Palkansaajien työmatkatapaturmat (aiemman analyysin päivitys) TVL/JS

Samankaltaiset tiedostot
*

TYÖMATKATAPATURMIEN TILASTOANALYYSI

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Perustilasto / Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Vahinkotilasto

Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin


Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2019

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

Kuntavaalikysely Jyty

VÄESTÖKATSAUS heinäkuu 2019

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2019

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2019

STM/VM Maakuntien rahoituksen määräytyminen ja lähtötiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

TYÖKE - Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen (ESR )

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Turun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018

Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Elokuu 2018

Työttömät insinöörit. Kesäkuu 2019

Työttömät insinöörit. Joulukuu 2018

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2017

Autotalli.com kävijäprofiili. Tavoita ostovoimaiset, autoa aktiivisesti etsivät ostajat

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2018

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

VÄESTÖKATSAUS huhtikuu 2018

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2018

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

Yksityishammaslääkärikysely

VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018

VÄESTÖKATSAUS marraskuu 2018

Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Työeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Nuorisotakuun seuranta heinäkuu 2016

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Työttömät insinöörit. Maaliskuu 2019

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Työttömät insinöörit. Huhtikuu 2019

VÄESTÖKATSAUS joulukuu 2018

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Työttömät insinöörit. Lokakuu 2018

Työttömät insinöörit. Elokuu 2019

Turun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Työttömien insinöörien määrä laskenut tasaisesti alkuvuonna

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Korjausavustukset vuosina

Työttömät insinöörit. Tammikuu 2019

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä lokakuu

Transkriptio:

Palkansaajien työmatkatapaturmat 2008-2011 (aiemman analyysin päivitys) 20.12.2012 TVL/JS Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneiden yrittäjien työmatkatapaturmat eivät ole tässä aineistossa mukana. Työmatkatapaturmalla tarkoitetaan kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sattuneita tapaturmia. Työajalla liikenteessä sattuneet tapaturmat eivät ole työmatkatapaturmia, vaan ne luokitellaan työtapaturmatilastossa osaksi työpaikkatapaturmia. Analyysi on tehty aineistolla, jossa vuoden 2011 työmatkatapaturmille on käytetty selvityskerrointa 1,05. Tämä saattaa hieman ylikorostaa alkuvuoden 2011 lukumääriä. Analyysi on kertaluonteinen (ei jatkuvaa päivitystä). Työmatkatapaturmien lukumäärässä on suurta vaihtelua. Vaihtelua selittää suurelta osin vaihtuvat keliolosuhteet. Työmatkatapaturmista lukumääräisesti suurin osa on liukastumis- ja kaatumistapaturmia, joita aiheutuu lukumääräisesti paljon juuri niinä arkipäivinä kun keli on suurissa kaupungeissa erityisen liukas. Kuva 1. Palkansaajien ja palkansaajien työmatkatapaturmien kokonaismäärä 2005-2011*. Palkansaajien lukumäärätiedot ovat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksesta.

Taulukko 1. Palkansaajien työmatkatapaturmien maakunnittainen jakauma vuosina 2008-2011*. MAAKUNTA SATTUMISVUOSI 2008 2009 2010 2011* UUSIMAA 8994 7690 8941 9957 VARSINAIS-SUOMI 1726 1692 1694 2046 SATAKUNTA 750 665 717 833 KANTA-HÄME 523 451 487 517 PIRKANMAA 1857 1496 1589 1725 PÄIJÄT-HÄME 757 549 588 640 KYMENLAAKSO 690 490 500 581 ETELÄ-KARJALA 439 324 310 355 ETELÄ-SAVO 454 362 356 400 POHJOIS-SAVO 902 731 657 906 POHJOIS-KARJALA 502 371 354 429 KESKI-SUOMI 853 637 729 795 ETELÄ-POHJANMAA 588 429 464 531 POHJANMAA 535 396 383 522 KESKI-POHJANMAA 184 151 123 217 POHJOIS-POHJANMAA 1571 1068 980 1459 KAINUU 217 177 165 164 LAPPI 552 482 395 510 AHVENANMAA 45 42 56 76 ULKOMAAT 56 51 55 59 YHT 22195 18254 19543 22723 Kuva 2. Palkansaajien työmatkatapaturmat 2008-2011*, liikkumistavan jakauma.

Kuva 3. Palkansaajien työmatkatapaturmat 2008-2011*, vahingoittuneen kehon osan jakauma. Kuva 4. Palkansaajien työmatkatapaturmat 2008-201*, sattumistavan jakauma.

Kuva 5. Palkansaajien työmatkatapaturmat sattumiskuukauden mukaan vuosina 2008-2011*. (Tyypillisinä lomienviettokuukausina, esim. helmi-maaliskuu, heinäkuu ja joulukuu, on todennäköisesti kuljettu suhteessa vähemmän työmatkoja.) Yleisiä huomioita ja suosituksia työmatkatapaturmien ennaltaehkäisyyn: Työmatkojen turvallisuuteen voi jokainen itse käytöksellään vaikuttaa Työmatkaliikunnan hyödyt ovat varmasti haittoja suuremmat Fyysinen kunto ja motoriikka vaikuttavat liikkumisen turvallisuuteen, työpaikoilla voidaan kannustaa yleiskunnon ja tasapainon harjoitteluun Työmatkoilla sattuu vuosittain paljon pitkän työkyvyttömyyden aiheuttavia tapaturmia Työntekijä tekee itse paljon turvalliseen liikkumiseen vaikuttavia valintoja (maltti, joustavuus, reitti, liikkumistapa, tilannenopeus, kelin mukaiset jalkineet, riittävä aika, heijastin, pyöräilykypärä, turvaväli, turvavyö, liikennevalokuri, kulkupelin huolto, ym.) Työnantaja vaikuttaa milloin ja missä työ alkaa ja miten joustava aloitusaika on (esim. työpaikalla voi sopia työvuoron aloitusaikaan lisäjoustoja niihin aamuihin jolloin keli on erityisen vaikea) Työnantaja vaikuttaa työpaikalla ja sen pihalla valaistukseen, liukkaudentorjuntaan, lumitöihin (ja myös näiden toimien ajoitukseen) Kunta ja muut väylänpitäjät huolehtivat merkittävät liikkumisväylät kelvolliseen kuntoon jo ennen työmatkaliikenteen vilkkaimpia ajanhetkiä, myös pysäkit, jalkakäytävät ja pyörätiet

Sääennusteet ja kelivaroitukset auttavat useimmin varautumaan olosuhteisiin ennakolta (lisää matka-aikaa, varusteiden valinta) Työpaikalla voidaan jakaa tietoa ja varusteita (esim. heijastimia, oppaita..) Liukkaudentorjuntaan voi jokainen osallistua, ei kannata odottaa tapaturmaa sattuvaksi (työpaikalla voi esim. sijoittaa hiekoitusämpärin sekä lumilapion soveltuviin paikkoihin) Opasmateriaalit ovat ajan tasalla, ne pitää saada käyttöön työpaikoilla VANHAT KONSTIT TOIMIVAT YHÄ! HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ: Työturvallisuuskeskuksen opas turvalliseen työmatkaliikkumiseen (ladattavissa ilmaiseksi): http://www.ttk.fi/julkaisut/turvallisesti_tyoliikenteessa(29003).1284.shtml Ilmatieteenlaitoksen varoitukset: http://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset sekä liukkaus jalankulkusää: http://ilmatieteenlaitos.fi/liukkaus-ja-jalankulkusaa