen muu tavanomaisuus. Paikallisista olosuhteista riippuu, mikä melu on katsottavissa kohtuuttomaksi rasitukseksi ja mikä melu taas ei. Esimerkiksi lentokentän läheisyydessä asuvien osalta lentoliikenteestä syntyvää melua voidaan pitää tavanomaisena. Samoin voidaan katsoa ampuma- ja harjoitusalueen lähistöllä asuvien osalta ampumamelun ollessa kyseessä. Ampumamelun liikenne- tai teollisuusmelusta poikkeava luonne on huomioitu sitä arvioitaessa käytettävissä suureissa. Arvioitaessa melun tavanomaisuutta onkin ensisijaisesti huomioitava alueelle tyypillinen melu, eikä niinkään syntyvän melun luonnetta. Hallituksen esityksessä 84/1999 vp on nimenomaisesti mainittu esimerkiksi alueen kaavan mukaisen käytön tarkoittavan, että toiminnasta aiheutuva rasitus on alueella tavanomaista. Tällä hetkellä voimassa olevassa Uudenmaan maakuntakaavassa (2006) on Santahaminan alue merkitty erikoistoimintojen alueeksi (EP), jolla liikkuminen on rajoitettua (Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmä). Maavoimien tiedon mukaan vireillä olevassa maakuntakaavassa Santahaminaan sotilasalueena ei ole suunniteltu muutoksia. Tavoitteena on saada vireillä olevaan kaavaan lisätyksi vuoden 2010 Santahaminan ampumatoiminnan meluselvityksen mukainen 55 db-raja, joka kattaa suppean alueen Jollaksen rantamaata (Santahaminan ampumatoiminnan melualue). Koska myös kaavoissa puolustusvoimien toiminta on huomioitu, ei voida näin ollen päätyä ELY-keskuksen johtopäätökseen, jonka mukaan ampumamelua ei voitaisi pitää tavanomaisena meluna. 12
Melualuemerkinnöillä ja niihin liittyvillä rakentamismääräyksillä estetään uuden asutuksen tai melulle herkkien toimintojen sijoittuminen ampuma- ja harjoitusalueen läheisyyteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n nojalla tehdyn valtioneuvoston päätöksen valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista kohdan 4.2 mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Maanpuolustuksen tarpeet on siis otettava riittävissä määrin huomioon, jotta puolustusvoimien toimintakyky ei vaarannu. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa voidaan hallituksen esityksen 84/1999 vp mukaan myös ottaa huomioon, onko rasitusta aiheuttanut toiminta alkanut ennen kuin haittaa kokeva on alkanut hallita omaa kiinteistöään. Santahaminan alueella on ollut puolustusvoimien toimintaa, muun muassa ampumista pienikaliiperisilla aseilla sekä raskasaseammuntoja, jo vuodesta 1918 alkaen ja muun muassa tykistön ampumarata ja kivääriampumaratoja jo 1820-luvulta alkaen. Hallituksen esityksessä mainituin perustein rasitusta ei voida yleensä pitää kohtuuttomana, jos sen aiheuttaminen on aloitettu ennen kuin myöhemmin rasitetulle kohteelle on tullut haitankohteita eikä rasitus ole merkittävästi lisääntynyt. ELY-keskus on hallintopakkopäätöksessä verrannut Kaartin Jääkärirykmentin vuoden 2010 laukausmääräarviota vuoden 1998 laukausmääräarvioon, joista on syntynyt osittain virheellisiä tulkintoja ammuntojen volyymista ja sen muutoksista. ELY-keskus on todennut, että arvioidut raskaiden sinkojen ja kranaatinheittimien laukausmäärät olisivat kaksinkertaistuneet ja kevyen kertasingon laukausmäärät lähes 30-kertaistuneet. ELY-keskus ei ole huomioinut kyseisessä laskennassa sille toimitettuja todellisia laukausmääriä Santahaminassa vuoden 2010 raskasaseammuntojen osalta. Esimerkiksi verrattaessa kevyen kertasingon arvioituja laukausmääriä vuodelta 1998 (47) vuoden 2009-2010 todellisiin laukausmääriin (521) saadaan tulokseksi 11-kertainen tulos, joka on huomattavasti pienempi kuin ELY-keskuksen päätelmä 30-kertaisesta laukausten lisääntymisestä. Vuoden 1998 luvuissa ilmoitetaan raskailla aseilla ammutuksi yhteensä 2572 laukausta, vuoden 2010 luvuissa on taas yhteensä 2938 laukausta. Kasvua tulee näin ollen seurantajaksolla vuoteen 2010 noin 14 prosenttia. On otettava kuitenkin huomioon, että vuoden 1998 luvuissa ei ole huomioitu itsenäisenä joukko-osastona lakkautetun Suomenlinnan Rannikkorykmentin raskasaseammuntoja, silloisen Helsingin sotilasläänin ja Uudenmaan sotilasläänin kertausharjoitusjoukkojen suorittamia ammuntoja eikä Maanpuolustuskorkeakoulun kadettien Santahaminassa suorittamia ammuntoja, jotka nykyisin ammutaan muualla Suomessa. Lukujen vertaaminen on osittain hankalaa, koska laukausmäärien seurantaa ei ole edellytetty ennen vuotta 2010, josta lähtien sitä on alettu tekemään puolustusvoimien sisäisen ohjeistuksen mukaan. 13
Arvioitaessa Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan sotilaallisen harjoitustoiminnan (tässä eivät ole mukana ampumaradoilla suoritettavat kiväärikaliiperisilla aseilla tapahtuvat ammunnat) voimakkuutta ja kestoa, voidaan todeta, että se on joukkotuotantovelvoitteista johtuen toistuvaa, mutta ei jatkuvaa ja päivittäistä. Vuonna 2010 raskailla aseilla Santahaminassa on ammuttu 51 päivänä, joista raskailla singoilla 11 päivänä. Tykistön ja raskaiden kranaatinheittimien, suurimman melun aiheuttaneiden asejärjestelmien, ammunnat ovat seurantajaksolla (1998-2010) olleet keskeytettynä joukkotuotannossa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Vuodesta 1998 vuoteen 2010 Kaartin Jääkärirykmentin joukkotuotannossa olevien joukkojen määrä on kasvanut noin 20 prosenttia, jolla on vaikutusta myös ampumatarvikkeiden kulutukseen. Vuosittain Santahaminassa suoritettavien ammuntojen luonne, mukaan lukien ammunnat raskailla aseilla, muuttuu joukkotuotannossa olevan joukkotyypin mukaan. Ammuntojen toteuttaminen perustuu näin ollen joukkotuotannossa olevien joukkojen tehtävään ja aseistukseen, eikä saapumiserien vahvuudessa tapahtuvaan normaalihajontaan, joka on muuttunut myös seurantajakson aikana. Kaartin Jääkärirykmentin joukkotuotanto tulee pienenemään edellä mainittuun liittyen seuraavan kerran vuoden 2012 jälkeen. Raskasaseammuntojen määrä ei tule siten kasvamaan, vaan päinvastoin vähenemään. Vähenemiseen vaikuttaa torjuntakomppanioiden raskassinkojoukkueiden varusmieskoulutuksen volyymin pieneneminen. Vuonna 2010 on saavutettu raskasaseammuntojen (raskas sinko, raskas kertasinko ja kevyt kranaatinheitin (81mm)) lähivuosien huippu pääkaupunkiseudun puolustukseen koulutettavien joukkojen tehtävistä johtuen. ELY-keskus on todennut raskaista aseista aiheutuvan melua, joka ylittää puolustusvoimien oman ohjeistuksen mukaisen melutason (100 db) lähimmillä asuinalueilla. Santahaminan varuskunnan ampumatoiminnasta on laadittu ympäristömeluselvitys vuonna 2010 (Santahaminan ampumatoiminta, Ympäristömeluselvitys, Akukon Oy, 93002-1, 15.3.2010). Meluselvityksen perusteella on määritetty ampumatoiminnan melualueet sekä raskaiden aseiden että pienikaliiperisten aseiden ammunnoille. Selvityksessä esitettyjen melun leviämismallien ja melualueiden mukaan äänitasot Jollaksen alueella ovat yli suositus- ja ohjearvojen. On kuitenkin huomioitava, että melualueet on määritetty meluisimpien aseiden ja aktiivisimpien harjoituspäivien mukaan. Tästä syystä karttojen mukaiset äänitasot toteutuvat vain meluisimpien aseiden ja aktiivisten harjoitusten ammunnoissa ja lisäksi vain suotuisissa sääolosuhteissa. Ympäristömelun arvioinnissa on sovellettu puolustusvoimien vuonna 2005 laadittua ohjetta Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun arvioinnista (Pääesikunnan Lääkintähuoltoosasto, R20/22.8/D/1). Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaa 14
ympäristömelua arvioidaan mainitun puolustusvoimien ohjeen perusteella. Ohjetta on pidetty tarpeellisena, koska valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista (VNp 53/1997) ei sovellu arviointiperusteena raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamalle ympäristömelulle. Ympäristöministeriön ampumaratatyöryhmän mietinnön 38/2006 kohdassa 2.2.4. mainitaan, että raskaiden aseiden ja räjähteiden melun arvioinnissa puolustusvoimien laatimaa ohjetta voidaan pitää tarkastelun lähtökohtana. Puolustusvoimat on katsonut, että kyseinen ohje on tällä hetkellä ainoa ohjeistus, jonka avulla arvioidaan raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttamaa ympäristömelua. Puolustusvoimat on huomauttanut, että virallinen ohjeistus, kuten esimerkiksi valtioneuvostotasoinen päätös sallituista ohjearvoista tai tavoitteellisista arvoista, kuitenkin puuttuu. Ympäristölupaviranomaisella ei näin ollen ole virallisia työkaluja, joilla se voisi ohjeistaa tai antaa tavoitteet raskaista aseista ja räjähteistä lähtevälle melulle. Edellä mainituilla perusteilla puolustusvoimat on katsonut, ettei Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella harjoitettavalle raskasaseammunnoille tulisi velvoittaa hakemaan ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 3 kohdan perusteella, vaan esitettyjen perusteluiden nojalla on katsottava, ettei raskasaseammunnoista aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Määräystä 2 ei ELY-keskus ole perustellut muutoin kuin sillä, että aikarajoituksilla vähennetään laukausmääriä ja tällä keinoin mitä ilmeisimmin aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta. Ampumaradoilla ei ole toistaiseksi ympäristölupia, mutta puolustusvoimat pystyy hakemaan niitä esittämässään aikataulussa. Hallintopakkopäätöksessä ei ole esitetty perusteita, miksi juuri määräyksen 2 mukaisella toiminnalla saadaan vähennettyä ampumamelua. Reserviläis- ja vapaaehtoistoimijat suorittavat ammuntoja pääsääntöisesti Keskusampumaradalla tai välittömästi sen läheisyydessä (Haulikko- ja Hirvirata), jolloin meluselvitysten mukaan kyseisistä ammunnoista ja radoista ei aiheudu haittaa lähialueen asukkaille. Meluselvityksen mukaan paikoin Jollaksen eteläosissa ohjearvojen ylitykset johtuvat pääosin MPKK:n 150 m kivääriradalla suoritettavista ryhmälaukauksista. Ampumaradoilta kuuluvien yksittäislaukausten melun mittaustulokset ovat suunnilleen ohjearvojen kohdalla (Ympäristömeluselvitys, sivu 18, liite 4). Tämä koskee vain isoimpien pienikaliiperisten aseiden (rk, sotpist, sotkiv) laukausääntä. Pienempien aseiden kuten.22 kaliiperisten pistoolien ja kiväärien ääni ei varmuudella ylitä ohjearvoa Jollaksen alueella. Keskusampumaradan ammunnat eivät aiheuta ohjearvojen ylitystä Jollaksen alueella. 15
On myös otettava huomioon, että ympäristöhallinto on antanut ampumaratamelun enimmäistason määrittämiselle vain mittausohjeen (YM 61/99). Laskentamallin käytöstä ei ole vastaavaa ohjetta. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaan kohtuuttomuuden määrittämiseen ei ole ohjetta eikä käytäntöä. Maavoimien näkemyksen mukaan yksittäiset ohjearvon ylittävät mittaustulokset eivät aiheuta kohtuutonta meluhaittaa. Vuonna 2010 aloitetun ampumaratojen meluntorjuntasuunnitelman tavoitteena on, että ohjearvot eivät ylity Jollaksen alueella. Edellä mainituilla perusteilla maavoimat on katsonut, että määräyksen 2 osalta ei ole näytetty, että ko. toiminnasta syntyisi kohtuutonta rasitusta, koska Keskusampumaradan melualue pienkaliiperisten aseiden osalta pysyy puolustusvoimien käytössä olevan alueen sisällä. Maavoimien näkemyksen mukaan ratkaisuvalta ampuratojen käyttäjistä tulisi olla toiminnanharjoittajalla, joka jakaa vuorot johtosäännön ja tulevaisuudessa ympäristölupien sallimissa rajoissa haluamallaan tavalla. Lisäksi ampumaradat ovat pääosin joukkotuotantovelvoitteista johtuen virka-aikaan puolustusvoimien käytössä, jolloin reserviläisja vapaaehtoistoimijoiden ratojen käyttö on estetty. Määräyksellä rajoitetaan vahvasti reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksia ampumaharrastukseen, koska arkisin ennen klo 19.00 tapahtuva ammunta rajaa työssäkäynnin vuoksi pääosan ampujista pois. Santahamina on käytännössä pääkaupunkiseudulla ainoa mahdollisuus ammuntojen suorittamiseen. Puolustusvoimista annetun lain 2 :n 1 kohdan c alakohdassa on mainittu yhdeksi puolustusvoimien lakisääteiseksi tehtäväksi myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen. Reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden ampumatoiminta tukee pääkaupunkiseudun joukkotuotantoa parantamalla suorituskykyä ja maanpuolustustahtoa. Reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden ampumatoiminta ulkopuolisilta suljetulla sotilassaarella on luvanvaraista ja valvottua. Puolustusvoimat huomauttaa lisäksi vielä, että metsästysradoilla tapahtuvat ammunnat ovat osittain myös lakisääteisiä Helsingin Riistanhoitoyhdistyksen johtamia ampumakokeita, jotka on pidetty virka-ajan ulkopuolella esim. lauantaisin. Määräyksessä 3 ELY-keskus on sallinut raskaiden aseiden käytön sunnuntaisin ja arkipyhinä sekä lauantaisin klo 8-16 välillä, jos se on joukkotuotantosuunnitelman mukaista toimintaa. Kaartin Jääkärirykmentti on rajoittanut omaehtoisesti raskailla aseilla ampumista mm. viikonloppuisin ja tiettyinä juhlapäivinä. Maavoimien näkemyksen mukaan ko. määräyksellä on heikennetty uskottavaa puolustusta ja on vaikeutettu valmiuden ylläpitämistä. Valmiuden kohottamisen tilanteessa ympäristölupapäätökset ja myös 16
hallintopakkopäätökset ovat edelleen voimassa, mutta valmiuden kohottamisen tilanteessa puolustusvoimilla on tarve kouluttaa joukkoja joukkotuotannosta poikkeavasti ja tähän koulutukseen sisältyy luonnollisena osana ammunnat niin kiväärikaliiperisilla aseilla kuin raskailla aseillakin. Hallintopakkopäätös näin ollen vaikeuttaa ja osin jopa estää ammuntojen toteuttamisen valmiuden kohottamisen aikana. Lähtökohtaisesti joukko-osaston komentajalla on viime kädessä oltava oikeus määrätä raskasaseammuntojen suorittamisajoista. Nyt päätöksen mukaan kaikki joukkotuotantoa välittömästi tukeva toiminta on kokonaan kielletty (esim. koeammunnat) sunnuntaisin ilman poikkeusmahdollisuutta. Lisäksi kiellettyä ovat myöskin näytökset, jotka liittyvät puolustusvoimien toiminnan esittelyyn (puolustushallinnon johdon vieraille ja valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille). Maavoimat on katsonut, ettei Santahaminan ampuma- ja harjoitusaluetta tule missään tapauksessa katsoa ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin tarkoittamaksi toimintakokonaisuudeksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n laitosluettelossa ei mainita erikseen ampuma- ja harjoitusaluetta ja asetuksen perustelumuistiossakin tarkennetaan ampumaradan määritelmää siten, että "ampumaradalla tarkoitettaisiin ruutiaseiden käyttöön tarkoitettuja ratoja, ei kuitenkaan esimerkiksi puolustusvoimien ampumaalueita tai linnoitusalueita". Ympäristönsuojelulain valmisteluaineistoissa (HE 84/1999 vp) toimintakokonaisuutena pidetään "kokonaisuutta, jonka ympäristövaikutukset liittyvät toisiinsa, ja joilla on riittävä tekninen yhteys toisiinsa". Ampuma- ja harjoitusalueen osalta ei voida katsoa muodostuvan tällaista kokonaisuutta, koska sillä harjoitettavat toiminnot ja niiden ympäristövaikutukset saattavat poiketa toisistaan hyvinkin paljon. Ympäristöluvalla on perinteisesti pyritty hallitsemaan pistemäisiä kuormituslähteitä. Tämän tyyppinen ajattelu soveltuu huonosti maantieteellisesti laajojen ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristövaikutusten hallintaan. 3) Santahaminan Erämiehet ry on vaatinut, että hallinto-oikeuden tulee myöntää sille asianosaisasema ja valitusoikeus. Valituksenalainen päätös tulee kumota määräysten 1 ja 2 osalta. Asian selvittämiseksi tulee toimittaa hallintolainkäyttölain 41 :n tarkoittama katselmus tai menetellä ympäristönsuojelulain 99 :n 1 momentin mukaisesti. Lisäksi valittajaa tulee kuulla ennen kuin päätös pannaan toimeen ja asia muutoin ratkaistaan. Päätöksen täytäntöönpano tulee välittömästi kieltää ja keskeyttää. Toissijaisesti hallinto-oikeuden tulee käsitellä valitus hallintolain- käyttölain 59 :n mukaisena kanteluna, koska pykälässä säädetyt kantelun edellytykset täyttyvät kaikilta osin. 17
ELY-keskus tulee velvoittaa korvaamaan valittajalle valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 300 euroa hallintolainkäyttölain 74 :n perusteella laillisine korkolain mukaisine korkoineen. Valittaja on katsonut, että sillä on asianosaisen asema ympäristönsuojelulain 97 :n ja hallintolain 11 :n nojalla, koska päätös koskee suoraan yhdistyksen oikeutta ja etua. Valittaja hallinnoi Santahaminassa sijaitsevia hirvi- ja haulikkoratoja puolustusministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Määräys 2 koskee suoraan valittajaa. Päätöksessä asetetut rajoitukset vaikeuttavat merkittävästi tai estävät valittajan ampumaharrastustoiminnan muuten kuin virka-aikaan. 4) Helsingin Varuskunnan Ampujat ry on vaatinut että hallinto-oikeuden tulee myöntää sille asianosaisasema ja valitusoikeus. Valituksenalainen päätös tulee kumota ja poistaa sekä päätöksen täytäntöönpano tulee kieltää ja keskeyttää. Asian vireillepanijalla ei ole ollut asianosaisuusasemaa ja valittajayhdistystä ei ole asianosaisena kuultu. Yhdistys on vaatinut toissijaisesti valituksen tutkimista sivuväliintulon muodossa. ELY-keskus tulee velvoittaa korvaamaan valittajalle valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 7.037,98 euroa ja menetettyinä kilpailutuloina ainakin 2.000 euroa. Valittaja on varannut tilaisuuden täydentää menetettyjen kilpailutuloja koskevaa vaatimusta sen mukaan paljonko menetyksiä ehtii syntyä. Yhdistys on katsonut, että sillä on asiassa asianosaisasema ympäristönsuojelulain 97 :n mukaan, koska päätös koskee sen oikeutta tai etua. Valitus kohdistuu hallintopakkopäätökseen siltä osin, kun se asettaa rajoituksia ja kieltoja ampumaratojen käyttämiselle, joka on yhdistyksen intressi. Yhdistys on toiminut Santahaminan alueella vuodesta 1934, ja sillä on 470 jäsentä. Yhdistyksellä on puolustusvoimien kanssa sopimus ja muun muassa 50 metrin pienoiskiväärirata on pääosin sen rakentama, rahoittama ja käyttämä. Yksityisoikeudellinen sopimus on varallisuusoikeudellinen etu ja omaisuudensuojan piirissä. Ampumaratojen käyttöaikataulu ja muut käyttöehdot ovat olleet vakiintuneita ja vuosikymmenien ajan. Jo sopimusten ja vakiintuneen käytännön perusteella yhdistystä on ollut pidettävä asianosaisena. Tehty hallintopakkopäätös velvoittaa siinä mainittuja subjekteja suoraan. Yhdistyksellä on joka tapauksessa valituksessa tarkemmin yksilöidyistä syistä välitön oikeudellinen intressi tarve tukea Maavoimien Esikunnan valitusta asiassa, johon valitukseen yhdistys yhtyy. 5) Helsingin Reserviupseeripiiri asiakumppaneineen on vaatinut, että hallinto-oikeuden tulee myöntää valittajille asianosaisasema ja valitusoikeus. Valituksenalainen päätös tulee kumota määräyksen 2 osalta. Valittajayhdistyksiä ei ole asianosaisina kuultu. 18
ELY-keskus tulee velvoittaa korvaamaan valittajille valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 7.380 euroa sekä valitusmaksu 89 euroa hallintolainkäyttölain 74 :n perusteella laillisine korkolain mukaisine korkoineen. Päätöksen täytäntöönpano tulee välittömästi kieltää ja keskeyttää. Täytäntöönpanomääräys tulee kumota. Valittajat ovat katsoneet, että heillä on asianosaisen asema ympäristönsuojelulain 97 :n ja hallintolain 11 :n nojalla, koska päätös koskee heidän oikeuttaan ja etuaan. Päätöksessä asetetut rajoitukset vaikeuttavat merkittävästi tai suorastaan lopettavat valittajien harrastustoiminnan. ASIAN KÄSITTELY HALLINTO-OIKEUDESSA Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antamassaan lausunnossa esittänyt että Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n valitus sekä Helsingin Reserviupseeripiiri ry:n, Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry:n, Asehistorian Liitto ry:n, Suomenlinnan Eränkävijät ry:n, Helsingin Sotilaspoliisikilta ry:n, Pääkaupunkiseudun Pioneerikilta ry:n, Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n Etelä-Suomen kiltapiiri ry:n, Kaartin Jääkärirykmentin Kilta ry:n, Helsingin Riistanhoitoyhdistyksen, Helsingin Rauhanturvaajat ry:n, Suomen Metsästysyhdistys ry:n, Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen yhteinen valitus on jätettävä tutkimatta. Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n korvausvaatimus tulojen menetyksestä tulee jättää tutkimatta. Helsingin Varuskunnan Ampujat ry:n ja muiden yhdistysten oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee hylätä. Thor Lindroosin ja Maavoimien Esikunnan valitukset on hylättävä. ELY-keskus on viitannut päätöksessään esittämiinsä perusteluihin sekä esittänyt lisäksi seuraavaa. Reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoiden asianosaisuus ELY-keskuksen käsityksen mukaan hallintopakkomääräys voidaan antaa toiminnasta vastaavalle taholle. Ainoastaan Kaartin Jääkärirykmentti on esiintynyt ampumaratojen osalta luvanhakijana vireillä olleessa ympäristölupaprosessissa. Kaartin Jääkärirykmentti on tehnyt ns. YVPL-ilmoituksen lupaharkintaa varten. Muut tahot eivät ole esittäneet lupahakemuksia tai YVPL-ilmoituksia. ELY-keskuksen käsityksen mukaan muut tahot ampuvat alueella vain puolustusvoimien suostumuksella eikä näitä tahoja voida pitää asianosaisina annettaessa hallintopakkomääräystä toiminnasta vastuussa olevalle toiminnanharjoittajalle. Ympäristönsuojelulain 91 :n mukaan ennen hallintopakkomääräyksen antamista viranomaisen on varattava sille, jota määräys koskee, tilaisuus tulla kuulluksi asiassa siten kuin hallintolaissa säädetään. ELY-keskus on kuullut Kaartin Jääkärirykmenttiä/Maavoimien Esikuntaa. Määräyksen antamista varten ei ole ollut tarpeen kuulla edellä mainittuja 19
reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoita. Menettelyssä ei ole tapahtunut kuulemis- tai muutakaan virhettä. ELY-keskus on katsonut, että reserviläis- ja vapaaehtoistoimijoilla ei ole ympäristönsuojelulain 97 :n 1 momentin 1 kohdan mukaista valitusoikeutta. Kyseisen kohdan mukaan valitusoikeus on sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea. ELY-keskus on katsonut, että nyt käsiteltävänä olevan asian voi rinnastaa Vaasan hallinto-oikeuden 30.8.2006 antamaan ratkaisuun 06/0201/3, joka koski Alastaro Circuit Oy:n ympäristölupaa. Ratkaisusta valittaneilla moottoriurheiluseuroilla ei katsottu olevan valitusoikeutta, koska ne eivät olleet valituksenalaisen ympäristöluvan saajia. Heidän valituksiaan ei myöskään ollut tehty sillä perusteella, että päätöksen mukaisen toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset saattaisivat koskea ympäristönsuojelulaissa ja eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitetulla tavalla heidän oikeuttaan tai etuaan. Myöskään ne seikat, että valittajat esittivät valitusoikeutensa perusteeksi moottoriurheilualan yhdistysten toiminnan vaikeutumisen tai moottoriradan toiminnan rajoittamisesta johtuvat taloudelliset menetykset, eivät olleet sellaisia perusteita, joilla valittajat olisi voitu katsoa oikeutetuiksi valittamaan päätöksestä YSL 97 :n 1 momentin 1 kohdan nojalla. Vapaaehtois- ja reserviläistoimijat eivät ole valittaneet Santahaminaa koskevasta hallintopakkoratkaisusta sen haitallisten ympäristövaikutusten perusteella eikä niillä ole muutakaan 97 :ssä tarkoitettua perustetta valitusoikeudelleen. Näin ollen ELY-keskus on katsonut, että niiden valitukset tulisi jättää tutkimatta. Vireillepanijan asianosaisaseman osalta ELY-keskus on viitannut päätöksessään esitettyihin perusteluihin. Lisäksi ELY-keskus on todennut, että sillä ympäristönsuojelulain valvontaviranomaisena on viran puolesta velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, kun sen tietoon saatetaan tilanne, joka edellyttää valvontatoimenpiteitä. Määräys 1, ympäristöluvan tarve Santahaminan ampumaratatoiminnoilla, mukaan lukien siviilien harjoittama ammunta, ei ole ympäristönsuojelulain edellyttämää ympäristölupaa. Ampumaratatoiminta yleensäkin ja myös ns. taisteluampumaratatoiminta tässä laajuudessa ja tässä paikassa edellyttävät ympäristölupaa. Lähtökohtaisesti toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin ympäristölupa on myönnetty ja lainvoimainen. Poikkeuksena tähän on ympäristönsuojelulainsäädännön voimaapanosta annetussa laissa määritelty tilanne, silloin kun toiminnasta on tehty ns. YVPL-ilmoitus. Tällöin toimintaa voi jatkaa entisenlaisena siihen saakka, kun uusi lupahakemus on ratkaistu. 20